Vuosikertomus 29 Svensk resumé
Sisältö Toimitusjohtajan katsaus...4 Hallituksen kertomus...6 Tilinpäätös...13 Tilinpäätöksen allekirjoitus...27 Tilintarkastuskertomus...29 Hallitus...3 Valiokunnat...31 Varsinaiset jäsenet...35 Yhteistoimintajäsenet...38 Svensk resumé...39
Toimitusjohtajan katsaus Bruttokansantuotteemme supistui 7,8 prosenttia vuonna 29 ja romahti vuositasolla enemmän kuin koskaan vuoden 1918 jälkeen. Taloudellisen taantuman seurauksena sähkön kysyntä väheni 7 prosentilla. Teollisuuden sähköntarve väheni 16 prosentilla. Kaukolämpöenergiaa sen sijaan myytiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan aiemmin eli 31,3 TWh. Talouden tilanne on kuitenkin jo kääntynyt parempaan suuntaan. Sähkönkäytössä käännös ylöspäin alkoi lokakuussa 29 ja tammikuussa 21 sähkönkäyttö saavutti kaikkien aikojen kuukausiennätyksen. Vuoden 29 suurin tilastoitu kulutushuippu (14 77 MW) ajoittui joulukuulle. Joulukuulle osui myös sähkön hintapiikki, 1 4 euroa megawattitunnilta. Koko talven kulutushuippu osui tammikuulle 21 (14 459 MW, 28.1.21), tämä oli vajaat 1 2 MW suurempi kuin vuodentakainen huipputeho. Kulutushuipun aikana sähköä tuotiin lähes 3 MW teholla, viidennes sähkön hankinnasta oli tuonnin varassa. Tapahtumat kertovat osaltaan vahvasta tarpeesta lisätä sähkön tuotantokapasiteettia Suomessa. Energiateollisuuden aloitteesta 18 elinkeinoelämän, palkansaajien ja sähkönkäyttäjien järjestöä vetosivat loppuvuodesta 29 pääministerille ja työ- ja elinkeinoministerille osoitetulla kirjelmällä riittävän sähköntuotantokapasiteetin turvaamisen puolesta. Energiayritykset ovat jatkaneet investointeja taantumasta huolimatta. Toimialan investoinnit vuonna 29 olivat suuremmat kuin koko maamme muun teollisuuden yhteensä. Investointisuunnitelmia on edelleen vireillä paljon sekä energian tuotantoon (mm. ydinvoima, tuulivoima, vesivoima ja yhteistuotanto) että energiaverkkoihin. Investointien mahdollistaminen ja investointiedellytysten parantaminen ovat olleet liiton keskeisiä viestejä. Energia- ja ilmastopolitiikka ovat hallinneet poliittista keskustelua sekä Suomessa että kansainvälisesti. Energiateollisuus julkisti marraskuussa 29 raportin Haasteista mahdollisuuksia sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 25 raportin. Vision perustaksi tehtiin vuosina 28-29 kattava pohjatyö, johon osallistui laaja joukko tutkijoita sekä henkilöitä elinkeinoelämästä, viranomaistahoilta, politiikasta ja järjestöistä. Visioraporttimme mukaisesti sähköä ja kaukolämpöä voidaan käyttää ratkaisuina energia- ja ilmastohaasteisiin. Sähkön- ja kaukolämmön tuotannon päästöt on mahdollista vähentää noin viidennekseen nykyisestä vuoteen 25 mennessä. Lisäksi sähköllä ja kaukolämmöllä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää päästöjä liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa. Samalla pystymme parantamaan energiatehokkuutta, lisäämään uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden käyttöä, parantamaan omavaraisuutta ja vahvistamaan kauppatasettamme. Visiomme mukaiset ratkaisut tukevat suomalaisten hyvinvoinnin kehitystä ja sitä, että kansalaisten ostovoima nousee sähkön ja kaukolämmön hintoja nopeammin. 4
Vision tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin määrätietoista ja johdonmukaista energiapolitiikkaa, jolla luodaan hyvin toimiva investointiympäristö. Mielenkiinto visiotamme kohtaan on ollut suurta ja visiomme on otettu varsin hyvin vastaan. Energia-alan maine vaikuttaa koko alan toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä työvoiman saatavuuteen. Energia-alan merkitys ja julkinen näkyvyys ovat lisääntyneet selvästi. Alaan liitetään usein negatiivisia mielikuvia mutta samalla myös kasvavia odotuksia. Alan maineen parantamiseksi käynnistettiin syksyllä 28 valmistelu, jonka pohjalta ET:n hallitus vahvisti lokakuussa 29 energia-alan mainestrategian ja sen toteutumista tukevan mainetalkoot -hankesuunnitelman. Strategian lähtökohtana on systemaattinen ja pitkäjänteinen työ alan maineen parantamiseksi. Maineen muuttaminen edellyttää toiminnallisia muutoksia ja uudenlaista viestintää. Hankkeessa toteutetaan selvityksiä, kehitetään asiakastyytyväisyys- ja palautejärjestelmiä, luodaan yhteisiä hyviä käytäntöjä, järjestetään koulutus-, keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia sekä kehitetään alan viestinnän painopisteitä. Toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä alan yhtiöiden ja Energiateollisuus ry:n kesken. Hankkeen kokonaiskestoksi on arvioitu 4-5 vuotta. Juha Naukkarinen Toimitusjohtaja Mainetyön taustaksi on selvitetty tärkeimpien sidosryhmien energia-alaa ja sen toimintaa koskevia mielikuvia ja hankkeelle on määritelty kolme mainepäämäärää: energiateollisuuden yritykset kestävän kehityksen edelläkävijöinä, energiayhtiöt erinomaisina asiakaspalvelijoina ja energiayhtiöt uskottavina energiatehokkuustoimijoina. 5
Hallituksen kertomus vuodelta 29 YLEISTÄ Kertomusvuosi oli syksyllä 24 perustetun Energiateollisuus ry:n (ET) viides toimintavuosi. Vuotta 29 leimasi taloudellinen lama, minkä seurauksena sähkön käyttö väheni edellisvuodesta seitsemän prosenttia ja oli 8,8 TWh. Teollisuuden sähköntarve väheni 16 prosenttia. Sähkönkulutus Suomessa kääntyi kuitenkin vuoden 29 lopulla jälleen nousuun, ja tammikuussa 21 sähköä kulutettiin kaikkien aikojen yhden kuukauden kulutusennätys, 9,2 TWh. Vuonna 29 kaukolämmön myynti kasvoi 1 prosenttia edellisvuodesta, kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 31,3 TWh, joka on uusi vuosiennätys. Toimintavuosi 29 käynnistyi Venäjän, Ukrainan ja EU:n välisellä kaasukriisillä, joka korosti energian säästön, Euroopan omien energiavarojen ja ydinvoiman merkitystä. Joulukuun 1. päivänä voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen myötä Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyy uusi energia-artikla, johon energialainsäädäntö jatkossa ainakin osaltaan perustuu. Valtioneuvosto julkaisi lokakuussa tulevaisuusselonteon, jonka tavoitteena oli toteuttaa 8 prosentin päästöleikkaukset vuoteen 25 mennessä. ET tukee selonteon tavoitetta ja totesi tavoitteen toteutumisen edellyttävän johdonmukaisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä. ET julkaisi Visio 25 -raportin Haasteista mahdollisuuksia sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio vuodelle 25 syysseminaarissa marraskuussa. Visio tavoittelee mahdollisimman alhaisia päästöjä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä fossiilisten polttoaineiden korvaamista sähköllä ja kaukolämmöllä asumisessa, liikenteessä ja elinkeinoelämässä. Tarkastelukulmina ovat ilmastokysymyksen lisäksi hyvinvointi ja kilpailukyky sekä kotimaisuus ja toimitusvarmuus. Vision keskeiset viestit esiteltiin etukäteen keskeisimmille medioille ja esittely jäsenistölle, päättäjille ja muille sidosryhmille käynnistettiin julkistamisen jälkeen marras-joulukuussa. Työtä jatketaan vuonna 21. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja ET julkaisivat Suomen sähkön kysyntää vuonna 23 arvioivan raportin lokakuussa. Raportin arvion mukaan sähkön kulutus Suomessa nousee 1 111 TWh:iin talouden toipuessa taantumasta. Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan 7 8 MW ja kulutushuippujen ennakoidaan kohoavan 16 5 18 5 MW:iin vuoteen 23 mennessä. Elinkeinoelämän arvio sähkön kulutuksen kasvusta oli osittain korkeampi kuin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) esittämä arvio, 1 TWh. Edunvalvonnan ja tiedonvaihdon tehostamiseksi ET perusti jäsenyritysten edustajista koostuvan EU-työryhmän ja toimiston sisäisen EU-tiimin. Brysseliin perustettiin säännöllisesti kokoontuva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Brysselissä toimivat sähköteollisuuden yhdeksän sisarjärjestöä. Vuonna 29 ET:n toiminta keskittyi neljään pääteemaan: - ilmasto ja energia - energiamarkkinoiden kehittäminen - toimialan maine sekä - työmarkkinoiden kehittäminen. 6
ILMASTO JA ENERGIA Kansainvälinen ilmastoprosessi huipentui joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Kokoukselle asetettiin kovia odotuksia uuden sitovamman ilmastosopimuksen syntymisestä, mutta kokous ei kuitenkaan saavuttanut oikeudellisesti tai edes poliittisesti sitovaa sopimusta. ET:n näkökulmasta keskeistä on saavuttaa kansainvälinen sopimus, jotta kasvihuonekaasupäästön hintaohjaus kohdistuisi tasapuolisesti kaikkiin talouksiin. ET:n tärkeimmät ilmasto- ja energiakysymyksiin liittyvät edunvalvontakohteet olivat EU:n ilmasto- ja energiapaketti, kansallinen ilmastoja energiastrategia, sähköntuotantokapasiteetin riittävyys sekä energiatehokkuus ja -teknologia. EU:n energia- ja ilmastopakettiin liittyvät direktiivit hyväksyttiin joulukuussa 28. EU:n ilmasto- ja energiapaketti hyväksyttiin lopullisesti maaliskuussa 29. Päästökauppadirektiivin osalta kehitettiin päästöoikeuksien ilmaisjaon perusteita ja huutokauppamenettelyä. ET on pyrkinyt vaikuttamaan kaukolämmön päästöoikeuksien jakomenettelyyn ja huutokaupan sääntöjen harmonisointiin EU:ssa. Uusiutuvan energian kansallisen tavoitteen osalta merkittävin valmistelu koski tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetun sähkön syöttötariffia. ET oli pysyvänä asiantuntijana työryhmässä ja pyrki vaikuttamaan syöttötariffin kehittämiseen siten, että se sopisi mahdollisimman hyvin yhteen sähkömarkkinoiden kanssa. ET selvitti uusiutuvien energialähteiden, lähinnä metsäenergian, käytön lisäämismahdollisuuksia ja mahdollisia tuki-instrumentteja. ET edisti turpeen energiakäytön pitkäjänteistä tulevaisuutta mm. kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa valmistavassa maaja metsätalousministeriön työryhmässä ja TEMin turpeen huoltovarmuustyöryhmässä. TEMin puuenergiatyöryhmän työssä ET:n tavoitteena oli metsäenergiamarkkinoiden ja puun hankintaketjujen kehittäminen. ET käynnisti yhteistyön metsäenergian edistämiseksi yhdessä MTK:n, Koneyrittäjien, Metsäteollisuuden ja Finbion kanssa. ET osallistui myös biopolttoainestandardien valmisteluun sekä energiapuumittausten kehittämiseen. ET on tuonut esille vesivoiman merkitystä säätövoimana ja ratkaisuna tulvasuojeluun. Vesilain uudistus eteni loppusuoralle. ET on tuonut vesivoiman näkökulmia alueellisten ja kansallisen vesienhoitosuunnitelman valmisteluun. Kolme ET:n jäsenyritystä hakee valtioneuvostolta periaatepäätöshakemusta uusien ydinvoimayksiköiden rakentamiseksi. ET tukee hakemuksia korostaen päästöttömien investointien tarpeellisuutta ja pitää tärkeänä, että kaikki kolme hakemusta voisivat saada myönteisen päätöksen. Riittävän kapasiteetin varmistamiseksi ET teki aloitteen elinkeinoelämän ja palkansaajien järjestöille yhteisestä kirjelmästä pääministerille ja elinkeinoministerille. Tältä pohjalta elinkeinoelämää, työmarkkinoita ja asumista kattavasti edustavat 18 järjestöä vetosivat yhdessä valtiovaltaan sähköntuotannon lisäkapasiteetin rakentamiseksi tavoitteena vähentää energiaan liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä ja sähkön tuontiriippuvuutta, korvata vanhentuvaa ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa sekä pitää sähkön hinta kilpailukykyisenä. ET:n tavoitteena on investointiedellytysten parantaminen kehittämällä kaavoitusympäristövaikutusten arviointi- ja luvitusmenettelyjä nykyistä selkeämmiksi, nopeammiksi ja investointeja tukeviksi. ET laati aloitteen näiden menettelyjen kehittämisestä ja yhteisen projektin käynnistämisestä ympäristö- ja elinkeinohallinnon kanssa. Asiasta ei ole vielä saatu päätöstä. TEM perusti työryhmän pohtimaan sähkötehon riittävyyteen liittyviä kysymyksiä, erityisesti tehoreservijärjestelmän kehittämistä ja kysyntäjoustoja. ET toimi aktiivisesti työryhmän perustamiseksi ja on osallistunut työhön. 7
Valtioneuvosto päätti maaliskuussa valmistella ns. windfall -veroa ennen vuotta 1992 valmistuneille vesi- ja ydinvoimalaitoksille. Valmistelun seurauksena energia-alaa uhkaa kokonaan uudenlainen ja taloudellisilta vaikutuksiltaan huomattava tuotantovero. Veron valmistelu jatkuu vuoden 21 puolella. ET on vastustanut veroa ja tuonut esiin siihen liittyviä näkökulmia, kuten veron ristiriitaa ilmastotavoitteen ja päästökaupan perusajatuksen kanssa, sen vaikutusta sähkön hintaan sekä sitä, että vesi- ja ydinvoimaa rasittaa jo nyt korkea kiinteistövero. Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto käsittelivät kertomusvuonna polttolaitosten ympäristölupaehtoja säätelevää teollisuuslaitosten päästöjä koskevaa direktiiviesitystä (IE-direktiivi, ent. IPPC). Parlamentin ja neuvoston kannat erosivat merkittävästi toisistaan. Direktiiviesityksen toinen käsittely käynnistyy neuvostossa ja parlamentissa vuonna 21. ET pyrkii erityisesti lisäämään joustoja vähän käyvien laitosten päästörajoihin. ET jatkoi vuonna 28 valmistuneen kaukolämpöalan strategian toimeenpanoa. Pitkäjänteisestä työstä huolimatta ET ei onnistunut kaukolämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverojen keventämisessä. TEMin laaja energiatehokkuustoimikunta antoi mietintönsä kesällä. ET toi esille mm. kaukolämpöä ja -jäähdytystä sekä yhteistuotantoa keinoina parantaa primäärienergian käytön tehokkuutta sekä sähkön mahdollisuuksia liikenteen energian käytön tehostajana. Energiatehokkuussopimusten osalta käynnissä oli toinen vuosi. Merkittävin panostus kohdentui sopimusjärjestelmän raportoinnin kehittämiseen. ET kannusti jäsenistöään edelleen liittymään elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiapalvelujen toimenpideohjelmaan ja antoi tukea toimenpideohjelman toteutuksessa sekä toteutti useita energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviä kehityshankkeita. Sopimusjärjestelmää täydennettiin lailla, joka velvoittaa energiayhtiöt tarjoamaan loppukäyttäjilleen energiatehokkuutta parantavia energiapalveluita. Lain velvoitteiden täyttämistä varten ET tilasi TEMin osarahoituksella Adato Energia Oy:ltä (Adato) ja Kuluttajatutkimuskeskukselta mallin sähkön ns. kulutuspalautteeksi. Hanke käynnistyi toimintavuoden aikana ja raportti suosituksineen valmistuu vuonna 21. Ympäristöministeriö valmistelee uutta rakennusten energiatehokkuusmääräysten kiristyskierrosta. Valmistelun avuksi ET on tarjonnut tietoa mm. sähkölämmityksen roolista sähköjärjestelmässä ja sähköntuotannon ja lämmitystarpeen suhteesta sekä näkemyksiä sähkön tuotantorakenteen tulevasta kehityksestä. ENERGIAMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN EU:n ns. kolmas energiamarkkinapaketti annettiin kesällä 29 ja sen edellyttämien alempien normien, kuten puitesuuntaviivojen, valmistelu alkoi komission, regulaattorien ja sidosryhmien yhteistyönä jo ennen paketin voimaantuloa. Kantaverkkoyhtiöiden uuden järjestön, ENTSO-E:n, toiminta käynnistyi kantaverkon kehittämisen kymmenvuotissuunnitelmien valmistelulla. Paketin direktiivien kansallinen toimeenpano alkoi TEMin työryhmässä, jossa ET on pysyvänä asiantuntijana. Ruotsin ja Suomen kantaverkkoyhtiöt selvittivät pohjoismaisten energiaministerien toimeksiannosta tarvetta jakaa ko. maat useisiin hinta-alueisiin. ET on johdonmukaisesti tukenut kilpailua edistäviä, mahdollisimman laajoja hinta-alueita. Keskustelu hinta-alueista ja verkkoinvestoinneista jatkuu myös EU:ssa. Uusiutuvan energian lisäämisen on yleisesti todettu edellyttävän siirtoyhteyksien merkittävää parantamista tulevaisuudessa. 8
ET tuki komission ja kahdeksan Itämeren alueen valtion suunnitelmaa markkinoiden avaamisesta Baltian maissa sekä energiayhteyksien parantamisesta muun EU:n ja Baltian välillä (BEMIP). Osana EU:n elvytyspakettia Suomen ja Viron väliselle Estlink 2 -merikaapelille on luvassa tukea 1 miljoonaa euroa. Yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa valmisteltiin hanketta pitkän aikavälin sähkömarkkinavisioksi. Hanke toteutetaan pääasiassa vuonna 21. Hanke tukee ET:n Visio 25:tä, parantaa mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoiden toimintaa koskevaan keskusteluun ja vahvistaa eurooppalaista sähkömarkkinamallia koskevaa edunvalvontaa. ET päivitti vähittäismarkkinoiden menettelyohjeita ja valmisteli sopimusehtojen (sähkönmyyntiehdot, verkkopalveluehdot ja sähköntoimitusehdot) tarkistusta. Ehtoluonnokset olivat jäsenkuulemisessa ja niistä neuvoteltiin viranomaisten kanssa. ET edisti kaukolämmön asemaa taajamien ensisijaisena lämmitysmuotona mm. esiselvityksellä kustannuksiltaan kevyemmästä kaukolämpötekniikasta, tutkimalla huippuenergiatehokkaan talon kaukolämpöratkaisuja sekä selvittämällä pientaloalueiden ja -taajamien kannattavan kaukolämpöön liittymisen kriteereitä. Verkkotoiminnan osalta ET:n painopisteenä oli toimintaedellytysten turvaaminen ja toimintaympäristön kehittäminen sekä myös sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen. Uusiutuvan, erityisesti pienimuotoisen tuotannon verkkoon pääsyä edistettiin pelisääntöjä selkeyttämällä. Verkkotoiminnan valvonnassa ei tapahtunut muutoksia. Osa toista valvontajaksoa koskevan vahvistuspäätöksen yksityiskohdista odottaa korkeimman hallinto-oikeuden vahvistusta. Ensimmäistä jaksoa koskevista valvontapäätöksistä on valitettu Markkinaoikeuteen. Energiamarkkinavirasto käynnisti keväällä 29 valvontamallin kehittämisen kolmannelle valvontajaksolle. Tiekartta 22 -hankkeen tavoitteena on määritellä vuoden 21 kuluessa verkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuusvalvonnan kehittämisstrategia vuoteen 22. ET jatkoi sähkönjakelun toimitusvarmuutta parantavia toimia. Tiehallinnon kanssa valmisteltiin toimintamalleja, joilla helpotetaan ilmajohtojen ja kaapelien sijoittamista tienvarsille. Kuntaliiton kanssa ei neuvotteluissa päästy konkreettiseen sopimukseen sähkölaitteistojen sijoittamisesta kaupunkiympäristössä ja verkon vaurioitumisriskin pienentämisestä. Syksyllä ET käynnisti sähkönjakelun toimitusvarmuuskriteeristöä selvittävän hankkeen. Sen tavoitteena on määrittää sähköntoimituksen luotettavuudelle yleiset tavoitetasot mukaan lukien suurhäiriötilanteet. Syksyllä valmistui kulutuskohteissa sähköverkkoon liitettäviä hyvin pieniä tuotantolaitoksia (mikrotuotanto pääasiassa omaan käyttöön) koskeva selvitys. ET laati siihen perustuen mikrotuotantolaitteistojen teknisiä ominaisuuksia koskevan verkostosuosituksen. ET:n tutkimusprojekti ostopalveluiden käytöstä verkkoliiketoiminnassa valmistui helmikuussa. Tutkimus kuvasi sähköverkkoihin liittyvien palvelumarkkinoiden tilaa. Ostopalvelut ovat parantaneet verkkoyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja verkkoyhtiöt kokevat saavuttaneensa ostopalveluiden käytölle asettamansa tavoitteet. 9
TOIMIALAN MAINE JA VIESTINTÄ ET edisti sähkölämmön asemaa lämmitysmarkkinoilla tukemalla jäsenistön energiatehokkuusneuvontaa ja energiatehokasta rakentamista. ET julkaisi yhdessä Fingrid Oyj:n kanssa Hyvä tietää sähkömarkkinoista -esitteen, joka kuvaa sähkömarkkinoiden keskeiset toimintaperiaatteet ja eri toimijoiden tehtäviä. ET jatkoi syksyllä 28 käynnistettyä energiaalan mainetalkoot -hanketta kolmella workshopilla, jotka määrittivät hankkeelle kolme mainepäämäärää, jotka ovat kestävän kehityksen edelläkävijä, erinomainen asiakaspalvelija ja uskottava energiatehokkuustoimija sekä niille konkreettisia toimenpideehdotuksia. Projektisuunnitelma mainehankkeen jatkotoimiksi vuosille 21 211 hyväksyttiin lokakuussa. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä ja valittiin koordinaattori. Maineprojektin jalkauttaminen ja jäsenyritysten sitouttaminen projektiin käynnistettiin vuoden 21 alussa. Kaukolämmön imagoa kirkastettiin valtakunnallisella kaukolämmön mediakampanjalla, Adaton kanssa valmistetulla markkinointimateriaalilla sekä kaukolampo.fi -internetsivustolla. Reilu kaukolämpö -laatumerkkijärjestelmään kuuluvien yritysten seurantaa ja laatumerkin kriteereitä kehitettiin. ET toimi ydinvoiman yleisen hyväksyttävyyden lisäämiseksi ja käynnisti lokakuussa ydinreaktioita.fi -blogin alustaksi ydinvoimakeskustelulle. Hyvä tietää ydinvoimasta -esite uusittiin. ET kehitti EU-asioiden viestintäänsä ja julkaisi ennen parlamenttivaaleja esitteen Euroopan unioni ja energia, joka käännettiin myös englanniksi. ET lisäsi tietoa vireillä olevista EU-hankkeista liiton internetsivuille. Hanke ET:n internetsivujen www.energia.fi uudistamiseksi käynnistyi syksyllä tehdyillä kävijä- ja henkilöstökyselyillä sekä ET:n sisäisillä workshopeilla, joissa haettiin näkemyksiä mm. tärkeimmistä kohderyhmistä, sivujen sisällöstä ja rakenteesta. Hankkeelle valittiin järjestelmätoimittaja loppuvuodesta, konkreettiset toimet uudistushankkeen toteuttamiseksi käynnistyvät alkuvuodesta 21. Jäsenviestinnän keskeisiä välineitä ovat olleet kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvä Energiasanomat-nettilehti, jäsenekstranet sekä toimialojen jäsentiedotteet. ET järjesti maakunnallisen energiatapaamisen jäsenyrityksille kaksi kertaa, huhtikuussa Porissa ja marraskuussa Tampereella. ET järjesti tammikuussa Energiavuosi -tiedotustilaisuuden. Vuoden aikana ET lähetti yli 5 tiedotetta. Toimittajille ja keskeisillä tiedotusvälineille pidettiin myös taustoittavia ajankohtaistapaamisia. Liiton kevät- ja syyskokouksen yhteydessä pidettiin seminaarit. Jyväskylässä pidettyyn kevätseminaariin ja Helsingissä pidettyyn syysseminaariin osallistui kumpaankin noin 28 henkeä. TYÖMARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN ET aloitti keväällä keskustelut Sähköalan ammattiliiton kanssa työehtosopimuksen uudistamisesta. Keskusteluista siirryttiin neuvotteluihin alkusyksystä ja niihin tuli mukaan myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Neuvotteluja jatkettiin tiiviisti vuoden loppuun ratkaisuun kuitenkaan pääsemättä. Työehtosopimusneuvotteluissa oli keskeisesti esillä työvoimavaltaisten palveluntuotantoyritysten tarpeet. Tästä johtuen neuvotteluja käytiin loppuvuodesta yhdessä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn kanssa. 1
Työtuomioistuin ratkaisi kaksi merkittävää Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n nostamaa kannetta. Niissä oli kysymyksinä vuonna 27 toteutettuun sopimusten yhdistämiseen liittyvä työaikoja koskenut erimielisyys sekä paikallisen palkankorotuserän jakamisesta syntynyt erimielisyys. YTN:n molemmat kanteet hylättiin ja työnantajien katsottiin menetelleen sopimusten mukaisesti. Tilastoselvitys energia-alan tapaturmista valmistui ja sen tuloksia käsiteltiin myös marraskuussa työturvallisuuspäivässä. Vuonna 29 panostettiin nolla tapaturmaa -kehityshankkeisiin sekä hyvistä työturvallisuuskäytännöistä ja sairauspoissaolojen hallinnasta tiedottamiseen. ET käynnisti hankkeen työturvallisuusmittareiden kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. ET kävi aktiivisesti keskustelua palveluntuotantotoimialan elinkeino- ja työmarkkinapoliittisen edunvalvonnan kehittämisestä siten, että tehokkaan työmarkkinatoiminnan lisäksi ET voi tarjota jäsenilleen monipuolista ja aktiivista elinkeinopoliittista edunvalvontaa. Alaa markkinoitiin nuorisolle alueellisilla työvoima- ja rekrytointimessuilla. ET selvitti kaukolämpöalan työvoimarakenteen ja yritysten osaamistarpeet ja käynnisti mm. yritys-oppilaitosyhteistyön toimintamallien kehittämisprojektin. HALLINTO JA TALOUS Hallitus Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokoukseen 12.11.29 saakka Kari Rämö (pj) Pekka Haapalainen (vpj) Timo Karttinen (vpj) Ralf Bertula Pekka Keränen Reijo Kolehmainen Jorma Korhonen Minna Korkeaoja Hannu Kostiainen Pertti Laukkanen Hannu Linna Urpo Pietikäinen Jukka Ruusunen Mauri Törmä Kymenlaakson Sähkö Oy Kurikan Kaukolämpö Oy Fortum Oyj Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Kajaanin Lämpö Oy Lappeenrannan Energia Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Pohjolan Voima Oy Vattenfall Oy Vantaan Energia Oy Vaasan Sähkö Oy Voimatel Oy Fingrid Oyj Sallila Energia Oy Energiateollisuus ry:n hallitus syysliittokokouksen 12.11.29 jälkeen Kari Rämö (pj) Pekka Haapalainen (vpj) Timo Karttinen (vpj) Ralf Bertula Pentti Kellokumpu Pekka Keränen Minna Korkeaoja Hannu Kostiainen Jussi Laitinen Pertti Laukkanen Taisto Lehonmaa Jukka Ruusunen Janne Savelainen Mauri Törmä Kymenlaakson Sähkö Oy Kurikan Kaukolämpö Oy Fortum Oyj Herrfors Nät-Verkko Oy Ab Inergia Oy Kajaanin Lämpö Oy Pohjolan Voima Oy Vattenfall Oy Tampereen Sähkölaitos Oy Vantaan Energia Oy Suomen Energia-Urakointi Oy Fingrid Oyj Lahti Energia Oy Sallila Energia Oy Kevätkokous 28.5.29 vahvisti tilikauden 28 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Syyskokouksessa 12.11.29 mm. hyväksyttiin vuoden 21 toimintasuunnitelma, vahvistettiin talousarvio, päätettiin jäsenmaksuista, valittiin hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle ja valittiin liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus kokoontui tilikauden aikana 11 kertaa. Joulukuusta 24 liiton toimitusjohtajana on toiminut Juha Naukkarinen. 11
Liiton jäsenmäärä oli liittoa perustettaessa 149. Vuoden 29 lopussa varsinaisia jäseniä oli 244 ja yhteistoimintajäseniä 63. Energiateollisuus ry:llä on tytäryhtiö Adato Energia Oy, jonka osakkeista se on vuodesta 27 alkaen omistanut 1 %. Konsernin ja liiton taloudellinen asema ja toiminnan tulos käyvät ilmi konsernin ja liiton tuloslaskelmasta ja taseesta. Liiton tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Kai Salli. Taloutta kuvaavia tunnuslukuja Tuhatta euroa Vars. toiminnan tuotot Vars. toiminnan kulut Jäsenmaksutuotot Tilikauden tulos Poolien osuus tuloksesta Taseen loppusumma Konserni 29 4 92 9 493 4 483-63 -1 4 83 Energiateollisuus 29 1 36 6 2 4 483-29 -1 4 299 Konserni 28 5 285 9 237 4 266 471 7 4 879 Energiateollisuus 28 1 149 5 485 4 266 25 7 4 119 Konserni 27 5 15 8 845 4 327 696 *) 27 3 76 Energiateollisuus 27 1 481 5 495 4 327 41 *) 27 3 436 *) sis. omarahoitteisen sähkötutkimuspoolin ylijäämää 22 TEUR Henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Joista perhevapaalla osan vuotta tai koko vuoden Palkat ja palkkiot (TEUR) Miehiä/naisia (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) Keski-ikä (vakituinen hlöstö vuoden lopussa) Konserni 29 52 2 2 988 21/32 45,7 Energiateollisuus 29 37 1 2 218 15/22 45,6 Konserni 28 52 5 2 831 2/29 45,3 Energiateollisuus 28 37 3 2 83 14/2 45,9 Konserni 27 54 7 2 791 21/3 46,1 Energiateollisuus 27 39 6 2 58 15/21 46,3 Hallitus ehdottaa liittokokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista. 12
ENERGIATEOLLISUUS RY Tilinpäätös 1.1.29-31.12.29 KONSERNITULOSLASKELMA Euroa VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Poolit ja tutkimustoiminta Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot Varainhankinta yhteensä Kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot ja -kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä SATUNNAISET ERÄT Saadut lahjoitukset SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä Tilikauden ylijäämä 1.1.29-31.12.29 3 919 442,8 921 598,48 6 854,36 4 91 894,92-3 626 496,61-116 739,53-5 749 349,65-9 492 585,79-4 59 69,87-4 59 69,87 4 483 7,12 4 483 7,12-17 62,75 67 421,24 67 421,24-4 199,51, -22 922,98-63 122,49 1.1.28-31.12.28 4 449 718,5 69 476,69 226 119, 5 285 314,19-3 45 24,58-12 497,39-5 666 768,78-9 237 29,75-3 951 976,56-3 951 976,56 4 266 87,34 4 266 87,34 314 11,78 168 259,88 168 259,88 482 37,66 618 698,58-629 716,43 471 352,81 13
KONSERNITASE Rahayksikkö EURO V a s t a a v a a 31.12.29 31.12.28 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT 18, 121 233,33, 139 233,33 62 363,13 9 883,4 72 246,17 7 458,9 7 458,9 218 938,4 24, 181 985, 4 815,8 21 8,8 17 625,91 9 883,4 117 58,95 8 325,3 8 325,3 336 634,33 Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Määräaikaistalletukset Rahoitusarvopaperit yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä Vaihtuvat vastaavat yhteensä V a s t a a v a a y h t e e n s ä 18 859, 41 246,9 6 15,9 661 985,53 259 122,46 61 994,43 983 12,42 187 2, 514 759,19 1 657 416,25 2 359 375,44 1 28 945,52 4 611 528,47 4 83 466,87 15 979,31 18 878, 34 857,31 446 11,99 159 937,34 147 456,14 753 54,47 183 218,69 614 537,19 1 15, 1 947 755,88 1 86 317,6 4 542 435,26 4 879 69,59 14
KONSERNITASE Rahayksikkö EURO V a s t a t t a v a a 31.12.29 31.12.28 OMA PÄÄOMA Muut rahastot Stipendirahasto Skyn lahjoitusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA 65, 187 591,47 522 327,88 2 173 788,68-63 122,49 3 47 585,54 65, 183 218,69 621 777,68 1 72 525,87 471 352,81 3 628 875,5 Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä Vieras pääoma yhteensä V a s t a t t a v a a y h t e e n s ä 562 51,91 138 347,76 659 22,66 1 359 881,33 1 359 881,33 4 83 466,87 416 76,61 143 234,42 69 199,51 1 25 194,54 1 25 194,54 4 879 69,59 15
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.29 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konserniin on yhdistelty seuraavat yhtiöt Emoyhtiö Tytäryhtiö Omistusosuus Energiateollisuus ry Adato Energia Oy, kotipaikka Helsinki 1, % Konsernitilinpäätös on saatavissa emoyhtiön tiloissa, osoitteessa Fredrikinkatu 51-53 B, 5. krs, 1 HELSINKI Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa ja aineelliset hyödykkeet samoin suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa. Vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoonsa noudattaen fifo-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta. Rahoitusomaisuuteen merkityt myynti-, laina- ja muut saamiset on arvostettu nimellisarvoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen arvoonsa. Sisäisen omistuksen ja sisäisten liiketapahtumien eliminointi Konsernin sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 1.1.29-31.12.29 2 988 345,64 525 71,4 112 449,57 3 626 496,61 1.1.28-31.12.28 2 831 87,66 511 867,91 17 669,1 3 45 624,58 Henkilökunnan keskim. lukumäärä 1.1.29-31.12.29 52 1.1.28-31.12.28 52 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomista oikeuksista Koneista ja kalustosta Konserniaktiivasta Yhteensä 1.1.29-31.12.29 1 815,8 45 262,78 6 661,67 116 739,53 1.1.28-31.12.28 12 241,1 47 594,85 6 661,67 12 497,62 16
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.29 Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta paitsi tytäryhtiön koneet ja kalusto, mikä poistetaan 25 % menojäännöspoistona. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 22 % Koneet ja kalusto % Koneet ja kalusto, tytäryhtiö 5 vuotta tasapoisto 5 vuotta tasapoisto 5 vuotta tasapoisto 5 vuotta tasapoisto 5 vuotta tasapoisto 25 % menojäännöspoisto Konserniliikearvo sekä konsernireservi Tytäryhtiön osakkeet on hankittu neljässä vaiheessa. Ensimmäiset 35 % osakkeista yhdistys sai lahjoituksena helmikuun lopussa 25. Lahjoituksen arvo oli 58 611,47 euroa. Tästä syntyi konsernireserviä 227 883,86 euroa. Toisessa vaiheessa 26.1.25 yhdistys hankki 16 % tytäryhtiön osakkeista, mistä syntyi konserniaktiivaa 247 766,53 euroa. Kolmannessa vaiheessa 26.1.26 osakkeita hankittiin 12,25 %. Kolmannen vaiheen hankinnasta syntyi konserniaktiivaa 165 587,46 euroa. Viimeisessä vaiheessa 16.4.27 osakkeita hankittiin 11,75 %, mistä syntyi konserniaktiivaa 117 838,21 euroa. 7.5.27 tytäryhtiö hankki itse 25 % omia osakkeitaan, jotka sitten mitätöitiin. Tämän toimenpiteen jälkeen yhdistys omistaa tytäryhtiön osakkeet 1 %:sesti. Konsernitilinpäätöksessä edellä mainitut konsernireservi sekä -aktiivat on käsitelty yhtenä kokonaisuutena niin, että konsernireserviä ei ole esitetty omana eränään vaan kaikkien hankintojen konsernireservi ja -aktiivat on laskettu yhteen. Tämän yhteenlaskun seurauksena on saatu konserniliikearvoksi 33 38,33 euroa, joka poistetaan 5. vuoden tasapoistona. Nyt on kirjattu liikearvopoistoa kumulatiivisesti 181 895, euroa, ja konserniliikearvoa on jäljellä 121 233,33 euroa. Laskennassa on käytetty hankintamenomenetelmää. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot Tuotot osuuksista muissa yrityksissä Korkotuotot Korkokulut Yhteensä 1.1.29-31.12.29 1 299,6 66 873,67-752,3 67 421,24 1.1.28-31.12.28 81, 167 816,7-366,82 168 259,88 17
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.29 KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET 1.1.29-31.12.29 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Kirjanpitoarvo 1.1.29 Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo 31.12.29 Muut pitkävaikutteiset menot Kirjanpitoarvo 1.1.29 Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo 31.12.29 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 24,, -6, 18, 4 815,8-4 815,8, 18, AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto 22% Kirjanpitoarvo 1.1.29 Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo 31.12.29 Moottoriajoneuvot ei alv Kirjanpitoarvo 1.1.29 Lisäykset tilikaudella Tilikauden poisto Kirjanpitoarvo 31.12.29 Koneet ja kalusto yhteensä Kulumaton käyttöomaisuus Kirjanpitoarvo 1.1.29 Kirjanpitoarvo 31.12.29 21 812,73, -6 533,23 15 279,5 85 813,18, -38 729,55 47 83,63 62 363,13 9 883,4 9 883,4 18
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.29 OMAN PÄÄOMAN ERITTELY Toimintarahasto tilikauden alussa Muutos Toimintarahasto tilikauden lopussa Stipendirahasto tilikauden alussa Muutos Stipendirahasto tilikauden lopussa Skyn lahjoitusrahasto tilikauden alussa Muutos Skyn lahjoitusrahasto tilikauden lopussa Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden alussa Muutos Ed. tilikausien ylijäämät tilikauden lopussa Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä 31.12.29 65,, 65, 183 218,69 4 372,78 187 591,47 621 777,68-99 449,8 522 327,88 1 72 525,87 471 262,81 2 173 788,68-63 122,49 3 47 585,54 LEASINGVUOKRAVASTUUT Leasingvastuut yhteensä Seuraavan tilikauden aikana erääntyvät Myöhemmin erääntyvät 29 85 425,2 34 537,8 77 529,88 19
ENERGIATEOLLISUUS RY:N TULOSLASKELMA Euroa VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Tuotot tilaisuuksista ja myynnistä Poolit ja tutkimustoiminta Muut tuotot Tuotot yhteensä KULUT Henkilöstökulut Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kulut yhteensä Varsinainen toiminta yhteensä Kulujäämä VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot Varainhankinta yhteensä Kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Rahoitustuotot ja -kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Kulujäämä SATUNNAISET ERÄT Saadut lahjoitukset Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä SIIRROT SIDOTTUIHIN RAHASTOIHIN Rahastosiirrot yhteensä Tilikauden ylijäämä 1.1.29-31.12.29 294 745,5 921 598,48 144 65,24 1 36 48,77-2 698 266,27-36 764,62-3 464 878,46-6 199 99,35-4 839 5,58-4 839 5,58 4 483 7,12 4 483 7,12-356 43,46 349 891,81 349 891,81-6 538,65,, -22 922,98-29 461,63 1.1.28-31.12.28 313 5,65 69 476,69 226 199,5 1 148 681,39-2 546 69, -36 763,77-2 92 86, -5 484 918,77-4 336 237,38-4 336 237,38 4 266 87,34 4 266 87,34-7 15,4 331 627,48 331 627,48 261 477,44 618 695,58 618 695,58-629 716,43 25 456,2 2