Satakunnan biotalouden kokonaisuus ELINTARVIKE TKI-RYHMÄ 18.11.2016 Katja Laitinen, Satakuntaliitto Timo Pukkila, Satakunnan ELY-keskus
Taustaa Hallitusohjelman yksi strateginen painopistealue on biotalous ja puhtaat ratkaisut. Tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2025 bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan. Painopistealueeseen liittyy viisi kärkihanketta. Aluekehittämispäätöksessä 2016 2019 Alueiden kilpailukyky ja ihmisten sujuva arki (eli valtakunnallisissa aluekehittämisen painopisteissä) linjataan, että luonnonvarojen vastuullisella ja innovatiivisella käyttämisellä ja bio- ja kiertotaloudella vahvistetaan alueja paikallistalouksia, luodaan uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia sekä saadaan aikaan kestävää kasvua ja työtä.
Satakunnan maakuntaohjelma: Puhdasta elinvoimaa Tavoitteet: Satakunnan elinkeinoelämän tukijalat, monipuolinen teollisuus ja vahva elintarvikeketju menestyvät ja maakunnassa on vetovoimatekijöinä puhdas ympäristö ja laadukas korkeakoulutus. - Puhtaalla elinvoimalla Satakunnassa tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä ja maakunnan vetovoiman lisäämistä. - Monipuolinen energiatarjonta ja osaaminen kilpailuetuna - Bioenergian hankintalogistiikan ja raaka-aineen saatavuuden kehittäminen - Satakunta on yksi Suomen vahvimpia ruokamaakuntia. Ruokatuotannon keihäänkärkinä ovat oman tuotantoalansa suurimmat suomalaiset jalostusyritykset. - Elintarviketuotannon kehittäminen ja vesien tilan parantaminen vaativat hyvää yhteensovittamista ja konkreettisia toimenpiteitä. - Luonnon- ja kulttuuriympäristöihin liittyvän vetovoiman ja potentiaalin säilyminen edellyttää luonnon- ja kulttuuriympäristöistä, vesistöjen tilasta sekä monimuotoisuudesta huolehtimista. - Satakunnan Maakuntaohjelma 2014-2017 -
Satakunnan älykäs erikoistuminen Maakuntaohjelmaprosessin kautta tunnistetut satakuntalaista erityisosaamista sisältävät kokonaisuudet: Elintarvikeketju Vesiosaaminen Biotalous Resurssitehokkuus Valmistava teollisuus Merien toimintaympäristö ICT
Keltainen biotalous eli maatalous Keltaisen biotalouden eli maatalouden päätehtävä ja perusta on kestävä ruuan tuottaminen. Keltainen biotalous on hyvin laaja-alainen käsite, joka pitää sisällään maa- ja elintarviketalouteen liittyvät biomassat, niiden hyödyntämisen ja niihin liittyvät palvelut. MMM:n tavoitteena on edistää erityisesti hajautettua biotaloutta, jolloin resurssitehokkailla biotalouden ratkaisuilla on mahdollista parantaa alueellista energia- ja ravinneomavaraisuutta sekä edistää energia- ja materiaalitehokkuutta. Kasvava lähi- ja luomuruoan kuluttajakysyntä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia maatiloille ja jatkojalostajille sekä parantaa elinkeinon kilpailukykyä ja maaseudun elinvoimaisuutta. Ruoalla on kiinteä yhteys ihmisten hyvinvointiin, ja hyvinvointi- ja terveyspalveluihin liittyvät ruokainnovaatiot luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Elintarvikealan yritysten yhteistyö matkailualan yritysten kanssa luo mahdollisuuksia uusien liiketoiminta-alueiden kehittymiselle. Luonnontuotteet ja luonnon matkailu- ja virkistyspalvelut ovat sekä taloudellisesti että sosiaalisesti tärkeä osa Suomen biotaloutta. Ne kuuluvat sekä vihreän biotalouden että keltaisen biotalouden piiriin. Lähde: http://mmm.fi/biotalous/keltainen-biotalous, MMM:n tiekartta biotalouteen 2020
Vihreä biotalous eli metsäbiotalous metsävarat, puuraaka-aine Vihreä biotalous eli metsäbiotalous kattaa useita erilaisia teollisuuden ja tuotannon aloja ja toimintoja, jotka pohjautuvat puuhun tai metsiin. Metsäbiotalouteen kuuluu esimerkiksi metsäbiomassan jalostaminen kemian-, metsä-, energia- tai elintarviketeollisuudessa. Perinteisten tuotteiden, kuten esimerkiksi sellun, ohella metsäbiomassasta tuotetaan raaka-aineita esimerkiksi kangaskuitujen, kemikaalien, kosmetiikan, liikennepolttoaineiden, lääkkeiden, älypakkausten, pinnoitteiden, liimojen, muovien, komposiittien, eläinrehujen ja funktionaalisten elintarvikkeiden tuottamiseen. Metsäbiomassaa käytetään perinteisten tuotteiden lisäksi enenevässä määrin tuotannossa, jossa raaka-ainepohja on perinteisesti ollut uusiutumaton. Metsäbiotaloutta ovat myös marjat ja riista sekä metsien tarjoamat virkistysmahdollisuudet, kuten ulkoilu metsäluonnossa. Esimerkiksi luontomatkailun voidaan lukea olevan osa biotaloutta. Lähde: http://mmm.fi/biotalous/vihrea-biotalous
Sininen biotalous kalat ja vedet Sininen biotalous sisältää laajasti ottaen kaiken veteen ja vesiin liittyvät resurssit, joita ihminen tavalla tai toisella hyödyntää toiminnassaan. Vesivarat, vesiekosysteemit, kalat. Makea vesi on Suomelle arvokas luonnonvara. Kaiken lähtökohta on, että vedet ovat hyvässä kunnossa ja kalakannat elinvoimaisia. Biotalouteen kuuluvat myös vapaaajankalastus, vesi- ja tuulienergia, vesihuolto, luontomatkailu sekä vesiliikenne. Vesiluonnonvarojen, eli sinisen biotalouden mahdollisuudet perustuvat maan runsaisiin vesivaroihin, korkeaan tekniseen osaamiseen ja monialaisten haasteiden ratkaisukykyyn. Tärkeimpinä sinisen biotalouden osa-alueina voidaan pitää vesiliiketoimintaa, energian tuotantoa, kalataloutta, ravinteiden kierrätystä ja teollisia symbiooseja. Potentiaalia kalataloudessa ja matkailussa. Lisäksi vesiliiketoiminnan viennin kasvumahdollisuudet ovat hyvin merkittävät. Pitemmän aikavälin kasvupotentiaali liittyy ravinteiden kierrätykseen ja teollisiin symbiooseihin. Lähteet: http://www.biotalous.fi/kalat-ja-vedet/, http://mmm.fi/biotalous/sininen-biotalous
Punainen biotalous biojalostamot, korkean lisäarvon tuotteet Punaisessa biotaloudessa luodaan edellytyksiä uusille biojalostamoille ja niiden ympärille syntyville yrityksille, jotka hyödyntävät biojalostamoiden sivuvirtoja ja jätteitä ja jotka tuottavat korkean lisäarvon tuotteita vientimarkkinoille. Luodaan edellytyksiä uusille biojalostamoille ja niiden ympärille syntyville yritysten muodostamille biotalouden ekosysteemeille, jotka tuottavat korkean arvonlisän tuotteita vientimarkkinoille Lähteet: MMM:n tiekartta biotalouteen 2020, http://mmm.fi/biotalous/punainen-biotalous
Biotalouden kehittämishankkeet Satakunnassa (myönnetty rahoitus) Keltainen biotalous Sininen biotalous Punainen biotalous Vihreä biotalous
Hanketunnus Hankkeen nimi Toteuttaja(t) Yhteyshenkilö(t) Kok. budjetti Rah. osuus Rahoittaja Alk. pvä Päätt. pvä Biotalouden värikoodi 10216 Satakunnan kaasutalous 2020 Prizztech Matti Luhtanen 232 500 186 000 ELY / 1.9.2015 31.12.2017 KELTAINEN, ENERGIA 10235 Uutta kasvua luomusta Satafood, Pyhäjärviinstituutti, ProAgria Jari Lehmusvaara 509 800 509 800 ELY / 1.9.2015 31.8.2018 KELTAINEN 10441 Satakunnasta - Sikses parasta Pyhäjärviinstituutti, Satafood, ProAgria Teija Kirkkala 736 700 736 700 ELY / 1.8.2015 31.12.2018 KELTAINEN 10625 Muuttuvat viljelymenetelmät Pyhäjärvi-instituutti Marko Jori 298 900 239 120 ELY / 1.7.2015 31.12.2017 KELTAINEN 11194 Juurikkaan satotasot nousuun Sokerijuurikkaan tutkimussäätiö Tiina From 84 300 75 722 ELY / 4.1.2016 31.12.2017 KELTAINEN 10390 Johtamalla aikaa ProAgria Länsi- Suomi Timo Junnila 280 000 252 000 ELY / 1.7.2015 31.12.2018 KELTAINEN 14105 Untuvikkojen laadun takaaminen ja viennin houkuttelevuus - tuotantokonsepti Satafood Jari Lehmusvaara 86 063 68 851 ELY / 1.10.2015 30.9.2017 KELTAINEN 7829 Vähähiilinen maaseutu ProAgria Länsi- Suomi Timo Junnila 174 700 174 700 ELY / 1.6.2015 31.12.2018 VIHREÄ, KELTAINEN, ENERGIA
9081 Innotori Turun yliopisto, Satafood, Pyhäjärviinstituutti 300 000 300 000 ELY / 1.1.2016 31.12.2018 KELTAINEN 13608 Lounais-Suomen metsäekosysteemipalvelut Suomen metsäkeskus Tapio Nummi 57 285 57 285 ELY / 1.10.2015 30.9.2018 VIHREÄ 14103 Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihatuotanto A-tuottajat Nina Immonen 124 600 99 735 ELY / 1.11.2015 31.10.2018 KELTAINEN 16466 MATO -metsien aktiivinen ja toimiva omistus Suomen metsäkeskus Tapio Nummi 95 850 95 850 ELY / 1.2.2016 31.1.2019 VIHREÄ 16948 Biotaloudesta innovaatioita kestävään kehitykseen Prizztech Heikki Perko 235 300 211 770 ELY / 2.11.2015 31.10.2018 VIHREÄ 16365 Yrtin viljely tutuksi Pyhäjärviinstituuttu Marko Jori 62 000 55 800 ELY / 2.11.2015 31.10.2016 KELTAINEN 16088 Tiedolla ja osaamisella kasvuun - elintarvikealan yhteistyöhanke 16630 Käytännönläheinen tutkimus sikatilalla Turun yliopisto, Marko Jori 225 300 180 310 ELY / Pyhäjärvi-insituutti, Ahlmanin säätiö, HAMK A-tuottajat, Luke Nina Immonen 61 300 49 054 ELY / 1.1.2016 31.12.2017 KELTAINEN 1.1.2016 31.12.2018 KELTAINEN 22420 Kannattava ja ympäristöystävällinen sianlihan tuotantoketju Satafood, Luke, Finnpig Jari Lehmusvaara 53 300 42 640 ELY / 1.7.2016 30.6.2019 KELTAINEN
21936 Lauhanvuori Region Geoparkalueeksi PSKK, metsähallitus, Marko Rajamäki 232 000 225 000 ELY / Luke 1.4.2016 31.12.2018 VIHREÄ 22285 Mansikkaa lännestä ProAgria Länsi- Suomi, Luke Timo Junnila 119 700 95 760 ELY / KELTAINEN A70086 Elintarvikeketjun kilpailukyvyn Satafood Päivi Perälä 196 948 157 558 SATLI / EAKR 1.3.2015 31.10.2016 KELTAINEN kehittäminen ja resurssitehokkuus A70056 Namibian vesijärjestelmät Horizon2020:ssä (LUMPSUM) SAMK Minna Keinänen- Toivola 20 000 16 000 SATLI / EAKR 1.9.2014 31.8.2015 SININEN A71947 Tutkimus ja tieto voimana Pyhäjärvi-instituutti Anne-Mari Ventelä 184 092 128 685 SATLI / EAKR 1.8.2016 31.12.2018 SININEN ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan (TUTTI) A70037 SOLARLEAP Satakunta: Systemaattisella prosessilla aurinkoenergialiiketoimintaan SAMK Teemu Heikkinen 451 000 315 698 SATLI / EAKR 1.1.2015 31.12.2016 ENERGIA A70055 Sinisen kasvun mahdollisuudet (LUMPSUM) Turun yliopisto, MKK Minna Alhosalo 20 812 16 649 SATLI / EAKR 1.12.2014 31.5.2015 SININEN A72212 SATAKUNTALAINEN VÄHÄHIILISEN BIOTALOUDEN OSAAMISKESKITTYMÄ Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood Marko Jori ja Jari Lehmusvaara 146 990 102 893 SATLI / EAKR KELTAINEN A71694 Vihreä rahtirata Pohjois-Satakunnan Marko Rajamäki 70 000 49 000 SATLI / EAKR 1.4.2016 31.12.2016 PUNAINEN kehittämiskeskus
A71716 Viisi vaikuttavaa teknologiaaskelta elintarvikealan pkyrityksissä SAMK, (SeAMK) Mirka Leino 160 000 112 000 SATLI / EAKR 1.9.2016 31.12.2018 54/2015 Porin seudun kaasutaloussuunnitelma 2020 Prizztech 99 815 59 870 SATLI / MKR 1.4.2015 31.8.2016 PUNAINEN, ENERGIA 67/2015 Satakunnan vetovoiman kehittäminen valtakunnallisena ja kansainvälisenä luontomatkailukohteena SAMK Sanna-Mari Renfors 69 900 43 930 SATLI / MKR 1.9.2015 28.2.2017 VIHREÄ, KELTAINEN 80/2015 Säppi merellisen matkailun helmeksi Metsähallitus Hanna Ylitalo 53 600 30 000 SATLI / MKR 1.4.2015 31.3.2017 VIHREÄ, KELTAINEN A70051 Hankkeen nimi: SATAHIMA Kohti hiilineutraalia Satakuntaa kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden kehittäminen Porin kaupunki Esa Merivalli 661 000 463 000 SATLI/EAKR 1.1.2015 31.12.2017 ENERGIA A70249 Vähähiilisen ja ekologisen talouden osaamiskeskittymä, case: Järvikalaa - NAM! Pyhäjärvi-instituutti Marko Jori 369 852 258 896 SATLI/EAKR 1.1.2015 31.12.2016 SININEN A71695 BioSata Biotalouden palvelujen kansainvälisten verkostojen kehittäminen Satakunnassa (LUMPSUM) SAMK Sanna-Mari Renfors 20 000 14 000 SATLI/EAKR 1.9.2016 31.8.2017 SININEN, VIHREÄ YHTEENSÄ 5 123 913 4 109 582
ERM toimintatapa ja AIKO Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) on laadittu perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO), jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016 2018. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) kokonaisuudella edistetään alueiden älykästä erikoistumista ja ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen.
SATAKUNNAN ERM-TEEMAT JA LÄPILEIKKAAVAT PILOTOINTIPAINOTUKSET ERM-toimintaa ohjaa Satakuntaliiton koordinoima alueellinen ennakointi- ja tulevaisuustyö sekä yhteistyöverkostot UUDISTUVA TEOLLISUUS KASVAVA BIOTALOUS MUUTTUVAT PALVELUT Osaamisen kehittäminen sekä yrittäjyyden ja työllistymisen uudet mallit Kokeilevat TKI-kehitysalustat sekä investointien ja kansainvälistymisen edistäminen Kokeilu Digitalisaatio ja älykkäät ICT-ratkaisut Kokeilu Kestävät energiaratkaisut ja resurssitehokkuus Varautuminen ÄRM-tilanteisiin
T2 KASVAVA BIOTALOUS Elintarvikeketjun kehittäminen, puhdas vesi sekä laajemmin biotalous ja kiertotalous ovat keskeinen osa Satakunnan älykästä erikoistumista. Satakunnan maakuntaohjelman tavoitteena on elintarvikeketjun kehittäminen, uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisääminen, luonnonympäristöistä ja vesistöistä huolehtiminen, veteen ja ruokaketjuun liittyvän tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen sekä kansainvälistyminen. Satakunnassa potentiaalia mm. bioenergia, kaasutalous, biopohjaiset tuotteet ja biotalouden palvelut, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen. Biotalouden kasvulle tulee kehittää kilpailukykyinen toimintaympäristö, luoda uutta monialaista yrittäjyyttä sekä työpaikkoja rohkeiden kokeilujen kautta. Biotalouden markkinat kasvuvaiheessa. Tässä vaiheessa merkittävää pilotoida uusia biotalouden ratkaisuja innovaatioiden kaupallistamiseksi, ratkaisujen toimivuuden varmistamiseksi ja hyötyjen konkretisoimiseksi.
AIKO AIKO-rahoituksella tuetaan kokeiluja, jotka täyttävät sekä ERMteemojen ja pilotointipainotusten kriteerit (ohjeet ja lomakkeet: http://www.satakuntaliitto.fi/aiko-satakunta) Tavoitteena 2016-2018: käynnistää vuosittain 5-10 kpl AIKO-kokeiluja Koko noin 10.000 60.000 / hanke
Kiitos!