Palaute Pohjois- Savon maakuntaohjelmaan Mitä pitäisi korjata? Jari Jääskeläinen
Pohjois-Savon maakuntastrategia toimintalinjat
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 hyv.11.11.2013 Taloutta uudistavat tieteen, teknologian ja yritystoiminnan innovaatiokärjet ja kehittämistavoitteet
Pohjois- Savon elinkeinoelämään kohdistuva kehi5ämisstrategia 1. Aluetalouden selkärankana kone- ja energiateollisuus, puuteollisuus ja elintarviketeollisuus Kehi(ämiskohteet mm. tuo(avuus, uusiutuminen ja innovaa5ot, uudet investoinnit ja palvelut, digitaalisten menetelmien hyödyntäminen, osaaminen ja työvoiman saatavuus 2. Investoinneilla ja puun ja biojalostuksella Puusta ja muista luonnonvaroista uusia tuo(eita markkinoille, raaka- aineita ja lisäaineita muille aloille, luonnonvarojen arvonlisäyksen nosto, työvoiman saatavuus 3. Terveysalan?eteistä yritystoimintaa Kehi(ämiskohteet mm. mi(austekniikka ja automaa5o, palvelut ja liiketoiminta, henkilökohtaiset lääkkeet ja ravitsemus 4. Vesi- ja ilmateknologia Kaivosalan, maatalouden ja teollisten prosessien veden puhdistuksen kehi(äminen, Pohjois- Savoon Suomen vahvin vesiklusteri. Energiantuotannon ilmastopäästöjen tutkimus.
Pohjois- Savon työvoimaan, osaamiseen ja aluerakenteeseen kohdistuva strategia (toimintalinjat 2-4) Yritysten toimintaedellytysten lisäksi toimenpiteitä ja rahoitusta kohdistetaan työvoiman saatavuuteen ja osaamiseen, ihmisten hyvinvoin?in ja hyvinvoin?palvelujen kehi5ämiseen sekä liikenneinfraan 1. Koulutuksen kehi(äminen, koulupudokkuuden ehkäisy sekä koulutuksen pui(eet ja kehitysosaaminen (koneet, lai(eet, laboratoriot ) 2. Työurien pidentäminen, työelämän laatu ja yritysten uudistuminen (mm. sukupolvenvaihdokset) 3. Terveys / elämäntapaongelmien varhainen puu(uminen ja terveyspalvelujen kehi(äminen 4. Matkailukeski(ymien kasvu ja yritysalueiden infran kehi(äminen
Aluerahoitukset kohdentuminen 2014-2015
INNOVAATIOKÄRKIEN ALUERAHOITUS 2014 2015 Aluerahoitus 70 M (ei FV, maa5la, Tekes yritys 19,1, liikenne 51,1) Innovaa5okärkiin ei kohdistu 22,2 M 32 % (pääosin ESR ja laaja- alaisia) 14,8 M 21 % 10,4 M 15 % 6,9 M 10 % 9,1 M 13 % 6,5 M 9 %
Rahoituksesta innovaa?okärkiin 68 % Tämä on hyvin suhteessa kehi(ämistavoi(eisiin. Innovaa5okärkien rahoitus paino(uu aluetalouden ja viennin tärkeiden ajojen yritysten hankkeisiin sekä osaamista ja uudistumista tukeviin T&K&I- resursseihin. Tämän lisäksi on rahoite(u uusina mahdollisuuksina pide(yjä aloja. Pääosa innovaa5okärkien rahoituksesta on TL1:n alueella. Pääosa innovaa?okärkien ulkopuolisesta rahoituksesta (ESR) kohdentuu työvoiman, osaamisen, hyvinvoinnin sekä EAKR:ssä aluerakenteen kehi(ämiseen sekä useille aloille vaiku(aviin toimiin, mitä ei voi kohdentaa yhdelle alalle. Seurannassa mukana 70 M (ei LVM, Tekes yritysrahoitus, maa5la)
Toimintalinjoihin (TL 1 TL 4) rahoituksesta on kohdentunut 98 % Maakuntaohjelma on tämän perusteella ohjannut vahvas5 rahoitusta. Tässä arviossa on mukana myös LVM:n kansallinen rahoitus Talouden uudistuminen TL1 46,4 M Työvoiman rii(ävyys ja osaaminen TL2 12,2 M Hyvinvoin5palvelut ja hyvinvoin5 TL3 5,4 M Aluerakenne ja saavute(avuus TL4 54,5 M Läpileikkaavat teemat (sis. TL 1) 7,1 M EAKR kohdistuu pääasiassa TL1:een ESR kohdistuu TL2:een ja TL3:een. LVM:n rahoitus kohdistuu TL4:ään. Maaseuturahoitus kohdistuu pääosin TL1:een.
Rahoitusta on kohdentunut vähän Biopol(oaineiden kehi(ämiseen (uudet pol(oaineinvestoinnit seisovat, mu(a perinteisiä bioenergialaitoksia on rahoite(u) ja tervey(ä edistävän ravitsemuksen/ruuan edistämiseen TL1:llä Maakuntaan muuton ja koulutuksen vetovoiman edistämiseen TL2:lla (yllätyskasvu maahanmuutossa ja??) Sote- palvelujen kehi(ämiseen, kotou(amisen edistämiseen ja tervey(ä edistäviin käytäntöihin TL3:lla (keskeneräinen Sote) Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehi(ämiseen (maaseutuohjelman rahoitus viivästyi MAVIn vuoksi) Liikennejärjestelmän toimivuuden parantamiseen EU- rahalla, mu(a LVM:n kansallista rahoitusta on 51,1 M liikenneyhteyksien kehi(ämiseen
Maakuntaohjelman ulkoinen arvioin? 2015 TK- EVAL (Kuopio ja Sonkajärvi) ja MDI (Helsinki)
Sidosryhmien arvio vaiku1avuudesta Maakuntaohjelma talouden uudistumisen edistäjänä Vaikuttanut eniten kone- ja energiateollisuuteen, mikä on linjassa rahoituksen kohdentumisen kanssa. Potentiaalisin kehittämisala on metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus. Kone- ja energiateollisuuden kehitykseen on vaikuttanut toimenpideohjelma, jonka myötä kehittämiseen saatiin sitoutettua laajasti alueen toimijoita ja alan yrityksiä Maakuntaohjelma työvoiman riittävyyden ja osaamisen edistäjänä Jonkin verran vaikutusta koulutukseen ja Kuopion alueen kasvuun, muttei niinkään maakuntaan muuton edistämiseen saati työurien pidentämiseen. Vaikutus etenkin työurien pidentämisessä jää odotettua vähäisemmäksi, suhteessa rahoitukseen. Maakuntaohjelma hyvinvoinnin edistäjänä Maakuntaohjelman vaikutus toimintalinjan painotuksiin on suhteellisen vähäinen. Ei vaikutusta elämäntapoihin ja kansansairauksien ennaltaehkäisyyn. Palvelutuotannossa kumppanuuden edistämisessä ja sote-alueiden vahvistamisessa ohjelman vaikutus on vaisu. Maakuntaohjelma aluerakenteen ja saavutettavuuden kohentajana Jonkin verran vaikutusta aluerakenteen ja liikenneyhteyksien kehittämiseen, mutta hieman vähemmän liikennejärjestelmän toimivuuden lisäämiseen. LVM:n panostukset liikenneinfraan eivät juurikaan heijastu sidosryhmien näkemyksiin ohjelman vaikutuksista.
Maakuntaohjelman 2014 2017 ulkoinen arvioin< kevät- kesä 2016 - palaute Nykyisiä innovaa5okärkien valintoja ei pitäisi muu(aa - niiden kehi(ämistä tulee jatkaa Jatke(ava ak5ivista yritysten tarpeiden kuulemista maakuntaohjelman linjauksessa ja toimenpiteiden valinnassa Suurimpana vahvuutena pidetään ohjelmatyöhön lii(yvää yhteistyötä eri toimijatahojen kesken, mikä näkyy myös sitoutumisena ohjelman toteutukseen. Maakuntaohjelman linjaukset ovat linjassa muiden toimijoiden kanssa, poikkeuksena yliopisto, jonka ohjaus tulee OKM:stä Ohjelman rooli kehityksen suuntaajana näkyy etenkin hankevalinnassa. Rahoituksen suuntaamiseen maakuntaohjelman pui(eissa ollaan tyytyväisiä. Osa haluaisi vielä lisätä yrityshankkeiden rahoi(amista.
Kehi5ämisehdotuksia Ak5ivista kehi(ämisote(a pitää jatkaa, erityises5 tulee avata uusia teemaohjelmia ja niiden ak5voin5a ( = hyvä kokemus toteutetusta kone- ja energiateknologian teemasta ja sen ak5voinnista) Arvioinnissa nosteein uusien teemojen kehi(ämiskohteiksi teollisuuden ja palveluiden digitalisaa?o Myös kansainvälistämisen ja viennin edistämiseen on kohdenne(ava lisää voimavaroja Maakunnan kehi(ämiseksi olisi tarve saada auki eurooppalaisia rahoituskanavia rakennerahastovarojen ulkopuolelta, esim. Euroopan investoin5pankin Euroopan strategisten investoin5en rahastosta (ESIR). Maakuntaohjelmalla ei näy(äisi olevan alueellisen maaseutusuunnitelman toteutukseen liiemmin vaikutusta. (????)
Maakuntaohjelman 2014 2017 ulkoisen arvioinnin palaute Ø Huomioidaan maakuntaohjelman päivityksessä Ø Reagoin5 ulkoisen arvioinnin palau(eeseen on aloite(u jo kesällä 2016 Ø Kannuste(u hakemaan uusia keinoja digitaalisuuden ja viennin käytännön edistämiseen Ø SOTE- valmistelu vastaa TL3 hyvinvoinnin tavoi(eiden ja toimenpiteiden valmistelusta Ø Uuteen ohjelmaan mukaan matkailustrategia Ø Maakuntavaltuuston palaute Ø Päivityksessä haastatellaan noin 50 yritystä ja lukuisa joukko kehi(äjäkumppaneita ja asiantun5joita. Lopulliset linjaukset MKH:ssa ja MKV:ssä
K I I T O S
Rahan lähteet 2014 2015 - seurannassa mukana 121 M EAKR ESR Kansal- linen 33,3 15,8 60,3 (+ 19,1 Tekes*) Rahoi5ajat Leader Maaseutu Energia- tuki 1 8,9 1,8 ELY- keskus 96 EAKR 17,4 ESR 15,8 Maaseutu 8,9 Energiatuki 1,8 Leader 1,0 Liikenne 51,1 Pohjois- Savon lii5o 17,8 EAKR 14,8 Kansallinen 3,0 Tekes 26,4 * Kansallinen yritys 19,1 Tutkimusrahoitus 6,2 EAKR 1,1 *Tekesin kansallista yritysrahoitusta 19,1 M ei voitu kohdentaa innovaa5okärkiin tai toimintalinjoille
RAHOITUS 2014 2015 yhteensä 121 M, mistä ei kohdistu TL:lle 2,6 M (2,1 %) Talouden uudistuminen TL1 46,4 M Työvoiman rii5ävyys ja osaaminen TL2 12,2 M Metsäteollisuus, puun uusi käy5ö ja biojalostus 10 419 917 Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuo5avuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri 5 632 757 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus 4 298 637 Työurien pidentäminen 4 361 360 13 838 188 Elintarviketuotanto 9 314 477 Läpileikkaavat 7,1 M Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina 3 008 146 Maakuntaan muuton edistäminen 556 965 Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy 4 110 700 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet 853 950 Saavute5avuu5a ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne 2 150 260 Kun?en, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa 445 117 52 366 409 Liikennejärjestelmän toimivuus - Hyvinvoin?palvelut ja hyvinvoin? TL 3 5,4 M Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavute5avuus TL 4 54,5 M
Rahoituksen lähteet Suurin rahoi(aja on ollut LVM, jonka rahoitusta Pohjois- Savoon vuosina 2014-2015 on saatu 51,1 M (seurannasta puu(uvat sote ja koulutus) EU- rahasta EAKR:n osuus on 55 %, ESR:n 26 % ja maaseudun kehi(ämisen 15 %. Tierakentamisen jälkeen seuraavaksi suurin rahoituksen kohde on yritysten kehi(ämishankkeet ja investoinnit. Kolmanneksi suurinta on yrityksiä, tutkimusta ja kehi(ämistä palvelevat tutkimus- ja kehitysympäristöt. Neljäntenä on osaamisen ja työllisyyden edistäminen. Viides maaseudun kehi(äminen Rahoi5ajat Suurin osa aluekehi(ämisen rahoituksesta on kulkenut ELY- keskuksen kau(a (79 %), myös ilman LVM:n rahoitusta (37 %). ELYn EAKR- rahoitus kohdentuu pääasiassa yrityksille ja ESR- rahoitus työllisyyden ja osaamisen kehi(ämiseen Tekes on toiseksi suurin rahoi(aja (Finnvera puu(uu seurannasta), pääosa Tekesin rahoituksesta on kansallista rahoitusta, mistä yritysrahoituksen kohdentumista suhteessa tavoi(eisiin ei voida arvioida. Pohjois- Savon lii(o on kolmas merki(ävä rahoi(aja. EAKR- rahoitus kohdentuu elinkeinoelämää tukeviin kehi(ämishankkeisiin sekä osaamista ja elinkeinoelämää tukevaan tutkimusinfraan ja yritysten toimintaympäristöön
Suurimmat Tekesin ja ELYn rahoi(amat yrityshankkeet 2014-2015 Tekes Euroa ELY Euroa NewIcon Oy 1330500 STORA ENSO WOOD PRODUCTS OY LTD 4875230 Servicepoint Kuopio Oy 1127000 SEPA OY 1495000 Junttan Oy 1115000 PCM TECHNOLOGY OY 619360 Aurealis Oy 908000 FINNPULP OY 573140 Foster Wheeler Energia Oy 876037 OY MOREHOUSE LTD 494830 Hapella Oy 814000 RATESTEEL OY 454970 Medikro Oy 766000 FÍNPRO RY 406893 Rocsole Oy 760000 LANKARAKENNE OY 383745 Lametal Oy 686000 RD TECHNOLOGY CENTER OY 383700 Bella-Veneet Oy 568750 HÖGFORSGST OY 376920 Olvi Oyj 539000 PAAKKILAN KONEPAJA OY 354500 Ponsse Oyj 528761 SUOMEN KASSAJÄRJESTELMÄT OY 314390 Savroc Oy 494300 OY MEDFILES LTD 297300 Mega Elektroniikka Oy 494000 DIMEX OY0477986-7 283300 Proxion Solutions Oy 420000 BONE INDEX FINLAND OY 265820 IroFit Technologies Oy 393000 METALMIX OY 252660 Superoperator Oy 379000 PLG-HAAPAJÄRVI OY 245720 IS-Vet Oy 332000 VA-VARUSTE OY 224560 2Cool Finland Oy 323000 PAINETEHO OY 220750 Jarmat Oy 315000 AKTIIVIKLUBI OY 210870 Bone Index Finland Oy 280000 P.K. AURINGONPIMENNYS OY 202930 Oplatek Group Oy 258665 MEDIKRO OY 201760 Myontec Oy 250000 NEWICON OY 195860 Telespro Finland Oy 238000 KPA UNICON WORKS OY 176370 Experimentica Oy 234000 Led Suutari Oy 226000 NMR Solutions Oy 221000 Mobie Oy 213000 Savon Sellu Oy 201000 3D Online Factory Oy 189000 Snowek Oy 187000
RAHOITUS 2014-2015 Talouden uudistuminen TL1 Metsäteollisuus, puun uusi käy5ö ja biojalostus Mekaaninen puunjalostus 8 436 000 Biopol(oaineet 37 450 Biojalostus, t&k ja uudet tuo(eet 1 946 467 Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuo5avuudella ja innovoinnilla Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät ja palvelut, innovoin5 10 329 833 Energiateknologia 2 297 066 Sovellukset yritys- oppilaitosverkoissa 1 211 289 Elintarviketuotanto Maitotalous ja kehi(äminen 4 821 192 Elintarvikejalostus ja yritysten kasvu, terveysvaikutukset 4 493 286 Elinkeinoelämän kansainvälistyminen 2 354 846 Mi5austekniikka ja kehitysympäristöt 2 027 276 Vesi- ja kaivosturvallisuus sekä ilmatutkimus 2 765 203 Vahvistuva terveysklusteri Lääketutkimus, valmistus ja palveluliiketoiminta 3 598 340 Terveyden teknologia 2 016 717 Terveyden edistäminen, ravitsemus 17 700
RAHOITUS 2014-2015 Työvoiman rii5ävyys ja osaaminen TL2 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Koulutuksen kysyntälähtöisyys 725 938 Toimiva koulutusketju, estetään koulupudokkuus 1 974 665 Aikuiskoulutus 1 598 034 Työurien pidentäminen Varhainen puu(uminen kouluissa ja työpaikoilla 3 052 180 Työelämän laadun kehi(äminen 1 309 180 Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehi(äminen? Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Kuopion ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa? Kasvun mahdollistaminen 3 008 146 Maakuntaan muuton edistäminen Kotoutumisen tukeminen 143 835 Opiskelijoiden työllistyminen alueelle 413 130 Koulutuksen vetovoiman lisääminen?
RAHOITUS 2014-2015 Hyvinvoin?palvelut ja hyvinvoin? TL 3 Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy Varhainen puu(uminen 4 042 570 Terveellisiä elämäntapavalintoja ja tervey(ä edistävät käytännöt 68 200 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Perusterveydenhuollon vahvistaminen? Hyvinvoin5osaamisen vahvistaminen 646 950 Henkilöstön rii(ävyys ja hyvä organisaa5ojohtaminen 207 000 Kun?en, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Monituo(ajamallit, palveluyri(äjyys ja järjestöt 72 987 Palveluprosessit ja ohjaus 372 130
RAHOITUS 2014-2015 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavute5avuus TL 4 Saavute5avuu5a ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet 52 366 409 Luonnonvara- alan liikennetarpeet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne 322 952 Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet 1 436 718 Matkailukeski(ymien kasvu 390 590 Liikennejärjestelmän toimivuus Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus