Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone. 3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesitys 2017

Tampere Pöytäkirja 1/2016 1 (24) Aika 29.09.2016, klo 16:00-17:46 Paikka Koukkuniemen vanhainkoti, Varpula-talo kerhohuone Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesitys 2017 4 Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueen talous- ja toimintaraportti 1.1.-31.8.2016, välitilinpäätös 5 Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden sekä omaishoidon asiakastyytyväisyyskysely 2016 (yhteistoiminta-alue) 6 Kotihoidon ja Kotitorin asiakastyytyväisyyskyselyt sekä Kotitorin sidosryhmätyytyväisyyskysely vuonna 2016 7 Tuotantojohtajan katsaus 8 Perushoitajan viran 10013362 lakkauttaminen Koukkuniemen vanhainkodissa 9 Tiedotusaineisto

Tampere Pöytäkirja 1/2016 2 (24) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Paukkeri Jouko, puheenjohtaja Backström Rainer, jäsen, poistui 17:40 Järvi Hannu, jäsen Leino Joanna, jäsen Nordfors Marita, jäsen Salo Jouko, jäsen Aleksovski Atanas, kh. edustaja, saapui 17:13 Suojalehto Ella, va. tuotantojohtaja Lindell Marjut, kehittämispäällikkö Pulli Mika, talouspäällikkö Malinen Liisa, sihteeri Lehtomäki Emilia, varapuheenjohtaja Allekirjoitukset Jouko Paukkeri Puheenjohtaja Liisa Malinen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 30.09.2016 30.09.2016 Hannu Järvi Marita Nordfors Pöytäkirjan nähtävänäolo Kirjaamo, Keskusvirastotalo 04.10.2016 Liisa Malinen, johdon assistentti

Tampere Pöytäkirja 1/2016 3 (24) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Jouko Paukkeri Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Tampere Pöytäkirja 1/2016 4 (24) 2 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Jouko Paukkeri Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan jäsenet Hannu Järvi ja Marita Nordfors (varalle Jouko Salo).

Tampere Pöytäkirja 1/2016 5 (24) 3 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesitys 2017 TRE:6209/02.02.01/2016 Valmistelijan yhteystiedot Va. tuotantojohtaja Ella Suojalehto, puh. 040 759 5163, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Johdon assistentti Liisa Malinen, puh. 03 5657 6728, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Ella Suojalehto Päätösehdotus oli Johtokunta merkitsee tiedoksi Sosiaali- ja terveyslautakunnan vuoden 2017 talousarvioesityksen. Perustelut Tampereen kaupungin Vuoden 2017 toimintamallissa kaupungin palvelut jakaantuvat hyvinvoinnin palvelualueeseen, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueeseen sekä kaupunkiympäristön palvelualueeseen. Nykyisen Kotihoito ja asumispalvelut - tuotantoalueen toiminta kuuluu Hyvinvoinnin palvelualueeseen ja sen sisällä avo- ja asumispalveluihin. Vuoden 2017 sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion sekä palvelu- ja vuosisuunnitelman tulee hyväksymään osaltaan Ikäihmisten palvelujen lautakunta, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta sekä lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Tuotantoalueiden johtokunnat merkitsevät talousarvion tiedoksi. Ikila 27.9.2016. "Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2017 talousarviokehyksen 22.8.2016 313. Lähtökohdan vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnalle muodostavat kaupunkistrategia, kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös ja vuoden 2016 talousarvion toteumaennuste sekä vuosia 2016 2020 koskevat taloudelliset ennusteet. Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus on vähenemässä ensi vuonna noin 18,5 milj. euroa (1,6 prosenttia) vuoden 2016 toteumaennusteesta. Vaatimaton verorahoituksen kehitys vaikeuttaa talouden tasapainottamista. Kehyksessä kaupungin yhteenlaskettu vuosikate on 84,8 milj. euroa ja tilikauden tulos 18,8 milj. euroa alijäämäinen.

Tampere Pöytäkirja 1/2016 6 (24) Talousarvion jatkovalmistelussa on toteutettava talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Tulojen ja menojen välisen aukon paikkaamiseksi on vauhditettava rakenteellisia uudistuksia, hyödynnettävä uutta teknologiaa ja kevennettävä hallintoa. Talouden tasapainottaminen edellyttää myös puuttumista palvelujen määrään ja palvelutasoon tai tulojen merkittävää lisäämistä, sillä nykyiset tulot eivät riitä palvelujen rahoittamiseen. Hyvinvoinnin palvelualue aloittaa toimintansa uudella organisaatiolla 1.1.2017. Hyvinvoinnin palvelualueen organisoinnin ollessa kesken talousarvioesitys on valmisteltu palvelukokonaisuuksittain. Talousarviossa on huomioitu sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin purkaminen. Poliittisten toimielinten osalta uusi organisaatio astuu voimaan 1.6.2017, jolloin sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen yksilöjaosto sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta aloittavat toimintansa. Siirtymäajan 1.1.2017-31.5.2017 hyvinvoinnin palvelualueella on neljä lautakuntaa: lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, ikäihmisten palvelujen lautakunta, sivistystä ja elämänlaatua edistävien palvelujen lautakunta sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta ja sen yksilöasioiden jaosto. Talousarvioesitys on laadittu uuden lautakuntarakenteen mukaisesti. Ikäihmisten palvelujen lautakunta päättää osaltaan sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksestä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksessä ikäihmisten palvelujen lautakunnan palvelut sijoittuvat pääosin kotihoito ja asumispalvelut -palvelukokonaisuuteen. Ikäihmisten kuntoutus- ja sairaalapalvelut sekä poliklinikkatoiminta ja kotikuntoutus ovat sairaala- ja kuntoutuspalvelut - palvelukokonaisuudessa. Ikäihmisten suun terveydenhuolto, ravitsemusterapia ja veteraanikuntoutus oman toiminnan osalta ovat perusterveydenhuollon avopalveluissa. Vuoden 2017 kehyksessä on sitovaa uuden lautakuntarakenteen mukainen lautakunnan toimintakate. Talousarviokehyksen mukaisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan nettomenojen vuonna 2017 tulisi olla 666,362 milj. euroa. Kuntalain tarkoittamat valtuustoon nähden sitovat toiminnan tavoitteet asetetaan talousarviossa palvelualuetasolle. Sosiaalija terveyslautakunnan toimialueella jatketaan vuonna 2017 rakennemuutosten toteuttamista. Ikäihmisten palveluissa tavoitteena on kasvattaa kotiin annettavien palvelujen ja asumispalveluissa olevien asiakkaiden määrää. Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitteena on vähentää lastensuojelun sijais- ja avohuollon tarvetta ja toisaalta lisätä perhehoidon osuutta sijaishuollosta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehittämällä pyritään hillitsemään erikoissairaanhoidon kustannustason nousua. Palvelumallia toteutetaan alueellisten kehittämissuunnitelmien pohjalta palveluverkkoa tiivistämällä ja kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden

Tampere Pöytäkirja 1/2016 7 (24) kanssa. Talousarviossa asetetaan lisäksi palvelualuekohtaisesti sitovat tavoitteet koskien lautakuntien tulosta, tuottavuuden parantamista ja työvoimakustannusten tasoa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksessä on huomioitu ikäihmisten määrän ja palvelutarpeiden kasvu ja talouden tasapainottamisen edellyttämät toimenpiteet. Käynnissä olevaa ikäihmisten palvelujen rakennemuutosta tuetaan lisäämällä kotiin annettavia palveluja mm. kotihoidon lääkäripalvelujen vahvistamisella ja palvelutalon kotihoitoa kehittämällä. Lisäksi lisätään tehostettua palveluasumista, jolla vastataan palvelutarpeeseen ja korvataan pitkäaikaista sairaalahoitoa. Raskaampiin palveluihin siirtymistä ehkäistään lisäämällä alueellista ohjausta ja neuvontaa sekä omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palveluita. Tampere päätti asiakasmaksulainsäädännön indeksitarkistusten ja erilliskorotusten käyttöönotosta 1.1.2016 alkaen lautakuntien kokouksissa joulukuussa 2015 (IKILA 17.12.2015 128, TETOLA 16.12.2015 129, LANULA 17.12.2015 135). Lautakunnat päättivät, että kaikkia maksuja ei korotettu lain sallimaan maksimiin. Jotta lisääntyneisiin palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan, ja talouden tasapainottaminen ilman palveluihin puuttumista olisi mahdollista, esitetään asiakasmaksuihin korotuksia vuoden 2017 alusta lukien. Esitettävät korotukset koskevat vain osaa maksukyvystä riippumattomia asiakasmaksuja. Edelleen alle lain salliman maksimin jätetyt asiakasmaksut on lueteltu seuraavassa. Suluissa on Tampereella tällä hetkellä voimassa oleva asiakasmaksu, ja esitettävä maksu on ilman sulkeita. Korotuksilla tavoitellaan noin 430 000 :n maksutulojen lisäystä. Lyhytaikainen laitoshoito / vrk (45,70) 47,90 Lyhytaikainen laitoshoito maksukaton täyttymisen jälkeen / vrk (21,10) 22,50 Talousarvioesitys pitää sisällään myös seuraavat asiakasmaksujen korotukset: Lyhytaikainen asumispalvelu / vrk (24,00) 26,00 Saunapalvelu / kerta (5,00) 6,50 Päiväkeskuspalvelu, puolipäiväinen / kerta (7,00) 10,00 Päiväkeskuspalvelu, kokopäiväinen / kerta (12,00) 15,00 Lisäksi kotilaboratoriotoimintaa esitetään maksulliseksi myös kotihoidon asiakkaille 12,10 euroa/kerta. Muilta osin maksujen määräämisen perusteet säilyvät ennallaan. Asiakasmaksuja korottamalla ja rakennemuutoksia tekemällä pystytään pidättäytymään menoleikkauksista, kuten palvelukeskuskortista tai siivouspalvelusta luopumisesta tai kauppapalvelun tulorajan asettamisesta.

Tampere Pöytäkirja 1/2016 8 (24) Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksen toimintatulot ovat 124,909 milj. euroa, toimintamenot -781,870 milj. euroa ja toimintakate -656,962 milj. euroa. Investointimenot ovat -3,440 milj. euroa. Talousarvioesitys sisältää myös Orivedelle järjestettävät palvelut, mikä kasvattaa lautakunnan tuloja ja menoja. Yhteistoimintaalueen palvelujen nettokustannukset 21,939 milj. euroa laskutetaan Oriveden kaupungilta. Kuluvan vuoden tilinpäätösennusteiden perusteella vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy riskejä. Suurimmat ylitysuhkat ovat kotihoidossa ja asumispalveluissa sekä sairaala- ja kuntoutuspalveluissa. Lisäksi sairaalahoitoon kohdistuvien rakennemuutoksista saatavien suunniteltujen säästöjen toteutuminen kokonaisuudessaan riippuu erityisesti uusien tehostetun palveluasumisen yksiköiden rakentumisen aikataulusta. Riskinä on myös kotihoidon asiakkaiden hoitoisuuden kasvu. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesitys on laadittu 9,400 milj. euroa annettua nettokehystä pienemmäksi. Ero johtuu pääosin siitä, että kilpailukykysopimuksen henkilöstömenoja vähentäviä vaikutuksia ei oltu kohdistettu vielä kehysvaiheessa toimintayksiköille. Kehyspäätöksen mukaan toimintayksiköt sisällyttävät menojen vähennykset (-7,147 milj. euroa) talousarvioesityksiinsä. Kilpailukykysopimuksen vaikutus on otettu huomioon myös Pshp:n palvelutilauksessa (-3,193 milj. euroa) ja Oriveden yhteistoimintaosuudessa (vähentää tuloja 0,243 milj. euroa). Talousarvioesityksessä on korjattu Oriveden toimeentulotuen siirtymisen vaikutus, mikä pienentää myös Oriveden maksamaa yhteistoimintaosuutta (vähentää tuloja 0,594 milj. euroa). Talousarvioesitykseen sisältyy kehitysvammaisten työllistämistuen siirto (0,075 milj. euroa) ja avustuksen siirto (0,01 milj. euroa) osaamis- ja elinkeinolautakunnasta. Lisäksi kehykseen sisältyneet pääoma- ja tontinvuokrat ovat tarkentuneet suuremmiksi (0,018 milj. euroa). Pormestarin talousarvioesitys voi sisältää muutoksia lautakunnan talousarvioesitykseen verrattuna. Talousarvioesitys ei sisällä kaikkia palvelualueiden organisointiin liittyviä muutoksia. Organisointiin liittyvät muutokset eivät heikennä koko kaupungin tulosta. Muutokset otetaan huomioon lautakunnan vuoden 2017 palvelu- ja vuosisuunnitelmassa. Talousarvion valmistelutilannetta käsitellään pormestarin johtoryhmän talousarvioseminaarissa 30.9.2016. Talousarviovalmistelua on esitelty kuntalaisille yhteistilaisuudessa 23.8.2016. Talousarviovalmistelu ja siihen liittyvät kysymykset ovat olleet kommentoitavana Valmistelufoorumi Valmassa 19. 26.8.2016. Yhteenveto kommenteista on toimitettu päätöksentekijöille ja liitetään pykälän liitteeksi."

Tampere Pöytäkirja 1/2016 9 (24) Tiedoksi Taru Kuosmanen, Mikko Aaltonen, Anniina Tirronen, Jukka Männikkö, Vesa-Matti Kangas, Mika Pulli, Leena Salminen Liitteet 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesitys 2017

Tampere Pöytäkirja 1/2016 10 (24) 4 Kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueen talous- ja toimintaraportti 1.1.-31.8.2016, välitilinpäätös TRE:855/02.02.01/2016 Valmistelijan yhteystiedot Va. tuotantojohtaja Ella Suojalehto, puh. 040 759 5163, talouspäällikkö Mika Pulli, puh. 040 806 2005, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Johdon assistentti Liisa Malinen, puh. 03 5657 6728, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Ella Suojalehto Päätösehdotus oli Kotihoidon ja asumispalvelujen talous- ja toimintaraportti 1.1.-31.8.2016, välitilinpäätös hyväksytään. Perustelut Kotihoito ja asumispalvelut tuotantoalue laatii välitilinpäätöksen kaudelta 1.1.2016-31.8.2016. Välitilinpäätöstietojen ja toimintaraportin avulla on laadittu ennuste. Lisäksi Kotihoito ja asumispalvelut -tuotantoalue laatii kuukausittain talousja toimintaraportin, jonka avulla johtokunta voi arvioida taloustilannetta sekä vuodelle 2016 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tuotantoalueen johto käyttää talous- ja toimintaraporttia johtamisen apuvälineenä. Tässä katsauksessa tarkastellaan vuoden 2016 tammi-elokuun taloudellista tilannetta sekä sitovien tavoitteiden saavuttamista. Talous- ja toimintaraportti on esityksen liitteenä. Vuosisuunnitelman sitovat tavoitteet: Toimenpiteet tuotantoalueelle asetettujen valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden saavuttamiseksi etenevät hyvin. 1. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn kehittämisessä on parannettu. Tavoitteen toteutumisesta raportoidaan vasta vuoden lopussa, kun saadaan Kunta10-kyselyn tulokset. Tuotantoalueella on meneillään useita käytäntöjä, joita noudattamalla henkilöstö voi osallistua kehittämiseen ja olla aloitteellinen oman työnsä kehittämisessä. Osallistavan asiakastyön kehittämistyöpajojen tuotoksia on otettu käyttöön siinä työyhteisössä, jossa kehittäminen tehtiin. Lisäksi kehitettyjä toimintamalleja implementoidaan laajemmin tuotantoalueella. Työyhteisöpalavereissa ja kehittämisprojektien kokoontumisissa pyritään varmistamaan, että kaikki osallistujat

Tampere Pöytäkirja 1/2016 11 (24) ovat saaneet esittää ehdotuksensa ja ajatuksensa. Työntekijöille järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja muita mahdollisuuksia tuoda esiin kehittämistarpeita ja -ideoita. Johto ja päälliköt osallistuvat aktiivisesti keskustelutilaisuuksiin kuullakseen henkilöstön ajatuksia. 2. Työhyvinvointi on parantunut tai pysynyt ennallaan. Tavoitteen toteutumisesta raportoidaan vasta vuoden lopussa, kun saadaan Kunta10-kyselyn tulokset. Tuotantoalueen työhyvinvoinnin kehittäminen ja johtaminen perustuu työhyvinvointivalmentajien työyhteisöissä tekemään työhön. Lisäksi kehittämispäällikkö on aina tavoitettavissa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Keskeisenä toimintatapana on ollut hoitaa työhyvinvointiin liittyviä asioita työyhteisöissä, tarvittaessa työpajatyöskentelynä, joita kehittämispäällikkö on fasilitoinut. Tuotantoalueen sairauspoissaolot ovat vähentyneet yhden päivän henkilötyövuotta kohden verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna. Sairauspoissaolojen suotuisa kehitys on seurausta työhyvinvoinnin parantamisesta sekä osatyökykyisten yksilökohtaisista ratkaisuista. 3. Tuottavuus on parantunut: kotihoidon tuottavuutta parannetaan nostamalla välittömän asiakasajan osuutta. Välittömän asiakastyön osuus tammi-elokuussa oli 58,7 %, joka oli 1,8 prosenttiyksikköä parempi kuin vuonna 2015 vastaavana ajankohtana. Kotihoidon työnjärjestelyä (eli kotikäyntejä tekevien työntekijöiden päivittäisiä reittejä) kehitetään. Meneillään olevan lähipalvelualueiden työnjärjestelyn yhdistämisen yhteydessä on henkilöstöltä tullut uusia ehdotuksia optimoinnin parantamiseksi. Loppuvuonna ryhdytään yhdistämään koko tuotantoalueen työnjärjestelytyötä. Digitalisaation mahdollisuuksia tullaan käyttämään kotihoidon asiakkaitten kuvayhteyden avulla tehtävissä kotikäynneissä. Projekti on aloitettu, ja syksyn aikana 10 asiakasta tulee samaan tällaisen palvelun osana omaa hoito- ja palvelusuunnitelmaansa. 4. Ikäihmisten palvelurakennemuutos on toteutettu hankesuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2016 ikäihmisten palvelurakennemuutoksessa keskitytään kehittämään palvelujen sisältöä ja erityisesti kotona asuvien vanhusten palvelujen kehittämiseen. Sairaalasta kotiutumisen prosessia on kehitetty yhdessä sairaalaosastojen kanssa. Kotihoidosta tehdään ennakoivia soittoja osastolle asiakkaan tullessa sairaalahoitoon. Palvelutalon kotihoidossa on alkanut uudenlainen yhteistyö oppilaitosten kanssa. Opiskelijat käyvät kotihoidon asiakkaiden luona kotona. Useiden pitkien keskustelujen perusteella selvitetään asiakkaan todellinen elämäntilanne ja toiveet. Nämä tiedot huomioidaan asiakkaan säännöllisissä kotikäynneissä.

Tampere Pöytäkirja 1/2016 12 (24) Akuuttitarpeen yöpymismahdollisuus kotihoidon asiakkaille tehostetussa palveluasumisessa on vähentänyt kotihoidon asiakkaiden Acutta-käyntejä. Uusia ryhmäkäyntejä kotihoidon asiakkaille on aloitettu taloyhtiöiden kerhohuoneistoissa. Osallistujia tammi-elokuussa oli yhteensä 117. Päihdetaustaisille kotihoidon asiakkaille on perustettu Sumppiryhmiä. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti palvelutalossa ja tekevät ryhmänjäsenten toivomia asioita kuten Petanquen pelaamista. Nämä ryhmäkokoontumiset korvaavat kotikäynnin, ja edesauttavat asiakkaan elämänhallintaa paremmin. Korttelikerhon työntekijät ovat aloittaneet käynnit kotihoidon asiakkaiden luona tarjoten muun muassa ulkoiluapua. Tämä toiminta lisää korttelikerhon vaikuttavuutta ja tuottavuutta, koska kotiin laajennettu toiminta tapahtuu niinä aikoina, jolloin korttelikerhossa ei tarvita kahta työntekijää, vaan toinen voi irrottautua kotona asuvien asiakkaiden luokse. Taloudellinen tilanne: Kotihoidon tuottavuus on parantunut selvästi. Asiakaspalvelutuntimäärä on kasvanut 7 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna, mutta henkilöstökulut ainoastaan 6,6 prosenttia. Lisäksi samaan aikaan on asiakaspalvelujen ostoissa säästetty 600 000 euroa. Tuotantoalueen tulojen ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman 1,1 milj. euroa. Suurin syy on tähän kotihoidon palvelutuntien määrän lisäksi Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen suunnitelmaa aikaisempi aloitusajankohta sekä se, että palvelukeskuksilla ei ollut kesäsulkuja. Henkilöstökulut ovat suunnitelmaa suuremmat. Suurin syy on se, että palvelutuotanto on suunnitelmaa suurempi. Keskeinen ongelma henkilöstökuluissa on edelleen se, että sopimuksessa sovittu hoitovuorokausihinta ei kata vaadittua mitoitustasoa tehostetussa palveluasumisessa. Vanhainkotihoidossa vaikeuksia aiheutuu ylijäämätavoitevaatimuksesta. Kaksinkertaisten henkilöstökulujen osuus on suunnilleen saman suuruinen kuin viime vuonna vastaavana aikana. Henkilöstömenojen kasvua on onnistuttu hillitsemään kotihoidon resurssipoolin tehokkailla käytännöillä. Myös sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Työllistämistoiminnassa saavutetaan melko hyvä tulos, vaikka TEtoimistossa ei alkuvuonna juurikaan tehty palkkatukipäätöksiä. Kaupunginhallitus päätti, että Kotihoito ja asumispalvelut voi työllistää omalla rahalla 30 työtöntä. Eli 30 työllistämisjaksoon ei saada valtion palkkatukea, vaan palkkatukijakson kustannukset tulevat kokonaisuudessaan kaupungin kannettaviksi. Elokuun loppuun mennessä 20 omalla rahalla työllistettyä on aloittanut tehtävissään. Palkkatukijakson on yhteensä elokuun loppuun mennessä aloittanut 93 työllistettyä. Työllistämistoiminnan henkilöstövahvuus on 2 työnjohtajaa ja 2 työnsuunnittelijaa.

Tampere Pöytäkirja 1/2016 13 (24) Toiminnalliset muutokset: Vuoden 2016 suurin toiminnallinen muutos on palvelukoti Pohjolan tehostetun palveluasumisen, päiväkeskuksen, palvelukeskuksen ja palvelutalon kotihoidon toiminnan alkaminen kesällä. Yksikkö aloitti toimintansa puolitoista kuukautta alkuperäistä suunnitelmaa aikaisemmin. Toiminta on alkanut erittäin hyvin. Tehostetussa palveluasumisessa ei muutaman sairaalasta muuttaneen asiakkaan palvelutarve vastannut sitä, mitä tehostetussa on tarkoitus tuottaa. Näitten asiakkaitten asiat saatiin hoidettua ensimmäisten toimintakuukausien aikana. Toukokuun alusta lähtien vastuu Koukkuniemen alueen sisäpuolisen kiinteistöhuollosta siirtyi Tilakeskukseen. Siinä yhteydessä viisi henkilöä siirtyi Tilakeskukseen. Tilakeskuksen ja Koukkuniemen aluepalvelujen henkilöstön yhteistyö on toimivaa, jonkin verran Koukkuniemen aluepalvelujen työntekijät tekevät edelleen sisäpuolista kiinteistön huoltoa. Tiedoksi Taru Kuosmanen, Mikko Aaltonen, Anniina Tirronen, Vesa- Matti Kangas, Marko Sivonen, Leena Salminen, kotihoidon ja asumispalvelujen jory Liitteet 1 Johdon kuukausiraportti 1.1.-31.8.2016

Tampere Pöytäkirja 1/2016 14 (24) 5 Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden sekä omaishoidon asiakastyytyväisyyskysely 2016 (yhteistoiminta-alue) TRE:5236/00.01.03/2016 Valmistelijan yhteystiedot Va. tuotantojohtaja Ella Suojalehto, puh. 040 759 5163, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Johdon assistentti Liisa Malinen, puh. 03 5657 6728, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Ella Suojalehto Päätösehdotus oli Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden sekä omaishoidon asiakastyytyväisyyskysely 2016 merkitään tiedoksi. Perustelut Tehostetun palveluasumisen ja palvelutalon kotihoidon asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely kesällä 2016. Kysely tehtiin haastattelemalla asiakkaita. Kokonaisuutena vastaajat pitivät tarkastelun kohteena olevia palveluja hyvinä. Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon väliin asettuva palvelutalon kotihoito on palvelumuotona erittäin hyvä. Siinä yhdistyvät itsenäisen asumisen hyvät puolet samalla, kun vanhukset kokevat olonsa turvallisemmaksi kuin asuessaan yksin perinteisen kotihoidon turvin. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia on käsitelty Kotihoito ja asumispalvelut tuotantoalueen johtoryhmässä 19.9.2016 ja Ikäihmisten palvelujen lautakunnassa 31.8.2016. Ikila 31.8.2016 vs. tilaajapäällikkö Anniina Tirronen: "Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutettiin touko-kesäkuussa 2016. Tehostetun palveluasumisen selvityksessä olivat mukana Jukola-Impivaara, Kontukoti, Kuuselakeskus, Pappilanpuisto, Pispa, Petäjäkotikeskus sekä Oriveden Onninkoti ja Toivonkoti. Tehostetun palveluasumisen kyselyn tulokset esitellään Asiakastyytyväisyyskysely tehostetun palveluasumisen asukkaille 2016 -raportissa. Omaishoidon kyselyn tulokset ovat esiteltynä Omaishoidon asiakastyytyväisyyskysely 2016 -raportissa. Tehostetun palveluasumisen asukkaiden kyselyillä selvitettiin kokemuksia hoidosta, kohtelusta, itsemääräämisoikeudesta, vierailuista sekä asuinympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Jukola-Impivaaran, Kontukodin, Kuuselakeskuksen, Pappilanpuiston, Pispan ja

Tampere Pöytäkirja 1/2016 15 (24) Petäjäkotikeskuksen osalta kysely toteutettiin nyt toisen kerran. Vastaava kysely toteutettiin edellä mainituissa palvelukodeissa vuonna 2015. Oriveden palvelukodeissa kyseessä olivat ensimmäiset Tampereen kaupungin suorittamat asiakastyytyväisyyskyselyt. Tehostetun palveluasumisen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi 139 asukasta. Suurin osa vastaajista oli 81 89-vuotiaita naisia. Kokonaisuutena tarkastellen tehostetun palveluasumisen yksiköiden asiakkaat olivat varsin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja palveluun. Etenkin hoito arvioitiin kiitettäväksi (ka 4,01 asteikolla 1 5) ja henkilökunta ammattitaitoiseksi ja ystävälliseksi. Asiakastyytyväisyyskyselyyn osallistuneet asukkaat kokivat asuinympäristönsä viihtyisäksi, siistiksi ja turvalliseksi. 82,5 % kyselyyn vastanneista asukkaista koki, että heistä huolehditaan hyvin. Tehostetun palveluasumisen kyselyn tulosten perusteella eniten tyytymättömyyttä asukkaissa herätti rajalliset mahdollisuudet elää palvelukodissa haluamansa kaltaista elämää. Yksikkökohtaista vaihtelua tyytyväisyydessä esiintyi huomattavan paljon. Kaikkien yksiköiden tyytyväisyyden keskiarvo oli 72,3 %. Orivedellä 33,3 % koki saavansa elää haluamansa kaltaista elämää ja Petäjäkotikeskuksessa sekä Kuuselakeskuksessa osuus oli 83,3 %. Kuten edellisenäkin vuonna, kyselyn perusteella tyytymättömyyttä herätti myös ulkoilun määrä. Kaikkien yksiköiden keskiarvo tyytyväisyydessä ulkoilujen määrään oli 73,9 %. Yksikkökohtaista vaihtelua tyytyväisyydessä esiintyi runsaasti. Kontukodin kyselyn keskiarvoksi muodostui 37,5 %, kun taas Pappilanpuiston tyytyväisyysprosentti oli 84,6 %. Huomionarvoista on, että tänä vuonna kyselyssä esiintyi vastausvaihtoehto vaihtelevasti, mikä pienensi kyllä -vastausten määrää. Omaishoidon asiakastyytyväisyyskysely kerättiin lomakekyselynä kesä-heinäkuun 2016 aikana. Kysely postitettiin kaikille Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alueen omaishoitajille, joiden hoidettava oli yli 21-vuotias. Kyselyjä postitettiin 870 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 55,5 %. Kyselyssä pyrittiin selvittämään omaishoitajien näkemyksiä ja kokemuksia omaishoitajuudesta ja yhteistyöstään eri tahojen kanssa. Vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2013. Omaishoidon kyselyn tulosten perusteella yksityisten tukipalveluiden ja yksityisten kotihoidon palveluiden käyttö oli noussut ja kaupungin tarjoamien laskenut. Hieman yli puolet vastaajista kertoi käyttävänsä omaishoitajan lakisääteisiä vapaapäiviä. Vapaapäivien käyttämättä jättämiseen ilmoitettiin syiksi muun muassa hoidettavan haluttomuus ulkopuoliseen hoitoon. Omaishoitajien jaksaminen oli hieman laskenut edellisestä kyselystä. vapaapäivien lisäämisellä ja taloudellisen tuen nostamisella voitaisiin vastaajien mukaan sada helpotusta heidän työhönsä omaishoitajana. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutti

Tampere Pöytäkirja 1/2016 16 (24) kaupungin hyvinvoinnin palvelualueen Ikäihmisten palvelut. Kyselyt käytännössä toteuttanut harjoittelija Tiiu Airistola esittelee lautakunnan kokouksessa keskeiset tulokset." Tiedoksi Anniina Tirronen, kotihoidon ja asumispalvelujen johtoryhmä Liitteet 1 Asiakastyytyväisyyskysely tehostetun palveluasumisen asukkaille 2016

Tampere Pöytäkirja 1/2016 17 (24) 6 Kotihoidon ja Kotitorin asiakastyytyväisyyskyselyt sekä Kotitorin sidosryhmätyytyväisyyskysely vuonna 2016 TRE:5235/00.01.03/2016 Valmistelijan yhteystiedot Va. tuotantojohtaja Ella Suojalehto, puh. 040 759 5163, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Johdon assistentti Liisa Malinen, puh: 03 5657 6728, etunumi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Ella Suojalehto Päätösehdotus oli Kotihoidon ja Kotitorin asiakastyytyväisyyskysely sekä Kotitorin sidosryhmätyytyväisyyskysely vuonna 2016 merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Atanas Aleksovski saapui kokoukseen klo 17.13 asian käsittelyn aikana. Perustelut Säännöllisen kotihoidon asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely kesällä 2016 lomakekyselynä. Tampereen kaupungin omana tuotantona tuotettu kotihoito koettiin vastauksissa hyvänä (keskiarvo 4.1; asteikolla 1-5). Eniten arvostelua tuli siitä, että kotona käy liian moni eri työntekijä. Kotihoidon toimintaa on ohjattu omahoitajatoiminnalla, joka perustuu siihen, että yksi tai kaksi hoitajaa tuntisi asiakkaan parhaiten ja tekisi suurimman osan tämän asiakkaan kotikäynneistä. Tämä toimintamalli ei enää ole riittävä, koska nykyisten kotihoidon asiakkaiden palvelutarve niin suuri, että yksi tai kaksi hoitajaa ei riitä täyttämään tätä palvelutarvetta ja useita kotikäyntejä vuorokaudessa. Syksyn aikana ollaan kehittämässä uutta kotihoidon toimintamallia, joka perustuu siihen, että asiakkaan hoitamisesta vastaisi noin 5 hoitajan tiimi. Samalla ollaan ottamassa Elämän puu laajamittaiseen käyttöön, joka varmistaa riittävän syvällisen asiakastiedon. Elämän puu - malli on esityslistan liitteenä. Kotihoidon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset on käsitelty Kotihoito ja asumispalvelut tuotantoalueen johtoryhmässä 19.9.2016 ja Ikäihmisten palvelujen lautakunnassa 31.8.2016. Ikila 31.8.2016 vs. tilaajapäällikkö Anniina Tirronen: "Tampereen kaupungin kotihoidon asiakkaille tehtiin asiakastyytyväisyyskysely touko-heinäkuussa 2016. Kyselyssä tiedusteltiin useilla monivalintakysymyksillä kotihoidon

Tampere Pöytäkirja 1/2016 18 (24) asiakkaiden asumisen ja elämän laatua sekä tyytyväisyyttä kotihoidon palveluun. Lisäksi pyydettiin arvioimaan tukipalveluiden laatua ja omahoitajan toimintaa. Kyselylomake postitettiin noin 1483 kotihoidon ja palvelutalon kotihoidon asiakkaalle. Vastauksia palautui takaisin 737, ja vastausprosentiksi tuli siten 50 %. Tulokset esitellään tarkemmin Kotihoidon asiakastyytyväisyys 2016 -raportissa. Asiakastyytyväisyyttä kotihoitoon mitattiin 21 väittämällä koetusta kohtelusta ja hoidon tasosta sekä palvelun tarpeenmukaisuudesta ja yksilöllisyydestä (asteikko 1 5). Kaikista vastauksista laskettu keskiarvo oli 3,9 (v. 2015: 3,9). Oman tuotannon asiakkailta saatiin hieman parempi arvio kuin ostopalveluiden asiakkailta. Tyytyväisyyttä kotihoitoon vähentävät hoitajien vaihtuvuus ja kiireisyys. Hoitajien vaihtuvuus oli vastausten perusteella suurinta Kotitorin palvelupiirissä ja vähäisintä oman tuotannon alueella. Tämä heijastuu suoraan kotihoidon tyytyväisyyteen, koska Kotitori erottautui aineistosta heikoimmilla ja oman kotihoidon alueet parhaimmilla. Asiakastyytyväisyys kotihoidon tukipalveluihin sai keskiarvon 4,1 (v. 2015: 4,2). Parhaan kokonaisarvosanan sai päiväkeskuspalvelu. Tänä vuonna tukipalveluista heikoimpana erottui kauppapalvelu. Kotihoidon asiakastyytyväisyyttä selvitettiin myös pyytämällä asiakasta antamaan kokonaisarvosana kotihoidon palvelulle. Kotihoidon palvelulle annettujen arvosanojen keskiarvo oli 3,7. Se on pysynyt samana jo vuodesta 2013 asti eli neljä vuotta. Oman tuotannon asiakkailta saatiin hieman parempi kokonaisarvio kuin ostopalveluiden asiakkailta. Parhaan kokonaisarvion saivat oman tuotannon palvelutalon kotihoito sekä koillinen palvelupiiri. Heikoimmat kokonaisarviot saivat keskustan palvelupiiri sekä läntinen ja kaakkoinen palvelupiiri. Palvelutalon kotihoito sai keskimäärin muuta kotihoitoa paremmat arviot. Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin myös Kotitorin asiakkaille huhti-kesäkuussa 2016. Kysely toteutettiin jakamalla kyselylomakkeita asiakkaille heidän vieraillessaan Kotitorin toimipisteessä. Aineistonkeruuta tehostettiin muutamalla haastattelulla. Lopulliseksi otokseksi tuli n=26. Kyselyssä pyrittiin selvittämään Kotitorilla asioivien asiakkaiden profiilia, heidän asioinnin motiiviaan sekä tyytyväisyyttä Kotitorilta saamaansa palveluun. Kyselyn tulokset esitellään tarkemmin Kotitorin asiakastyytyväisyys 2016 -raportissa. Kotitorilla vieraili tyypillisimmin omalla asialla oleva 75 84-vuotias nainen, joka oli erittäin tyytyväinen sekä palvelukonseptiin että henkilökuntaan. 20 % vastanneista kertoi käyttävänsä Kotitorin palveluita säännöllisesti. Asiakastyytyväisyys oli korkealla tasolla palvelun nopeuden ja saatavuuden sekä henkilöstön osaavuuden ja ystävällisyyden osalta. Tulokset eivät ole näiden suhteen muuttunut viime vuosista. Kokonaisarvosanaksi palvelulle saatiin keskiarvo 4,5/5,0 (2015: 4,4). Otos oli tänä vuonna ennätyksellisen pieni, mikä hankaloittaa syvempien johtopäätösten tekoa. Tulevina vuosina on syytä ottaa muut aineistonkeruumenetelmät käyttöön, jotta Kotitorin asiakaskunta tavoitettaisiin paremmin.

Tampere Pöytäkirja 1/2016 19 (24) Kotitorin sidosryhmille suunnatussa verkkokyselyssä selvitettiin yhteistyöyritysten ja -kumppaneiden tyytyväisyyttä Kotitorin toimintaan. Kyselyssä kartoitettiin lisäksi heidän ajatuksiaan Kotitorin kehittämisestä. Kyselykutsu lähetettiin jokaiseen sidosryhmäorganisaation, jonka sähköpostiosoite oli tiedossa. Vastausaikaa oli 1.6. 8.7.2016 ja lopulliseksi otokseksi saatiin n=38. Tulokset esitellään tarkemmin Selvitys Kotitorin sidosryhmien tyytyväisyydestä yhteistyötoimintaan 2016 - raportissa. Sidosryhmät asioivat Kotitorin kanssa hieman harvemmin kuin vuosi sitten. 66 % vastaajista arvioi yhteistyön Kotitorin kanssa merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi (vrt. 2015: 84 %). Yhteistyön sujuminen ja sidosryhmätyön tavoitteiden toteutuminen saivat hieman heikommat arviot kuin viime vuonna. Arviot ovat laskeneet jo kahtena vuonna peräkkäin. Positiivista palautetta annettiin muun muassa yhteistyön joustavuudesta ja toimivuudesta, henkilökunnan ammattitaidosta ja ongelmien hyvästä hallinnasta. Korjaavaa palautetta annettiin erityisesti yhteydenpitoon, tiedonkulkuun, avoimuuteen ja uudistumiskykyyn liittyen. Sidosryhmien kokonaisarvio Kotitorille oli tänä vuonna tyydyttävän ja hyvän rajalla keskiarvolla 3,45/5,0 (vrt. 2015: 3,7, 2014: 4,0 ja 2013: 3,4). Mainitut kolme kyselyä toteutettiin Tampereen kaupungin ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen yksikössä yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Selvitykset toteutti Jenni Pesonen ja hän esittelee lautakunnan kokouksessa kyselyiden keskeisimmät tulokset." Tiedoksi Anniina Tirronen, kotihoidon ja asumispalvelujen johtoryhmä Liitteet 1 Elämän Puu_juliste.pdf 2 Kotihoidon asiakastyytyväisyysraportti 2016 3 Kotitorin asiakastyytyväisyysraportti 2016 4 Kotitorin sidosryhmätyytyväisyysraportti 2016

Tampere Pöytäkirja 1/2016 20 (24) 7 Tuotantojohtajan katsaus TRE:26/00.01.03/2016 Valmistelijan yhteystiedot Va. tuotantojohtaja Ella Suojalehto, puh. 040 759 5163, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Johdon assistentti Liisa Malinen, puh. 03 5657 6728 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Ella Suojalehto Päätösehdotus oli Tuotantojohtajan katsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Rainer Backström poistui kokouksesta klo 17.40 asian käsittelyn kuluessa. Perustelut Tuotantojohtajan katsauksessa käsitellään ajankohtaisia asioita: - Tampereen kaupungin toimintamallin uudistamisen tilannne - Konsernihallinto kutsuu toimintansa päättävät hyvinvointipalvelujen johtokunnat päätöstilaisuuteen ja joulukahville tiistaina 20.12. klo 16-17.00 virastotalon valtuustosaliin

Tampere Pöytäkirja 1/2016 21 (24) 8 Perushoitajan viran 10013362 lakkauttaminen Koukkuniemen vanhainkodissa TRE:142/01.02.01/2016 Valmistelijan yhteystiedot Kehittämispäällikkö Marjut Lindell, puh. 0400 800 4925, vastaava osastonhoitaja Minna Repo, puh. 0400 260 416, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Johdon assistentti Liisa Malinen, puh. 03 5657 6728 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Ella Suojalehto Päätösehdotus oli Koukkuniemen perushoitajan virka 10013362 lakkautetaan 1.10.2016. Perustelut Terveydenhuollon toisen asteen koulutus on kokonaisuudessaan muuttunut lähihoitajakoulutukseksi eikä perushoitajia enää valmistu. Koukkuniemen vanhainkodin perushoitajan virka 10013362 on tullut avoimeksi 1.8.2016 työntekijän siirryttyä eläkkeelle. Viran tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä. Perushoitajan virka 10013362 esitetään lakkautettavaksi 1.10.2016 alkaen. Tiedoksi Marjut Lindell, Minna Repo, Leena Lumme, Tiina Thilman, Terhi Kirjavainen, palkat 2, Birgitta Syrjäläinen

Tampere Pöytäkirja 1/2016 22 (24) 9 Tiedotusaineisto TRE:31/00.04.01/2016 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Ella Suojalehto Päätösehdotus oli Tiedotusaineisto merkitään tiedoksi. Perustelut Kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunnalle on tullut tiedoksi seuraavat kokouksessa nähtävänä olevat päätökset: Kh 22.8.2016 313, Dno TRE: 4972 /02.02.01/2016 Vuoden 2017 talousarviokehys ja kaupunkistrategiasta jodettavat toiminnan tavoitteet Kh 29.8.2016 328, Dno TRE: 3534 /02.02.01/2016 Tampereen kaupungin talouskatsaus 7/2016 Khsuko 19.9.2016 4, Dno TRE: 6235 /00.01.02/2016 Tampereen kaupungin palvelualueiden organisointi Ikila 31.8.2016 74, Dno TRE: 5236 /00.01.03/2016 Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden sekä omaishoidon asiakastytyyväisyyskysely 2016 Ikila31.8.2016 75, Dno TRE: 5235 /00.01.03/2016 Kotihoidon ja Kotitorin asiakastyytyväisyyskyselyt sekä Kotitorin sidosryhmätyytyväisyyskysely vuonna 2016 Ikila 31.8.2016 78, Dno TRE: 5231 /05.01.00/2016 Palvelusetelin käyttöönottopalvelutalon kotihoidossa Ikila 31.8.2016 82, Dno TRE: 1254 /05.01.04/2013 Kotihoidon palvelujen myöntämisen kriteereiden päivittäminen ikäiihmisten palveluissa

Tampere Pöytäkirja 1/2016 23 (24) Muutoksenhakukielto 3, 5, 7, 6, 1, 2, 9 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)

Tampere Pöytäkirja 1/2016 24 (24) Oikaisuvaatimus 4 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuviranomainen Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta, osoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, Puutarhakatu 6, PL 487, 33101 Tampere. Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella, http://www.tampere.fi/asiointi/ tai sähköpostilla: kirjaamo@tampere.fi. Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.