Esitys ViNOn sääntöjen uudistamiseksi Kommenttikierros 26.6.-31.8.2013
Esitys uusiksi säännöiksi on oikealla palstalla ja vasemmalla palstalla on mahdollisuuksien mukaan vastaava kohta vanhoista säännöistä. Muutosesitysten perustelut löytyvät erillisestä asiakirjasta. Kohta poistettu säännöistä: yliviivaus Kohta siirretty toiseen paikkaan: keltainen Kohta lisätty sääntöihin: vihreä Liittohallitus on kaikissa kohdissa korjattu muotoon hallitus. Liittohallituksen puheenjohtaja on kaikissa kohdissa korjattu muotoon liiton puheenjohtaja.
1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto, ruotsiksi Gröna ungas och studerandes förbund, saameksi Ruoná nuoraid ja studeantaid lihttu ja englanniksi Federation of Green Youth and Students. Yhdistyksestä käytetään epävirallista lyhennettä ViNO. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto. Ei tarvetta muutoksille.
2 Kieli 2 Kieli Liitto käyttää toiminnassaan suomen ja ruotsin kieltä. Muista kielistä päätetään kokouskohtaisesti. Pöytäkirjakielenä on suomi. Liitto käyttää toiminnassaan suomen ja ruotsin kieltä. Muista kielistä päätetään kokous tapauskohtaisesti. Pöytäkirjakielenä on suomi.
3 Tarkoitus Liiton tarkoituksena on toimia Vihreä liitto rp:n itsenäisenä nuoriso- ja opiskelijajärjestönä. Liitto edistää vihreiden arvojen leviämistä, pyrkii parantamaan nuorten ja opiskelijoiden poliittisen ja yhteiskunnallisen toiminnan edellytyksiä edistää ja valvoo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja ja näkemysten toteutumista koulutus-, sosiaali-, ympäristö-, kehitysyhteistyö- ja nuorisopoliittisissa sekä muissa poliittisissa kysymyksissä. 3 Tarkoitus Liiton tarkoituksena on toimia Vihreä liitto rp:n itsenäisenä nuoriso- ja opiskelijajärjestönä. Liitto edustaa oman sukupolvensa näkemystä vihreästä yhteiskunnasta ja keinoista sen saavuttamiseksi, toimii kestävän, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen maailman puolesta vaikuttamalla kaikkiin politiikan osaalueisiin, edistää vihreiden arvojen leviämistä, tarjoaa kanavan kansalaisaktiivisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä pyrkii parantamaan nuorten ja opiskelijoiden poliittisen ja yhteiskunnallisen toiminnan edellytyksiä. edistää ja valvoo jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja ja näkemysten toteutumista koulutus-, sosiaali-, ympäristö-, kehitysyhteistyö- ja nuorisopoliittisissa sekä muissa poliittisissa kysymyksissä.
4 Toimintamuodot (1/2) Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: osallistuu kansainvälisiin, valtakunnallisiin ja alueellisiin poliittisiin tapahtumiin ja keskusteluihin, luo uusia poliittisia ratkaisumalleja, järjestää koulutusja keskustelutilaisuuksia ja mielenosoituksia sekä harjoittaa tiedotus-, kulttuuri-ja julkaisutoimintaa, tekee poliittisia keskustelualoitteita ja kannanottoja, pitää yhteyttä päätöksentekijöihin yhteiskunnan eri aloilla sekä muihin nuoriso-ja opiskelijajärjestöihin, ehdottaa ja tukee nuoria ja opiskelijaehdokkaita kunnallisissa, valtakunnallisissa ja europarlamentin vaaleissa, sekä asettaa ja tukee ehdokkaita muiden yhteisöjen vaaleissa, tekee yhteistyötä eurooppalaisen vihreän nuorisojärjestön Federation of Young European Greens (FYEG) kanssa ja tekee yhteistyötä muiden kansainvälisten, valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. 4 Toimintamuodot (1/2) Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia ja mielenosoituksia, tekee poliittisia keskustelualoitteita ja kannanottoja sekä luo uusia poliittisia ratkaisumalleja, pitää yhteyttä päätöksentekijöihin yhteiskunnan eri aloilla sekä muihin nuoriso- ja opiskelijajärjestöihin, harjoittaa tiedotus-, kulttuuri- ja julkaisutoimintaa, osallistuu kansainvälisiin, valtakunnallisiin ja alueellisiin poliittisiin keskusteluihin ja tapahtumiin, ehdottaa ja tukee nuoria ja opiskelijaehdokkaita kunnallisissa, valtakunnallisissa ja europarlamentin vaaleissa, sekä asettaa ja tukee ehdokkaita muiden yhteisöjen vaaleissa, tekee yhteistyötä Euroopan vihreiden nuorten liitto FYEGin kanssa sekä tekee yhteistyötä muiden kansainvälisten, valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Järjestetty uudelleen, huollettu kieltä.
4 Toimintamuodot (2/2) Liitto voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa asianmukaisella luvalla alaansa liittyvää kustannustoimintaa ja myydä merkkejä ja muistoesineitä. Liiton toiminta ei saa johtaa voiton tai muun taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä viedä liiton toimintaa pääasiassa taloudelliseksi eikä kaupalliseksi. Liitto voi liittyä jäseneksi toiseen yhdistykseen tai erota toisesta yhdistyksestä, jos liittokokous niin päättää 2/3 äänienemmistöllä. 4 Toimintamuodot (2/2) Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa asianmukaisella luvalla alaansa liittyvää kustannustoimintaa ja myydä merkkejä ja muistoesineitä. Liiton toiminta ei saa johtaa voiton tai muun taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä viedä liiton toimintaa pääasiassa taloudelliseksi eikä kaupalliseksi. Liitto voi liittyä jäseneksi toiseen yhdistykseen tai erota toisesta yhdistyksestä, jos liittokokous niin päättää 2/3 äänienemmistöllä. (siirretty pykälään 8 Liittokokouksen tehtävät)
5 Jäsenet (1/3) Varsinaiset jäsenet Liiton varsinaisia jäseniä ovat yhdistysjäsenet ja henkilöjäsenet. 1) Yhdistysjäsenet Liiton yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, jonka säännöt ovat liiton hyväksymät, jonka jäsenet ovat Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa, joka hyväksyy liiton säännöt ja tarkoituksen ja joka edustaa vihreitä nuoria tai opiskelijoita jollakin paikkakunnalla, alueellisesti tai valtakunnallisesti. 5 Jäsenet (1/3) Varsinaiset jäsenet Liiton varsinaisia jäseniä ovat yhdistysjäsenet ja suorat henkilöjäsenet. 1) Yhdistysjäsenet Liiton yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, jonka säännöt ovat liiton hyväksymät, jonka jäsenet ovat Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa, joka hyväksyy liiton säännöt, ja tarkoituksen ja periaateohjelman ja joka edustaa vihreitä nuoria tai opiskelijoita jollakin paikkakunnalla, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Yhdistysjäsenen hyväksymisestä jäseneksi päättää liittokokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Yhdistysjäsenen erottamisesta päättää liittokokous 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla yhdistysjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. (Siirretty kohdasta 2) Suorat henkilöjäsenet) Yhdistysjäsenten sääntömuutokset on hyväksytettävä hallituksella. Yhdistysjäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai liittohallituksen liiton puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. (Siirretty kohdasta 2) Suorat henkilöjäsenet)
5 Jäsenet (2/3) 2) Henkilöjäsenet Liiton henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä viisitoista (15) vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan sekä yleiset periaatteet ja joka on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Yhdistysjäsenen hyväksymisestä jäseneksi päättää liittokokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Yhdistysjäsenen erottamisesta päättää liittokokous 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla yhdistysjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. Henkilöjäsenen hyväksymisestä jäseneksi päättää liittohallitus yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Henkilöjäsenen erottamisesta päättää liittohallitus 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla henkilöjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. Liittohallitus voi katsoa henkilöjäsenen eronneeksi liitosta, mikäli henkilöjäsen ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan edellisellä eikä kuluvalla tilikaudella. Yhdistysjäsen tai henkilöjäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai liittohallituksen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. 5 Jäsenet (2/3) 2) Suorat henkilöjäsenet Liiton suoraksi henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä viisitoista (15) vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen liiton tarkoituksen ja toiminnan sekä yleiset periaatteet ja joka on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Yhdistysjäsenen hyväksymisestä jäseneksi päättää liittokokous yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Yhdistysjäsenen erottamisesta päättää liittokokous 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla yhdistysjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. (siirretty kohtaan 1) Yhdistysjäsenet) Suorien henkilöjäsenen hyväksymisestä jäseneksi päättää liittohallitus yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Suorien henkilöjäsenen erottamisesta päättää liittohallitus 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla suoralla henkilöjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. LiittohHallitus voi katsoa suoran henkilöjäsenen eronneeksi liitosta, mikäli henkilöjäsen ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan edellisellä eikä kuluvalla tilikaudella. Yhdistysjäsen tai Suora henkilöjäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai liittohallituksen liiton puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
5 Jäsenet (3/3) Kannatusjäsenet Liiton kannatusjäseneksi voi päästä jokainen Suomen kansalainen tai jonkin muun maan kansalainen, jolla on kotipaikka Suomessa, tai heidän muodostamansa rekisteröity yhdistys, säätiö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton toimintaa ja hyväksyy sen säännöt. Kannatusjäsenillä ei ole puhe-tai äänioikeutta liittokokouksessa. Kannatusjäsenen hyväksymisestä päättää liittohallitus yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kannatusjäsenen erottamisesta päättää liittohallitus 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla kannatusjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. Liittohallitus voi katsoa kannatusjäsenen eronneeksi liitosta, mikäli kannatusjäsen ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan edellisellä eikä kuluvalla tilikaudella. 5 Jäsenet (3/3) Kannatusjäsenet Liiton kannatusjäseneksi voi päästä jokainen Suomen kansalainen tai jonkin muun maan kansalainen, jolla on kotipaikka Suomessa, tai heidän muodostamansa rekisteröity yhdistys, säätiö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton toimintaa ja hyväksyy sen säännöt. Kannatusjäsenillä ei ole puhe-tai äänioikeutta liittokokouksessa. Kannatusjäsenen hyväksymisestä päättää liittohallitus yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kannatusjäsenen erottamisesta päättää liittohallitus 2/3 äänten enemmistöllä. Erotettavalla kannatusjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa. Liittohallitus voi katsoa kannatusjäsenen eronneeksi liitosta, mikäli kannatusjäsen ei ole maksanut erääntynyttä jäsenmaksuaan edellisellä eikä kuluvalla tilikaudella. Varsinaisten jäsenten lisäksi liiton jäseniksi katsotaan myös yhdistysjäsenten henkilöjäsenet. Jäsenmäärä Liiton virallisen jäsenmäärän laskemiseksi lasketaan kunkin yhdistysjäsenen osalta siihen kuuluvien henkilöjäsenten määrä ja liiton suorien henkilöjäsenten määrä edellisen kalenterivuoden lopussa. Jos sama henkilöjäsen kuuluu kahden yhdistysjäsenen jäsenmäärään, hänet lasketaan kummankin hyväksi puolikkaana jäsenenä. Kolmeen kuuluva henkilöjäsen lasketaan kunkin hyväksi 1/3-jäsenenä, neljään kuuluva 1/4-jäsenenä jne.
6 Jäsenmaksut 6 Jäsenmaksut Yhdistysjäsenet, henkilöjäsenet ja kannatusjäsenet suorittavat liitolle vuotuisen jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruuden vahvistaa syyskokous seuraavaksi kalenterivuodeksi kullekin jäsenryhmälle erikseen. Liittohallitus voi vapauttaa vähävaraisen jäsenen jäsenmaksusta vuodeksi kerrallaan. Yhdistysjäsenet ja suorat henkilöjäsenet ja kannatusjäsenet suorittavat liitolle vuotuisen jäsenmaksun. Yhdistysjäsenten jäsenmaksun suuruuden vahvistaa syyskokous liittokokous seuraavaksi kalenterivuodeksi. kullekin jäsenryhmälle erikseen. Suorien henkilöjäsenten osalta liitto noudattaa puolueen jäsenmaksua. LiittohHallitus voi vapauttaa vähävaraisen jäsenen jäsenmaksusta vuodeksi kerrallaan.
7 Liittokokoukset 4/5 Varsinaiset liittokokoukset ja ylimääräiset liittokokoukset Liiton varsinaisia liittokokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Kevätkokous on pidettävä toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous joulukuun 15. päivään mennessä. Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton yhdistysjäsenistä, tai vähintään neljäkymmentäyhdeksän sadasosaa (49/100) liiton äänivaltaisista jäsenistä sitä liittohallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty liittohallitukselle. Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Liittokokoukset ovat avoimia kaikille, ellei kokous toisin päätä. 7 Liittokokous 1/5 Varsinaiset liittokokoukset ja ylimääräiset liittokokoukset Liiton varsinaisia liittokokouksia ovat kevät- ja syyskokous. Liitolla on vuosittain yksi liittokokous. Liittokokous on pidettävä vuosittain loka-joulukuun aikana. Kevätkokous on pidettävä toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous joulukuun 15. päivään mennessä. Liittokokouksen koollekutsuminen Liittokokouksetn kutsuu koolle liittohallitus. Kokouksesta on ilmoitettava jäsenille aikaisintaan kaksi kuukautta kahdeksan viikkoa ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä. Kirje on lähetettävä postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous niin päättää tai kun liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kolme kymmenesosaa (3/10) liiton yhdistysjäsenistä tai vähintään kolme kymmenesosaa (3/10) liiton henkilöjäsenistä äänivaltaisista jäsenistä sitä liittohallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty liittohallitukselle. Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Liittokokoukset ovat avoimia kaikille, ellei kokous toisin päätä käsiteltävien asioiden luottamuksellisuus sitä estä.
7 Liittokokoukset 1/5 Ylintä päätösvaltaa liitossa käyttävät varsinaiset jäsenet liittokokouksessa. Yhdistysjäsenen äänivalta Yhdistysjäsenen äänivalta määräytyy sen henkilöjäsenmäärän mukaan. Yhdistyksellä, jolla on 1-10 jäsentä, on yksi ääni, yhdistyksellä, jolla on 11-20 jäsentä, on 2 ääntä ja yhdistyksellä, jolla on 21-30 jäsentä, on 3 ääntä. Tästä eteenpäin yhdistysjäsen saa yhden äänen jokaista alkavaa 25 henkilöjäsentään kohden, kuitenkin siten, että kunkin yhdistysjäsenen maksimiäänimäärä on 10 ääntä tai korkeintaan 1/3 kaikista äänistä. Yhdistysjäsenten henkilöjäsenmäärän laskentaperusteena käytetään yhdistysjäsenten jäsenmäärää edellisen vuoden lopussa. Samana kalenterivuonna jäseneksi otettujen yhdistysjäsenten osalta lasketaan jäsenmäärä sen mukaan, mitä yhdistys on ilmoittanut jäsenanomuksessaan. Useampaan yhdistykseen kuuluva henkilö lasketaan vain yhden yhdistyksen hyväksi yhdistysjäsenten äänivaltaa määritettäessä. Se, minkä yhdistyksen hyväksi henkilö lasketaan, määräytyy hänen oman ilmoituksensa perusteella. Mikäli henkilö ei ilmoita kantaansa, hänet lasketaan siihen yhdistykseen, johon hän on viimeiseksi liittynyt. 7 Liittokokous 2/5 Ylintä päätösvaltaa liitossa käyttävät yhdistysjäsenten ja suorien henkilöjäsenten nimeämät yhteensä sata (100) liittokokousedustajaa. 1) Yhdistysjäsenen äänivalta Yhdistysjäsenen äänivalta määräytyy siihen kuuluvien henkilöjäsenten määrän mukaan. Äänivaltaa laskettaessa yhdistysjäsenen henkilöjäsenmäärästä huomioidaan sadan (100) ylittävältä osalta kuitenkin vain 30% henkilöjäsenistä. Äänivaltaa jaettaessa liiton suorat henkilöjäsenet tulkitaan yhdeksi yhdistysjäseneksi. Yhdistysjäsenten henkilöjäsenmäärän laskentaperusteena käytetään yhdistysjäsenten jäsenmäärää edellisen kalenterivuoden lopussa. Samana kalenterivuonna jäseneksi otettujen yhdistysjäsenten osalta lasketaan jäsenmäärä sen mukaan, mitä yhdistys on ilmoittanut jäsenanomuksessaan. Liittokokouksen äänivaltaiset edustajat jakautuvat seuraavasti: 1. Lasketaan kunkin yhdistysjäsenen jäsenmäärä ja liiton suorien henkilöjäsenten määrä edellisen kalenterivuoden lopussa. 2. Jos sama henkilö kuuluu kahden yhdistysjäsenen jäsenmäärään, hänet lasketaan kummankin hyväksi puolikkaana jäsenenä. Kolmeen kuuluva henkilöjäsen lasketaan kunkin hyväksi 1/3-jäsenenä, neljään kuuluva 1/4-jäsenenä jne.
7 Liittokokoukset 2/5 7 Liittokokous 3/5 Jokaisella yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen niin monta äänivaltaista edustajaa kuin sillä on henkilöjäsenmääränsä perusteella ääniä. Yksi äänivaltainen edustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä. 3. Kohtien 1 ja 2 mukaan lasketusta yhdistysjäsenen henkilöjäsenmäärästä huomioidaan sadan (100) ylittävältä osalta vain 30% henkilöjäsenistä. 4. Kukin yhdistysjäsen saa yhden oman edustajan. 5. Jäljelle jäävää edustajamäärää (100 vähennettynä yhdistysjäsenten määrällä) kutsutaan jäsenmäärän mukaan jaettaviksi edustajapaikoiksi. Nämä jaetaan seuraavasti: a. Lasketaan yhteen kohdan 3 mukaiset yhdistysjäsenten jäsenmäärät. b. Lasketaan kunkin yhdistysjäsenen osalta kohdassa 3 lasketun jäsenmäärän osuus kohdassa a. laskettuun jäsenmäärien summaan.. c. Lasketaan kunkin yhdistysjäsenen osalta, mikä on tämän suhdeluvun mukainen osuus jäsenmäärän mukaan jaettavista edustajapaikoista. d. Kukin yhdistysjäsen saa tämän laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaavan määrän edustajia. Jos kaikki edustajapaikat eivät tule näin jaetuiksi, loput paikat jaetaan laskutoimituksen osoittamien desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Jos desimaaliosat ovat yhtä suuret, järjestys ratkaistaan arpomalla. Jokaisella yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen niin monta äänivaltaista edustajaa kuin sillä on henkilöjäsenmääränsä perusteella ääniä. Yksi äänivaltainen edustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä.
7 Liittokokoukset 3/5 Henkilöjäsenten äänivalta Henkilöjäsenet valitsevat ennen liittokokousta edustajansa liittokokoukseen joko postiäänestyksellä tai erillisessä äänestystilaisuudessa. Edustajia valitaan yksi (1) kutakin liiton suorien henkilöjäsenten yhteenlasketun määrän alkavaa 25-lukua kohti. Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Suorien henkilöjäsenten edustajat liittokokoukseen valitaan suhteellisella vaalilla käyttämällä näiden sääntöjen 10 pykälän mukaista vaalitapaa. 7 Liittokokous 4/5 2) Suorien henkilöjäsenten äänivalta Suorat henkilöjäsenet valitsevat ennen liittokokousta edustajansa liittokokoukseen joko postiäänestyksellä tai erillisessä äänestystilaisuudessa. Suorat henkilöjäsenet tulkitaan yhdeksi yhdistysjäseneksi, jonka äänivalta määräytyy aiemmin kohdassa Yhdistysjäsenen äänivalta määritellyn kohdan mukaisesti. Edustajia valitaan yksi (1) kutakin liiton suorien henkilöjäsenten yhteenlasketun määrän alkavaa 25-lukua kohti. Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Suorien henkilöjäsenten edustajat liittokokoukseen valitaan pykälässä xx kuvattua siirtoäänivaalitapaa noudattaen. käyttämällä näiden sääntöjen 10 pykälän mukaista vaalitapaa.
7 Liittokokoukset 5/5 Liittokokouksen koollekutsuminen Liittokokoukset kutsuu koolle liittohallitus. Kokouksesta on ilmoitettava jäsenille aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä. Kirje on lähetettävä postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Jäsenten aloiteoikeus Yhdistysjäsenillä, suorilla henkilöjäsenillä ja yhdistysjäsenten henkilöjäsenillä sekä kannatusjäsenillä on oikeus tehdä aloitteita käsiteltäviksi liittokokouksessa. Liittokokous päättää, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta se velvoittaa liittohallituksen. Aloitteet on toimitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisena liittohallitukselle. 7 Liittokokous 5/5 Jäsenten aloiteoikeus Yhdistysjäsenillä, suorilla henkilöjäsenillä ja yhdistysjäsenten henkilöjäsenillä sekä kannatusjäsenillä on oikeus tehdä aloitteita käsiteltäviksi liittokokouksessa. Liittokokous päättää, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta se velvoittaa liittohallituksen. Aloitteet on toimitettava viimeistään kaksi neljä viikkoa ennen kokousta kirjallisena liittohallitukselle.
8 Varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat Kevätkokous Liiton kevätkokouksen tehtävänä on 1.Käsitellä hallituksen toimintakertomus, edellisen tilikauden tilinpäätös sekä tilintarkastajien kertomus, 2.Päättää edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, 3.Käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Syyskokous Liiton syyskokouksen tehtävänä on 1.Hyväksyä liiton seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma, 2.Hyväksyä liiton seuraavan tilikauden talousarvio, 3.Valita liitolle tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavalle tilikaudelle, 4.Valita liiton hallituksen kaksi puheenjohtajaa, se kä hallituksen seuraavalle kalenterivuodelle, 5.Päättää seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruudesta, 6.Käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat 8 Liittokokouksen tehtävät Varsinaisissa kokouksissa käsiteltävät asiat Kevätkokous Liiton kevätkokouksen tehtävänä on 1. Käsitellä hallituksen toimintakertomus, edellisen tilikauden tilinpäätös sekä tilintarkastajien kertomus. 2. Vahvistaa edellisen tilikauden tilinpäätös ja myöntää vastuuvapaus tilivelvollisille. Päättää edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. 3. Käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Syyskokous Liiton syyskokouksen tehtävänä on 3. Hyväksyä liiton seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma. 4.Hyväksyä liiton seuraavan tilikauden talousarvio. 5. Hyväksyä liiton ohjelmat. 6. Hyväksyä liiton strategia. 7. Valita liitolle tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavalle tilikaudelle. 8. Valita liitolle n hallituksen kaksi puheenjohtajaa sekä hallitus seuraavalle kalenterivuodelle. 9. Valita pääsihteeri joka toinen vuosi. 10. Päättää yhdistysjäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta. 11. Päättää seuraavan vuoden yhdistysjäsenten jäsenmaksujen suuruudesta seuraavaksi kalenterivuodeksi. 12. Päättää mahdollisesta suorasta rahallisesta tuesta ehdokkaille valtakunnallisissa ja europarlamentin vaaleissa. 13. Päättää toiseen yhdistykseen liittymisestä tai siitä eroamisesta 2/3 äänienemmistöllä. 14. Käsitellä aloitteet. 15. Käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
10 Puheenjohtajien ja hallituksen vaalitapa (1/3) 9 Käytettävät vaalitavat ja vaalikelpoisuus Puheenjohtajien ja hallituksen vaalitapa (1/3) Vaalitavat 1 Liittokokouksessa käytävissä vaaleissa ja valittaessa liiton ehdokkaita puoluekokouksessa täytettäviin puolueen luottamustoimiin noudatetaan tässä kohdassa määriteltyä siirtoäänivaalitapaa. Tässä vaiheessa katso sääntökirjauspohja puolueen säännöistä: http://www.vihreat.fi/node/6006 21 Vaaleissa käytettävät vaalitavat AIVAN SAATANAN PITKÄ
10 Puheenjohtajien ja hallituksen vaalitapa (2/3) Liiton puheenjohtajat valitaan enemmistövaalilla kumpikin erikseen. Ensimmäisessä vaalissa valitaan liiton ensimmäinen puheenjohtaja ja toisessa vaalissa liiton toinen puheenjohtaja. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Samaa enemmistövaalitapaa käytetään muissakin vaaleissa, joissa täytettävänä on vain yksi paikka. Muut liittohallituksen jäsenet valitaan suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti: 1. Äänestäjä kirjoittaa lippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja; 2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa kokonaisen äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne. 3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen. Eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi. Seuraavaksi eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi hallituksen varajäseniksi äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä. 9 Käytettävät vaalitavat ja vaalikelpoisuus Puheenjohtajien ja hallituksen vaalitapa (2/3) 2 Muissa liiton sisäisissä vaaleissa käytetään seuraavia vaalitapoja: Enemmistövaali Kun täytettävänä on yksi paikka, äänestetään ensimmäisellä kierroksella kaikkien ehdokkaiden kesken ja toisella kierroksella kahden eniten ääniä saaneen kesken, elllei kukaan ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä. Suhteellinen vaali Kun täytettävänä on enemmän kuin yksi paikka, käytetään suhteellista vaalia. Äänestäjä voi vaalissa äänestää enintään niin montaa ehdokasta kuin on täytettäviä paikkoja. Jokainen annettu ääni jaetaan vaalippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä jne. Lopuksi lasketaan kunkin ehdokkaan saamat äänet yhteen. Eniten ääniä saaneet tulevat valituiksi. Samaa suhteellista vaalitapaa käytetään muissakin vaaleissa, jos täytettävänä on useita paikkoja.
10 Puheenjohtajien ja hallituksen vaalitapa (3/3) Vaalikelpoisia liittohallitukseen ovat kaikkien yhdistysjäsenten henkilöjäsenet ja liiton suorat henkilöjäsenet. Korkeintaan kolmannes liittohallituksen jäsenistä voi olla saman yhdistysjäsenen henkilöjäseniä. Useampaan yhdistysjäseneen kuuluva henkilö lasketaan tässä yhteydessä vain sen yhdistysjäsenen henkilöjäseneksi, jolle hän tuo äänivaltaa liittokokouksessa sääntöjen 7 :n mukaisesti. Sama henkilö voidaan valita liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi enintään kahdeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin. Toimikausien määrästä riippumatta hallituksen jäsen voidaan valita vielä liiton puheenjohtajaksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin. Liiton ensimmäisenä tai toisena puheenjohtajana toiminut henkilö voidaan valita uudelleen puheenjohtajaksi tai liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi, kun hän on ollut vähintään yhden täyden kauden poissa liittohallituksesta. 9 Käytettävät vaalitavat ja vaalikelpoisuus Puheenjohtajien ja hallituksen vaalitapa (3/3) Vaalikelpoisuus Vaalikelpoisia liittohallitukseen ovat kaikkien yhdistysjäsenten henkilöjäsenet ja liiton suorat henkilöjäsenet. Hallitukseen voidaan valita korkeintaan neljä kolmannes liittohallituksen jäsenistä voi olla saman yhdistysjäsenen henkilöjäsentä. Jos sama henkilöjäsen kuuluu kahden yhdistysjäsenen jäsenmäärään, hänet lasketaani puolikkaana jäsenenä kumpaankin. Kolmeen kuuluva henkilöjäsen lasketaan kuhunkini 1/3-jäsenenä, neljään kuuluva 1/4-jäsenenä jne. Sama henkilö voidaan valita liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi enintään kahdeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin. Toimikausien määrästä riippumatta hallituksen jäsen voidaan valita vielä liiton puheenjohtajaksi enintään kahdeksi kolmeksi toimikaudeksi peräkkäin. (Siirretty pykälästä 10 Hallitus) Toimikausien tultua täyteen liiton ensimmäisenä tai toisena puheenjohtajana toiminut henkilö voidaan valita uudelleen puheenjohtajaksi tai liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi, kun hän on ollut vähintään yhden täyden kauden poissa liittohallituksesta. (Siirretty pykälästä 10 Hallitus) Useampaan yhdistysjäseneen kuuluva henkilö lasketaan tässä yhteydessä vain sen yhdistysjäsenen henkilöjäseneksi, jolle hän tuo äänivaltaa liittokokouksessa sääntöjen 7 :n mukaisesti.
9 Liiton hallinto (1/3) Liittokokousten välillä liiton asioita hoitaa liittohallitus. Liittohallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä sekä 0-4 numerojärjestykseen asetettua varajäsentä. Puheenjohtajia kutsutaan liiton ensimmäiseksi ja toiseksi puheenjohtajaksi.. 10 Liiton hallinto Hallitus (1/3) Liittokokousten välillä liiton asioita hoitaa liittohallitus. LiittohHallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitukseen kuuluvat syyskokouksessa liittokokouksessa valitut ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä. sekä 0-4 numerojärjestykseen asetettua varajäsentä. Puheenjohtajia kutsutaan liiton ensimmäiseksi ja toiseksi puheenjohtajaksi. Hallituksen tehtävät: 1. Johtaa liiton toimintaa liittokokousten päätösten mukaisesti. 2. Valmistella ja ohjata liiton poliittista toimintaa sekä vaalivalmisteluja. 3. Vastata liiton varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta ja päättää lainan ottamisesta sekä takauksen antamisesta. 4. Hyväksyä liitolle näitä sääntöjä täsmentäviä ja tarkentavia ohjesääntöjä. 5. Hyväksyä linjapaperit. 6. Hyväksyä yhdistysjäsenten sääntömuutokset. 7. Hyväksyä ja erottaa liiton suorat henkilöjäsenet. 8. Päättää kuka toimii pääsihteerin sijaisena, mikäli hän on tilapäisen esteen vuoksi estynyt hoitamasta tehtäväänsä. 9. Valita pääsihteeri kuluvan kauden loppuun asti, mikäli pääsihteeri eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä. 10. Ottaa liiton palvelukseen muut toimihenkilöt, sopia heidän palkoistaan ja määritellä heidän tehtävänsä. 11. Valmistella liittokokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle. 12. Valita keskuudestaan työvaliokunnan jäsenet.
9 Liiton hallinto (2/3) Liittohallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Liittohallituksen kokouksen kutsuu koolle liiton ensimmäinen puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt liiton toinen puheenjohtaja. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, jompikumpi liiton puheenjohtajista mukaan luettuna, on läsnä. Liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa. 10 Liiton hallinto Hallitus (2/3) Liittohallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. LiittoHallituksen kokouksen kutsuu koolle jompikumpi liiton puheenjohtajista. ensimmäinen puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt liiton toinen puheenjohtaja. LiittoHallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, jompikumpi liiton puheenjohtajista mukaan luettuna, on läsnä. LiittoHallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa.
9 Liiton hallinto (3/3) Liittohallituksen kokoukset ovat avoimia, ellei liittohallitus toisin päätä. Liittohallitus voi valita keskuudestaan työvaliokunnan hoitamaan liittohallituksen toimivaltaan kuuluvia käytännön asioita liittohallituksen kokousten välisenä aikana. Opiskelijapolitiikkaa liitossa hoitaa syysliittokokouksessa valittava opiskelijavaltuuskunta, jonka toimikausi on kalenterivuosi. 10 Liiton hallinto Hallitus (3/3) LiittoHallituksen kokoukset ovat avoimia, ellei liittohallitus toisin päätä. käsiteltävien asioiden luottamuksellisuus sitä estä. LiittoHallitus voi valita keskuudestaan työvaliokunnan hoitamaan liittohallituksen toimivaltaan kuuluvia käytännön asioita liittohallituksen kokousten välisenä aikana. Opiskelijapolitiikkaa liitossa hoitaa syysliittokokouksessa valittava opiskelijavaltuuskunta, jonka toimikausi on kalenterivuosi.
11 Liiton työntekijät Liitto voi valita itselleen työntekijöitä, joista pääsihteeri valitaan liittokokouksessa erikseen päätettäväksi toimikaudeksi. Pääsihteeri valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Liittohallitus valitsee liiton muut työntekijät, määrittelee heidän tehtävänsä ja sopii toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa heidän työehdoistaan. 11 Liiton työntekijät Liitto voi valita itselleen työntekijöitä, joista pääsihteeri valitaan liittokokouksessa erikseen päätettäväksi kahden vuoden toimikaudeksi. Pääsihteeri valitaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. (Sisältö siirretty muutoksin pykäliin 8 Liittokokouksen tehtävät ja 9 Käytettävät vaalitavat ja vaalikelpoisuus) Liittohallitus valitsee liiton muut työntekijät, määrittelee heidän tehtävänsä ja sopii toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa heidän työehdoistaan. (Siirretty pykälään 10 Hallitus)
12 Nimenkirjoittaminen Liiton nimen kirjoittaa jompikumpi liiton puheenjohtajista yhdessä pääsihteerin tai järjestösihteerin kanssa. 11 Nimenkirjoittaminen Liiton nimen kirjoittaa jompikumpi liiton puheenjohtajista yhdessä pääsihteerin tai järjestösihteerin kanssa. Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtajat, pääsihteeri, järjestökoordinaattori tai hallituksen nimeämä muu henkilö aina kaksi yhdessä.
13 Tilikausi, tilinpäätös ja tilintarkastus Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Liiton tilinpäätös on laadittava viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös, tilit, toimintakertomus ja liittohallituksen kokousten pöytäkirjat on toimitettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien onjätettävä tilintarkastuskertomus liittohallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. 12 Tilikausi, tilinpäätös ja tilintarkastus Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Liiton tilinpäätös on laadittava viimeistään neljän kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös, tilit, toimintakertomus ja liittohallituksen kokousten pöytäkirjat on toimitettava tilintarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä. viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan on jätettävä tilintarkastuskertomus liittohallitukselle kolmen viikon kuluessa. viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
14 Ohjesäännöt Liittokokous, hallitus ja opiskelijavaltuuskunta voivat hyväksyä liitolle näitä sääntöjä täsmentäviä ja tarkentavia ohjesääntöjä. 14 Ohjesäännöt Liittokokous ja hallitus ja opiskelijavaltuuskunta voivat hyväksyä liitolle näitä sääntöjä täsmentäviä ja tarkentavia ohjesääntöjä. (Siirretty pykälään 10 Hallitus)
15 Liiton sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta päätetään kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi sääntömuutos vaatii jälkimmäisessä liittokokouksessa 2/3 enemmistön. Tarvittaessa voidaan sääntöjen muuttamisesta myös päättää kiireellisenä yhdessä liittokokouksessa 5/6 ääntenenemmistöllä. Liiton purkamisesta päätetään samalla tavalla kuin sääntöjen muuttamisesta. Liiton purkautuessa liiton varat luovutetaan liiton tarkoitusta tukevaan toimintaan purkamisesta päättävän liittokokouksen määräämällä tavalla. 13 Liiton sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta päätetään kahdessa peräkkäisessä liittokokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi sääntömuutos vaatii jälkimmäisessä liittokokouksessa 2/3 enemmistön. Tarvittaessa voidaan sääntöjen muuttamisesta myös päättää kiireellisenä yhdessä liittokokouksessa 5/6 ääntenenemmistöllä. Ehdotus näiden sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta katsotaan hyväksytyksi, jos se on kahdessa perättäisessä liittokokouksessa kummassakin saanut puolelleen vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä, tai jos se on hyväksytty vähintään viiden kuudesosan (5/6) ääntenenemmistöllä yhdessä liittokokouksessa, jonka kokouskutsussa on asiasta mainittu. Liiton purkamisesta päätetään samalla tavalla kuin sääntöjen muuttamisesta. Liiton purkautuessa liiton varat luovutetaan liiton tarkoitusta tukevaan toimintaan purkamisesta päättävän liittokokouksen määräämällä tavalla.