Keski-Suomen metsäbiotalous

Samankaltaiset tiedostot
Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Aluetilinpito

Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Riittääkö puuta kaikille?

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Äänekosken biotuotetehdas

Metsätalouden näkymät

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Biotalouden edelläkävijä

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM

Mistä kasvu tulee. Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen. Marko Korhonen

Metsä Groupin biotuotetehdas

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Postiosoite: TILASTOKESKUS puhelin: (09) telefax: (09)

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti,

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Äänekosken biotuotetehdas

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri Esityksen nimi

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä

Toimintaympäristö: Yritykset

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Osta Suomalaista Luo työtä

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Keski-Suomen Aikajana

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Hankintalakiuudistus Matti Mikkola

Transkriptio:

Keski-Suomen metsäbiotalous

metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi valtakunnallisia keskiarvoja korkeampi. Vahva massa- ja paperiteollisuus on metsäbiotalouden veturi. Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Sen osuus tuotoksesta ja arvonlisästä on lähes 60 %. Muista biotalouden sektoreista tärkein on elintarviketeollisuus. Euromääräisesti metsäbiotalous on kaikilla mittareilla mitattuna selvästi maakuntien keskimääräisiä lukuja suurempi. Tuotos on koko maan neljänneksi suurin ja arvonlisäys toiseksi suurin. Metsäbiotalous työllistää 6 % maakunnan työllisistä. Puuenergian tuotannossa markkinoille Keski-Suomen merkitys on Suomen suurin. 12/5/2016 Tapio Oy 2

Metsäbiotalouden merkitys Keski-Suomessa, keskiarvo v. 2011 13 Tuotos 2 150 milj. ; 14 % 1 492 milj. ; 10 % Arvonlisäys 707 milj. 10% 506 milj. 7% Metsäbiotalous Muu biotalous Muu 11 190 milj. ; 76 % Investoinnit * 103 milj. ; 6 % 5 805 milj. 83% Työllisyys 7 083 hlöä; 6 % 11 665 hlöä; 10 % Lähde: Tilastokeskus 1 740 milj. ; 94 % *Tietoa muun biotalouden osuudesta ei saatavilla 96 872 hlöä; 84 % Tapio Oy 5.12.2016 3

Metsäbiotalouden merkitys Keski-Suomessa, keskiarvo v. 2011 13 Maakunnat keskimäärin Tuotos Metsäbiotalous, milj. 2 150 1 355 Kaikki toimialat, milj. 14 832 21 323 Metsäbiotalouden osuus 14 % 6 % Arvonlisäys Metsäbiotalous, milj. 707 394 Kaikki toimialat, milj. 7 018 9 575 Metsäbiotalouden osuus 10 % 4 % Investoinnit Metsäbiotalous, milj. 103 64 Kaikki toimialat, milj. 1 843 2 363 Metsäbiotalouden osuus 6 % 3 % Työllisyys Metsäbiotalous, hlöä 7 083 4 513 Kaikki toimialat, hlöä 115 620 140 167 Metsäbiotalouden osuus 6 % 3 % Lähde: Tilastokeskus Tapio Oy 5.12.2016 4

Metsäbiotalouden toimialojen volyymit Keski-Suomessa, keskiarvo v. 2011 13 Tuotos, milj. Arvonlisä, milj. Investoinnit, milj. Työllisyys, hlöä Metsänhoito Puunkorjuu+ keruutuotteet Metsätalouden palvelut Puutuotteet Massa ja paperi Metsäbiotalous 224 170 25 499 103 58 13 1 245 26 2 2 349 421 87 16 2 169 1 375 389 48 2 821 2 150 707 103 7 083 Lähde: Tilastokeskus Tapio Oy 5.12.2016 5

Metsäbiotalouden toimialojen osuudet Keski-Suomessa ja koko maassa, keskiarvo v. 2011 13 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 64% 61% 20% 23% 1% 5% 1% 4% 10% 10% Tuotos 2 150 milj. 24 385 milj. Investoinnit Koko Suomi 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 55% 49% 16% 12% 8% 0,3 % 9% 24% 26% Arvonlisäys Työllisyys 103 milj. 1 147 milj. 7 083 hlöä 707 milj. 7 098 milj. Koko Suomi 1% 81 233 hlöä Massa ja paperi Puutuotteet Metsätalouden palvelut Puunkorjuu Metsänhoito Lähde: Tilastokeskus 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 46% 46% 15% 15% 2% 2% 13% 12% 24% 25% Koko Suomi 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 40% 40% 31% 30% 5% 5% 18% 17% 7% 8% Koko Suomi Tapio Oy 5.12.2016 6

Metsäbiotalouden toimialat Keski-Suomessa Metsäbiotalouden toimialojen jakauma on paljolti maakuntien keskiarvojen mukaista. Massa- ja paperiteollisuus vastaa suurimmasta osuudesta. Sen osuus on kaikissa tunnusluvuissa vähintään koko maan keskiarvon suuruinen. Metsätaloudessa (metsänhoito, puunkorjuu ja palvelut) muodostuu kolmannes metsäbiotalouden arvonlisästä. Vahvan metsäteollisuuden rinnalla metsätalouden suhteellinen osuus jää pienemmäksi kuin monissa merkittävissä puuntuotannon maakunnissa. Euromääräisesti maakunnan metsätalouden tuottama arvonlisäys on kuitenkin valtakunnan suurimpia.

Metsäbiotalous Keski-Suomessa nyt Jämsä ja Äänekoski ovat vahvoja kemiallisen metsäteollisuuden seutukuntia. UPM:n Jämsänkosken ja Kaipolan paperitehtaat sijaitsevat Jämsässä. Äänekoskella toimivat Metsä Groupin sellu- ja kartonkitehdas. Sahoista suurimmat ovat ER-Saha Viitasaarella ja Versowood Hankasalmella. Vaneria tuottavat Metsä Wood Suolahden tehdas ja UPM:n Jyväskylän tehdas Säynätsalossa. Maakunnassa on myös runsaasti puusepänteollisuutta. Metsä Groupin suurinvestointi, uusi biotuotetehdas valmistuu Äänekoskelle vuoden 2017 loppupuolella. Tehtaan selluntuotannon kapasiteetti tulee olemaan 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa ja puun käyttö lisääntyy 4 miljoonaa kuutiometriä. Investoinnin myötä metsäbiotalouden merkitys Keski-Suomessa nousee huomattavasti. Jyväskylä Lähde: Metsäteollisuus ry, Sahateollisuus ry

Raportin käsitteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Metsäbiotalouden lisäksi biotalouteen kuuluvat maatalous, elintarviketeollisuus, tekstiilit ja vaatteet, luontomatkailu, metsästys, kalastus sekä osa rakentamisesta, lääketeollisuudesta ja uusiutuvan energian tuotannosta. Metsäbiotaloudella tarkoitetaan sitä osaa biotaloudesta, joka käyttää metsäbiomassaa ja siihen perustuvia teollisia sivuvirtoja. Metsäbiomassaan luetaan kuuluviksi runkopuu, kannot, hakkuutähteet, puun kuori sekä marjat, kävyt ja metsäkasvit. Metsänhoidon luvuissa on otettu huomioon myös vuotuinen puun kasvun arvo. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset. Työllisyys kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat tietyllä tuotantotoimialalla. Työllisyys ilmoitetaan työllisten lukumääränä. Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroiden ja palvelujen myynneistä kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille. Yksityiskohtaisemmat käsitteiden kuvaukset löytyvät raportista (liite 1) Lehtoviita, J., Mäki, P. & Tenhola, T. 2016. Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti. Tapion raportteja nro 9. Tähän esitykseen on koottu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista lasketut tunnusluvut, joiden perusteella voidaan osoittaa metsäbiotalouden merkittävyys kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen. Hankkeen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.