KANNEN PINTARAKENTEET VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET TIEHALLINTO, SILTATEKNIIKKA 11/06 (korvaa ohjeen 9/93) 2.811 1 VAURIO Vedeneristyksen uusimiseen johtavat laajat vauriot voivat aiheutua esimerkiksi seuraavista syistä: Eristysalusta ei ole ollut ohjeiden mukainen. Usein alusta on ollut liian kostea, jolloin siitä on aiheutunut kuplimista. Eristyskermin lasikangastukikerros on vaurioitunut alkalisen (emäksisen) veden vaikutuksesta. Kaidepylväät lävistävät vedeneristyksen. Kansilaatan rakenteelliset halkeamat ja lämpöliikkeet ovat rikkoneet myös vedeneristyksen. Sillassa ei ole kuivatusjärjestelmää tai se ei toimi. Suolakorroosio on vaurioittanut suojabetonia. Vedeneristyksen käyttöikä on saavutettu. Kuva 1. Lasikangasbitumikermeistä valmistetut vedeneristykset ovat yleensä vaurioituneet varsinkin sillan reunoissa. 2 KORJAUSTARVE Vedeneristyksen korjaustarve on selvitettävä aina ennen sillan peruskorjausta ja päällystämistä. Vedeneristys uusitaan, jos päällysrakenteessa on Sillantarkastuskäsikirjan /1/ taulukon 5 vaurioluokan 3 tai 4 mukaista vesivuotoa laajoilla alueilla tai useissa kohdissa. Uusiminen on ajankohtainen myös silloin, jos vedeneristys on tehty 1970-luvulla tai aikaisemmin tai kun reunapalkki uusitaan. Kuva 2. Vuotavat halkeamat, kalkkipuikot ja kalkkiläiskät ovat merkkejä laajoista veden eristyksen vaurioista. TIEH 2230096 TIEHALLINTO 2006
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 2 3 OHJEEN SOVELTAMISALA Tässä ohjeessa käsitellään teräsbetonikantisen sillan vedeneristyksen uusimista kermieristyksenä. Ohje sopii myös uudisrakentamiseen. Ohjetta voidaan soveltaa myös seuraavissa tapauksissa: 1. Jos päällyste on vaurioitunut Sillantarkastus käsikirjan /1/ taulukon 12 vaurioluokkaan 3 tai 4, jonka seurauksena vedeneristys on vaurioitunut. 2. Päällysteen alapuolella on rakenteellisia korjauksia vaativia vaurioita, kuten kermieristyksen kuplimista. 3. Sillan reunapalkit uusitaan. 4. Siltaa levennetään. Korjaussuunnitelmaan sisältyvät työt tehdään eri ohjeiden mukaan seuraavasti: kansilaatan tai suojabetonin paikkaaminen (SILKO 2.231) eristysalustan kunnostus (SILKO 2.240) asfalttipäällysteen uusiminen (SILKO 2.814). Vaihtoehtoisesti vedeneristys voidaan uusia mastiksieristyksenä tai nestemäisenä levitettävänä eristyksenä (aikaisempi termi massaeristys). Niistä on laadittu eri SILKO-ohjeet 2.812 ja 2.813. Tällöin verrataan kermi-, mastiksi- ja nestemäisenä levitettävää eristystä toisiinsa laadun ja kustannusten suhteen. Mastiksieristys tulee kysymykseen, jos sillassa on aikaisemmin ollut mastiksieristys ja paineentasausputket. Nestemäisenä levitettävää eristystä voidaan käyttää koko siltakannen sijasta erityisesti rasitetuissa kohdissa kuten sillan reunoissa, jos se voidaan luotettavasti liittää muuhun eristykseen. Ratkaisuun vaikuttavat kustannusten lisäksi vaurioituneiden kohtien sijainti liikennemäärä työteknilliset seikat vanhan ja uuden vedeneristyksen yhteensopivuus.
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 3 4 LAATUVAATIMUKSET Työtä varten on laadittava korjaussuunnitelma, jonka jälkeen urakoitsija laatii kannen pintarakenteiden uusimista varten työ- ja laatusuunnitelman, jonka tilaaja tarkastaa. Eristysalustan lämpötilan on oltava vähintään 3 C ilman kastepisteen yläpuolella. Ilman ja rakenteen lämpötilan pitää kuitenkin olla vähintään +5 C. Työtä ei saa tehdä sateella. Eristysalustan laatuvaatimukset on esitetty SYL 6:n /2/ kohdassa 6.2.3.2 ja liitteessä 1. Tärkeimmät vaatimukset ovat seuraavat: Eristysalusta suihkupuhdistetaan ja imuroidaan. Eristysalustan absoluuttinen kosteus saa olla korkeintaan 5 massa-% tai suhteellinen kosteus korkeintaan 93 %. Paineentasauskermejä käytettäessä sallittu absoluuttinen kosteus saa olla vastaavasti 6 massa-% tai suhteellinen kosteus 96 %. Päällysrakenteen päissä mahdollisesti olevat särmät on hiottava pyöreiksi. Jos vedeneristys nostetaan reunapalkin sisäpinnalle, sisätaite on pyöristettävä eli tehtävä ns. pulloholkka. Eristysalustan viettokaltevuuden on oltava vähintään 1 %, mutta jos eristysalustaa joudutaan muotoilemaan, viettokaltevuudeksi tehdään 2 % tai enemmän. Kermieristys kuplii, jos kosteus on liian suuri. Jos kosteus on liian suuri, eristysalusta kuivatetaan. Kermieristys murtuu, jos se tehdään terävän särmän tai sisätaitteen yli. Tartunta-aine (kumibitumiliuos) levitetään telalla tai harjalla tasaisesti siten, ettei synny lammikoita. Kumibitumiliuosta levitetään pinnan karheudesta ja imukyvystä riippuen 0,2 0,3 kg/m². Pinnan annetaan kuivua kunnes se on vähintään kosketuskuiva. Tartunta-aineen leviäminen ympäristön rakenteille ja vesistöön on estettävä. Tiivistysepoksi on levitettävä valmistajan ohjeita noudattaen. Kermit ja muut aineet on varastoitava valmistajien ohjeiden mukaan siten, että niiden ominaisuudet eivät heikkene varastoinnin aikana. Kermieristysrakenteen ja tiivistysepoksin on oltava Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymiä. Kermit voivat olla 1. liimaamalla kiinnitettäviä 2. kuumentamalla kiinnitettäviä (hitsattavia). Kermieristysrakenteen tartuntalujuuden on oltava SYL 6:n /2/ kohdan 6.2.3.3 taulukon 2 mukainen. Tartunnan määrittämistä koskevat lisätiedot on esitetty SYL 6:n kohdan 6.2.3.3 alakohdissa 17 19. Liimaamalla kiinnitettäessä liimauskerroksen paksuuden on oltava mahdollisimman tasainen. Kumibitumin levityslämpötilan on oltava +180...+210 C. Kumibitumin sulatuksessa saa käyttää vain Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymää sulatuspataa. Korkein sallittu sekoituslämpötila sulatuspadassa on +210 C, ellei Tiehallinto ole erikseen hyväksynyt korkeampaa lämpötilaa kyseiselle kumibitumille. Kumibitumia käytetään vähintään 1,5 kg/m², määrä riippuu alustan karheudesta. Kuumentamalla kiinnitettäessä kuumennus on tehtävä siten, että tartuntapinnan bitumi sulaa rullan edessä pieneksi aalloksi kermin leveydeltä ja leviää kermin molemmille puolille, jolloin kermi kiinnittyy hyvin eristysalustaan. Hitsausbitumia ei saa kuumentaa liikaa. Kuumennus tehdään rivipolttimella tai käytetään kermirullan vetolaitetta siten, että veto tapahtuu rullan etupuolelta levityssuuntaan päin. Liikaa kuumennettu kermi poimuuntuu, jolloin se on vaihdettava uuteen. Kermieristys on suojattava kulkuväylien kohdilla ja muissa vaurioitumisherkissä paikoissa, kunnes suojakerros on tehty. Korjaustyön tekijöiden on oltava ammattitaitoisia ja heillä on oltava katto- ja vedeneristystöiden tulityökortti ja kuvallinen tunnistekortti. Korjaustyöstä on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan malli on SILKO-yleisohjeen 1.231 /3/ liitteenä.
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 4 5 TYÖVAIHEVAATIMUKSET 5.1 Valmistelevat työt Vaurion syy on selvitettävä ja otettava huomioon uutta pintarakennetta valittaessa. Tätä varten on tehtävä kannen pintarakenteiden erikoistarkastus ja laadittava korjaussuunnitelma. Tarkastuksessa käytetään seuraavia ohjeita: Sillantarkastusohje. TIEH 2000008-04. Sillan kannen pintarakenteiden ja kansilaatan yläpinnan erikoistarkastusohjeet. TVH 731633. Erikoistarkastuksessa kannen pintarakenteet avataan tai porataan lieriöt vähintään kolmesta kohdasta. Paikat ja näytemäärä valitaan siten, että niiden avulla saadaan riittävä yleiskäsitys kansilaatan kunnosta. Kansilaatan kloridipitoisuudet tutkitaan. Samalla tarkastetaan kuivatuslaitteiden kunto ja laitteiden lisäämistarve. Sillan kannen viettokaltevuudet vaaitaan ja selvitetään eristysalustan muotoilutarve. Suunnittelu aloitetaan vaihtoehtojen vertailulla. Kermieristys tulee yleensä kysymykseen, jos eristysalusta on tasainen tai kannelle tehdään muotoiluvalu eikä kansilaatassa ole paljon tiivistettäviä läpivientejä. Työtä varten laaditaan työselitys, jossa on esitettävä ainakin vanhojen rakenteiden purkaminen eristysalustan esikäsittelyt kermieristysrakenteen teko suojakerroksen teko. Kaikista korjaustoimista on esitettävä laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimet. Urakoitsija laatii ennen korjaustyön aloittamista yhdistetyn työ- ja laatusuunnitelman, jossa esitetään seuraavat asiat alla olevan jaottelun mukaan: 1. Yleiset tiedot hankkeen työ- ja laadunvalvontaorganisaatio: henkilöt, vastuu, toimivalta ja tehtävät työmäärien tarkastus työssä käytettävä kalusto (kaluston tyyppimerkit, varakalusto jne.) laaduntarkastuksissa käytettävät mittarit ja laitteet työturvallisuus- ja ympäristönsuojelutoimet työhön vaikuttavat paikalliset olot, työnaikainen liikenne jne. lupien hankinta. 2. Työsuunnitelma kermieristysrakenne tyyppimerkinnöin ja tuotenimin kuinka työ tehdään: työmenetelmä, työntekijät, työkapasiteetit ja aikataulu työalueen suojaaminen sääsuoja. 3. Työnaikaiset tarkastukset ja mittaukset olosuhdemittaukset eristysalustan hyväksyntä ainemenekkien seuranta lämpötilojen seuranta työn aikana laadunvarmistusmittaukset laadunohjaus yllä mainittujen toimien perusteella. 4. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen työmaapöytäkirjat mittausten tulokset poikkeamaraportit korjaustoimenpiteet uusintatarkastus.
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 5 Ennen korjaustyötä on tehtävä seuraavat toimet: Liikenteen järjestelyjä varten laaditaan eri ohjeen /4/ mukaan liikenteenohjaussuunnitelma, joka esitetään tilaajan edustajalle ennen työn aloittamista. Yleensä kannen pintarakenteet uusitaan ajokaista kerrallaan (kuva 3). Työtekijöiden perehdyttämiseksi annetaan työn edellyttämä määrä työnopastusta. Sääsuojien käytössä on noudatettava SYL 6:n /2/ kohdan 6.2.1 alakohtien 8 11 määräyksiä. Siirrettävien sääsuojien käytöstä on saatu hyviä kokemuksia (kuva 4). Sääolosuhteissa tapahtuviin muutoksiin on varauduttava vähintään suojapeitteiden avulla. Peitteet asennetaan ja poistetaan siten, että vettä ei valu eristettäville pinnoille. Sääsuojan sisällä on pidettävä yllä tuuletusta, jottei ilmassa oleva kosteus kondensoidu suojan alapintaan. Kuva 3. Liikenteen järjestely on hoidettava ohjeiden mukaisesti. Vuoden 2007 kesästä lähtien otetaan käyttöön seuraavat sääsuojaa koskevat urakkaehdot: Sääsuoja kuuluu aina urakkaan. Tilaaja antaa vakiohinnat. Tilaaja päättää sääsuojan käytöstä. Urakoitsija saa hyvityksen käytön mukaan. Martti Alhainen Kuva 4. Kermieristystyötä tehdään sääsuojassa.
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 6 5.2 Eristysalustan kunnostus ja esikäsittely Kannen pintarakenteet puretaan Asfalttipäällysteen uusimisohjeen /5/ mukaan. Työvälineet on valittava siten, ettei eristysalustaan tule vaurioita. Vanha vedeneristys poistetaan tasateräisellä kaivurin kauhalla tai petkeleellä (kuva 5) tai molemmilla. Alustassa lujasti kiinni olevaa bitumia ei tarvitse poistaa, mutta vanha vedeneristys on poistettava mahdollista epoksitiivistystä lukuun ottamatta. Toisaalta vanha bitumi on poistettava, jos kanteen tulee tiivistysepoksi ennen kermejä. Eristysalusta kunnostetaan SILKO-ohjeen 2.240 /6/ mukaan. Ohjeessa esitetään muun muassa seuraavat kunnostustoimet: yksittäisten kolojen paikkaus kansilaatan pinnan muotoiluvalu eristysalustan kuivatus kosteussulun teko. Näitä ei käsitellä tarkemmin tässä ohjeessa. Kuva 5. Vanha vedeneristys poistetaan esimerkiksi konepetkeleellä. Kansilaatan halkeamat imeytetään tai injektoidaan korjaussuunnitelman mukaan. Kansilaatan yläpinta vaaitaan pintarakenteiden purkamisen jälkeen riittävän tiheästi, jotta pinnan viettokaltevuudet voidaan todeta luotettavasti. Pinnan tasaisuus mitataan 1,5 metrin oikolaudalla ja vesivaa alla SYL 6:n /2/ kohdan 6.2.3.2.2 ja liitteen 1 mukaan. Mittauksella varmistetaan, että vesi ohjautuu pois sillan kannelta. Kuivatuslaitteita tehdään tarvittaessa lisää seuraavien ohjeiden mukaan: SILKO 2.611 Tippuputken teko päällysrakenteeseen (tippuputket varustetaan suppiloilla, jos kermieristys ulottuu sillan reunaan asti). SILKO 2.613 Reunasalaojan teko SILKO 2.614 Poikittaisen salaojan teko Syöksytorvi tehdään tarvittaessa Tiehallinnon tyyppipiirustuksen R15/DS1 mukaan. Kuva 6. Tartunta-aine levitetään tasaisesti. Martti Alhainen
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 7 5.3 Kermien kiinnitystavat ja limitys Kermit kohdistetaan aluksi paikalleen. Liimaamalla kiinnitettävät kermit asennetaan siten, että kuumaa kumibitumia kaadetaan kaatonokalla varustetusta kannusta kermirullan eteen siten, että kermiä auki rullattaessa rullan edessä on aaltomainen bitumikerros ja bitumia pursuaa rullan reunoista (kuva 7). Kuva 7. Kermin kiinnitystä liimaamalla. Kuumentamalla kiinnitettävät kermit asennetaan siten, että tartuntapintaa lämmitetään nestekaasuliekillä koko kermin leveydeltä (kuva 8) ja kermi painetaan tartunta-aineella käsiteltyyn eristysalustaan. Alapinnan suojakalvon pitää sulaa kokonaan. Kuumennus tehdään mieluimmin rivipolttimella. Martti Alhainen Martti Alhainen Kuva 8. Kermin kiinnitystä kuumentamalla. Kermieristyksen saumat liimataan siten, ettei synny vastasaumoja (myötäsukaan) veden virtaussuuntaan nähden. Limityksen on oltava sivusaumoissa (reunoissa) vähintään 100 mm ja päätysaumoissa vähintään 150 mm (kuva 9). Kuva 9. Kermieristyksen saumojen limitys.
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 8 5.4 Kermien asennus Vedeneristystyö aloitetaan korkeusasemaltaan alimmasta kannen kohdasta ja kermit levitetään yleensä sillan pituussuuntaan. Jos silta on kaarteessa, kermit voidaan levittää myös sillan poikkisuuntaan. Jos sillan reunassa ei ole vedeneristykselle tarkoitettua varausta, kermieristys tehdään veden virtaussuuntaan nähden alapuolisessa reunassa seuraavasti (kuva 10): 1. Reunimmaiseksi asennetaan 1000 mm:n levyinen aluskermi, jonka jälkeen työtä jatketaan 1000 mm:n levyisillä aluskermeillä. Reunapalkin pystypintaan ja 250 mm:n levyiselle kaistalle aluskermin päälle sivellään kerros kumibitumia tai muuta Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymää eristysmassaa. Ainemenekin pitää olla vähintään 1,5 kg/m² kerrosta kohden. Pystypinta suihkupuhdistetaan ennen sivelyä 2. 900 mm:n levyisen pintakermin ulkoreuna liitetään puskusaumalla reunapalkin sisäpintaan, jonka jälkeen työtä jatketaan täysilevyisillä pintakermeillä. Sisäreunan tiivistys tehdään aluskermin tapaan. Reunapalkin sisäsivulle nostettava kermieristys tehdään veden virtaussuuntaan nähden alapuolisessa reunassa siten (kuva 11), että alus- ja pintakermit asennetaan edellisen kohdan tapaan siten, että ne päätetään sillan reunassa kohtaan, josta alkaa nousu reunapalkin sisäpintaan (pulloholkka) sekä alus- että pintakermin päälle asennetaan 100 mm:n limityksellä kermikaista, joka ulotetaan varauksen yläreunaan asti molempien kermikaistojen päälle tehdään kumibitumi- tai eristysmassasively edellisen kohdan tapaan vedeneristyksen reuna tiivistetään kumibitumikitillä ja reunan tiiviys varmistetaan kumibitumin alle kiinnitettävällä alumiinilistalla. Kuva 10. Reunapalkin sisäsivuun puskusaumalla liitetty kermieristys. Kuva 11. Kermieristyksen nosto reunapalkissa olevaan varaukseen. Saumojen kiinnittymistä tehostetaan telalla rullaamalla. Jos liimattuun tai kuumentamalla kiinnitettyyn kermiin tulee kupla, menetellään seuraavasti (kuva 12): 1. Kupla halkaistaan terävällä mattoveitsellä. 2. Viiltokohtaan kermin alle kaadetaan ohut kerros kuumaa kumibitumia ja kermi painetaan kiinni eristysalustaan. 3. Viillon päälle liimataan kuumalla kumibitumilla kermipaikka limityssääntöjen mukaan. Kohdistuksessa tullut poimu korjataan samalla tavalla. Kuva 12. Kermieristykseen syntyneen kuplan korjaaminen.
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 9 5.5 Yksityiskohtien ja päällystekerrosten teko Jos syöksytorvessa on Tiehallinnon tyyppipiirustuksen R15/DS1 mukainen kansilaatan päälle ulottuva laippa, vedeneristys liitetään laippaan ja tiivistetään kumibitumilla. Tippuputken kohdalle tehdään reikä ja kermi painetaan suppilon pintaa vasten. Jos suppilo on syvä, sen päälle asennetaan loivempireunainen suppilo tai suppilo muotoillaan oikean muotoiseksi valumattomalla paikkauslaastilla. Vedeneristys tehdään kulmissa, särmissä ja taitteissa kohdan mukaan leikatuista kappaleista. Kermikappaleita ei saa venyttää, vaan niiden annetaan asettua kevyesti painamalla paikoilleen. Kuva 13. Hyvin tehty työnaikainen suojaus. Kermieristys on suojattava kulkuväylien, työkoneiden tms. kohdilta, kunnes suojakerros on tehty (kuva 13). Kermieristyksen suojakerros tehdään korjaussuunnitelman mukaan. Suojausmenetelmät valitaan SYL 6:n /2/ taulukosta 4. Tiehallinto on hyväksynyt kevyen liikenteen silloilla käytettäväksi myös kermirakenteita, jotka voidaan tehdä ilman suojakerrosta. Kermirakenteen käyttöluokissa 2 ja 3 voidaan käyttää suojabetonia, mikä määrätään korjaussuunnitelmassa. Suojabetoni tehdään SYL 6:n /2/ kohdan 6.3.3 mukaan. Päällystekerrokset tehdään SILKO-ohjeen 2.814 /5/ mukaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei asfalttilevittimen pyörien alle jää eristystä vaurioittavia kiviainesrakeita (kuva 14). Kuva 14. Suoja-asfaltin levitystä.
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 10 6 LAADUNVARMISTUS Laadunvarmistus tehdään SYL 6:n /2/ kohtien 6.2.3.2 (eristysalusta) ja 6.2.3.3 (kermieristys) mukaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota kumibitumin kuumentamiseen, jotta sallittua lämpötilaa ei ylitetä. Lämpötilat on merkittävä työmaapäiväkirjaan. Muut tärkeät laadunvarmistuksessa todettavat asiat ovat eristysalustan tasaisuus ja puhtaus eristysalustan kosteustila ja karheus mahdollisen epoksitiivistyksen tiiviys ja tartunta kermien liimautuminen ja tartunta kermien suojaaminen työn aikana veden poistuminen valmiin vedeneristyksen päältä. Olosuhdemittaukset tehdään työvuoron alussa ja lopussa ja vähintään kerran työvuoron aikana. Mittaus tehdään pintalämpömittarilla sekä ilman lämpötila- ja kosteusmittareilla. Työn kuluessa on tarkkailtava erityisesti, että kaikkia lämpötilavaatimuksia noudatetaan. Eristysalustan tasaisuusmittaus tehdään oikolaudalla. Eristysalustan karheus mitataan lasihelmimenetelmällä (kuva 15) SYL 6:n /2/ kohdan 6.2.3.2 alakohtien 6 ja 7 mukaan. Ennen eristystöiden aloitusta tehdään eristysalustan vastaanottotarkastus. Eristysalustan, tiivistysepoksin ja aluskermien tartuntamittaukset (kuva 16) tehdään korjaussuunnitelman mukaan. Tiivistysepoksin tiiviys tarkistetaan eristysvastusmittauksen avulla (kuva 17) SYL 6:n /2/ kohdan 6.2.3.3.5 mukaan. Lopuksi tarkastetaan, ettei vesi lammikoidu vedeneristyksen päälle, vaan ohjautuu tehokkaasti kuivatuslaitteisiin. Työn valmistuttua kerätään laaturaportiksi yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma työmaapöytäkirjat ainestodistukset mahdolliset poikkeamaraportit vaatimustenmukaisuuden yhteenvetoraportti. Laaturaportti luovutetaan tilaajan edustajalle viimeistään vastaanottotarkastuksessa. Kuva 15. Eristysalustan karheuden mittaus lasihelmien avulla (lasihelmet levitettynä, mitta, levitysväline, mitta-astia ja tuu lensuojus). Kuva 16. Kermin tartuntavetomittaus. Martti Alhainen Kyösti Laukkanan Kuva 17. Tiivistysepoksin eristysvastuksen mittaus.
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 11 7 TÄYDENTÄVÄT OHJEET /1/ Sillantarkastuskäsikirja. Helsinki: Tiehallinto 2006. 100 s. ISBN 951-803-704-3. TIEH 2000020-06. /2/ Sillanrakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Kannen pintarakenteet - SYL 6. Helsinki: Tiehallinto 2005. 41 s. + 9 liitettä. ISBN 951-803- 440-0. TIEH 2200037-05. /3/ Betonirakenteet. Betonin paikkaus. Helsinki: Tielaitos 1996. SILKO 1.231. TIEH 2230095-1.231. /4/ Liikenne tietyömaalla, 5C - 4 Kunnossapitotyöt, Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus kunnossapitotyössä. TIEH 2200030-v-06. /5/ Asfalttipäällysteen uusiminen. Helsinki: Tiehallinto 1991. (SILKO 2.814) TIEH 2230096-2.814 /6/ Betonirakenteet. Vedeneristyksen alustan kunnostus. Helsinki: Tiehallinto 2006. (SILKO 2.240) TIEH 2230096-SILKO 2.240.
SILKO 2.811 VEDENERISTYKSEN UUSIMINEN KERMIERISTYKSENÄ 12 OPASTAVAT TIEDOT LIITE TYÖVAIHEET ERIKOIS- TARKASTUS KORJAUS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN 10 11 12 TYÖ- JA LAATU- SUUNNITELMAN LAATIMINEN LIIKENTEEN JÄRJESTELY 13 14 14 PINTA- RAKENTEIDEN PURKAMINEN SAUMOJEN TEKO LAADUNVARMISTUS 16 ERISTYS- ALUSTAN KUNNOSTUS TIIVISTYS EPOKSIN LEVITYS TAI TARTUNTASIVELY 15 17 18 KUIVATUSLAITTEIDEN TEKO JA KUNNOSTUS KERMIEN SUOJAKERROKSEN KIINNITYS TEKO LAATURAPORTTI 18 20 21 22 19 LÄPIVIENTIEN JA REUNOJEN TIIVISTYS RESURSSIT TYÖVOIMA: TYÖVÄLINEET: TYÖMAA JÄRJESTELYT JA TYÖTURVALLISUUS: työnjohtaja (TJ), ja kaksi rakennusammattimiestä (RAM). aggregaatti (15 kw), kompressori (3 6 m 3 /min.) tai muu voimayksikkö esikäsittelyvälineet; konepetkele, suihkupuhdistuslaite, rakennusimuri ja tarvittaessa jyrsin, suurpainepesuri ja kuivaaja (SILKO 4.811) tarvittaessa hioma- tai kulmahiomakone sulatuspata (SILKO 4.831) kermieristysvälineet (SILKO 4.811). lämpö- ja kosteusmittarit sekä tartunta-, karheus- ja tiiviysmittausvälineet. liikenteenohjausvälineet, tarvittaessa liikennevalot varoitusvaatetus, suojajalkineet ja -käsineet suojahaalari, suojakäsineet, silmien suojaimet ja suojajalkineet työntekijöillä tulityökortti ja kuvallinen tunnistekortti. TARVEAINEET: kumibitumiliuos KBL 20/100 (SILKO 1.801, taulukko 2) alus- ja pintakermit; kermieristysrakenne (SILKO 3.811) avoin asfaltti AA 5/50 tai asfalttibetoni AB 5/50 (TIEH 2200037; SYT 6) tai suodatinkangas; käyttöluokka N3 ja hiekka tai suojabetoni tarvittaessa juotoslaasti tai paikkauslaasti (SILKO 3.231) tai betoni K35/P30 (TIEH 2200034; SYL 3) kumibitumi KB-100 (SILKO 1.801, taulukko 3) tai muu Tiehallinnon käyttöönsä hyväksymä eristysmassa tarvittaessa tiivistysepoksi. LIKIMÄÄRÄISET vedeneristyksen poisto 20 50 m²/työvuoro TYÖSAAVUTUKSET: tartuntasively 300 500 m²/työvuoro kermin kiinnitys liimaamalla 100 300 m²/työvuoro kermin kiinnitys kuumentamalla 100 300 m²/työvuoro suoja-asfaltin levitys 1000 1500 m²/työvuoro Insinööritoimisto Jorma Huura Oy / Tampereen Ecuprint Oy 2006