ennonen Fennovoiman paikallisjakelu Pyhäjoen seudun asukkaille, toukokuu 2013 Oma sähköntuotanto kannattavaa Raahen Energialle Ydinvoimasta Ruukille vakaata sähköä 2 3 Sijoituspaikalla 4 5 Rosatom tai Toshiba Fennovoima valitsee Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen toimittajan tänä vuonna. Suoria neuvotteluita käydään nyt Toshiban ja Rosatomin kanssa. Laitos valitaan turvallisuuden, tekniikan ja projektin kannattavuuden perusteella. 6 Kovaa intoa alusta saakka 8
2 3 ennonen Fennovoima rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle. Haluamme pitää huolen siitä, että hankkeestamme on saatavilla tietoa mahdollisimman kattavasti erityisesti Pyhäjoen ja sen lähiseudun asukkaille. Tämä julkaisu kertoo ajankohtaisia asioita Fennovoimaan liittyen. Julkaisu jaetaan kaikkiin Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen koteihin kaksi kertaa vuodessa. Jos haluat tilata Fennosta lisää, otathan yhteyttä. Otamme mielellämme vastaan myös palautetta. Yhteystiedot löydät takasivulta. Ruukin Raahen-tehtaalla tehdään vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia terästä, kertoo tehtaanjohtaja Kari Ojala. Kuva: Ruukki Pieni osuus Fennovoimassa ei hetkauta Raahen Energian taloutta. Oma sähköntuotanto kannattaa Raahen Energia omistaa nykyään osuudet tuuli- ja ydinvoimahankkeista, kertoo toimitusjohtaja Heikki Jäälinoja. Ydinvoimasta Ruukille vakaata ja ilmastolle ystävällistä sähköä Fennovoimaa omistaa kymmeniä suomalaisia energiayhtiöitä. Yksi niistä on Raahen kaupungin omistama Raahen Energia, jolla on pitkä historia. Yhtiö perustettiin Raahen Sähkö Osakeyhtiönä jo vuonna 1907, eli satavuotisjuhlia vietettiin muutama vuosi sitten. Raahen Energia siirtää sähköä ja myy kaukolämpöä. Sähkönsiirtoasiakkaita meillä on vajaa 8000 eli verkkoyhtiönä olemme pienehkö. Kaukolämpönsä yhtiöltä puolestaan ostaa liki 2000 asiakasta, mikä tekee meistä aika ison lämpöyhtiön, kertoo toimitusjohtaja Heikki Jäälinoja. Sähköä emme myy itse, vaan kaikki menee Oulun Sähkönmyynnin kautta, jonka yhtenä osakkaana Raahen Energia on ollut vuodesta 2005. Kaukolämpöä Ruukin tehtaalta Kaukolämpöä on myyty vuodesta 1974. Nykyään valtaosa, keskimäärin 95 prosenttia, Raahen Energian asiakkaiden kaukolämmöstä tulee Ruukin Raahen-tehtaalta. Vuonna 2012 jouduttiin polttamaan paljon öljyä poikkeuksellisen kylmän talven vuoksi. Tavallisena vuotena käytämme öljyä vain alle 5 prosenttia vuodessa. Meidän kaukolämpömme on Suomen edullisimpia, mikä on alueelle suuri etu. Omaa tuotantoa tuuli- ja ydinvoimasta Viime vuosikymmeninä yhtiö ei ole omistanut energiantuotantoa itse. Tähän on tulossa muutos, sillä Raahen Energia on lähtenyt mukaan tuulivoima- ja ydinvoimahankkeisiin. Näistä pienistä panoksista koostuu meille sopiva isompi virta. Ostimme loppuvuodesta Jari Sillanpäältä pääosan Raahen tulevista kahdesta kolmen megawatin tuulivoimalasta. Raahen Energian osuus tuulimyllyistä on 75 prosenttia, Jäälinoja kertoo. Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa Raahen Energia on mukana Pohjois-Suomen Voiman kautta pienellä osuudella. Fennovoima kiinnostaa meitä tietysti siksikin, koska sijoituspaikka on naapurissa. Osuutemme Fennovoimassa on sen verran pieni, että kustannus ei hetkauta yhtiömme taloudellista tilannetta. Sähkönsiirrolla on hankalaa tehdä tulosta, mutta on kannattavaa omistaa tuotantoa itse. Raahen Energia > 106-vuotias: perustettu Raahen Sähkö Osakeyhtiönä vuonna 1907 > Raahen kaupungin omistama energiayhtiö > Sähkönsiirtoa ja kaukolämmön myyntiä > 28 työntekijää > Nykyinen toimitusjohtaja jää eläkkeelle syksyllä > Oma sähköntuotanto on yritykselle kannattavaa, mikä hyödyttää omistajaa eli Raahen kaupunkia ja sitä kautta kaikkia raahelaisia Fennovoiman osakas, kuumavalssattuja terästuotteita valmistava Ruukki on pohjanmaalaisille tuttu firma ja työpaikka jo monen vuosikymmenen takaa. Rautaa alettiin tuottaa Raahessa 1964 ja terästä 1967. Tällä hetkellä kasvatamme voimakkaasti hyvin kulutusta kestävien tai erityisen lujien erikoisterästen osuutta tuotannossa. Ne tarjoavat asiakkaillemme energiatehokkaita ratkaisuja esimerkiksi pitkinä elinkaarina tai vaikkapa ajoneuvoissa kevyemmillä rakenteilla, kuvailee Ruukin Raahen-tehtaan johtaja Kari Ojala. Sadan miljoonan ympäristöinvestoinnit Keskitymme omassakin toiminnassamme energiatehokkuuteen. Haluamme olla kilpailijoiden keskellä se yritys, joka tuottaa vähillä päästöillä, ja tässä tietenkin myös Fennovoiman ydinvoimalan hiilidioksidipäästötön sähkö on tärkeä tekijä. Ruukki panostaa voimakkaasti ympäristöasioihin. Raahen-tehtaalla on tehty parin viime vuoden aikana merkittäviä investointeja kaikkiaan noin 100 miljoonalla eurolla. Sintraamomme suljettiin 2011, ja käytämme nykyään raaka-aineena sintterin eli rikastetun rautamalmin sijasta rautapellettejä. Tämän ansiosta piippupäästöt ja raaka-ainekasojen leijupöly ovat loppuneet. Toinen iso remontti oli masuunien peruskorjaaminen ja niiden pölysuodattimien uusiminen vuosina 2010 ja 2011. Tämän vuoden loppuun mennessä terässulatolle valmistuu vielä pölynpoistolaitos, Ojala kertoo. Puolet sähköstä joudutaan ostamaan Ruukki on Suomen suurimpia yksittäisiä sähkönkäyttäjiä, joten tuotannoltaan ja hinnaltaan vakaa sähköntuotanto on yhtiölle tärkeää. Ruukki kuluttaa sähköä noin 1,2 terawattituntia vuodessa, kun koko maassa kului sähköä esimerkiksi koko viime vuonna 85 TWh. Suunnilleen puolet sähköstä teemme itse. Käytämme talteenotetut prosessikaasut omalla voimalaitoksella sekä koksaamolla, masuunilla, kalkinpolttamolla ja valssaamolla polttoaineena. Toisen puolikkaan sähköstä joudumme ostamaan pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta, joilla hinta vaihtelee kovasti. Tätä varten olemme osakkaina Fennovoimassa: haemme tuotantoamme varten omaa vakaata ja päästötöntä sähköntuotantoa. Vielä Fennovoimankin jälkeen joudumme kuitenkin ostamaan myös markkinasähköä. Seudun suurin työllistäjä Ruukki on alueen suurin yksityinen työnantaja. Raahen-tehtaalla meitä on noin 2400, ja muualla Pohjanmaalla ruukkilaisia on vielä tuhatkunta lisää, Ojala kertaa. Alihankkijoiden kautta tehtaalla on lisäksi 500-600 työntekijää ja remonttien aikana vielä enemmän, esimerkiksi joka kesä noin viikon verran kolmisensataa ulkopuolista. Tähänkin puoleen osakkuus Fennovoimassa vaikuttaa positiivisesti: kun alueelle tulee lisää teollista palvelutuotantoa, varmistaa se meillekin palveluiden saatavuuden. Ja kun oma sähköntuotanto tukee Ruukin toimintaedellytyksiä, pysyy roolimme työllistäjänäkin vahvana.
4 ennonen 5 Sijoituspaikalla Hanhikivenniemellä tapahtuu Haluatko tietää lisää tämän aukeaman aiheista? Aluetiedottaja Auli Hietala puh. 020 757 9161 auli.hietala@fennovoima.fi Ympäristöä tutkitaan monipuolisesti tänäkin kesänä Sijoituspaikalla on tehty monenlaisia tutkimuksia monen vuoden ajan, ja niitä jatketaan tänäkin vuonna. Osa tutkimuksista jatkuu koko ydinvoimalan elinkaaren ajan. Tietojen avulla varaudutaan tulevien lupien valmisteluun sekä täydennetään sijoituspaikan perustilaan liittyviä tietoja. Loppukeväästä heinäkuun alkupuolelle saakka jatketaan linnuston monitorointia. Tänä vuonna keskitytään erityisesti pesimä- ja rantalinnustoon voimalaitosalueella. Nämä työt tekee Sito. Vedenalaisia tutkimuksia jatketaan tänäkin vuonna. Tutkimus tehdään viistokaikuluotaamalla veneestä käsin. Kaikki alueet tutkitaan ennen vesistörakentamista: vuonna 2009 tutkittiin niemen ranta-alueet, viime vuonna meriväylän alue ja tänä vuonna tutkimuksia jatketaan suunnitellulla meriläjitysalueella noin 10 kilometrin päässä Hanhikivenniemestä luoteeseen. Viistokaikuluotaukset tekee Loxus. Heinäkuussa sijoitusalueen länsipuolella Alleco ottaa sukeltamalla näytteitä pohjaeläimistä. Meriveden laadusta tarvitaan tietoja niin ikään perustilan kartoitusta ja lupia varten. Veden laadun ominaisuuksia, esim. lämpötilaa, tarvitaan myös laitoksen suunnittelutiedoiksi. Merivettä tutkitaan sekä jatkuvalla monitoroinnilla että tasaisin väliajoin otettavilla näytteillä. Nab Labs on ottanut vesinäytteitä vuodesta 2009. Luode Consulting puolestaan on tehnyt jatkuvaa monitorointia vuodesta 2011. Merivedestä tutkitaan suolaisuutta, sameutta, lämpötilaa ja virtausta sekä ravinnepitoisuuksia. Lisäksi seurataan alueen säätä. Luode Consulting tutkii meriveden ominaisuuksia. >> Säteilyturvakeskus kartoittaa säteilyn perustilanteen Monitorointiasemilla valvotaan alueen seismiikkaa Suomi on seismisesti maailman rauhallisimpia alueita, mutta meilläkin maaperän seismisyyttä valvotaan. Tämä tehdään eri puolilla maata sijaitsevilla monitorointiasemilla, joista muodostuvaa kansallista asemaverkkoa ylläpitää Seismologian instituutti. Asemaverkon avulla saadaan tarkempaa tietoa mm. alueen maa- ja kallioperän ns. seismotektonisista rakenteista. Osana tätä mittausverkostoa on vuodesta 2011 alkaen asennettu monitorointiasemia Pyhäjoelle tulevaa ydinvoimalaa silmällä pitäen. Tänä keväänä otettiin käyttöön neljä uutta asemaa, ja kaikkiaan niiden määrä kasvaa lähivuosina noin kymmeneen. Kuva: Seismologian instituutti Asemat sijaitsevat noin 50 kilometrin säteellä Hanhikiven ydinvoimala-alueesta, kertoo kehityspäällikkö Karri Huusko Fennovoimasta. Ydinvoimaloiden kansainvälinen turvallisuus- ja rakentamisohjeistus määrittelee ydinvoimaloihin liittyviä asioita, ja yksi näistä on tämä seisminen monitorointi. Ohjeistuksen mukaan uusia ydinvoimaloita tulee monitoroida ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja rakentamisen jälkeen pysyvällä seismisellä asemaverkolla. Hanhikivenniemen sijoituspaikan seismiset olosuhteet huomioidaan ydinvoimalan rakenteiden ja laitteiden suunnittelussa. Radioaktiivinen säteily on luonnonilmiö. Luonnossa siis säteilee aina, ja säteilyä aiheuttavien radioaktiivisten aineiden määrä vaihtelee eri paikoissa ja eri ajankohtina. Säteilyn mittaaminen on yleistä: Suomessa Säteilyturvakeskus mittaa radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia esimerkiksi Itämeressä, ulkoilmassa, kotimaisissa elintarvikkeissa ja talousvedessä. Sijoituspaikalla Hanhikivenniemellä aloitetaan toukokuussa luonnossa esiintyvän säteilyn perustilaselvitys. Siinä tutkitaan, kuinka paljon tällä alueella esiintyy luonnossa säteilyä tällä hetkellä. Mittauksia jatketaan ydinvoimalan koko käyttöiän ajan, kertoo ydintekniikka-asiantuntija Minttu Hietamäki. Ydinvoimalasta vapautuvien radioaktiivisten aineiden määrä on hyvin pieni, mutta säteilyä tarkkaillaan ympäristössä jatkuvasti joka tapauksessa. Koko sinä aikana, kun Suomessa on ollut ydinvoimaloita, niiden ympäristön asukkaille aiheuttama suurin säteilyannos on ollut alle 0,005 millisievertiä (msv). Keskimäärin suomalainen saa vuodessa 3,7 msv säteilyannoksen, joka aiheutuu pääosin luonnon radioaktiivisista aineista ja avaruudesta tulevasta säteilystä. Röntgentutkimukset ja sädehoidot aiheuttavat lähes koko loppuannoksen. Säteilyn perustilan selvitys aloitetaan vesialueella ottamalla merivesinäytteitä muutamasta eri pisteestä Hanhikivenniemen edustalta. Tämä on tarkoitus hoitaa yhden päivän aikana. Myöhemmin kesällä otetaan näytteitä vesikasveista pintasukelluksina, ja lisäksi kesän aikana kerätään kala- ja pohjaeläinnäytteitä. Tulevina vuosina näytteitä otetaan myös maalla. Tutkimuksen tekee Säteilyturvakeskuksen Tutkimus ja ympäristövalvonta -osasto. Jatkossa ympäristön säteilyä tutkitaan Hanhikivenniemellä vuosittain. Kysy lisää ydintekniikka-asiantuntijaltamme Minttu Hietamäeltä puh. 020 757 9259 tai minttu.hietamaki@fennovoima.fi. Uuden tien esisuunnitelma valmistunut Valtatie 8:lta pääsee laitospaikalle tulevaisuudessa uutta tietä, Hanhikiventietä. Tämä noin neljän kilometrin mittainen tie tulee olemaan kaksikaistainen, asfaltoitu maantie, jonka vieressä kulkee kevyen liikenteen väylä. Tien rakentaminen on ensimmäisiä töitä, jotka alueelle tehdään. Tie tehdään samanaikaisesti kuin kunnallistekniikka eli sijoitusalueen sähköt sekä vesi- ja viemäriyhteydet. Nykyinen tie säilyy ennallaan, kunnes rakennusvaiheen loppupuolella sitä parannetaan, jotta se voi toimia varayhteytenä laitosalueelle.
6 ennonen 7 Tältä ydinvoimala voisi näyttää Hanhikivenniemellä. Havainnekuvassa Toshiban laitos. Kuva: Toshiba Laitosta valitessa tarkastellaan turvallisuutta, tekniikkaa ja kannattavuutta Fennovoiman tämän vuoden päätyö on valita ydinvoimalan toimittaja. Ehdolla on kaksi yhtiötä ja kaksi erilaista ja erikokoista laitostyyppiä. Toshiban vaihtoehto on 1600 megawatin kiehutusvesilaitos EU- ABWR. Rosatomin vaihtoehto puolestaan on 1200 megawatin painevesilaitos AES-2006. Laitos valitaan turvallisuuden, tekniikan ja projektin kannattavuuden perusteella. Turvallisuusratkaisuiden tulee olla sellaisia, joita Fennovoimassa vaadimme. Tietenkin niiden tulee täyttää myös Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeiden vaatimukset, kertoo laitostekniikkajohtaja Jaakko Pullinen. Toinen tärkeä asia on laitoksen luotettavuus. Sähköntuotantoon liittyvien järjestelmien ja laitoksen pääkomponenttien pitäisi olla sellaisia, joita on jo käytössä muualla. Aiempien käyttökokemusten perusteella voimme varmistua, että laitos toimii luotettavasti eli tuottaa sähköä omistajillemme. Kolmas tärkeä asia laitosta valitessa on laitostoimittajan kyky toteuttaa projekti. Perehdymme toimittajien menettelyihin ja osaamiseen, jotta voimme varmistua siitä, että valitsemamme toimittaja hallitsee näin laajan projektin. Heidän henkilökuntansa on tässä tärkeässä roolissa, niin kuin ovat tietysti heidän kokemuksensa aiemmista projekteistaan, Pullinen painottaa. Hyvin sujuva yhteistyö on erittäin tärkeää niin suunnitellessa kuin rakennettaessa, jotta työmaalla kaikki sujuu hyvin. Fennovoima käyttää valmista ydinvoimalaa itsenäisesti, mutta silloinkin laitostoimittajalta saadaan teknistä tukea, joten yhteistyö jatkuu pitkään rakentamisen jälkeen. Hyvin sujuva yhteistyö on erittäin tärkeää niin suunnitellessa kuin rakennettaessa. Laitostoimittaja valitaan 2013 Kaksi ehdokasta: Japanilaisen Toshiban EU-ABWR on 1600 megawatin kiehutusvesireaktori Venäläisen Rosatomin AES-2006 on 1200 megawatin painevesireaktori Sekä kiehutus- että painevesireaktoreita käytetään jo Suomessa Toshiba Hanhikivi 1 -laitokseksi on ehdolla japanilaisen Toshiban kiehutusvesireaktori EU-ABWR. Se on teholtaan 1600 megawattia. Suoria neuvotteluita on käyty Toshiban kanssa helmikuusta 2013, mutta yhteistyötä on tehty monta vuotta. Toshiba on rakentanut Japaniin 17 ydinvoimalaa. Yhtiö on myös omistajana Westinghousessa, joka on toimittanut ydinvoimaloita ympäri maailmaa. Tällä hetkellä Toshiba-Westinghousella on käynnissä projektit USAssa ja Kiinassa. Fennovoimalle tarjolla oleva Toshiban aitos perustuu Japanissa rakennettuihin ABWR-laitoksiin, joita on käytössä kolme, ensimmäinen vuodelta 1995 ja viimeisin vuodelta 2005. Japanin ulkopuolella ABWR-laitoksia on rakenteilla Taiwanissa. Säteilyturvakeskuksen Fennovoimalle antaman alustavan turvallisuusarvion mukaan Toshiban laitos vastaa pääosin suomalaisia turvallisuusvaatimuksia, ja suunnittelu voidaan pienin muutoksin päivittää suomalaisten vaatimusten mukaiseksi. Rosatom Venäläinen Rosatom on Fennovoiman toinen vaihtoehto ydinvoimalan toimittajaksi. Rosatomin kanssa aloitettiin suorat neuvottelut huhtikuussa 2013. Suoria neuvotteluita käydään 1200 megawatin AES-2006-painevesireaktorista. AES-2006 perustuu venäläisiin VVER-laitoksiin, joita on myös Suomessa: kaksi Fortumin ydinvoimalayksikköä Loviisassa. VVER-laitoksen tuorein kehitysaskel on AES-2006, joita rakennetaan parastaikaa Venäjällä. Venäjän ulkopuolelle vastaavaa laitosta on tällä erää tilattu kaikkiaan 19. Säteilyturvakeskus teki laitoksesta alustavan turvallisuusarvion, kun Fortum haki vuonna 2009 lupaa rakentaa uuden ydinvoimalan. Jos Fennovoima valitsee Rosatomin, myös tämän laitoksen suunnittelu on päivitettävissä vastaamaan uusimpia suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Kuva: Rosatom Rosatomin painevesilaitoksen noin 70 metriä korkea reaktorirakennus. Toshiban kiehutusvesilaitos on hyvin erinäköinen, mutta yhteistä laitoksille on kuvassa ylinnä näkyvä, lento koneen törmäyksen kestävä ulompi suoja rakennus, joka on sekä Rosatomin että Toshiban voimalassa noin kaksi metriä paksu.
8 ennonen Painotuote 441 032 Painettu Oulussa. Tervetuloa tapaamaan meitä Fennovoiman rakentamisjohtaja Timo Kallio Parhalahtipäivässä kesäkuussa 2012. Pyhäjoen seudun asukkaita palvelee toimistomme Pyhäjoen keskustassa. Normaalien aukioloaikojen ulkopuolella järjestämme erilaisia tilaisuuksia. Suunnilleen kerran kuukaudessa pidetään teemailtoja, joissa käydään läpi milloin mitäkin ydinvoimaan ja Fennovoimaan liittyvää. Vappuna syötiin munkkia, toukokuussa pidettiin naisten ilta ja juhannustakin vastaanotetaan yhdessä. Viime vuoden tapaan olemme nytkin mukana järjestämässä kesäkuun Parhalahtipäivää, jossa tapaat useita fennovoimalaisia. Alueen kova into jää mieleen Fennovoimassa perustamisvuodesta 2007 lähtien työskennellyt rakentamisjohtajamme Timo Kallio jättää Fennovoiman toukokuun lopussa siirtyessään projektinjohtajaksi kaasuntuotantoyhtiö Gasumille uuteen LNG-projektiin. Mukavat ja taitavat työkaverit on tietenkin ikävä jättää, mutta tämä eteen tullut uusi mahdollisuus oli niin kiinnostava, etten malttanut jättää sitä käyttämättä. Kyseinen hanke on ydinvoimaprojektia lyhyempi, joten pääsen vielä tässä vaiheessa uraani tekemään valmiiksi yhden projektin. Kallio on jakanut vahvaa projektiosaamistaan firmassa kuusi vuotta alaisilleen ja työkavereilleen. Fennovoimassa on joukko kovia ammattilaisia. Tässä vaiheessa valitaan laitostoimittajaa, ja sitä varten yhtiössä on tarpeeksi osaamista, Kallio kertoo. Hanhikivelle kymmeniä vierailuita Kallio on Pyhäjoella ja Raahen seutukunnassa monille tuttu kasvo. Ensimmäiset vuodet Fennovoimassa kuluivat laitospaikan hankinnassa. Kun aloitin Fennovoimassa, paikaksi oli noin 40 vaihtoehtoa, ja muun muassa minun hommani oli valita niistä paras. Sitä en muista, mihin toinen työmatkani Fennovoimassa minut vei, mutta sattumalta heti ensimmäinen työmatka ensimmäisen työviikon aikana suuntasi Pyhäjoelle, ja se on jäänyt mieleen, Kallio muistelee. Tällä reissulla tapasin monta kunnan ihmistä, joiden kanssa olen nyt tehnyt yhteistyötä vuosia. Jo sieltä muistan kovan innostuksen. Pyhäjoella ja koko Raahen seutukunnassa on tehty ihailtavan paljon töitä hankkeen kehittämiseksi koko ajan. Kallio on jo seonnut laskuissa, kuinka monta kertaa hän on käynyt Pyhäjoella ja Raahessa. Itse Hanhikivellä olen käynyt ainakin 30-40 kertaa. Mahtaako alueella asuvistakaan löytyä ihmistä, joka olisi tutustunut Hanhikiveen näin perinpohjaisesti? Rakentamisjohtajan työkenttä on yllättävän monipuolinen. Mahtava päivä oli, kun pääsin samalle kentälle täyskaimani Timo Kallion kanssa. Heitin nimittäin kerran aloitusheiton Pattijoen Urheilijoiden pelissä. Sieltä ykköspesältä on kyllä pitkä matka lukkarille, Kallio nauraa. Timon tapaa Parhalahti-päivässä 8. kesäkuuta. Väki vaihtui Fennovoiman Pyhäjoen-toimistoa vuodesta 2008 pyörittänyt Heli Haikola jäi keväällä toviksi pois työelämästä kasvavan perheen pariin. Toimistollamme tapaat tuttuun tapaan viime vuonna Fennovoimassa aloittaneen Auli Hietalan. Huhtikuussa joukkoihimme palasi Juha Miikkulainen eli Jumi, joka tuli tutuksi alueen väelle jo hankkeen alkuvuosina. Nyt Jumi toimii pohjoisessa muun muassa yrityselämän ja seutukunnan yhteyshenkilönä niin Fennovoimaan kuin laitostoimittajaehdokkaisiin. Fennovoiman toimisto Pyhäjoella Vanhatie 48, 86100 Pyhäjoki Auki ma ti kello 9 15 Aluetiedottaja Auli Hietala kansalaisviestintä ja kunta yhteistyö 020 757 9161, auli.hietala@fennovoima.fi Kehityspäällikkö Juha Miikkulainen yrittäjä-, teollisuus- ja laitostoimittajayhteydet 020 757 8417, juha.miikkulainen@fennovoima.fi Kalenteri 8.6. Parhalahti-päivä Parhalahden koululla 18.6. Juhannuskahvit toimistolla 19.6. 4.8. Toimisto kesälomalla Syksyllä teemaillat jatkuvat Lue lisää nettisivuiltamme www.fennovoima.fi/paikallisille << Viime vuonna pidettiin ensimmäinen Parhalahti-päivä. Lähetä palautetta! Fennosen päätoimittaja Laura Klefbohm laura.klefbohm@ fennovoima.fi 020 757 9219 Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki 020 757 9200 / www.fennovoima.fi Seuraa Fennovoimaa myös Facebookissa!