Itse järjestetty lomitus Vuosiloman ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavan palvelun hakeminen Vuosilomaa koskeva hakemus on tehtävä maatalousyrityksittäin kirjallisesti paikallisyksikön määräämän hakuajan kuluessa ja ennen lomituspalveluun kuuluvien töiden aloittamista. Hakemus maksullista lomittaja-apua vastaavasta palvelusta on tehtävä vuosilomahakemuksen yhteydessä. Hakemusta voi täydentää tämän jälkeen. Etukäteen ei tarvitse ilmoittaa vuosiloman ja tuetun maksullisen lomittajaavun ajankohtia. Sijaisavun hakeminen Sijaisapua on haettava kirjallisesti ja ennen lomituspalveluun kuuluvien töiden aloittamista. Jos samalla perusteella myönnettyä sijaisapua on tarpeen jatkaa ilman katkoa, jatkoajan voi hakea myös suullisesti. Jos ilmenee, että sijaisaputyöt on aloitettu jo ennen sijaisapuhakemuksen vireilletuloa, myöntämisen edellytykset eivät täyty. Itse hankitut lomittajat Itse järjestetystä lomituksesta aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata vain, jos maatalousyrittäjä on hankkinut lomituspalvelut ennakkoperintärekisteriin merkityltä palvelujen tuottajalta (LPL 25 1 mom.). Lomittaja ei voi enää olla työsuhteessa maatalousyrittäjään. Ennakkoperintärekisterimerkinnän voimassaolon voi tarkistaa www.ytj.fi Valtiontuen suuntaviivojen mukaan tukeen ei saa liittyä suoria maksuja viljelijälle ja tuki on maksettava lomituspalvelujen tuottajalle. Käytännössä sama taho ei saa hyötyä sekä lomituksen että valtion korvauksen kautta, ei suoraan eikä välillisesti. Lomituspalvelujen tuottajana ei voi toimia: maatalousyrittäjä itse, maatalousyrittäjän perheenjäsen *, saman maatalousyrityksen toinen yrittäjä** tai saman maatalousyrityksen toisen yrittäjän perheenjäsen
Lomittajana ei voi toimia: maatalousyrittäjä itse, maatalousyrittäjän perheenjäsen*, saman maatalousyrityksen toinen yrittäjä**, saman maatalousyrityksen toisen yrittäjän perheenjäsen. *Perheenjäseneksi katsotaan LPL:n 25 :n 3 momentin mukaan 1) maatalousyrittäjän tai maatalousyrityksen toisen yrittäjän aviopuoliso (myös rekisteröidyn parisuhteen osapuoli); 2) maatalousyrittäjän tai maatalousyrityksen toisen yrittäjän avopuoliso 3) henkilö, joka elää maatalousyrittäjän taloudessa ja on maatalousyrittäjälle tai maatalousyrittäjän avio- tai avopuolisolle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa; 4) henkilö, joka elää maatalousyrityksen toisen yrittäjän taloudessa ja on hänelle tai hänen avio- tai avopuolisolleen sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa. **Maatalousyrityksen toisella yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä: 1) joka omistaa tai hallitsee (esim. vuokraamalla) maatalousyritystä, tai 2) jolla on maatalousyrityksestä pakollinen MYEL -vakuutus. Itse hankitut lomittajat Palveluja ei siis voi hankkia esimerkiksi maatalousyrittäjän, maatalousyrittäjän perheenjäsenen, maatalousyrityksen toisen yrittäjän tai maatalousyrityksen toisen yrittäjän perheenjäsenen toiminimeltä (yksityinen elinkeinonharjoittaja). Jos palvelun tuottaja on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, em. henkilö ei voi olla yhtiössä vastuunalaisena yhtiömiehenä. Jos kyseessä taas on osuuskunta, em. henkilöä ei saa olla määrätty rajattomaan vastuuseen osuuskunnan velvoitteista (käytännössä hyvin harvoissa tilanteissa henkilö on määrätty rajattomaan vastuuseen). Palveluja ei voi hankkia osakeyhtiöltä, jos em. henkilö omistaa joko yksin tai yhdessä toisen säännöksessä mainitun henkilön kanssa vähintään 10 prosenttia osakeyhtiön osakepääomasta tai hänellä on tai heillä on yhdessä vähintään 10 prosenttia osakeyhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Itse hankitut lomittajat - ns. tilatyöntekijät Jos maatalousyrittäjään/maatalousyritykseen työsuhteessa oleva henkilö tekee lomituksen esimerkiksi toiminimensä kautta, on todennäköistä, että verottaja tulkitsee saadun palkkion palkaksi eikä työkorvaukseksi. Tällöin itse järjestetystä lomituksesta maksettu korvaus on saatu perusteettomasti. (maatalousyrittäjä voi halutessaan hakea ennakkoratkaisua verottajalta) Jos lomittaja on harjoittanut samantyyppistä toimintaa jo aikaisempina vuosina, saadaan verottajan aikaisemmin noudattamasta käytännöstä johtoa, kun arvioidaan, onko kyse palkasta vai työkorvauksesta. Mikäli olosuhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia, voidaan arvioida, että verottaja tulee lopullisessa verotuksessa suhtautumaan maksettavaan korvaukseen samalla tavalla kuin aikaisemmin. Itse järjestetystä lomituksesta maksettava korvaus LPL:n 26 :n mukaan itse järjestetystä lomituksesta maksettava korvaus maksetaan palvelujen tuottajalle. Korvaus on enintään 26,50 euroa (vuoden 2016 tasossa) tunnilta. Jos maatalousyrittäjän ja palvelujen tuottajan sopima hinta on enimmäiseuromäärää pienempi, korvauksena maksetaan vain maatalousyrittäjän ja palvelujen tuottajan sopima hinta. Arvonlisäveroa ja matka- ym. kustannuksia ei korvata. Korvauksen enimmäismäärää tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella. Itse järjestetystä lomituksesta maksettava korvaus Korvausta maksetaan vuosiloma- ja sijaisapulomituksissa enintään maatalousyrittäjälle määritellyn lomituspäivän keston mukaan. Lomituspäivän kestoon ei lueta hoitotöitä, jotka vastaavat LPL:n 8 c :ssä tarkoitettuja valvontakäyntejä tai varallaoloa, eikä niistä siis suoriteta itse järjestetyn korvausta. Lomituspäivän kestoa ei voida pidentää itse järjestetyssä lomituksessa. Ts. jos lomittaja on joutunut erityisestä syystä, esimerkiksi eläinten sairastumisen johdosta, ylittämään maatalousyrittäjälle määritellyn lomituspäivän keston, korvausta voidaan maksaa vain lomituspäivän keston mukaiselta tuntimäärältä.
Korvauksen hakeminen ja maksaminen Maatalousyrittäjä hakee korvausta jälkikäteen Korvausta on haettava kirjallisesti paikallisyksiköltä lomitusajankohtaa seuraavien kahden kalenterikuukauden kuluessa. Käytännössä jokaisen yksittäisen lomituspäivän korvauksen vanheneminen on aina tarkasteltava erikseen. Esimerkki 6-2: Sijaisapulomitus kestää 1.6. - 17.10.2016. Sijaisapua haettaessa on huomattava, että esim. 1.6. tehdyn sijaisapulomituksen osalta korvauksen hakemisen määräaika päättyy 31.8. ja 1.9. tehdyn sijaisapulomituksen osalta määräaika päättyy 30.11. Korvaus voidaan myöntää, vaikka sitä ei ole haettu määräajassa, jos korvauksen epääminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Korvauksen hakeminen ja maksaminen Lomituksen suorittaneen palvelun tuottajan on osoitettava ja lähetettävä laskunsa aina suoraan lomitetulle maatalousyrittäjälle. Hakemukseen liitetään kopio palvelujen tuottajan palvelun myynnistä antamasta laskusta. Sijaisapumaksusta ja tuettua maksullista lomittaja-apua vastaavasta palvelusta perittävästä maksusta on laskutettava maatalousyrittäjää. Ehdollisen päätöksen perusteella ei korvausta voida maksaa. Maatalousyrittäjä vastaa itse toimeksiannostaan Maatalousyrittäjä on velvollinen korvaamaan palvelun tuottajalle ne kustannukset, joita valtion korvaus ei kata, mm: arvonlisäveron osuuden mahdolliset viivästyskorkoseuraamukset siltä osin kuin lomittajan tekemät todelliset työtunnit ylittävät valtion korvaamien työtuntien määrän.
Kysymys: Itse järjestetty lomitus ja ns. kevytyrittäjät Onko laskutuspalveluyritys katsottava ennakkoperintärekisteriin merkityksi palvelun tuottajaksi? SLP Group OSK (Ukko.fi), Eezy Osk ja Suomen e-tunnus Oy, ym. LPL:n mukaan itse järjestetystä lomituksesta aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata vain, jos maatalousyrittäjä on hankkinut lomituspalvelut ennakkoperintärekisteriin merkityltä palvelun tuottajalta. Lomituspalvelulaki ei suoraan estä lomituspalveluiden hankkimista laskutuspalveluyritykseltä Jos lomittaja on harjoittanut samantyyppistä toimintaa jo aikaisempina vuosina, saadaan verottajan aikaisemmin noudattamasta käytännöstä johtoa, kun arvioidaan, onko kyse palkasta vai työkorvauksesta. Mikäli olosuhteissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia, voidaan arvioida, että verottaja tulee lopullisessa verotuksessa suhtautumaan maksettavaan korvaukseen samalla tavalla kuin aikaisemmin. Maatalousyrittäjä voi pyytää verottajalta ennakkopäätöksen. Kysymys: Itse järjestetty lomitus, kun odotetaan pvr-päätöstä 1. Maatalousyrittäjä hakee sijaisapua esim. isyyspäivärahan perusteella 2. Hakemuksen tultua paikallisyksikköön, voi maatalousyrittäjä ostaa lomituspalvelun ennakkoperintärekisteriin merkityltä palvelun tuottajalta 3. Paikallisyksikkö antaa ehdollisen päätöksen sijaisapuhakemukseen 4. Maatalousyrittäjän on haettava korvausta itse järjestämästään sijaisavusta kahden seuraavan kalenterikuukauden kuluessa lomituksen alkamisesta (jos haluaa korvauksen kaikilta päiviltä) 5. Saatuaan päätöksen isyyspäivärahasta, maatalousyrittäjä toimittaa sen paikallisyksikköön 6. Vasta nyt voi paikallisyksikkö tehdä lopullisen päätöksen sijaisavusta 7. Vasta tämän jälkeen paikallisyksikkö voi tehdä korvauspäätöksen ja maksaa korvauksen palvelun tuottajalle sekä laskuttaa maatalousyrittäjää sijaisavusta Maatalousyrittäjä vastaa laskusta palvelun tuottajalle. Mm viivästyskorko ja muistutusmaksu tulevat hänen maksettavakseen.