Venäjän juhlapäivät Nykyiset Venäjän juhlapäivät Venäjällä on käytäntö, Venäjän lainsäädännön mukaan, että jos juhlapäivät sattuvat lauantaille tai sunnuntaille, niin niitä seuraavat arkipäivät ovat vapaapäiviä. Tämä koskee vain valtion juhlapäiviä. Uuden vuoden loma 1.-8. tammikuuta Vuonna 2017 Venäjällä otettiin käyttöön 9-päiväinen uuden vuoden loma. Uutta vuotta vietetään Venäjällä samaan aikaan ja hyvin pitkälti samalla tavoin kuin kaikkialla muuallakin maailmassa. Venäläiset ottavat uuden vuoden vastaan usein ravintolassa yhdessä ystäviensä kanssa tai kotona, jonne ehdottomasti kutsutaan paljon ystäviä ja sukulaisia juhlaillalliselle, jotka jatkuvat kauas pikkutunneille saakka. Uudenvuoden samppanjamaljoja juodaan joka täysi tunti aina siitä lähtien, kun uusi vuosi alkaa Venäjän Kaukoidässä. 1930-luvulta lähtien neuvostoviranomaiset ryhtyivät järjestämään lapsille uuden vuoden. Santa Claus korvattiin Pakkasukolla (Ded Moroz) ja Lumihiutaletytöllä (Snegurotshka), jotka toivat makeisia ja lahjoja lapsille. Tämä perinne on Venäjällä. Niinpä Uutena vuotena koristellaan kuusi ja lapset odottavat jännityksellä Pakkasukon lahjoja. Joulu 7. tammikuuta Joulu - 7. tammikuuta - on ennen kaikkea kristillinen Jeesuksen syntymän juhla, joka julistettiin neuvostovallan romahtamisen jälkeen jälleen pyhäpäiväksi. Jouluna kirkoissa järjestetään jouluyön jumalanpalveluksia, mutta maallisella puolella joulua vietetään lähinnä uuden vuoden riehan jatkeena, joskin vanhat perinnetavat ovat alkaneet yhä enemmän kiinnostaa myös nykyihmisiä.
Vanha uusi vuosi 14. tammikuuta Vanhaa kirkollisen kalenterin mukaista uutta vuotta 14. tammikuuta vietetään enää lähinnä hyvänä tekosyynä kutsua vieraita kylään syömään ja juomaan. Isänmaan puolustajien päivä 23. helmikuuta Isänmaan puolustajien päivä - 23. helmikuuta on entinen Neuvostoarmeijan päivä. Sitä vietetään sen johdosta, että 23.2.1918 annettiin asetus Puna-armeijan muodostamisesta. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sitä alettiin viettää kaikkien isänmaan puolustajien juhlana. Se on nykyään yleinen vapaapäivä ja silloin onnitellaan yleensä kaikkia asevelvollisuutensa suorittaneita miehiä ja varuskuntapaikkakunnilla järjestetään sotilasparaateja ja ilotulituksia. Kansainvälinen naisten päivä 8. maaliskuuta Kansainvälinen naisten päivä - 8. maaliskuuta on Venäjällä yleinen vapaapäivä ja sitä vietetään paljolti samoin kuin äitienpäivää Suomessa. Edellisenä päivänä työpaikoilla järjestetään juhlakokouksia, joissa onnitellaan ja kukitetaan naistyöntekijät. Varsinaisena juhlapäivänä annetaan perheissä muistolahjoja äideille ja vaimoille ja illemmalla kokoonnutaan suku- tai ystäväpiirin kanssa juhlaillalliselle, jossa nostetaan ahkerasti maljoja naisille. Aprillipäivä 1. huhtikuuta Aprillipäivä - 1. huhtikuuta tunnetaan myös Venäjällä. Silloin koululaiset keksivät jekkuja toisilleen, vanhemmilleen ja opettajille. Lehdissä ja tiedotusvälineissä julkaistaan mielikuvituksellisia uutisia ja seuraavana päivänä kerrotaan onnistuneimmista piloista ja kuinka paljon ihmisiä meni retkuun. Pääsiäinen Pääsiäinen - ortodoksinen pääsiäissunnuntai sijoittuu lähivuosina seuraavasti: 2016 1. toukokuuta 2017 16. huhtikuuta 2018 08. huhtikuuta Pääsiäisenä ei Venäjällä ole ylimääräisiä vapaapäiviä, vaan pääsiäistä vietetään vain sunnuntaina ja sitä edeltävänä yönä. Pitkäperjantai, kuten pääsiäisen jälkeinenkin päivä ovat normaaleja arkipäiviä.
Pääsiäinen on ennen kaikkea kirkon juhla. Historiassa se on vainajien muistojuhla. Tuolloin viedään lähiomaisten haudoille seppeleitä ja ruokaa - kananmunia ja leipää. Haudalla pidetään muistohetki ja nostellaan maljoja vainajan muistolle. Pääsiäisen symboli on maalatut kananmunat. Kevään ja työn juhla 1. toukokuuta Kevään ja työn juhla - 1. toukokuuta korvasi aikaisemmin vappuna vietetyn Työväen kansainvälisen solidaarisuuspäivän. Isot vappuparaatit ja joukkokokoukset ovat nyt jääneet historiaan. Kommunistit järjestävät yhä marsseja, mutta tavallisille ihmisille tästä on tullut keväinen lomapäivä, jolloin voidaan mennä kunnostamaan kesämökkiä ja kasvimaata ensi kerran pitkän talven jälkeen. Voiton päivä 9. toukokuuta Voiton päivä - 9. toukokuuta on yleinen vapaapäivä, jota vietetään Saksan vuonna 1945 allekirjoittaman antautumissopimuksen vuosipäivän kunniaksi. Voiton päivään kuuluvat sotilasparaatit ja sotaveteraanien muistamiset. Monissa kaupungeissa sotaveteraanit kokoontuvat joka vuosi samoilla paikoilla kaupungin keskustassa tavatakseen vielä mahdollisesti elossa olevia rintamatovereitaan. Perheissä muistetaan sodassa kaatuneita omaisia ja sukulaisia, käydään haudoilla ja kirkoissa järjestetään muistojumalanpalveluksia. Venäjän päivä 12. kesäkuuta Venäjän itsenäisyyspäivä - 12. kesäkuuta on myös yleinen vapaapäivä. Tuona päivänä vuonna 1991 (noin puoli vuotta ennen Neuvostoliiton hajoamista) Venäjä julistettiin suvereeniksi valtioksi. Tavallinen kansa ei tätä päivää huomaakaan muutoin kuin ylimääräisenä vapaapäivänä. Muiston ja surun päivää 22. kesäkuuta Muiston ja surun päivää - 22. kesäkuuta - vietetään sen johdosta, että tuona päivänä vuonna 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Hyökkäys Venäjä alkaa neljä yöllä. Muiston ja surun päivä ei ole vapaapäivä ja se näkyy lähinnä lehdistössä sekä radion ja TV:n ohjelmistossa.
Venäjän lipun päivä 22. elokuuta Venäjän lipun päivää - 22. elokuuta - ei juuri muutoin huomaa, kuin että julkiset rakennukset liputtavat. Tuona päivänä vuonna 1991 otettiin käyttöön Venäjän vanha valtiolippu Neuvostolipun tilalle. Tiedon päivä 1. syyskuuta Tiedon päivä - 1. syyskuuta on koulujen alkamispäivä. Ensimmäiselle luokalle meneville lapsille järjestetään juhlia ja heille annetaan lahjoja. Venäjän lipun päivä 22. elokuuta Venäjän lipun päivää - 22. elokuuta - ei juuri muutoin huomaa, kuin että julkiset rakennukset liputtavat. Tuona päivänä vuonna 1991 otettiin käyttöön Venäjän vanha valtiolippu Neuvostolipun tilalle. Tiedon päivä 1. syyskuuta Tiedon päivä - 1. syyskuuta on koulujen ja myös korkeakoulujen alkamispäivä. Ensimmäiselle luokalle meneville lapsille järjestetään juhlia ja heille annetaan lahjoja. Kansan yhtenäisyyden päivä 4. marraskuuta Kansan yhtenäisyyden päivä - 4. marraskuuta - korvasi aiemman kaksipäiväisen Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen muistojuhlan, jota vietettiin 7.-8. marraskuuta. Neuvostovallan romahtamisen jälkeen juhla muutettiin rauhan ja sovun päiväksi, jota vietettiin 7.11. Vuonna 2005 vapapäivä siirrettiin 4. marraskuuta ja se sai nimekseen Kansan yhtenäisyyden päivä. Äitienpäivä marraskuun viimeinen sunnuntai Äitienpäiväksi on vuonna 1998 julistettu marraskuun viimeinen sunnuntai. Vie ehkä jonkin aikaa, ennen kuin se juurtuu varsinaiseksi juhlapäiväksi, sillä maaliskuista naistenpäivää vietetään kodeissa nimenomaan äitienpäivänä.
Venäjän perustuslain päivä 12. joulukuuta Venäjän perustuslain päivää vietetään 12. joulukuuta nykyisen perustuslain hyväksymisen vuosipäivänä, mutta vuoden 2005 juhlapäiväuudistuksessa se muuttui tavalliseksi työpäiväksi. Näiden juhlapäivien lisäksi Venäjällä vietetään lähes joka lauantai ja sunnuntai jonkin tietyn ammattialan tai aselajin juhlapäivää - kaupan alan työntekijöiden päivä, rajavartiojoukkojen päivä, elintarviketyöntekijöiden päivä, metallityöläisten päivä, rakentajien päivä, ohjusjoukkojen päivä, siviili-ilmailun päivä, merenkulkijoiden päivä jne. Nämä päivät koskevat vain asianomaisen alan työntekijöitä, heille järjestetään konsertteja ja juhlia, jaetaan ansiomerkkejä ja tietenkin he kokoontuvat syömään ja juomaan omien työtovereittensa ja omaistensa kanssa. Myös radiossa ja televisiossa on aina jotakin juhlivaan alaan liittyvää ohjelmaa tällaisena merkkipäivänä. Yleensä nämä juhlapäivät ovat liikkuvia - niitä vietetään tietyn kuukauden tiettynä lauantaina tai sunnuntaina.