OPINTO-OPAS

ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Johanna Mattila Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-8458 HELSINKI 2007 Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, 02015 TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo puh. vaihde 09-4511 kanslia 09-451 6049 fax kanslia 09-451 2208 sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@tkk.fi osaston kanslia: sahko-kanslia@tkk.fi

SISÄLLYSLUETTELO 3 1. OSASTON ESITTELY...8 1.1 Yleistä...8 1.2 Hallinto ja yhteystiedot...8 1.3 Toimikunnat ja työryhmät...9 1.4 Laboratoriot (henkilökunta)...10 1.5 Osaston kirjasto...11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE...12 2.1 Alempi perustutkinto...12 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet...12 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne...13 2.2 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne...15 2.2.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet...15 2.2.2 Alemman perustutkinnon rakenne...15 2.2.3 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä...16 2.3 Ylempi perustutkinto...18 2.3.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet...18 2.3.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne...18 2.4 Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne...21 2.4.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet...21 2.4.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne...21 2.4.3 Rakennekaaviot...24 2.5. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet...31 ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto...31 Perusopinnot ja perusmoduulit...31 2.5.1 Perusopintomoduuli S901-P (80 op)...31 2.5.2 Ohjelman yhteiset opinnot S901-O (20 op)...32 2.5.3 Perusmoduuli Bioniikka S111-1 (20 op)...33 2.5.4 Perusmoduuli Elektroniikka ja sähkötekniikka S110-1 (20 op)...34 Jatkomoduulit ja pääaineet...35 PÄÄAINE Automaatio- ja systeemitekniikka (AS3001)...35 2.5.5 Jatkomoduuli Automaatio- ja systeemitekniikka AS200-2 (20 op)...35 PÄÄAINE Bioniikka (S3024)...36 2.5.6 Jatkomoduuli Bioniikka S111-2 (20 op)...37 PÄÄAINE Elektroniikka (S3027)...38 2.5.7 Jatkomoduuli Elektroniikka S110-2 (20 op)...38 PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3025)...39 2.5.8 Jatkomoduuli Sähköfysiikka S112-2 (20 op)...40 PÄÄAINE Sähkötekniikka (S3026)...41 2.5.9 Jatkomoduuli Sähkötekniikka S113-2 (20 op)...41 ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT...42 2.5.10 Sivuaine (20 op)...42 2.5.11 Vapaasti valittavat opinnot S901-V (10 op)...42 2.5.12 Kandidaatin seminaari- ja työ S901-K (10 op)...42 YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto...43

4 Syventävät moduulit ja pääaineet... 43 PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004)... 43 2.5.13 Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op)... 44 PÄÄAINE Avaruustekniikka ja -tiede (S3005)... 46 2.5.14 Syventävä moduuli Avaruustekniikka S320-3 (20 op)... 47 PÄÄAINE Bioniikka (S3006)... 48 2.5.15 Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op)... 49 2.5.16 Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op)... 50 PÄÄAINE Elektroniikka ja sovellukset (S3007)... 52 2.5.17 Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op)... 52 2.5.18 Syventävä moduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-3 (20 op)... 53 2.5.19 Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op)... 55 2.5.20 Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia S260-3 (20 op)... 56 2.5.21 Syventävä moduuli Teollisuuselektroniikka S281-3 (20 op)... 57 PÄÄAINE Kognitiivinen tiede (S3008)... 58 2.5.22 Syventävä moduuli Kognitiivinen teknologia S371-3 (20 p)... 59 PÄÄAINE Laskennallinen tiede (S3009)... 60 2.5.23 Syventävä moduuli Laskennallinen tiede ja tekniikka S357-3 (20op)... 60 PÄÄAINE Mikro- ja nanotekniikka (S3010)... 62 2.5.24 Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op)... 63 2.5.25 Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op)... 64 2.5.26 Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op)... 65 2.5.27 Syventävä moduuli Nanotekniikka S341-3 (20 op)... 66 2.5.28 Syventävä moduuli Optoelektroniikka S340-3 (20 op)... 67 2.5.29 Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia (20 op)... 68 PÄÄAINE Optinen teknologia (S3011)... 69 2.5.30 Syventävä moduuli Optinen teknologia S352-3 (20 op)... 69 PÄÄAINE Radiotiede ja tekniikka (S3012)... 71 2.5.31 Syventävä moduuli Radiotekniikka S220-3(20 op)... 71 2.5.32 Syventävä moduuli Piirisimulointi ja teoria S240-3 (20 op)... 72 2.5.33 Syventävä moduuli Sähkömagnetiikka S330-3 (20 op)... 73 PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3013)... 75 2.5.34 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op)... 75 PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3014)... 76 2.5.35 Syventävä moduuli Sähköfysiikka S353-3 (20 p)... 77 PÄÄAINE Sähköjärjestelmät (S3015)... 78 2.5.36 Syventävä moduuli Sähköjärjestelmät S210-3 (20 op)... 79 2.5.37 Syventävä moduuli Sähköjärjestelmien tietotekniikka S211-3 (20 op)... 80 2.5.38 Syventävä moduuli Sähköverkot ja suurjännitetekniikka S212-3 (20 op)... 81 2.5.39 Syventävä moduuli Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka S380-3 (20 op)... 81 PÄÄAINE Sähkökäytöt (S3016)... 82 2.5.40 Syventävä moduuli Sähkömekaniikka S200-3 (20 op)... 83 2.5.41 Syventävä moduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-3 (20 op)... 84 PÄÄAINE Tietoliikennesovellukset (S3017)... 86 2.5.42 Syventävä moduuli Langalliset tietoliikennejärjestelmät S272-3 (20 op)... 86 2.5.43 Syventävä moduuli Optinen tietoliikenne S354-3 (20 op)... 87

5 2.5.44 Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 (20 op)...88 ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET...89 2.5.45 PÄÄAINE: Framtidens Industriföretag (FIF)...89 2.5.46 PÄÄAINE: Communications Engineering at Eurecom...91 ERIKOISMODUULIT...93 2.5.47 Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C (20 op)...93 2.5.48 Erikoismoduuli Avaruustekniikka S320-C (20 op)...94 2.5.49 Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op)...96 2.5.50 Erikoismoduuli Elektroniikka ja Mittaustekniikka S350-C (20 op)...96 2.5.51 Erikoismoduuli Magneettikuvaus 351-C (20 op)...98 2.5.52 Erikoismoduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-C (20 op)...98 2.5.53 Erikoismoduuli Optoelektroniikka ja nanotekniikka S340-C (20 op)...99 2.5.54 Erikoismoduuli Piirisimulointi ja teoria S240-C (20 op)...100 2.5.55 Erikoismoduuli Puolijohdeteknologia S260-C (20 op)...101 2.5.56 Erikoismoduuli Radiotekniikka S220-C (20 op)...102 2.5.57 Erikoismoduuli Signaalinkäsittely S300-C (20 op)...103 2.5.58 Erikoismoduuli Sähköjärjestelmät S210-C (20 op)...103 2.5.59 Erikoismoduuli Sähkömagnetiikka S330-C (20 op)...104 2.5.60 Erikoismoduuli Sähkömekaniikka S200-C (20 op)...104 2.5.61 Erikoismoduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-C (20 op)...105 2.5.62 Erikoismoduuli Teollisuuselektroniikka S281-C (20 op)...106 YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT...108 2.5.63 Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) S901-M...108 Pääaine Radiotekniikka ja tiede S3012...109 Pääaine Laskennallinen tiede S3009...110 Pääaine/syventävä moduuli Signaalinkäsittely S3013/S300-3...110 Pääaine Sähkökäytöt S3016...110 2.5.64 Sivuaine (20 op + 20 op)...111 2.5.65 Erilliset sivuaineet...111 2.5.66 Vapaasti valittavat opinnot S901-W (20 op)...117 2.5.67 Diplomityö S901-D (30 op)...117 2.6 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon mallilukujärjestys...118 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT...120 3.1 Opetus- ja tenttijaksot...120 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset...120 3.3 HOPS...120 3.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa...121 3.5 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat...122 3.6 Kurssit ja opintojaksot...123 3.7 Tentit ja välikokeet...123 3.8 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri...124 3.9 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito...125 3.10 Toisen vaiheen valinnat...126 3.10.1 Sisäiset siirtyjät...126 3.10.2 Maisterivaiheen haku ulkopuolelta...127 3.11 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista...128

6 3.12 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 128 3.12.1 Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti... 128 3.12.2 Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri... 129 3.12.3 Todistuksenjakotilaisuus... 129 3.12.4 Ura- ja rekrytointipalvelut... 130 3.12.5 Alumnitoiminta... 130 3.13 Kirjastot... 130 3.13.1 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 130 3.13.2 Muut kirjasto... 131 4. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 132 4.1 Tuutorointi... 132 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 132 4.3 Opinto- ja harjoitteluneuvojat... 133 4.4 Kanslia... 134 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 135 4.5.1 Opintotoimisto/TKK-päärakennus... 135 4.5.2 Opintotuki... 135 4.5.3 Terveydenhoito... 136 4.5.4 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 136 4.5.5 Muita palveluja... 136 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 137 5.1 Opetusmenetelmät... 137 5.2 Arviointi ja arvosanat... 138 5.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen... 139 5.3.1. Hyvän kurssin tunnusmerkit... 140 6. HARJOITTELU... 142 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla... 142 6.2 Harjoittelun tavoitteet... 142 6.3 Harjoittelupaikan hakeminen... 142 6.4 Kansainvälinen harjoittelu... 143 6.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 143 6.6 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet... 143 6.6.1 Harjoitteluraportti... 144 6.6.2 Harjoittelun opintopisteet... 144 6.7 Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet... 144 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 146 7.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 146 7.2 Kansainvälinen opiskelu... 147 7.3 Suomen virtuaaliyliopisto (SVY)... 148 8. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI... 151 8.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 151 8.2. Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 152 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus... 152 9. DIPLOMITYÖ... 153 9.1 Diplomityön aihe ja kieli... 153 9.1.1 Diplomityön aiheen hakeminen... 153

7 9.1.2 Diplomityön arviointi ja arvostelu...153 9.2 Kypsyysnäyte...153 10. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS...155 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS...157 11.1 Jatkotutkinto...157 11.1.1 Jatkotutkinnon tavoitteet...157 11.1.2 Jatkotutkinnon rakenne...157 11.2 Jatko-opintojen aloittaminen...159 11.3 Lisätietoja jatko-opinnoista...160 12. STUDIERÅDGIVNING...161 12.1 Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik...161 12.2 Examensstruktur och målsättning...161 12.2.1 Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad...161 12.2.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad...163 12.2.3 Praktik...164 12.3 Studier vid Tekniska högskolan...165 12.3.1 Undervisning, examination och utvärdering...165 12.3.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering...165 12.3.3 Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna...166 12.3.4 Att studera på svenska...166 12.3.5 Målsatta studietider...167 12.3.6 Byte av examensprogram...168 12.4 Studier vid andra högskolor...168 12.5 Studiehandledning...169 LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit...171

8 1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähköja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen osasto, perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 44 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto vastaa elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista sekä yhdessä neljän muun osaston kanssa bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi osasto vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master's Programme in Electrical Engineering Master's Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Yhteistyössä tietotekniikan osaston kanssa toteutetaan myös International Master's Programme in Telecommunication ohjelmaa. Vuoden 2006 lopussa osastolla oli yhteensä noin 3000 aktiivista tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 620 aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Osaston hallinnosta vastaavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Lisäksi osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja diplomitöiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone I 430, puh. 451 2280). Osaston varajohtajina ovat professorit Jorma Kyyrä (huone I 424, puh. 451 2436) ja Saska Lindfors (huone I 310, puh. 451 2273).

9 Korkeakoulussa on myös viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto muodostaa yksin sähkötekniikan osastoryhmän ja sen tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. TKYn edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastonjohtaja professori Pekka Wallin, huone I 430, puh. (09) 451 2280 Osaston varajohtajat professori Jorma Kyyrä, huone I 424, puh. (09) 451 2436 professori Saska Lindfors, huone I 310, puh. (09) 451 2273 Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, huone E 423, kanslia, puh. (09) 451 2200 Koulutusasiantuntija Perttu Puska, puh. (09) 451 2158 Suunnittelijat Johanna Mattila, perus- ja jatko-opintoasiat, BIO-ohjelma huone E 415, kanlia, puh. (09) 451 5011 Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, Huone E 419, kanslia, puh. (09) 451 5381 Ville Kivimäki, perusopintoasiat, tuutorointi, Huone E 415, kanslia, puh. (09) 451 6105 Osastosihteeri Katrina Nykänen, aamupäivisin: huoneessa E 413, puh. 451 5323 iltapäivisin: huoneessa C 211, puh. 451 2264 Toimistosihteerit Brita Vuoristo, huone E425, kanslia, puh. (09) 451 2201 Lea Fehrmann, huone E425, kanslia, puh. (09) 451 2202 Raijaliisa Karhu, puh. (09) 451 5323 (iltapäivisin) Opintosihteeri Pia Dahlin, puh. (09) 451 2178 Kanslian käyntiosoite Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet E411, E413 ja E425, Otaniemi, Espoo. Kanslian sähköposti sahko-kanslia@tkk.fi Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, PL 3000, 02015 TKK Kanslian puhelin (09) 451 6049 Kanslian telefax (09) 451 2208 Osaston kotisivu http://www.sahko.tkk.fi/ Opintoneuvola sopinto@cc.hut.fi 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä tutkinto-ohjelma- ja tutkintotoimikunnissa. Tutkinto-ohjelmatoimikunnat (EST&TLT ja BIO) keskittyvät koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, ja tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään opinnäytteisiin

10 ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) Osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat 18 laboratoriota, joissa henkilökuntaa on yhteensä n. 600. Yksiköt toimivat pääosin Otakaari 5:ssä ja 7:ssä, lisäksi toimipisteitä on Mikronovassa (Tietotie 3) ja Innopoli 2:ssa (Tekniikantie 14). Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio http://www.acoustics.hut.fi/ esimies professori Paavo Alku S-89 -alkuiset kurssit Avaruustekniikan laboratorio http://www.space.tkk.fi/ esimies professori Martti Hallikainen S-92 -alkuiset kurssit Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio http://www.ept.hut.fi/ esimies professori Jorma Kivilahti S-113 -alkuiset kurssit Laskennallisen tekniikan laboratorio http://www.lce.hut.fi/ esimies professori Jouko Lampinen S-114 -alkuiset kurssit Mittaustekniikan laboratorio http://metrology.hut.fi/ esimies professori Erkki Ikonen S-108 -alkuiset kurssit Mikro- ja nanotekniikan laboratorio http://www.micronova.fi/units/mns/ esimies professori Harri Lipsanen S-69 -alkuiset kurssit S-104 -alkuiset kurssit S-129 -alkuiset kurssit Piiritekniikan laboratorio http://www.ecdl.hut.fi/ esimies professori Kari Halonen S-87 -alkuiset kurssit Radiolaboratorio http://www.tkk.fi/units/radio/ esimies professori Antti Räisänen S-26 -alkuiset kurssit Signaalinkäsittelytekniikan laboratorio http://wooster.hut.fi/ esimies professori Jorma Skyttä S-88 -alkuiset kurssit Sovelletun elektroniikan laboratorio http://www.tkk.fi/yksikot/elektroniikka/ esimies professori Raimo Sepponen S-66 -alkuiset kurssit Sähkömagnetiikan laboratorio http://www.tkk.fi/yksikot/sahkomagnetiikk a/ esimies professori Keijo Nikoskinen S-96 -alkuiset kurssit Sähkömekaniikan laboratorio http://www.tkk.fi/yksikot/sahkomekaniikk a/ esimies opettava tutkija Asko Niemenmaa S-17 -alkuiset kurssit

11 Sähköverkkojen ja suurjännitekniikka http://powersystems.tkk.fi/ esimies professori Matti Lehtonen S-18 -alkuiset kurssit Tehoelektroniikan laboratorio http://powerelectronics.tkk.fi/ esimies professori Jorma Kyyrä S-81 -alkuiset kurssit Teoreettinen sähkötekniikka http://www.ct.hut.fi/ esimies professori Martti Valtonen S-55 -alkuiset kurssit Tietoliikennelaboratorio http://www.comlab.hut.fi/ esimies professori Patric Östergård S-72 -alkuiset kurssit Tietoverkkolaboratorio http://www.netlab.hut.fi/ esimies professori Heikki Hämmäinen S-38 -alkuiset kurssit Valaistuslaboratorio http://lightinglab.fi/ esimies professori Liisa Halonen S-118 -alkuiset kurssit 1.5 Osaston kirjasto Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla http://www.tkk.fi/yksikot/s-kirjasto/ Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh. 451 2205 Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh.451 5673 Tietopalvelusihteeri Anne Pänkäläinen, SG225, puh. 451 5926 Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh. 451 6054 e-mail: sahko.kirjasto@tkk.fi Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to 9.00-18.00 pe 9.00-15.30 Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta http://www.tkk.fi/yksikot/s-kirjasto/ Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2007 2008

2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

13 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: - perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; - ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva perusmoduuli ja yhden omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä - kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8.

Kielitaito 14 Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville teekkareille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie-98.5001 + Kie-98.5002) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa. 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella. 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy liitteestä 1 sivulta 171 oppaan lopusta. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/toinen_kotimainen.htm ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta http://kielikeskus.tkk.fi/yleistietoa/pakollinen.htm.

15 Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa 6. 2.2 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta elektroniikan ja sähkötekniikan alemmassa tutkintoohjelmassa. 2.2.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle sähkötekniikan ja elektroniikan perustiedot, jotta opiskelijalla olisi edellytykset ylempään elektroniikan ja sähkötekniikan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknistieteellisen ajattelun sekä teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa vaativa sähkötekniikan ja elektroniikan alan tieteellinen työskentely ja asiantuntijaksi kehittyminen. 2.2.2 Alemman perustutkinnon rakenne Elektroniikan ja sähkötekniikan alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuun ottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää. o ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, 20 op) o perusmoduulista (A1, 20 op) o jatkomoduulista (A2, 20 op), (yksi viidestä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista): Automaatio- ja systeemitekniikka Bioniikka Elektroniikka Sähköfysiikka Sähkötekniikka Nämä ovat samalla elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin

16 kanssa. Erityisesti bioniikan jatkomoduuli on suunniteltu muodostamaan yhdessä bioniikkapainotteisen perusmoduulin kanssa bioniikan pääaine. Muut jatkomoduulit muodostavat mielekkäimmän kokonaisuuden elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin kanssa. sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1). vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 20 op) 2.2.3 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. http://www.tkk.fi/opinnot/laaja Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman osaston opintoasioista vastaavalle tai Katrina Korhoselle, puh. 451 5498, e-mail: suunnittelija@math.hut.fi. Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodiotteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa.

17 Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot lk 2007-2008 S951-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Koodi Kurssi Laajuus op AS-0.1101 C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 Kie-98.5001/7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja 3 Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat-1.1030 Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat-1.2600 Sovellettu todennäköisyyslasku A/B 5 S-104.1010 Fysiikka I 6 S-104.1020 Fysiikka II 6 S-114.1327 Fysiikka III 6 S-55.1210 Piirianalyysi 1 5 S-26.1100 Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 Eri-0.1145 Johdatus opiskeluun 0 S-88.1100 Digitaalitekniikan perusteet 3 T-106.1001 Tietokone työvälineenä 2 T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y * 5 Tfy-1.1530 Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 * Tai T-106.1203 Ohjelmoinnin perusteet L Yhteensä 80 op S951-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, että 20 opintopistettä täyttyy. Mat-1.1040 Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat-1.3601 Johdatus stokastiikkaan 5 S-104.1310 Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S-104.1320 Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S-114.1427 Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 Tfy-3.1550 Fysiikan laboratoriotyöt II 2 AS-0.1102 C/C++ -ohjelmointi 4 Yhteensä 20 op

18 2.3 Ylempi perustutkinto 2.3.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä - valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.3.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: - tieteen metodiikan opinnoista (10 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen - syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä - diplomityöstä (30 op). Pääaine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja.

19 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Laajan oppimäärän opinnot, perustieteiden sivuaine Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista www-osoitteessa http://www.tkk.fi/opinnot/laaja/. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista on esitetty pakollisia vaatimuksia M-moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 opintopistettä). Samoin osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia M-moduuliin soveltuvista kursseista (maksimissaan 5 opintopistettä). Suositellut ja pakolliset M-moduulin kurssit löytyvät listattuna luvusta 2.5.63 Tieteen metodiikan opinnot S902-M. Moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään 3 opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty luvussa 2.5.63 Tieteen metodiikan opinnot S902-M.

20 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja (professori), jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy oppaan lopusta liitteestä 1. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Sähkötekniikan ja elektroniikan tutkintoohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6.

21 2.4 Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat jotka on aikaisemmin tässä luvussa esitetty. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita sekä rakennetta elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmässä tutkintoohjelmassa. 2.4.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteena elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien elektroniikan ja sähkötekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus elektroniikan ja sähkötekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön. 2.4.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat seuraavista moduuleista: - tieteen metodiikan opinnoista (10 op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); - diplomityöstä (30 op) sekä - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op). Nämä kolme voivat olla esimerkiksi sivuaineen moduuli (20 op), pääainetta tukeva erikoismoduuli (C, 20 op) ja pääaineen syventävä moduuli. Tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op) sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä.

22 Pääaineet Elektroniikan ja sähkötekniikan ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: Akustiikka ja äänenkäsittely Avaruustekniikka ja -tiede Bioniikka Elektroniikka ja sovellukset Kognitiivinen tiede Laskennallinen tiede Mikro- ja nanotekniikka Optinen teknologia Radiotiede ja -tekniikka Sähköfysiikka Sähköjärjestelmät Sähkökäytöt Signaalinkäsittely Tietoliikennesovellukset, jotka edelleen sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Sama syventävä moduuli voi esiintyä useammassa pääaineessa mutta tällöin se pohjautuu eri jatkomoduuleihin ja/tai perusmoduuleihin. Tällöin syventävään moduuliin muodostuu joka pääaineessa erilainen polku, jolloin syventävän moduulin opinnoille muodostuu poluista riippuen hiukan erilaiset painotukset. Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty kaavioissa 1-5. Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu tavallisesti kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Perus- ja jatkomoduulit voivat olla suoritettu joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaavioissa 1-5. Sivuaine voi muodostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osoittamasta erikoismoduulista tai muusta syventävästä moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 6 selvittää tätä tilannetta. Tällainen tilanne

23 on elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin, elektroniikan jatko-moduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat elektroniikan jatko-moduuliin. Pääaine muodostuu tällöin elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt elektroniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen.

2.4.3 Rakennekaaviot 24 Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Automaatio- ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen syventävät moduulit automaatio- ja systeemitekniikan osastolla Bioadaptiivinen tekniikka * A3 Bioelektroniikka ja laitetekniikka * A3 P+O Bioniikka A1 Sähköfysiikka A2 Sähkötekniikka A2 Bioniikka A2 Kognitiivinen teknologia A3 Signaalinkäsittely * A3 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt * A3 Kaavio 1: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 + Automaatio- ja systeemitekniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit. Yläindeksillä * merkityt moduulit voivat vaatia esitietojen täydentämistä. Lyhenteiden selitykset: P= perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot, A1= perumoduuli, A2= jatkomoduuli, A3= syventävä moduuli.

25 P+O Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Bioniikka A1 Automaatio ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähkötekniikka A2 Bioniikka A2 - Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 - Avaruustekniikka A3 - Bioadaptiivinen tekniikka A3 - Bioelektroniikka ja laitetekniikka A3 - Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 - Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 - Langalliset tietoliikennejärjestelmät A3 - Mikro- ja nanosysteemit A3 - Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 - Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu A3 - Optinen teknologia A3 - Optinen tietoliikenne A3 - Optoelektroniikka A3 * - Piirisimulointi- ja teoria A3 - Puolijohdeteknologia A3 - Radiotekniikka A3 - Radiotietoliikenteen järjestelmät A3 - Signaalinkäsittely A3 - Sähköfysiikka A3 - Sähkömagnetiikka A3 - Teollisuuselektroniikka A3 Kaavio 2: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 + Elektroniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit. Yläindeksillä * merkityt moduulit voivat vaatia esitietojen täydentämistä.

26 P+O Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Bioniikka A1 Bioniikka A2 Automaatio ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähkötekniikka A2 - Avaruustekniikka A3 - Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 - Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 - Kognitiivinen teknologia A3 - Laskennallinen tiede ja tekniikka A3 - Mikro- ja nanosysteemit A3 - Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 - Nanotekniikka A3 - Optinen teknologia A3 - Optinen tietoliikenne A3 - Optoelektroniikka A3 - Piirisimulointi- ja teoria A3 - Puolijohdeteknologia A3 - Radiotekniikka A3 - Signaalinkäsittely A3 - Sähköfysiikka A3 - Sähkömagnetiikka A3 Kaavio 3: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 + Sähköfysiikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit. Yläindeksillä * merkityt moduulit voivat vaatia esitietojen täydentämistä.

27 Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Automaatio ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähköjärjestelmie n tietotekniikka A3 Sähköjärjestelmät A3 Sähkömekaniikka A3 Sähköverkot ja suurjännitetekniikka A3 P+O Sähkötekniikka A2 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt A3 Bioniikka A1 Bioniikka A2 Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka A3 Kaavio 4: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 + Sähkötekniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

28 Automaatio ja systeemitekniikka A2 P+O Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Bioniikka A1 Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähkötekniikka A2 Bioniikka A2 Bioadaptiivinen tekniikka A3 Bioelektroniikka ja laitetekniikka A3 Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 Mikro- ja nanosysteemit A3 Optoelektroniikka A3 Kaavio 5: Bioniikka A1 + Bioniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

29 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli B2 Erikois moduuli C Pääaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine perusmoduuli B1 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 6: Tutkinnon perusrakenne. Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pääja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö

30 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine syventävä moduuli A3 B1 Pääaine erikois- tai syventävä moduuli C/A3 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 7: Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö Esimerkkitapaus: Alemmassa tutkinnossa pääaine koostuu Elektroniikan ja sähkötekniikan A1 ja Elektroniikan A2 moduuleista. Ylemmässä tutkinnossa opiskelija jatkaa Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 moduuliin ja lukee myös Elektroniikan ja mittaustekniikan erikoismoduulin. Sivuaineeksi hän haluaa opiskella samaan jatkomoduuliin pohjautuvaa Elektroniikan luotettavuus ja integrointi A3 moduulin. Ylemmän tutkinnon pääaine Elektroniikka ja sovellukset: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1, Elektroniikka ja mittaustekniikka A3, erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 ja erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka. Ylemmän tutkinnon sivuaine Elektroniikan integrointi ja luotettavuus: Elektroniikka A2 ja Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3. B1-moduuli voi olla jokin toisen osaston tarjoama kandivaiheen sivuaine-moduuli.