HYVÄ TIETÄÄ PUUSTA. [ Puu tekee kodin ]

HYVÄ TIETÄÄ PUUSTA [ Puu tekee kodin ]

PUUN OMINAISUUDET Ulkokuori eli kaarna Sisäkuori eli nila Jälsi Pintapuu Sydänpuu Pintapuu Ydin Vuosirenkaat Puu on lujaa ja kevyttä. Suhteessa painoonsa puu on lujempaa kuin mikään muu rakennusmateriaali. Ilmakuivan kuusi- ja mäntypuun tiheys, jonka yksikkönä käytetään kg/m 2, on vain 1/13 teräksen ja 1/4 betonin tiheydestä. Puun lämmöneristyskyky on 400 kertaa parempi kuin teräksen, 1500 kertaa parempi kuin alumiinin ja 12 kertaa parempi kuin betonin, kun verrataan aineiden lämmönjohtavuutta. Siksi kosteus ei tiivisty puun pinnalle ja se tuntuu miellyttävältä niin kuumassa kuin kylmässäkin. Puu laajenee lämmön vaikutuksesta vain kolmanneksen teräkseen ja betoniin verrattuna. Puu turpoaa jonkin verran kostuessaan ja kutistuu kuivuessaan. 95 mm leveä lauta kutistuu leveydestään 2 mm, jos kosteusprosentti laskee 10:een. Pituussuunnassa eläminen on erittäin pientä, vain 1 mm metriä kohti. Rakentamiseen tarkoitettu mänty- ja kuusipuu kuivataan ns. ilmakuivaksi, jolloin kosteusprosentti on 18. Puusepäntöihin tarkoitetun puutavaran kosteusprosentti on 10-15. Puu on luonnonmateriaali, joka käytön jälkeen voidaan palauttaa ekologiseen kiertokulkuun ympäristöä turmelematta. Puuta on helppo työstää yksinkertaisin työkaluin. LAATU- JA LUJUUSLAJITTELU Kuusi- ja mäntysoirot lajitellaan tavallisesti laatuluokkiin A1 - A4, B, C ja D. A on paras ja D heikoin laatuluokka. Mäntyä toimitetaan myös puusepänlaatuna A1 - A3. Sisäverhouslautojen laatuluokat ovat männyllä EM (erikoisluokan mänty), VM (vähäoksainen mänty), TM (terveoksainen mänty) ja OM (oksainen mänty). Kuusella laatuluokat ovat VK (vähäoksainen kuusi), TK (terveoksainen kuusi), ja OK (oksainen kuusi).

Höylätyille paneelilaudoille on oma luokitusjärjestelmänsä, joka perustuu höyläyksen laatuun (Ik 2 tai 3) sekä oksaisuuden määrään EV (erikoisluokka), O (vähäoksainen), terveoksainen ja oksainen. Kantaviin rakenteisiin, esimerkiksi kattotuoleihin ja lattiapalkkeihin käytettävä rakennuspuutavara luokitellaan joko visuaalisesti tai koneellisesti lujuusluokkiin T40, T30, T24 tai T18 tai vastaaviin Insta-lujuusluokkiin T3, T2 tai T1. Puutavaran lujuusluokka osoitetaan siinä olevalla leimalla. LAADUN JA KOON VALINTA Rakennuspuutavarana käytetään ensisijaisesti kuusta ja puusepäntöihin perinteisesti mäntyä. Ulkovuorauksena kuusi on kestävämpää, koska se imee kosteutta huonommin kuin mänty. Ollessasi epävarma valitse mieluummin paksu kuin ohut puutavara. Sahatavaran paksuus vaikuttaa sen kestävyyteen ja lujuuteen. Yli neljän metrin jänneväleille on edullista käyttää liima- tai kertopuupalkkeja. Kantavien rakenteiden mitoituksessa on syytä käyttää kokenutta rakennesuunnittelijaa. Käyttökohde A1 A2 A3 A4 B C D Puusepäntuotteet, korkeat ulkonäkövaatimukset Ikkunanpuitteet ja -karmit, ovenkarmit Huonekalut, liimalevyt Runkorakenteet, kattotuolit, kannakkeet Ulkoverhoukset Sisäverhoukset Listat Ulkoverhouksen kiinnitystuet (aluslaudat) Rossipohjat Lattiat Raakapontit (pintalaudat) Aidat, tuuli- ja lumisuojat Muottilaudat Pakkaukset Käsityöt, koriste-esineet Saunapaneelit

MITAT JA KOSTEUDET Sahatun ja höylätyn puutavaran mitat on esitetty lisäksi rakennustietokortissa RT 21-10626. Millimetreinä ilmoitetut mitat (paksuus x leveys x pituus) pätevät puutavaran kosteuden ollessa 20 %. Mikäli sahatavaran kosteus poikkeaa tästä kosteudesta, suoritetaan mittakorjaus siten, että kosteuspitoisuuden kasvaessa tai laskiessa 5 %-yksikköä vastaavasti suurennetaan tai pienennetään sahatavaran mittaa 1 %-yksiköllä. Sahatun puutavaran poikkileikkausmittojen sallittu mittapoikkeama on +1,0 mm, kun poikkileikkausmitta on enintään 100 mm ja +2,0 mm, kun poikkileikkausmitta on yli 100 mm. Mitallistetun ja höylätyn puutavaran paksuuden sallittu mittapoikkeama on +0,5 mm, kun paksuus on enintään 20 mm ja +1,0 mm, kun paksuus on yli 20 mm. Puutavaran leveyden sallittu mittapoikkeama on +1,0 mm, kun leveys on enintään 100 mm ja +1,5 mm, kun leveys on yli 100 mm. Sahatavaran pituudet ovat jaollisia 30 cm:llä. Keskipituus vaihtelee 3,0-4,8 m:n välillä. Suuremmat määrät kannattaa mahdollisesti hankkia määrämittaisena kulloisenkin tarpeen mukaan. Vientikuivan sahatavaran toimituskosteus on 20+4 %. Sisäverhouksiin käytettävän puutavaran kosteuspitoisuus tulisi olla enintään 16 %. Vaadittava kosteusaste on syytä sopia tilattaessa. VALIKOIMA Puutavarakauppiailla on yleensä laaja valikoima erilaisia puutavarakokoja ja laatuja. Alla oleviin taulukoihin on koottu kaupan tavallisimmat höylätyn ja höyläämättömän puutavaran mitat. Sahatavaran yleisimmät koot. Harvemmin varastoitavat koot on esitetty valkoisella ympyrällä. Yleisimmät pituudet vaihtelevat 1,8-5,4 m 0,3 m jaolla. paksuus/leveys 50 75 100 125 150 175 200 225 19 22 * * 25 * 32 38 44 50 * * 63 75 * 100 125 150 * merkityt tehdään yleensä jälkihalkaisemalla, jolloin leveys on 2 mm nimellisleveyttä pienempi. Höylätyn puutavaran yleisimmät koot. Harvemmin varastoitavat koot on esitetty valkoisella ympyrällä. paksuus/leveys 15 21 28 33 45 70 95 120 145 170 195 8 12 14 15 18 21 28 33 45 70

SANASTOA JA KÄSITTEITÄ Puutavara Yleisnimitys sahatulle, höylätylle tai pyöreälle puutavaralle Sahatavara Yleisnimitys kaikilta sivuilta sahatulle puutavaralle. Höylätavara Yleisnimitys vähintään kolmelta sivulta höylätylle puutavaralle. Sahattu Yleisnimitys vähintään neljältä sivulta sahatulle puutavaralle. Sileähöylätty Kaikki sivut höylätty Muotohöylätty Höylätty suorakaiteesta poikkeavaan muotoon Pontattu Kappaleen toinen syrjä höyläämällä uurrettu ja toinen ruoditettu Sileäpontti Pontattu kappale, jonka molemmat lappeet höylätty Mitallistettu Paksuudeltaan ja/tai leveydeltään mittatarkaksi karkeahöylätty tai hienosahattu puutavara Raakapontti Pontattu kappale, jonka käyttölape sahapintainen ja takalape karkeahöylätty ja usein vajaasärmäinen Lista Paksuus ja leveys alle 75 mm. Höyläpinta. Rima Paksuus ja leveys alle 75 mm. Sahapinta. Lauta Paksuus enintään 38 mm, leveys vähintään 75 mm. Soiro Paksuus yli 38 mm ja enintään 75 mm, leveys 75-175 mm. Lankku Paksuus yli 38 mm mutta alle 100 mm, leveys yli 75 mm. Parru Sekä paksuus että leveys vähintään 75 mm. Lape Leveämpi sivu. Käyttölape Näkyviin jäävä lape. Takalape Se lape, joka ei ole tarkoitettu näkyviin. Syrjä Kapeampi sivu. Särmä Pituussuuntainen kulma. Platform Vakioituihin tuotteisiin ja rakenneratkaisuihin perustuva puutalojen rakennusjärjestelmä ylähuuli kieli (ruode) urospontti ura (uurre) naaraspontti alahuuli pituus syrjä särmä vajaasärmä sisälape pintalape leveys vuosilustoja poikkileikkauspinta paksuus Yleisimmille lautaprofiileille on annettu kolmikirjaiminen nimike, jossa eri osat merkitsevät: 1. kirjain: käyttö 2. kirjain: ponttimuoto 3. kirjain: sauman tai profiilin muoto S Suora V Viisto Muoto K Koriste P Pyöristetty L Limi H Hirsi S Sisä U Ulko Käyttö Pontti T Täys- Y Yksinkertainen

ULKOVERHOUSLAUDAT paksuus (18), 21-28 mm leveys 95-195 mm paksuus (18), 21-28 mm leveys 95-195 mm paksuus (18), 21-28 mm leveys 95-195 mm paksuus (18), 21-28 mm leveys 95-195 mm paksuus (18), 21-28 mm leveys 120-195 mm paksuus 21 mm leveys 120, 145 mm SISÄVERHOUSLAUDAT paksuus 12-21 mm leveys 70-195 mm paksuus 12-21 mm leveys 70-195 mm paksuus 12-21 mm leveys 70-195 mm paksuus 12, 15, 18 mm leveys 120-195 mm paksuus 18, 21 mm leveys 95, 120 mm paksuus 18, 21 mm leveys 95, 120 mm

MUITA LAUTAPROFIILIMUOTOJA Raakaponttilauta paksuus 15-33 mm leveys 95 mm Höylätty ponttilauta paksuus 12-33 mm leveys 70-145 mm Sileäksi höylätty paksuus 8-70 mm leveys 12-195 mm Sileäksi höylätty pyöreäkulmainen paksuus 15-28 mm leveys 45-120 mm Karkeaksi höylätty pyöreäkulmainen paksuus 15-28 mm leveys 45-120 mm LISTAT Yleisimpiä jalkalistoja Yleisimpiä peitelistoja 12 x 42 mm 12 x 32 mm 12 x 42 mm 12 x 32 mm 8 x 28 mm 8 x 21 mm Yleisimpiä reunalistoja 8 x 28 mm 8 x 21 mm Yleisimpiä katto- ja kulmalistoja 21 x 21 mm 21 x 42 mm 21 x 32 mm 15 x 15 mm Varjolistoja 12 x 15 mm 15 x 18 mm 15 x 15 mm

ESIMERKKEJÄ MITOISTA JA LAADUISTA Tehdasvalmisteinen naulalevyristikko Aluskatevaneri 15 mm. Aluskatevaneri naulataan naulalevyristikkoon. Lisäkoolaus 45 x 45 mm. Sisäverhouspaneeli Muotoonhöylätty sahatavara 18 x 95-145, laatu EM, 2V, 20, TO (mänty) tai 2V, 20 (kuusi). Naulataan yhdellä uppokantanaulalla tai kampa- tai kierrenauloilla. Korokerimat Sahatavara 19-50 mm. Kuumasinkityt lankanaulat. Ruoderimat Sahatavara 50 x 50. Naulataan kuumasinkityllä lankanaulalla jokaisesta risteyskohdasta. Välipohjapalkki 48 x 220 mm. Vinonaulataan yläsidepuuhun. Tarvittaessa liitoksia lujitetaan metallisten palkkikenkien avulla. Kiinnikkeiden valinnassa noudatetaan rakennesuunnittelijan ohjeita. Tuulensuojalevyt Säänkestävä huokoinen kuitulevy 25 mm. Kiinnitetään levynvalmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. Yläsidepuut (2 kpl.) 48 x 147 mm. Katso kohta ulkoseinän runkotolpat. Pergolan palkit Painekyllästetty AB-luokan höylätty rakennesahatavara 45 x 145. Lattialaudat Lattialauta 28-32 x 58-70, laatu 2O, TO (mänty) tai 2O, 2V (kuusi). Peittävä leveys 50-62 mm. Naulataan uppokantaisella kierrenaulalla tai ruuvataan. Tolppa Painekyllästetty A-luokan sahatavara 48-50 x 97-150. Kiinnitetään valettuun teräksiseen pilarikenkään rakennesuunnitelman mukaan. Ulkoseinän runkotolpat Mitallistettu T18 rakennesahatavara 48 x 147 mm. Seinärungot kootaan vaakatasossa työalustan päällä. Rungon osat kiinnitetään rakennesuunnitelman mukaisesti. Seinärunko nostetaan kokonaisena pystyyn ja kiinnitetään alustaan ja viereisiin seinärunkoihin. Alasidepuu 48 x 147 mm. Katso kohta ulkoseinän runkotolpat. Ulkoverhous Hienosahattu lauta UTK 28 x 125-175. Naulataan kuumasinkityillä lankanauloilla tai kuumasinkityillä kierrenauloilla. Terassilaudat Painekyllästetty AB-luokan höylätavara 21 x 95 k 400 mm tai 28 x 95 k 600 mm, laatu 2O. Haponkestävät kampanaulat. Kehäpalkki 48 x 220 mm. Tuulensuojalevy 25 mm. Aluslattialevy Vaneri 18 mm. Kiinnitetään liimaamalla ja naulaamalla tai ruuvaamalla alapohjapalkkeihin. Tuulensuojalevy 25 mm. Alapohjapalkit Höylätty rakennesahatavara 48 x 220 mm Kiinnitetään rakennesuunnitelman mukaan. Täytepohjan kannatuslauta 25 x 100 mm. Rakennuslevyt Vanerit, lastulevyt ja puukuitulevyt naulataan kierrekampanauloilla. Väliseinän runkotolppa 48 x 47 mm. Katso kohta ulkoseinän runkotolppa.

KÄÄNNÄ LAUDAT OIKEIN PÄIN Sydänpuoli Puun sydämeen päin ollut laudan lape on sydänpuoli. Jos lauta saa liikkua vapaasti, se voi hieman kupertua: vuosirenkaat pyrkivät oikenemaan. Seinän runkorakenteet Ulkopuoli Sydänpuoli käännetään näkyviin esimerkiksi seinäverhouksissa ja lattioissa, koska se halkeilee vähemmän ja se sopii maalattavaksi. Lomalaudoituksessa aluslaudat käännetään sydänpuoli seinään päin, peitelaudat sydänpuoli ulospäin, jottei syntyisi suuria rakoja. PUUN SUOJAUS Kosteudelle alttiissa rakenteissa on suojaus tarpeen. Puu voidaan suojata joko rakenteellisesti tai kemiallisesti. Rakenteellinen suojaus on ensisijainen: kemialliseen on syytä turvautua vain jos siihen on pakko. Rakenteellinen suojaus estää veden ja kosteuden pääsyn rakenteiden sisälle. Kemiallisessa menetelmässä puu kyllästetään niin, ettei vesi imeydy sen sisään. Tavallisimmat kemialliset menetelmät ovat sively, ruiskutus, upotus sekä paine- ja tyhjiökyllästys. Siveltävä tai ruiskutettava kyllästysaine tunkeutuu puuhun vain 1-2 mm:n syvyyteen ja sen suojauskyky on näin ollen melko huono. Upotusmenetelmää käytettäessä aine imeytyy maksimissaan 5 mm:n syvyyteen. Tehokkaita ja taloudellisia lahonsuojausmenetelmiä ovat tyhjiöja painekyllästys. Edellinen suoritetaan niin, että puutavara suljetaan säiliöön, josta ilma imetään pois. Alipaine aiheuttaa kyllästysaineen imeytymisen puuhun. Painekyllästys on päinvastainen menetelmä, jossa kyllästysaineen imeytyminen saadaan aikaan noin 15 ilmakehän ylipaineella. Kestopuu-tavaramerkki takaa sen, että käytetyt kyllästys-aineet ovat Ympäristökeskuksen hyväksymiä ja kyllästystoiminta on laadunvalvonnan alaista. Painekyllästetty puutavara jaetaan luokkiin A ja AB. A-luokan tavara on tarkoitettu rakenteisiin, jotka joutuvat kosketuksiin maan, betonin tai veden kanssa. AB-luokan kestopuuta käytetään maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa. Kyllästetty puutavara on ongelmajätettä, joka ei sovellu polttopuuksi.

PUUN MENEKKI Sahattu Höylätty Pontattu leveys menekki leveys menekki peittävä menekki mm jm/m 2 mm jm/m 2 leveys mm jm/m 2 50 20,0 45 22,2 35-38 26,3-28,6 63 15,9 58 17,2 48-51 19,6-20,8 75 13,3 70 14,3 60-63 15,9-16,7 100 10,0 95 10,5 85-88 11,4-11,8 115 8,7 110 9,1 100-103 9,7-10,0 125 8,0 120 8,3 110-113 8,9-9,l 150 6,7 145 6,9 135-138 7,3-7,4 175 5,7 170 5,9 160-163 6,l - 6,3 200 5,0 195 5,1 185-188 5,3-5,4 225 4,4 220 4,6 210-213 4,7-4,8 Esimerkki: 10 m 2 :n seinäpintaan laitetaan pontattu paneeli, jonka peittoleveys on 87 mm menekki on 11,5 jm/m 2 ; 10 x 11,5 = 115 jm (juoksumetriä). VARASTOINTI JA KÄSITTELY Puutavara voidaan useimmiten varastoida ulos, jos se suojataan auringolta, sateelta ja maakosteudelta. Sisälle näkyviin paikoihin tarkoitetut puutuotteet, esimerkiksi seinä- ja lattialaudat, pitää kuitenkin varastoida lämmitettyyn ja hyvin tuuletettuun tilaan. Kosteus voi aiheuttaa sinistymistä ja altistaa homehtumiselle ja lahoamiselle. Estä puutavaraa saamasta kosteutta muista materiaaleista, esimerkiksi betonista. Huomio! Tämä koskee myös kestopuuta. Rakenna kuivasta puusta. Se on helppo työstää ja siistiä käsitellä. Vältyt puun halkeiluilta ja muodonmuutoksilta. JATKOKSET JA LIITOKSET Sormijatkos Liitokset Sormijatkostekniikan ansiosta sahat voivat toimittaa ylipitkää ja määrämittaan katkaisua puutavaraa. Sormijatkos näyttää näkyviin pintoihinkin jätettynä koristeelliselta. Puuliitoksia voi tehdä itsekin, esimerkiksi limi- ja lapaliitoksia. Ulkoverhouksen jatkokset tehdään siten, että vesi ei jää niihin seisomaan. Lattialaudat jatketaan niin näkymättömästi kuin mahdollista. VIISI HYVÄÄ NEUVOA Suunnittele puutoimitukset ja valmistele puutavaralle säilytyspaikka! Tarkista puutavara purkaessasi kuormaa ja reklamoi mahdollisista virheistä mahdollisimman pian ja ennen kuin otat tavaran käyttöön! Suojaa puutavara sateelta, voimakkaalta auringolta, likaantumiselta ja maakosteudelta niin säilytyksen kuin rakentamisenkin aikana! Varastoi puutavara ilmavasti ja varmista ettei pressujen tai vastaavien sisään jää kosteutta! Sisäkäyttöön tarkoitetun puutavaran tulee olla kuivaa ja hyvin eristettynä rajautuvista materiaaleista (esim. betonista tai asfaltista) tulevalta kosteudelta. Varmista, että runko mahdollisimman pian pystytyksen jälkeen katetaan tai suojataan sateelta!

LIIMAPUU Liimapuulla tarkoitetaan palkkeja tai pilareita, jotka koostuvat useista yhteen liimatusta päällekkäisestä lamellista ja joiden syyt ovat rakenteen suuntaiset. Lamelli voi leveyssuunnassa muodostua yhdestä tai useammasta lamellilaudasta. Liimapuun raaka-aineena käytetään pääasiassa kuusta, joskus myös mäntyä ulkonäkösyistä. Painekyllästettävien rakenteiden valmistukseen käy vain mänty. Ympäristöministeriön hyväksymän tuotteen tunnuksena käytetään L-merkkiä. Lähes kaikkien kantavien liimapuurakenteiden liimaus suoritetaan säänkestävällä liimalla ns. U-liimausluokkaan. Rakenteen käyttökosteus ei tällöin ole rajoitettu. Kannakkeiden yleisimmät leveydet ovat 90, 115, 140, 165, 190 ja 215. KERTOPUU Kertopuu eli viilupuu valmistetaan liimaamalla säänkestävällä liimalla noin 3 mm paksuja kuusiviiluja jatkuvaksi laataksi. Suomessa käytettävien viilujen pituus on vähintään 1200 mm, viilut jatketaan viistojatkoksin. Jatkosten välit vierekkäisissä viilukerroksissa ovat vähintään 100 mm. Jatkoskohdat etenevät viilukerroksesta seuraavaan, joten samaan poikkileikkaukseen tulevat jatkokset ovat eri puolilla tuotetta. Viilurakenteita on kahdenlaisia. Standardituotteissa kaikkien viilukerrosten syysuunta on pitkittäinen. Ristirakenteisessa tuotteessa osa viiluista on liimattu pääsuuntaan nähden poikittaiseksi. Toimitettavien palkkien minimileveys on 27 mm ja maksimi 75 mm 6 mm välein. Vakiokorkeuksia ovat 200, 225, 260, 300, 360, 400, 450, 500, 600, ja 900 mm. Kertopuun etuja ovat mittatarkkuus ja suoruus. Kertopuun tyypillinen jännevälialue on 5-12 mm. Sitä käytetään ala-, väli- ja yläpohjarakenteissa kantavina palkkeina sekä aukko- ja tukipalkkeina. Sitä käytetään myös kantavissa ja keveissä seinärakenteissa sekä rakennuksen jäykistävinä osina. VANERI Vaneri valmistetaan ohuista puuviiluista liimaamalla. Yksittäisen viilun paksuus on 1,4-3,2 mm. Viilut ladotaan siten, että päällekkäisten viilujen syyt ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Viiluja on vanerissa aina pariton määrä (vähintään 3 kpl), joten pintaviilujen syiden suunta on aina sama. Vanerin paksuus vaihtelee 4-30 mm. Vanereita valmistetaan mm. koivusta ja havupuista. Havuvanereissa käytetään kuusta tai mäntyä. Sekavanereissa käytetään

koivun ja havupuiden lisäksi myös haapaviiluja, mutta pinta on aina koivua. Koivuvaneri on lujuusominaisuuksiltaan paras. Vanereita valmistetaan sekä ulko- että sisäkäyttöön. Ulkovanereissa käytetään sään- ja kosteudenkestävää liimaa. Vanerin kosteuseläminen on pienempää kuin sahatavaran. Vaneri voidaan myös pinnoittaa, jolloin se kestää kosteutta vielä paremmin ja käyttökertojen lukumäärä esimerkiksi betonimuotteina kasvaa. Lisäksi valupinnoista tulee tasaisia. Ulkona ja kosteissa tiloissa vanerin reunat on suojattava asiaankuuluvalla erikoismaalilla tai vastaavalla. Vaneria käytetään mm. alusrakenteissa, jäykistävinä elementteinä, verhouksissa, tasoissa, muoteissa, kalusteissa ja puusepäntöissä. Vanerilevyjen yleisimmät leveydet ovat 1500 ja 1200 mm. Levyjen yleisimmät pituudet ovat 1200, 1500, 1800, 2400, 3000 ja 3600. LASTULEVY Lastulevyt valmistetaan puulastuista ja liimasta puristamalla lämpöä hyväksi käyttäen. Perusominaisuuksiltaan lastulevy on verrattavissa puuhun, mutta valmistustavasta johtuvia etuja ovat mm. syysuunnan puuttuminen, tasa-aineisuus, yhtä suuri lujuus kaikkiin suuntiin ja vähäinen eläminen tason suunnassa, suoruuden säilyminen sekä pinnan kovuus ja tasaisuus. Toisaalta lastulevy murtuu ja notkuu suhteellisen helposti. Lämmöneristyskyky ja palotekniset ominaisuudet ovat paremmat kuin puulla. Levyjen kosteuden- ja palonkesto-ominaisuuksia voidaan parantaa jo valmistusvaiheessa. Lastulevyt voidaan pinnoittaa erilaisilla kalvoilla, joista tavallisimmat ovat laminointi, melamiinihartsilla kyllästetty paperi ja viilutus. Lastulevyjä saa myös valmiiksi maalattuna. Lastulevyä käytetään mm. sisäverhouksissa, tuulensuoja- ja aluslevytyksissä sekä kalusteiden rungoissa. Pontattuina lastulevyjä käytetään esimerkiksi lattioissa pintamateriaalin alusrakenteena. KUITULEVY Puukuitulevyt valmistetaan puukuiduista, jotka liitetään toisiinsa lämmön ja paineen avulla. Kuitujen tarttuminen toisiinsa saadaan aikaan huovuttamalla sekä puun omilla tartuntaominaisuuksilla. Puukuitulevyjen pinnoitteena käytetään puuviilua, paperia, kangasta, muovia, lasikuitukangasta, metallia tai korkkia. Kuitulevyjen lujuus- ym. ominaisuudet ovat tason suunnassa tasaisia, levyt ovat tiiviitä mutta huokoisia ja niitä on helppo työstää. Vakiopuukuitulevyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: huokoiset, puolikovat ja kovat. Huokoisia puukuitulevyjä käytetään lämmöneristeinä, sisäverhouksiin, askeläänieristeinä ja akustisiin verhouksiin. Bitumi- tai hartsipitoisia huokoisia puukuitulevyjä käytetään yleensä tuulensuojalevyinä. Niiden lujuus on suurempi kuin vakiolevyillä ja ne ovat kosteutta sietäviä ja vettä hylkiviä. Pinnoitettuina huokoisia levyjä käytetään sisäverhouksiin. Puolikovia puukuitulevyjä käytetään erilaisina rakennelevyinä sekä rakennuksissa että kalusteissa. Kovia puukuitulevyjä (kovalevyjä) käytetään suojaamiseen, kalusteissa, pinnoitettuina verhouksiin ja jopa kantavissa rakenteissa yhdessä puutavaran kanssa (uuma-palkit). Kaikki puukuitulevyt ovat palavaa materiaalia. MDF-levy (medium density fibreboard) valmistetaan puristamalla puukuituja liiman kanssa. Sitä on helppo työstää ja sen kosteudensieto on hyvä. MDF ei elä eikä muuta muotoaan kuten puutavara. Sitä käytetään etenkin esim. kalusteissa, ovissa ja listoissa. Paksuudet 3-30 mm. Pinnoitteena käytetään maalia tai muovikalvoa. MDF-levy voidaan palosuojata.

Kysy lisää Asiantuntevalta Puutavarakauppiaalta. Tutustu myös Internet-sivuihin osoitteessa www.woodfocus.fi Sieltä löydät paikkakuntasi Asiantuntevan Puutavarakauppiaan osoitteen sekä monipuolisesti tietoa puun käytöstä rakentamisessa ja sisustamisessa.