KALAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014

KALAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2014 1

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. YLEISTÄ 1.1 Valvontaviranomainen, tehtävien hoito sekä valvonnan voimavarat 1.2 Valvontasuunnitelma ja ympäristöterveydenhuollon yhteiset painopistealueet 1.2.1 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika 1.2.2 Valvontakohteiden/valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet 1.2.3 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen 1.2.4 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu 1.2.5 Raportointi ja valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi 1.3 Koulutus 1.4 Varautuminen erityistilanteisiin 1.5 Valvontakohderekisteri/Tietojärjestelmä 1.6 Laadunhallinta 1.7 Viestintä 2. VALVONNAN MAKSULLISUUS 3. ELINTARVIKEVALVONTAOHJELMA 3.1 Tarkastuksen sisältö 3.2 Valvontakohteiden/valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävä aika 3.3 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen sekä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu 3.4 Valvonnan painopisteet 3.5 Hankkeet ja projektit 3.6 Muut toimialakohtaisesta valvontaohjelmasta tulevat asiat

3 4. TERVEYDENSUOJELUN VALVONTAOHJELMA 4.1 Tarkastuksen sisältö 4.2 Valvontakohteiden/valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävä aika 4.3 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen sekä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu 4.4 Valvonnan painopisteet 4.5 Hankkeet ja projektit 5. KULUTTAJATURVALLISUUDEN VALVONTAOHJELMA 5.1 Tarkastuksen sisältö ja valvonnan tarve 5.2 Valvontakohteiden/valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävä aika 5.3 Valvonnan painopisteet 5.4 Hankkeet ja projektit 6. TUPAKKALAIN VALVONTAOHJELMA 6.1 Tarkastuksen sisältö 6.2 Valvontakohteiden/valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävä aika 6.3 Valvonnan painopisteet 6.4 Hankkeet ja projektit 7. LÄÄKELAKI, NIKOTIINIKORVAUSVALMISTEIDEN VALVONTAOHJELMA 7.1 Tarkastuksen sisältö 7.2 Valvontakohteiden/valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävä aika 7.3 Valvonnan painopisteet 8. KEMIKAALILAIN VALVONTAOHJELMA 8.1 Tarkastuksen sisältö 8.2 Valvontakohteiden/valvontakohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävä aika 8.3 Valvonnan painopisteet 8.4 Hankkeet ja projektit 9. ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA JA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN omana erillisenä osionaan

10. LIITTEET Liite 1: Lainsäädäntö Liite 2: Elintarvikevalvonta 2013-2014 Liite 3: Terveydensuojelun valvonta 2013-2014 Liite 4: Kuluttajaturvallisuusvalvonta 2013-2014 Liite 5: Tupakkavalvonta 2013-2014 Liite 6: Nikotiinikorvausvalmisteiden valvonta 2013-2014 Liite 7: Kemikaalivalvonta 2013 4

JOHDANTO 5 Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäiseminen. Ympäristöterveydenhuoltoa säätelee laaja erityislainsäädäntö: elintarvike-, kemikaali-, terveydensuojelu - ja tupakkalaki sekä 1.1.2012 voimaan astuva kuluttajaturvallisuuslaki. Lisäksi nikotiinikorvausvalmisteen vähittäismyynnin valvonta lääkelainsäädännön puolelta kuuluu ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Eläinlääkintähuollon puolella valvontaa sääteleviä lakeja ovat elintarvike-, eläinlääkintähuolto-, eläinsuojelu- ja eläintautilaki sekä Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettu laki. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. Seuraava toimintavuotta koskeva suunnitelma on hyväksyttävä toimielimessä ja toimitettava aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen valvontaohjelma sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö. 1. YLEISTÄ 1.1 Valvontaviranomainen, tehtävien hoito sekä valvonnan voimavarat Raahen ja Kalajoen kaupunkien sekä Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven kuntien muodostama ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, jota Kalajoen kaupunki isännöi, aloitti toimintansa 1.1.2009. 1.1.2013 Vihannin kunta liittyy kuntaliitoksessa Raahen kaupunkiin. Vuonna 2013 Kalajoen kaupunki ostaa ympäristöpalvelut Helmeltä sekä terveysvalvonnan että eläinlääkintähuollon palvelut. Jatkossa on tarkoitus ostaa vain eläinlääkintähuollon palvelut. Ympäristöterveyshuollon toimielimenä yhteistoiminta-alueella toimii Kalajoen kaupungin perusturvalautakunta. Muut allekirjoittajakunnat ovat nimenneet Kalajoen kaupungin perusturvalautakuntaan kukin yhden äänivaltaisen jäsenen toimialan

asioita käsittelemään. 6 Sopijakunnat ovat asettaneet toimialaa koskevan kuntien yhteisen neuvottelukunnan, jonka luonne on neuvoa antava. Edustaja neuvottelukuntaan on nimetty sekä poliittiselta että ammatilliselta tasolta (1+1/kunta). Neuvottelukunta seuraa toiminnan käynnistymistä ja etenemistä. Kokous järjestetään tarpeen mukaan, vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa. Perusturvalautakunta on delegoinut alaisilleen viranhaltijoille pääosan elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka-, kemikaali- ja kuluttajaturvallisuuslaissa kunnalle kuuluvaa toimivaltaa. Terveystarkastajat ja ympäristöterveydenhuollon johtaja on määrätty toimimaan lääkelain (359/1987) mukaisena nikotiinivalmisteiden lupa- ja valvontaviranomaisena. Valvontaeläinlääkäri, praktikkoeläinlääkärit, ympäristöterveydenhuollon johtaja ja terveystarkastajat valvovat yhteistoiminta- alueella eläinsuojelulain nojalla annettujen säädösten ja määräysten noudattamista Kalajoen ympäristöterveydenhuollon yksikkö täyttää ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita koskevan lain (410/2009) vaatimukset (vähintään 10 henkilötyövuotta).yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon tehtäviä hoitaa 5 terveystarkastajaa, terveysvalvonnan johtaja ja 6 eläinlääkäriä. Kolmeksi-neljäksi kuukaudeksi /vuosi palkataan terveystarkastaja tekemään elintarvikevalvontaa Kalajoki-Himanka alueelle. Keski-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen kanssa on toistaiseksi voimassa oleva sopimus Kannuksen kaupungineläinlääkärin palvelujen ostamisesta Himangan alueelle. Nimi Virkanimike Ympäristöterveydenhuollon johtaja, terveystarkastaja, eläinlääkäri Vastuualue Hallinto,elintarvikevalvonta, terveydensuojelu,tuoteturvallisuusvalvonta kemikaalivalvonta, tupakkavalvonta, eläinlääkintä hallinto, terveysvalvonta Sijoituspaikka Inkeri Eronen Ympäristöterveydenhuollon johtaja Kalajoki Riitta Fors terveystarkastaja terveysvalvonta Kalajoki Aimo Korpela terveystarkastaja, terveysvalvonta Raahe ympäristöterveydenhuollon johtajan sijainen Riitta Aska, sijainen Riina terveystarkastaja terveysvalvonta Raahe

7 Kervinen Reijo Pelkonen terveystarkastaja terveysvalvonta Raahe Anu Räsänen terveystarkastaja terveysvalvonta Raahe Marika Nevala eläinlääkäri praktiikka Kalajoki (opintova- paalla) sij. Riikka Juola Ulla Mertaniemi-Hannus eläinlääkäri praktiikka Kalajoki Heidi Kyösti eläinlääkäri praktiikka Kalajoki Jarmo Hämäläinen eläinlääkäri praktiikka Siikajoki/Raahe Lembit Klaassen eläinlääkäri praktiikka Siikajoki eläinlääkäri praktiikka Pyhäjoki/Raahe sihteeri 0,5 htv Kalajoki Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille Valvonnan toteutumisen seurannassa on päädytty alla olevaan arviointiin käytettävissä olevista voimavaroista. Käytettävissä kokonaisuudessa kokonaisuudesta käytettävissä suunnitelmalliseen valvontaan htv htv Elintarvikevalvonta 2,5 1,0 1,8 Terveydensuojelun valvonta 2,0 1,0 0,5 Tupakkavalvonta 0,25 0,25 0,25 Kemikaalivalvonta 0,25 0,25 0,25 Kuluttajaturvallisuusvalvonta 0,5 0,3 0,3 Valvonnan tarve riskinarvioinnin perusteella Henkilöstövajausta on n. 1 henkilötyövuoden verran. Vajaus kohdistuu ennen kaikkea elintarvikevalvontaan. Terveydensuojelulain mukaista valvontaa suorittavat henkilöt tekevät koko joukon asuntotarkastuksia, jotka nielevät suuren osan käytettävästä ajasta. Tupakkavalvontaa suoritetaan muun valvonnan (elintarvikelain ja terveydensuojelulain mukainen valvonta) yhteydessä. Kuluttajaturvallisuusvalvontaan kuuluu painopistealueiden kohteiden valvonnan lisäksi, muiden kuin painopistealueiden kohteiden valvonta ja muu kuluttajaturvallisuusvalvontaa tukeva työ sekä hallinnollinen työ.

8 Elintarvikelain mukaista valvontaa tekee ympäristöterveydenhuollon johtaja (maidontuotantotilojen hygieniatarkastukset, laitokset) ja kaksi terveystarkastajaa (muut elintarvikevalvontakohteet). Terveydensuojelulain mukaista valvontaa tekee kaksi terveystarkastajaa. Kuluttajaturvallisuuslain mukaisia tarkastuksia tekee yksi terveystarkastaja eikä hänelle ole tällä hetkellä varahenkilöä. 1.2 Valvontasuunnitelma ja ympäristöterveydenhuollon yhteiset painopistealueet Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen (LIITE 1). Valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) 3 :n mukaan kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat asiat: 1. tarkastuksen sisältö 2. valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys 3. tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika 4. kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen 5. valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa, vuosisuunnitelmat ovat liitteissä: elintarvikevalvonta LIITE 2, terveysvalvonta LIITE 3, kuluttajaturvallisuusvalvonta LIITE 4, tupakkavalvonta LIITE 5, nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin valvonta LIITE 6 ja kemikaalivalvonta LIITE 7 sekä ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta ja eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä (omana ohjelmanaan). Ympäristöterveydenhuollon yhteisiä painopistealueita ovat laatujärjestelmän kehittäminen, erityistilanteisiin liittyvä viestintä ja varautuminen, valvontaohjelmat ja valvontasuunnitelmien seuranta sekä tietojärjestelmähankkeet (valvontakohdetietojen korjaaminen ja valvontatietojen syöttäminen KUTI- ja YHTI-luokitusten mukaisesti TerveKuu-ohjelmaan).

1.2.1 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika 9 Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuskertomuksessa tulee esittää, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus. Tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvontkohta vaatimusten mukainen minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkö- Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi. Kemikaalivalvonta säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti arvioitava valvontakohteen vaatimustenmukaisuus Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon Terveydensuojelun selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen valvonta Kuluttajaturvallisuusvalvonta (1.1.2012) Tupakkalainvalvonta (aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, usein mittauksia ja näytteenottoa) tarkastuksen tarkoitus on selvittää, että tarjottu palvelu tai tavara ei aiheuta vaaraa Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus.

1.2.2 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet 10 Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa valtakunnallisissa ohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskinarviointiin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. Jos riskinarviointia ei ole tehty, käytetään toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa annettuja ohjeellisia tarkastustiheyksiä ja -aikoja. Valvontakohdetyyppien tavoitteelliset tarkastustiheydet esitetään liitteissä (LIITE 2 jne.). Samoihin taulukoihin on myös kirjattu todellinen resurssien mukainen tarkastustiheys. 1.2.3 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on huomioitu vuosittaisten valvontaprojektien toteuttaminen. Ympäristöterveydenhuollon projektit voivat olla osa valtakunnallista tai alueellista valvontaprojektia tai ne voivat olla ns. omia projekteja. Ympäristöterveydenhuolto vastaa yleensä projektien näytekustannuksista. Toimialakohtaisiin valvontasuunnitelmiin sisältyy näytteenottosuunnitelma. Suunnitelmallisen valvontaan liittyvän näytteenoton kustannukset kohdistuvat toiminnanharjoittajille. Ympäristöterveydenhuollon budjetissa ei erityisesti ole varauduttu suurten ruokamyrkytysten tai vesiepidemioiden selvittämiseen, budjetissa on varoja ainoastaan yksittäisten pienempien epidemiaepäilysten selvittämiseen. 1.2.4 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto käyttää maksamiinsa tutkimuksiin Maintpartner Oy:n, laboratorio- ja ympäristöpalvelut, Kokkolan elintarvikelaboratoriota, joka valittiin kilpailutuksella niistä kolmesta laboratoriosta, joilta pyydettiin tarjous. Terveydensuojelulain mukaisen valvontakohteen toimija saa valita sen EVIRA:n hyväksymän laboratorion, joka vastaa parhaiten hänen vaatimuksiaan (esim. laboratorion läheinen sijainti) edellyttäen, että laboratoriolla on akkreditoitu menetelmä/menetelmät näytteen tutkimista varten. Elintarvikelain mukaisen valvontakohteen toimijan näytteet tutkitaan valvontaviranomaisen määrittämässä laboratoriossa.

11 Elintarvike- ja vesiepidemioissa ympäristöterveydenhuolto tukeutuu Maintpartner Oy:n Kokkolan laboratorioon. Asumisterveyteen liittyvien mikrobitutkimusten osalta tukeudutaan etupäässä Työterveyslaitoksen Oulun ja Kuopion laboratorioihin sekä KTL:n ympäristömikrobiologian laboratorioon. Valtakunnallisissa tutkimusprojekteissa tutkimuksen pyytänyt viranomainen päättää käytettävän laboratorion. 1.2.5 Raportointi ja valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Kalajoen kaupungin perusturvalautakunnassa käsitelty ympäristöterveydenhuollon valvonnan toteutumisen arviointi lähetetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä aluehallintovirastoon. Arviointituloksella ja valvonnasta saaduilla kokemuksilla on merkitystä seuraavaa valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Arvioinnin tekeminen Arviointikohde Suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus Tarkastusten ja näytteiden määrä (suhteessa valvontasuunnitelmaan) tarkastelu ja selvitys - kaikkien toimialojen valvonnan kattavuudesta - valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutumisesta - erityyppisiin tarkastuksiin ja kohteisiin käytetystä ajasta verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön - tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrästä ja laadusta sekä kunnan viranomaisen toimenpiteistä näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräystenmukaiselle tasolle - toteutuneiden tarkastusten lukumäärästä - näytteistä ja analyyseistä - valvontaprojekteihin osallistumisesta Valvonnasta saadut tulot ja - valvonnasta kertyneistä maksutuloista toimialoittain niiden kohdentuminen - valvonnasta saatujen tulojen kohdentumisesta, tieto siitä onko valvonnasta saadut tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämiseen Voimavarat ja yhteistoimin- - voimavarojen riittävyydestä suhteessa lainsäädännön vaatimuk-

ta-alueen toimivuus Toiminnan kehittämistarpeet Mahdolliset toiminnan tarkastamiset (auditoinnit) seen ja valvonnantarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan - paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin - erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan - toimenpiteistä, joilla tilannetta parannetaan seuraavalla toimintavuodella - poikkeamista, kehittämiskohteista ja korjaavista toimenpiteistä 12 Aluehallintovirastojen tehtävänä on arvioida kuntien valvontasuunnitelmat sekä niiden toteutuminen. Elintarvikevalvonnan osalta aluehallintovirastot arvioivat suunnitelman toteutumisen lisäksi valvonnan vaatimustenmukaisuutta. Aluehallintovirastot voivat arvioida vaatimustenmukaisuutta myös ympäristönterveydenhuollon muiden osa- alueiden osalta. 1.3 Koulutus Elintarvikelaki määrää, että valvontaa suorittavan viranhaltijan on koulutettava itseään. Jatkuvalla ja monipuolisella kouluttautumisella on keskeinen merkitys valvontasuunnitelman suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan kehittämisen kannalta. Kalajoen ympäristöterveydenhuollon viranhaltijat osallistuvat vuosittain eri keskusvirastojen, Ympäristö- ja terveyslehden, aluehallintoviraston (maksuttomia) sekä muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin (asumisterveys, elintarvikevalvonta,vesihuolto, kuluttajaturvallisuus jne.) Terveystarkastajien ja eläinlääkäreiden kouluttamiseen on budjetissa varattu määrärahat. Matkat ja majoittumiset maksetaan eri momentilta. Yksikölle laaditaan loppuvuodesta koulutussuunnitelma seuraavaa vuotta varten. Suunnitelmassa pyritään ottamaan huomioon valvonnan tarpeet ja henkilöstön erikoisosaamisalueet. Koulutussuunnitelmaa täydennetään sitä mukaa, kun sopivia koulutuksia saadaan tietoon ja määrärahat antavat myöten. Koulutuksiin osallistumisesta pidetään tiedostoa, jota jokainen terveystarkastaja on velvollinen täydentämään omalta osaltaan. 1.4 Varautuminen erityistilanteisiin Elintarvikelaki, terveydensuojelulaki ja kuluttajaturvallisuuslaki sekä keskusvirastojen ohjeet velvoittavat kuntia laatimaan suunnitelman, jossa varaudutaan erityistilanteisiin. Varautumissuunnitelma voidaan sisällyttää kunnan varautumissuunnitelmaan tai se voidaan

laatia erikseen, jolloin siihen ainoastaan viitataan kunnan varautumissuunnitelmassa. 13 Erityistilannesuunnitelmaa ja valmiussuunnitelmaa on päivitetty yhdessä peruspalvelukuntayhtymien Kallion ja Selänteen ja ympäristöpalvelut Helmen kanssa.. Raahessa ja Kalajoella toimii erilliset ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyöryhmät. Raahen aluesairaala vastaa yhteistoimintaalueen pohjoisten kuntien terveydenhuollosta ja Kalajoen terveyskeskus puolestaan Merijärven kunnan ja Himangan alueen terveydenhuollosta. Raahe Henkilö virka Inkeri Eronen ympäristöterveydenhuollon johtaja, Kalajoen kaupunki Aimo Korpela Anu Räsänen Ulla Mertaniemi- Hannus terveystarkastaja, Kalajoen kaupunki terveystarkastaja, Kalajoen kaupunki kaupungineläinlääkäri, Kalajoen kaupunki virkaeläinlääkäri, EL (23/2006) ja TSL (764/1994) valvontaa johtava virkamies ympäristöterveydenhuollon johtajan sijainen virkaeläinlääkärin sijainen Ritva Kanervo lääkäri, RaS tartuntataudeista vastaava lääkäri Liisa Rasi ylihoitaja, tartuntatautihoitaja, RaS tartuntatautiyhdyshenkilö sij. Matti Mäntymaa johtava lääkäri, RaS tartuntataudeista vastaavan lääkärin sijainen Leena Virranniemi osastonhoitaja, hygieniahoitaja, RaS tartuntatautiyhdyshenkilön Raimo Lampi Esa Seppänen toimitusjohtaja, Paavolan Vesi Oy toimitusjohtaja, Raahen Vesi Oy vesihuollon edustaja vesihuollon edustaja

14 Kalajoki henkilö virka Inkeri Eronen ympäristöterveydenhuollon johtaja, Kalajoen kaupunki virkaeläinlääkäri, EL (23/2006) ja TSL (764/1994) valvontaa johtava virkamies ymp.terv. huollon johtajan sij. terveystarkastaja Kalajoki virkaeläinlääkärin sijainen tartuntataudeista vas- Anu Räsänen terveystarkastaja, Kalajoen kaupunki Riitta Fors terveystarkastaja, Kalajoen kaupunki Ulla Mertaniemi-Hannus kaupungineläinlääkäri, Kalajoen kaupunki Anna-Liisa Hannula- terveyspalvelujohtaja, Kalajoen Tukiainen terveyskeskus taava lääkäri Eija Tainio osastonhoitaja, Kalajoen terveyskeskus tartuntatautiyhdysei henkilö määritelty tartuntatautiyhdyshenkilön sij. Rauli Mäkitalo Kalajoen kaupunki vesihuollon edustaja, Himangan alue Voitto Juola toimitusjohtaja, osuuskunta Valkeavesi vesihuollon edustaja, Kalajoki Antti Hovila Kalajoen kaupunki vesihuollon edustaja, Himangan alue

Tarvittaessa voidaan kutsua asiantuntijoiksi: - päivystävä lääkäri ras - Raahen kaupungin ruokapalvelupäällikkö - Siikajoen kunnan ruokapalvelupäällikkö - Pyhäjoen kunnan ruokapalvelupäällikkö - Kalajoen kaupungin ruokapalvelupäällikkö - Merijärven kunnan ruokapalveluesimies - Merijärven tekninen johtaja Tuomo Perälä - Pyhäjokisuun Vesi Oy:n johtaja Sauli Mankinen - uimahallien ja kylpylöiden uima-allasvesistä vastaavat henkilöt - Vesikolmio Oy:n johtaja Risto Bergbacka 15 1.5 Valvontakohderekisteri/Tietojärjestelmä Ympäristöterveydenhuollon käytössä on TerveKuu- terveydensuojelun tiedonhallintajärjestelmä. Järjestelmän pääkäyttäjä on terveystarkastaja Aimo Korpela, joka osallistuu vuosittain järjestelmäkoulutukseen ja kouluttaa myös muita käyttäjiä. Valvontakohderekisteri on TerveKuu-ohjelmassa. Lisäksi TerveKuu-ohjelmassa voidaan tehdä mm. kohteiden riskikartoitukset ja henkilökohtaiset valvontasuunnitelmat. Kaikki kohdekortit ja tiedot ovat näkyvillä sekä Raahessa että Kalajoella. Kalajoen yhteistoiminta-alueen kohdetietojärjestelmään on kirjattu valvontasuunnitelman mukaisia kohteita n.1860 kpl. Koska kaikkien lakien mukaiset kohteet eivät ole ilmoituksen tai luvanvaraisia, valvontakohdetietojen päivitystarve on jatkuvaa. Uusia luvanvaraisia toimijoita aloittaa ja osa entisistä toimijoista lopettaa toimintansa. 1.6 Laadunhallinta Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella ei ole vielä kirjoitettua laatujärjestelmää millekään ympäristöterveydenhuollon valvonta-alueelle. Yhteinen laatujärjestelmä pyritään luomaan ja saamaan käyttöön valvontajaksolla 2013-2014. Tarkastuksissa voidaan käyttää apuna eri keskusvirastojen laatimia tarkastuslistoja ja ohjeita. 1.7 Viestintä Julkisuuslaki painottaa viranomaisen velvollisuutta tiedottaa toiminnastaan. Kunnan velvollisuudesta tiedottaa säädetään terveydensuojelulain 6 :ssä ja elintarvikelain 33 :ssä. Kuluttajaturvallisuuslain 25 :ssä todetaan, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa tiedottaa kuluttajien ja kuluttajaan rinnastettavien henkilöiden turvallisuuden kannalta tarpeellisista asioista

16 Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen eri keinoin ja eri tilanteissa. Lähinnä tulevat kyseeseen viralliset tiedotteet lehdissä, haastattelujen anto ja tiedotus ympäristöterveydenhuollon kotisivuilla. Viestinnän kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Asiakaspalautekyselyitä tehdään vuosittain, vuorovuosin terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon puolelle. Mikäli henkilöresurssit antavat myöten viestinnän eri keinoja tullaan kehittämään ja ottamaan käyttöön valvontakauden 2013-2014 aikana. Koska työhön liittyy paljon potilas- ja tarkastuskäyntejä sekä liikkumista, jokaisella viranhaltijalla on matkapuhelin. Viranhaltijat ovat puhelimen ja sähköpostin välityksellä asiakkaiden tavoitettavissa. Yhteystiedot löytyvät Kalajoen kaupungin ja ympäristöterveydenhuollon nettisivuilta ja Oulun läänin puhelinluettelosta. Tarkastajien toimipisteet ovat Kalajoella ja Raahessa. Eläinlääkäreiden vastaanotot sijaitsevat Kalajoella, Raahessa, Pyhäjoella ja Siikajoella. Valmiussuunnitelmassa on otettu huomioon tiedottaminen erityistilanteessa ja normaaliolojen häiriötilanteessa. Ympäristöterveydenhuollon virallisesta tiedottamisesta vastaa ympäristöterveydenhuollon johtaja tai hänen varahenkilönsä. 2. VALVONNAN MAKSULLISUUS Ympäristöterveydenhuollon valvonnan suunnitelmallisuuden ja maksullisuuden lisäämisen tarkoituksena on tehostaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön edellyttämää valvontaa sekä lisätä valvonnasta perittäviä maksuja ympäristöterveydenhuollon voimavarojen turvaamiseksi. Tämän vuoksi olisi ympäristöterveydenhuoltoa koskevien lakimuutosten perustelujen mukaan ensiarvoisen tärkeää, että ympäristöterveydenhuollon maksut käytetään yksikön toimintaresursseihin. Maksut peritään Kalajoen kaupungin perusturvalautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Taksat ovat nähtävillä ympäristöterveydenhuollon kotisivuilla.

Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään 17 1.Elintarvikelain (23/2006) mukaan - laitosten hyväksymisestä - elintarvikehuoneistosta tehtävän ilmoituksen käsittely: uusi toiminta, olennainen muutos - kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista - Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvontaa siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa - elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien elintarvikelain 7 luvussa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvaa tarkastusta. Lisäksi taksan soveltamisessa otetaan huomioon, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 artikloissa 27 ja 28 sekä elintarvikelain 70 :n 2 momentin ja 71 :n 3 momentin nojalla annetussa eräitä elintarvikevalvonnan maksuja koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2007) säädetään. (28 artiklan perusteella kaikesta elintarvikelain mukaisesta lisävalvonnasta, myös kehotuksen perusteella tehdystä, voidaan periä maksu: Kun paljastunut säännösten noudattamatta jättäminen aiheuttaa virallisia valvontatoimia, jotka ylittävät toimivaltaisen viranomaisen tavanomaisen valvontatoiminnan, toimivaltaisen viranomaisen on perittävä virallisista lisävalvontatoimista aiheutuvat kustannukset säännöksiä noudattamatta jättäneiltä toimijoilta tai se voi periä kyseiset kustannukset lisävalvontatoimia suoritettaessa tuotteet omistavalta tai niitä hallussaan pitävältä toimijalta. Tavanomainen valvontatoiminta on yhteisön tai jäsenvaltion lainsäädännön edellyttämää rutiininomaista valvontatoimintaa ja erityisesti toimintaa, jota kuvataan 41 artiklassa säädetyssä suunnitelmassa. Tavanomaisen valvontatoiminnan ylittävään toimintaan sisältyy näytteiden ottaminen ja analysointi sekä muut valvontatoimet, jotka ovat tarpeen ongelman laajuuden selvittämiseksi, sen toteamiseksi, onko korjaavia toimia toteutettu, tai noudattamatta jättämisen toteamiseksi ja/tai vahvistamiseksi. ) 2.Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan - terveydensuojelulain 13 mukaisista toiminnoista tehtävien ilmoitusten käsittelystä - terveydensuojelualain 18 mukaisen talousvettä toimittavan laitoksen hyväksymisestä - kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvää tarkastusta, näytteenottoa ja näytteen tutkimista sekä 6 :n pykälän nojalla myöntämistään todistuksista (laivatarkastukset)

- 6 :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen - 13 :n nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvonnasta - 18 :n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta sekä 20 :ssä edellytetystä talousveden laadun valvonnasta ja tarkkailusta - 29 :ssä edellytetystä uimaveden säännöllisestä valvonnasta - talousvesi- ja uimavesinäytteiden ottaminen (arvonlisäverollinen) - asunnossa tai muussa oleskelutilassa suoritetusta mittauksesta, näytteenotosta, tutkimuksesta ja selvityksestä, joka liittyy 26 :n mukaisten terveyshaittojen selvittämiseen (arvonlisäverollinen) - kaivon omistajalta talousvesitutkimuksista silloin, kun kysymys ei ole 16 :n 4 momentissa tarkoitetusta talousvettä toimittavasta laitoksesta (arvonlisäverollinen). 3.Kemikaalilain (744/1989) mukaan - valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista - kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen. 4.Tupakkalain (693/1976) mukaan - 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan myöntämistä - 10b :ssä tarkoitetun myyntiluvan vuotuista valvontamaksua - 14a :ssä tarkoitetun kunnan valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia - 14a :ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvontaan silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen. 18 5.Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan (astuu voimaan 1.1.2012) - kuluttajapalveluista tehtävän ilmoituksen käsittely: uusi toiminta, toiminnan olennainen muutos - kuluttajapalveluita ja kulutustavaroita myyvien toimijoiden valvontasuunnitelman mukainen tarkastus: perustarkastus, jälkitarkastus tai muu osatarkastus

palkat sivukuluineen (tarkastajat, hygieenikko, praktikon viranomaisosuus, toimistohenkilöstö) + vuokrat + hallinnon kustannukset+ puhelin+ matkakustannukset+ koulutuskustannukset Valvontatunnin hinta = tehollinen vuotuinen valvonta-aika tunteina (valvontahenkilöstön vuotuinen työtuntimäärä loma-ajat sairauspoissaolot - tarkastusmatkoihin käytetty aika) Valvontatunnin hintaa nostetaan 3%-3,33%:lla yleisen kustannuspaineen vuoksi. Tarkastettu tuntihinta on 46,50e. Mikäli suunnitelmaan merkittyä tarkastusta ei voida toteuttaa, ei tekemättä jääneestä tarkastuksesta peritä maksua. Näytteiden tutkimisesta laboratorio perii maksun kyseisen laboratorion hyväksymän taksan mukaisesti suoraan asianosaiselta, tutkimisesta syntyneiden kulujen perusteella. Yhteistoiminta-alueen omat sekä valtakunnalliset projektit tehdään kartoitustutkimuksena. Näiden osalta tutkimukset maksetaan pääsääntöisesti budjetista, eikä näytteenotosta peritä toimijalta maksua. Maksuja ei voida myöskään periä esim. ruokamyrkytys- ja talousvesiepidemioiden tai valitustapausten selvittämistä ja niistä johtuvista näytekustannuksista. 19 3. ELINTARVIKEVALVONTAOHJELMA Kunnan tehtävänä on huolehtia elintarvikelain mukaisesta valvonnasta alueellaan. Elintarvikevalvontaviranomainen valvoo elintarvikkeita pellolta pöytään periaatteella. Elintarvikkeiden jäljitettävyys on elintarviketurvallisuuden kannalta keskeinen tekijä. Kuntatasolla valvonta sisältää alkutuotannon valvonnan, laitosten hyväksymisen, elintarvikehuoneistoilmoitusten käsittelyn, myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden, niiden valmistuksen ja elintarvikehuoneistojen säännöllisen valvonnan sekä elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvia materiaaleja ja tarvikkeita valmistavien ja markkinoivien toimijoiden valvonnan. Lisäksi valvontaan kuuluu mm. näytteidenottoa, liikkuvia elintarvikehuoneistoja koskevien tiedotuksien käsittelyä, ruokamyrkytysten sekä elintarvikkeista tehtyjen valitusten selvittämistä. Kunnan tehtäviin kuuluvat myös elintarvikelain toimijoiden ja kuluttajien neuvonta sekä tiedottaminen, valtion viranomaisen avustaminen kansallisen vierasainevalvontaohjelman toteuttamisessa sekä elintarvikemääräysten mukaisten ilmoitusten ja raporttien tekeminen aluehallintovirastolle ja Eviralle.

20 Valvontatietojen julkistaminen (OIVA-järjestelmä) aloitetaan näillä näkymin 1.5.2013 vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa ovat mukana elintarvikemyymälät ja tarjoilupaikat: - elintarvikkeiden vähittäismyynti - ravintolatoiminta - grilli- ja pikaruokatoiminta - kahvilatoiminta - pubitoiminta - suurtalous, laitoskeittiötoiminta - suurtalous, keskuskeittiötoiminta ja pitopalvelu - suurtalous, tarjoilukeittiötoiminta Valvontatietojen julkistamisen tavoitteita ovat: - antaa kuluttajille tietoa elintarvikevalvonnasta - lisätä toimijoiden ja viranomaisten toiminnan avoimuutta - yhdenmukaistaa elintarvikevalvontaa - yhtenäistää elintarvikelain riskiperusteista soveltamista - tietojärjestelmien tehokkaampi ja helpompi käyttö 3.1 Tarkastuksen sisältö Elintarvikevalvonnan tarkoituksena on suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta sekä taloudellisilta tappioilta. Elintarvikelain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu. Lisäksi lain tarkoituksena on varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda kuluttajaa harhaan ja että elintarvikkeet ovat jäljitettäviä. Elintarvikehuoneistot, joissa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on hyväksyttävä ennen toiminnan aloittamista. Hyväksyttävät elintarvikehuoneistot tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista. Elintarvikehuoneistot, joiden toiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus, tarkastetaan pääsääntöisesti vasta toiminnan joalettua. Ilmoitetun elintarvikehuoneiston toiminnan aloittamisen yhteydessä tehtävä ensimmäinen tarkastus tehdään yleensä 1, 3 tai 6 kuukauden kuluessa ilmoitetun toiminnan aloittamisesta, ottaen huomioon elintarvikehuoneistossa harjoitettavan toiminnan luonne ja laajuus. ja laajuus. Tarkastus voidaan tehdä myös ennen toiminnan aloittamista, jos ilmoituksen perusteella on syytä epäillä, että elintarviketurvallisuus tai kuluttajansuoja saattaa vaarantua, ellei riskien hallintakeinoista varmistusta ennen toiminnan alkamista. Tarkastuksen pääasiallinen