TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 8/2011 (635) KOTIELÄINTUOTANTO Kuivikkeiden varastointi ja kuivitusmenetelmät Tutkija Sakari Alasuutari, TTS Kuivikkeet ovat edelleen tärkeä hyvinvointitekijä navetassa, vaikka lietelantajärjestelmien yleistyessä kuivituksesta on alettu tinkiä vedoten lietelannan aiheuttamiin rajoituksiin. Eläimen makuupaikka pitää kuitenkin aina kuivittaa. Runsas kuivikkeiden käyttö kotieläintiloissa lisää työtä ja kustannuksia, mutta maksaa itsensä takaisin, sillä kun kuivitus on kunnossa, eläimet pysyvät terveempinä ja viihtyvät suojassaan paremmin. Lypsykarjatiloilla kuivitustyö tehdään edelleen yleisesti käsityönä. Kuitenkin mm. pienkuormaimiin on saatavana varsinaisia kuivituskauhoja, jonka avulla kuivikkeen haku asianmukaisesta kuivikevarastosta käy kätevästi ja kuivitustyö on sujuvaa. Kuva: Markku Lätti TTS teki MMM:n rahoittamana tutkimushankeen, jossa selvitettiin kuivituksen nykytilaa nautakarjataloudessa. Tuotantoyksiköiden kasvun myötä ruokinta ja lannan poisto on yleensä koneellistettu, mutta kuivittamisen järjestämiseen ei välttämättä ole kiinnitetty samalla tavoin huomiota. Etenkin lypsykarjoissa kuivitustyöt tehdään edelleen yleisesti käsityönä. Suurissa karjoissa tarvittavat kuivikemäärät kuitenkin kasvavat ja työmäärä lisääntyy, mikä voi johtaa liian niukkaan kuivikkeiden käyttöön. Hankkeen tavoitteena oli muodostaa aiheesta kokonaiskuva, jotta tiedetään, millaisista materiaaleista, määristä, ja materiaalivirroista kuivittamisessa on kyse, ja mihin kaikkeen nämä vaikuttavat. Kotimaan tilannetta selvitettiin mm. tuotantoneuvojien, laitevalmistajien ja kuiviketoimittajien haastatteluin. Kirjallisuusselvityksenä kartoitettiin ulkomaiden käytänteitä. Tässä tiedotteessa keskitytään kuivikkeiden varastointiin ja kuivitusmenetelmiin. KUIVIKKEIDEN VARASTOINTI Navetoiden suunnittelussa ei kuivikevarastoja ole aikaisemmin tarvinnut ottaa juuri huomioon, kun karjat ovat olleet pieniä ja kuivikkeen kulutus vähäistä. Kuivikevaraston virkaa on saattanut hoitaa navetan rehuvaraston nurkkaan kipattu sahanpurukasa.
Pieniä kuivikemääriä varastoidaan edelleen yleisesti navetan yhteydessä rehuladossa. Kuivike lapioidaan astioihin, astiat kannetaan lehmien luo ja kuivike levitetään käsin kauhalla astioista. Kuva: Markku Lätti Kuvassa laakasäilörehu on painotettu sahanpurulla. Kun rehua aletaan syöttää, päällä oleva sahanpuru kerätään talteen ja käytetään kuivikkeeksi. Varastossa, vaikkakin katon alla, siilon päällä levällään oleva sahanpuru on kuitenkin alttiina ulkoilman kosteudelle eikä näin enää vastaa mahdollisesti alun perin kuivaa sahanpurua. Kuva: Sakari Alasuutari Kuivikkeen paras varastointipaikka on katettu tila. Tyhjentynyt katettu laakasiilo on kuvassa otettu kuivikevarastoksi. Varsinainen kuivitus tapahtui tilalla käsin saaveista, mutta työn rationalisoimiseksi kerralla tarvittava kuivikemäärä voitiin vetää kerralla navettaan. Kuva: Sakari Alasuutari Tai sahanpurua on käytetty laakasäilörehun painotukseen, ja puru on otettu kuivikkeena käyttöön sitä mukaan kun rehua on alta syötetty. Kuivikemäärän kasvaessa on siirrytty ulos, johon on tehty pressuilla peitelty auma. Tuotantoneuvojien mukaan yleisin kuivikkeen varastointitapa tänä päivänä on juuri pressuilla peitetty auma navetan lähellä. Kuivikeauma kannattaa sijoittaa siten, että kuivikkeen käyttö ja käsittely on joustavaa. Paras varastointipaikka on katettu tila tai lähellä karjasuojaa oleva tasainen, pintavesiltä ojin suojattu kenttä, jonne kuivike varastoidaan peitettynä. Peittäminen aumamuovilla kannattaa tehdä huolellisesti, ettei tuuli pääse repimään peitettä reunoistaan irti, ja altistamaan kuivikekasaa vesi- tai lumisateelle. Kuivikkeen tarkoitus varastossa on pysyä nimenomaan kuivana, jotta kuivikemateriaali parsissa toimisi oikeasti kuivikkeena. Kosteat ja likaiset kuivikkeet ovat hyvä kasvualusta useille tauteja aiheuttaville bakteereille. Varastossa kastuneen kuivikkeen käyttö voi aiheuttaa navetassa pahan utaretulehduskierteen. Märän kuivikeoljen homehtuminen varastossa altistaa myös hoitajan homepölylle. Kuivikeaumaa ei kannata tiivistää yhtään, vaan jättää siihen tilaan, mihin se autosta purkaantuu. Uusiin, suuriin yksiköihin on viime vuosina alettu rakentaa navetasta erilliseen aperehuvarastoon myös tilat kuivikkeille. Varaston yksi siilo on varattu pelkästään kuivikkeelle, johon esimerkiksi rekka-autollisen, 120 m 3 irtotavaraa, voidaan varastoida sateen suojaan kerralla. Edullisin tapa hankkia kuiviketta, materiaalista riippumatta on juuri täysi rekka-autollinen irtotavaraa. Irtotavara säilyy käyttökelpoisena myös eristämättömässä varastossa. Kuivikevarastojen tulisi olla kiinteäpohjaisia ja sijoitettu niin, että kuivikerekalla mahtuu kääntämään ja purkamaan kuorman sujuvasti. Varastojen korkeuteen tulee kiinnittää myös huomiota, jotta kuorman purku ja Erillinen aperehuvarasto, jossa on omat osastot rehun eri komponenteille ja lisäksi oma osastonsa kuivikkeille. Kuivikekuorman purku rekasta varastosiiloon ja kuivikkeen haku navettaan onnistuu ongelmitta. Varaston edustan lisäksi koko piha-alue kannattaan päällystää pihan puhtaanapidon ja kantavuuden vuoksi. Kuva: Sakari Alasuutari Varsinainen monitoimirakennus, jossa toisessa päässä on koneiden huoltotila, keskellä apevarasto ja toisessa päässä kuivikevarasto, jossa on tällä hetkellä olkipaaleja. Piha-alueen päällystämistä piti isäntä tässäkin tapauksessa erittäin kannattavana investointina. Kuvat: Sakari Alasuutari Mikäli navetasta löytyy sopiva tila, voidaan paalattua kutteria tuoda kerralla sisään vaikka lavallinen. Näin kulkeminen navetan ja varsinaisen kuivikevaraston välillä vähenee. Paalatun kuivikkeen varastointitilan tarve putoaa keskimäärin kolmanteen osaan irtotavaraan verrattuna. Kuva: Markku Lätti 2
myöhemmin lastaus mahdollisesti etukuormaajalla sujuu ongelmitta. Kuivikevaraston edusta kannattaa suunnitella mahdollisimman avaraksi ja päällystää esimerkiksi asfaltilla, jotta kuormaus ja kuorman purku sujuvat helposti myös sateisen sään aikaan. Ohessa Vapon ohjeet kuiviketurpeen purkupaikaksi ja kuivikevaraston mitoiksi. Eri kuivikemateriaaleja saa myös paketoituna ja paalattuna erikokoisiin paaleihin. Sopivankokoisia ja -painoisia pakkauksia on helppo ja siisti käsitellä ja ne vievät säilytyksessä vähän tilaa. Varastointitilan tarve putoaa keskimäärin kolmanteen osaan irtotavaraan verrattuna. Pyöröpaali on useimmille tiloille hyvä kuivikkeen pakkausmuoto, koska tiloilta löytyy valmiiksi paalien käsittelykoneet. Pakattu kuiviketurve vaatii kuitenkin lämpöeristetyn välivaraston, koska tiivistetty turve jäätyy pakkasessa. Kuivikevarastoina käytetään yleisesti myös navetan yhteydessä olevia säilörehusiiloja. Siilossa olevan rehun painotukseen voidaan sahanpurun lisäksi käyttää mm. pieniä kutteripaaleja. Tyhjät, katetut rehusiilot ovat hyviä varastoja myös mm. paalatulle kutterinpurulle. Katettuja rehusiiloja kannattaa hyödyntää kuivikevarastoina. Varastointi onnistuu olipa siiloissa vielä rehua tai ei. Kuvat: Sakari Alasuutari Kuivikkeen varastoinnissa navetan yhteyteen on otettava huomioon paloturvallisuus. Mikäli turve varastoidaan rakennuksen sisään, esimerkiksi VAPO suosittelee viikoittaista turpeen lämpötilan seurantaa. Muiden kuivikkeiden varastointi turpeen läheisyyteen on lisäksi kielletty. Kotieläinrakennusten sekä niihin liittyvien rehutilojen ja lämpökeskusten paloriski on suuri, mikä asettaa erityiset vaatimukset palo-osastoinnin, savunpoiston, hätäpoistumisen ja palovaroittamisen järjestämiselle. Suomen rakentamismääräyskokoelman palomääräyksissä ei anneta erityismääräyksiä koskien maatalouden kotieläin- rakennuksia. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriö on katsonut tarpeelliseksi säätää tarkemmin paloturvallisuudesta tuetussa kotieläinrakentamisessa. Maa- ja metsätalousministeriö uudisti tuettavaa rakentamista koskevat palotekniset säädökset keväällä 2010. Uusittu ministeriön asetus tuli voimaan 2.6.2010. Asetuksessa todetaan kotieläinrakennuksen käyttötapaosastointiin liittyvänä lisävaatimuksena, että rehu- ja kuivikevarastot ja kuivan rehun käsittelytilat on palo-osastoitava eläintilasta vähintään EI 60 luokan rakennusosin. Yhteenrakentamisen rajoituksena asetuksessa säädetään, että enintään 300 m 2 suuruinen rehu- ja kuivikevarasto palo-osastoituna voidaan sijoittaa kotieläinrakennuksen yhteyteen. Lämpökeskukset ja yli 300 m 2 laajuiset rehu- ja kuiviketilat on rakennettava erillisinä rakennuksina turvallisen etäisyyden päähän kotieläinrakennuksesta. Vapon ohjeet kuiviketurpeen purkupaikaksi ja kuivikevaraston mitoiksi. 3
KUIVITUSMENETELMIÄ Vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 97 prosenttia vastaajista kertoi jakavansa kuivikkeen käsin, ja vain 3 prosenttia käytti konetta kuivikkeiden jakamiseen. Koneellisessa kuivituksessa käytettiin jakotyöhön yleisimmin pienkuormaajaa. Kyselyn aikoihin vajaa kymmenen vuotta sitten ei varsinaisia kuivituskoneita vielä juuri ollut markkinoilla, mikä todettiin selväksi puutteeksi. Tarvetta uskottiin kuivituskoneilla selvästi olevan (Hietanen 2005). Laitetoimittajien mukaan edelleen vuonna 2011 kuivituskoneet ovat uutta Suomessa. Kuivituskoneet ovat yleensä viimeisiä koneita, joita hankitaan, jos on vielä varaa. Yhden laitetoimittajan mukaan ensimmäisiä harja- ja kuivikekoneita olivat myyneet jo yli 10 vuotta sitten, mutta laitteet olivat olleet huonosti toimivia, ja näin unohtuneet ladon nurkkaan. Nykyisin koneet toimivat jo paremmin, mutta vasta yksittäisiä kappaleita on mennyt kaupaksi. Toisaalta jotkut laitetoimittajat kertoivat, että tilalle oli voitu ostaa kuivituskone jo valmiiksi, vaikka uusi pihatto on vasta rakenteilla. Käsin kuivitus Tänä päivänä kuivituskoneissa ja -laitteissa on jo valinnanvaraa, mutta edelleen kuivitus tehdään yleisimmin käsityönä suurissakin yksiköissä. Runsaalla puolella suurista maitotiloista kuivike levitettiin käsin kauhalla saaveista. Kolmanneksella tiloista käytettiin vedettävää tai työnnettävää vaunua tai kottikärryjä, josta kuivike levitettiin kauhalla käsin parsiin (Karttunen ja Peltonen 2004). Tuotantoneuvojien mukaan kuivitus on usein naisten työtä. Kuivitukseen käytetään saaveja, tyhjiä melassiastioita tai isoja sankkoja, jotka täytetään kuivikevarastossa. Ja jotta päästään parsien luo, joudutaan täysinäisiä kuivikeastioita vielä usein nostelemaan karsina-aitojen yli. Kuivikkeen levitys parsiin tehdään saavista käsin, tai saavillinen kuiviketta voidaan kaataa parren etupäähän, josta uutta kuiviketta vedetään parsiin päivittäin parsien puhdistuksen yhteydessä. Kun mies joutuu kuivitustöihin, otetaan neuvojien mukaan pyörät avuksi. Tiloilla on käytössä kuivikkeen siirtoon niin kottikärryjä kuin erilaisia itsetehtyjä kärryjä ja rattaita. Käsin kuivituksessa yhtenä ongelmana raskaan fyysisen työn lisäksi ovat pienet kuormat. Kuivitusastioita joudutaan täyttämään usein ja kulkemaan parsirivistön ja kuivikevaraston väliä moneen kertaan, vaikka esimerkiksi kottikärryn reunoja olisi korotettu. Käsin kuivitusta voidaan rationalisoida esimerkiksi järjestämällä kuivitusastioiden täyttö eläintilaan kuljettimen avulla kuivikevarastosta. Yleinen kuivitustapa on kaataa kuiviketta parren etupäähän esimerkiksi kerran viikossa. Uutta kuiviketta vedetään parsiin sitten päivittäin parsien puhdistuksen yhteydessä. Makuuparren pääpuolessa oleva kuivike kerää kuitenkin navettailmasta kosteutta ja epäpuhtauksia, joten se olisi hyvä vaihtua kokonaisuudessaan ainakin viikon välein. Kuva: Sakari Alasuutari Koneellinen kuivitus Tuotantoneuvojien mukaan kuivitus on usein naisten työtä. Kun mies joutuu kuivitustöihin, otetaan neuvojien mukaan pyörät avuksi. Kuva: Markku Lätti Kuivittamiseen soveltuvia laitteita on nykyisin saatavilla useita erilaisia. Yksinkertaisista ihmisen kävellen ohjattavista polttomoottorikuivituskoneista kiskoilla kulkeviin sähkökäyttöisiin kuivitusvaunuihin. Myös pienkuormaimiin ja traktoriin saa lisävarusteena erilaisia kuivituslaitteita. Maatalouden investointituet voivat omalta osaltaan olla vaikuttamassa kuivituskoneen hankintaan. Jos lypsy- tai nautakarjan ruokinta ei perustu kiinteästi asennettavaan ruokintajärjestelmään, tukea voidaan rakentamisen yhteydessä myöntää rehujakolaitteen tai apevaunun hankintaan ruokintajärjestelmiä koskevan yksikkökustannuksen rajoissa. Toisin sanoen ruokintavaunulle voi saada investointitukea, mutta pelkälle kuivitusvaunulle ei. Tämän vuoksi markkinoilla on myös ns. yhdistelmävaunuja, joilla onnistuu niin rehunjako kuin kuivituskin, ja näiden koneiden hankintaan voi saada tukea. Maatalouden investointitukea voidaan myöntää myös tuotantorakennuksessa työskentelevän henkilön työolojen parantamiseen kuten lypsyjärjestelmän, lannanpoistolaitteiston, nautojen käsittelyhäkin, säilörehuleikkurin, rehunjakolaitteen tai apevaunun hankintaan. Kuivituslaite sopisi tähän luetteloon hyvin, mutta siis ainakaan vielä sille ei investointitukea myönnetä. Tuotantoneuvojien mukaan koneellista kuivitusta käyttävillä tiloilla on yleisintä, että pienkuormaajalla tuodaan kuiviketta parsien päihin varastoon. Muita kuivituskoneita näkee lypsykarjanavetoissa vielä vähän käytössä. Lihakarjatiloilla sen sijaan mm. hinattavia paalisilppureita käytetään aika paljon kuivitukseen. Käsin kuivitustakin kannattaa rationalisoida mahdollisuuksien mukaan. Kuvassa ulkona oleva, pressulla suojattu siirtolava toimii irtoturpeen kuivikevarastona. Lavalta johtaa kuljetin sisälle navettaa avonaisen ikkuna-aukon kautta. Kottikärry täyttyy nappia painamalla. Kuvat: Markku Lätti (yläpuolella) ja Janne Karttunen (vas.) 4
Käsin ohjattavat harja- ja kuivikekoneet harjaavat lannan parsista, levittävät kuivikkeen ja puhdistavat lantakäytävän yhdellä ajokerralla. Vaihtoehtoina on erilaisia malleja. Jotkut ovat kipattavalla säiliöllä, jolloin säiliön täyttö sujuu kätevästi. Kuvat: Markku Lätti KUIVITUSKONEITA Käsin ohjattavat harja ja kuivikekoneet Polttomoottorilla toimivia käsin ohjattavia kuivituskoneita suositellaan selkeäpiirteisiin pihatoihin, joissa lehmät lypsetään lypsyasemalla. Näin makuuparret ovat yhtä aikaa tyhjinä ja parsien harjaus ja kuivitus onnistuu ilman lehmien häirintää. Työnnettävien koneiden etuna on, että niitä käytetään vain navetan likaisella puolella, joten mm. rehuhygienia ruokintapöydällä säilyy hyvänä. Moottoroituja laitteita käytettäessä on syytä suojautua melulta kuulonsuojaimin. Myös hengityksensuojaimen käyttö on suotavaa kuivikepölyn varalta (Karttunen ja Lätti 2009). Polttomoottorikäyttöisestä laitteesta aiheutuu lisäksi pienhiukkaspäästöjä navettailmaan (Lätti ja Mäittälä 2007). Päältäajettavat harja- ja kuivikekoneet Päältäajettavia kuivituskoneita on myös tarjolla. Näiden käyttö vaatii useimmiten myös pihaton, missä kynnykset tai karsinaportit eivät estä lantakäytävillä ajamista. Näiden koneiden käyttäjät ovat olleet laitteeseen hyvin tyytyväisiä. Kone mainitaan jopa navetan avainkoneeksi. Päältäajettava kone on muuttanut parsien puhdistuksen ja kuivituksen ikävästä työstä mukavaksi, ja mukava työ tulee tehdyksi. Ohjaaja istuu koneessa melko korkealla, joten eläinten tarkkailu on helppoa. Lisäksi käyttäjät toteavat, että koneella parsia puhdistaessa ja kuivittaessa on nimenomaan aikaa tarkkailla eläimiä aivan erilailla kuin käsin parsia kuivittaessa. Päältäajettava harja- ja kuivikekone tekee parsien puhdistuksen ja kuivituksen entistä mukavammaksi. Käyttäjät ovat todenneet, että koneella parsia puhdistaessa ja kuivittaessa on paremmin aikaa tarkkailla eläimiä kuin käsin parsia kuivittaessa. Kuva: Sakari Alasuutari 5
Pienkuormaimesta on tullut näppärä maatilojen yleistyökone. Kuormaimeen on saatavilla varsinaisia kuivituskauhoja, joilla kuivitustyö on sujuvaa. Työ hankaloituu kuitenkin heti, jos eläintilassa joudutaan toimimaan eläinten joukossa. Kuvat: Markku Lätti Pienkuormaimen jakokauha Pienkuormaimia on tiloilla jo paljon käytössä, ja näihin on lisävarusteena saatavana käyttökoneen hydrauliikalla toimivia kuivituskauhoja. Kauhaa täytetään kuten etukuormaimen kauha. Kuivikkeen levitys on valittavissa vasemmalle tai oikealle ruuvitai lautaspyörälevityksenä kauhan sivusta, jolloin kuivike saadaan esimerkiksi parsien päihin varastoon. Kauhalla voidaan kuivittaa myös koko parren leveydeltä, kun kauhaa käytetään kuin etukuormainta. Pienkuormainta parsien kuivitukseen käytettäessä on muistettava huolehtia välillä koneen puhdistuksesta, mikäli samalla kuormaimella työskennellään myös ruokintapöydällä. Yhdistelmäkoneet Lihakarjan kuivittaminen koneellisesti on lypsykarjaa yleisempää johtuen yksinker- taisista ja usein kylmistä tuotantorakennuksista. Kasvatuskarsinoissa on yleisesti kestokuivike ja kuivitus voidaan hoitaa esimerkiksi paalisilppurilla ruokintakäytävää pitkin ajaen. Erään laitetoimittajan mukaan heidän markkinoimistaan paalisilppureista 2/3 menee emolehmätiloille ja 1/3 naudanlihatiloille. Paalisilppuri periaatteessa kävisi lypsylehmienkin makuuparsien kuivitukseen, mutta ritiläpalkkien kantavuus ei yleensä salli traktorilla työskentelyä. Avokouruisien lantakäytävien kanssa ei ole samaa ongelmaa, ja laitetoimittajien mukaan jonkin verran yhdistelmäkoneille on kysyntää myös lypsykarjapuolella. Traktorin kuivikekauha Navetoissa, missä pystyy ja sopii ajamaan traktorilla lantakäytävillä, on kuivitukseen mahdollista käyttää myös traktorin etukuormaimeen suunniteltua kuivikekauhaa. Kauha on suunniteltu pihattonavetoiden kuivitukseen, missä lehmät ovat yhtä aikaa lypsyllä ja parret tyhjinä. Kauhaa on saatavilla kaikilla yleisimmillä etukuormainsovitteilla. Kauhalla voi levittää kuiviketta samanaikaisesti molempiin suuntiin, joten kerta-ajo parsirivien välissä riittää. Kauhan luvataan soveltuvan erittäin hyvin kuiviketurpeen ja kutterinpurun levitykseen. Kiskoilla kulkevat kuivitusvaunut Automaattilypsynavetoissa on omat erityispiirteensä kuivittamisen järjestämisen suhteen. Näissä navetoissa makuuparret eivät koskaan ole yhtä aikaa tyhjinä, koska lehmät käyvät vuorotellen lypsyllä. Kaikkien parsien puhdistus ja kuivitus ei onnistu yhtä aikaa ilman, että lehmiä joutuu ajamaan pois parsista. Toisaalta automaattilypsyssä lehmien Hinattava paalisilppuri. Kuva: Sakari Alasuutari 6
Kuivitus- ja rehunjakovaunu. Kuvat: Markku Lätti puhtaus korostuu, koska hoitaja ei enää puhdista lehmää ennen lypsyä. Lypsyrobotti pesee vain vetimet, joten mahdollinen utareiden likaisuus jää puhtaiden makuuparsien ja viimekädessä hoitajan vastuulle. Kiskoilla kulkeva kuivitusvaunu sopii hyvin automaattilypsynavettaan, vaikkakin sitä yleensä ulkomailla käytetään lähinnä kestokuivikepohjapihatoiden kuivitukseen. Ulkomaisten kiskokuivitusvaunujen lisäksi on robottipihattoympäristöön suunniteltu myös kotimainen kuivituslaite (www. demeca.fi). Kuivitusvaunu liikkuu eläintilan kattorakenteisiin asennettavan kiskoradan varassa, jolloin eläimet tai kalusteet eivät pääse häiritsemään kuivitusta. Laitetta voidaan ajaa ohjaimen avulla hoitajan mukana parsia puhtaaksi kolatessa, jolloin kuivittaminen hoituu samalla kierroksella. Järjestelmään kuuluvat täyttölaite ja mahdolliset kuivikesiilot. Koko kuivitusjärjestelmä räätälöidään asiakkaan tuotantotilan olosuhteiden mukaan. Nostolaitesovitteinen paalisilppuri. Kuva: farmtech.com Mikäli navetan lantakäytävillä pystyy ajamaan traktorilla, on kuivitukseen mahdollista käyttää traktorin etukuormaimeen suunniteltua kuivikekauhaa. Kauhalla voi levittää samalla kertaa kummallekin puolelle, joten kertaajo parsirivien välissä riittää. Kuva: Reetta Palva Kiskoilla, lehmien yläpuolella liikkuva kuivituslaite soveltuu hyvin mm. automaattilypsynavettaan, missä makuuparret eivät ole koskaan yhtä aikaa tyhjinä. Kuva: Demeca Oy 7
Hinta 8,20 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5485, ISSN 1799-5485 (Painettu), ISSN 1799-5523 (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2011 Olkikuivitukseen kehitelty kuivitusjärjestelmä, missä olkisilppu kulkee eläinten yläpuolella suljetussa putkistossa, mikä osaltaan vähentää kuivituksen pölyävyyttä. Kuvat: Schauer-agrotronic.com Kuivitus mattoruokkijalla Kiskoilla kulkevan kuivitusvaunun ideaa mukaillen kuivitus voidaan toteuttaa myös hyödyntämällä mattoruokkijaa. Näinkään eläimet tai kalusteet eivät pääse häiritsemään kuivitusta. Suomalaisen laitetoimittajan mukaan järjestelmää ei ole vielä Suomessa käytössä, mutta mm. Saksassa menetelmää käytetään. Järjestelmä sopii hyvin saksalaisille, jotka lähes aina tekevät seoksen myös kuivikkeista. Järjestelmässä navetan päädyn varastoon sijoitettu sekoittaja ottaa kuivikkeen komponentit, esimerkiksi oljen ja kalkin, varastosiiloista ja sekoittaa ne kuivikkeeksi. Kuivikemateriaali siirretään mattolinjaa pitkin navetan toisen päätyseinän ruokintamatolla, josta kuivike jaetaan poikittaismattojen avulla parsirivien päälle. Järjestelmän periaate selviää oheisesta videosta: http://www.youtube. com/watch?v=m3qgcwieses Kuivitusputkisto Olkikuivitukseen on tarjolla myös kuljetusputkiston avulla toteutettu kuivitusjärjestelmä. Järjestelmään kuuluu paalisilppuri kantti- ja pyöröpaaleille, kuljetusputkisto pudotusaukkoineen sekä ohjausyksikkö. Järjestelmässä olki silputaan 2 12 cm silpuksi. Kuljetusputkisto on helppo asentaa sokkeloiseenkin tilaan. Umpinainen kuljetusputkisto vähentää kuivitustyön tyypillistä pölyävyyttä. Järjestelmän maksimikapasiteetiksi mainitaan 20 kg päivässä pudotusaukkoa kohti, kuljettimen pituudeksi noin 200 metriä ja pudotusaukkojen lukumääräksi 100 kappaletta. Ohessa linkki järjestelmän englanninkieliseen esitteeseen: http://schauer. cn.agenturdns.net/uploads/media/strohmatic_en_15.pdf LÄHTEET Hietanen, H. 2005. Asiakastutkimus kuivikkeen käytöstä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 89s. Karttunen, J. ja Peltonen, M. 2004. Lypsyn ja puhtaanapitotöiden työnmenekki pihatossa. Teoksessa: Uusi-Kämppä, J. & Rissanen, P. (toim.). Suuret pihatot - eläinten hyvinvointi, lypsyn työnmenekki, työolot ja ympäristönhoito. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Ympäristö. Maaja elintarviketalous 47. s. 58-70. (http:// www.mtt.fi/met/pdf/met47.pdf ) Karttunen, J. ja Lätti, M. 2009. Tehokkuutta ja hyvinvointia lypsykarjatiloille. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous. 2/2009 (611). 12 s. Lätti, M. ja Mäittälä, J. 2007. Turvallinen pienkuormainten käyttö maatiloilla. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous. 1/2007 (595). 8 s. TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki, puh. (09) 2904 1200 Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finland tel. +358 9 2904 1200 www.tts.fi, www.ttskauppa.fi, asiakaspalvelu@tts.fi 8