JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Samankaltaiset tiedostot
JOKITALKKARI -hanke Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke

Jokitalkkari hanke

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. hakee rahoitusta VESISTÖTALKKARI -hankkeelle vuosiksi

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Vaelluskalojen kestävä kalastus

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset :

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Kalastuslain ja hallinnon uudistus. Hämeen ELY-keskus

Jokitalkkari-hanke

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Miksi yhteinen vesialue?

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Kainuun kalatalouskeskus

Jokitalkkari-hanke

Jokitalkkari-hanke

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Kalastusalueen vedet

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

KUULUTUS Lisätietoja Kalastusmestari Kimmo Nieminen, puhelimitse tai sähköpostilla

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Sammaljärven osakaskunta

Jokitalkkari-hanke

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere

Jokitalkkari-hanke

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Jänhiälän vesialueiden osakaskunta

Elinkeino-, liikenne- ja j%py ympäristökeskus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Istutussuositus. Kuha

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kyläniemen osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kolin osakaskunta

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Joroisten vesienhoidon toimintaryhmä Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kattelussaaren osakaskunta

Veneenlaskuverkoston rakentamishankkeiden rahoitusmahdollisuudet

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Transkriptio:

JOKITALKKARI -hanke 2017 2018 Eteläisen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan halki Suomenlahteen laskevien jokien kalatalouden edistämishanke RAHOITUSHAKEMUS VUOSIKSI 2017-2018 2016

Porvoon kaupunki 17.3.2016 Ympäristönsuojelutoimisto Piispankatu 38 06100 Porvoo Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry. Runeberginkatu 17 06100 Porvoo www.vesi-ilma.fi ASIA: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. hakee rahoitusta JOKITALKKARI -hankkeen jatkamiseksi vuosina 2017 ja 2018 Jokitalkkari hanke 2012-2016 on vaiheessa, jossa pitkän työn tulokset alkavat näkyä ja hanke on saavuttamassa asetetut päämäärät. Lohikalojen mätijyväistutukset ovat olleet onnistuneita, poikaset ovat kasvaneet sukukypsiksi kaloiksi ja ne ovat alkaneet saada jälkeläisiä luonnossa eri puolilla laajaa seitsemän joen hankealuetta. Keskeinen istutettava kalalaji taimen on saatu lisääntymään luonnossa jo ainakin 25 koskessa tai purossa ja vähintään 40 kohdetta on lähivuosien tavoite. Hankealueella Sipoossa, Pornaisissa ja Lahden seudulla elää myös alkuperäiset uhanalaiset taimenkannat, joiden tila on saatu toimenpiteiden ansiosta paranemaan. Jokitalkkarihanke on ollut edelläkävijä toimintatavan puolesta ja hankkeella on ollut näkyvyyttä ja vaikuttavuutta toimialuettaan laajemmin. Olosuhteisiin sovellettuja jokitalkkarihankkeita on perustettu ja vireillä eri puolilla Suomea. Kiitosta on saanut myös hankkeen rahoitusmalli, jossa Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueen monet eri yhteiskunnalliset toimijat ovat lähteneet tukemaan alueensa virtavesien tilan parantamista ja virkistyskäytön kehittämistä. Lohikalakantojen (taimen, harjus, lohi, puronieriä ja vaellussiika) kehittäminen vaatii edelleen toimenpiteitä, joista lisääntymisalueiden kunnostaminen ja ylläpito sekä mätirasioiden avulla tehtävät tuki-istutukset ovat keskeisiä. Hanke jatkaa toimiviksi todettujen toimenpiteiden toteuttamista, mutta vuodelta 2011 peräisin olevaa hankesuunnitelmaa on myös uudistettu kahden seuraavan vuoden tarpeita varten. Hankkeen toimenpiteet lisäävät virtavesiympäristöjen monimuotoisuutta, parantaen monien virtavesistä riippuvaisten lajien elinmahdollisuuksia. Sitä kautta paranevat myös virkistyskäyttömahdollisuudet, asuinympäristöjen viihtyisyys ja vesistöjen arvostus.

Uusi kalastuslaki ja kalastusasetus astuivat voimaan 1.1.2016. Luontainen taimen rauhoitettiin kokonaan ja hankealueen virtavedet saivat uuden luokituksen vaelluskalavesistöiksi. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virtapaikoissa kalastusta on rajoitettu voimakkaasti. Kalastusharrastuksen edistäminen on kuitenkin keskeinen osa hanketta ja säännelty kalastus voidaan järjestää useilla koskialueilla uhanalaisia kalakantojamme vaarantamatta. Jokitalkkarihanke työskentelee yhteistyössä vesialueiden omistajatahojen kanssa, jotta kalastusmahdollisuudet koskialueilla säilyvät siten, että uhanalaisten kalakantojen elpyminen turvataan. Yhdistyksemme työntekijät, jokitalkkarit, tekevät yhteistyötä lukuisien viranomaistahojen, vesialueiden omistajien, koulujen, yhdistysten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Jokitalkkarit tekevät neuvontatyötä kalatalouden asiantuntijoina ja toimivat käytännön kenttätöissä. Hanke on aloitteellinen ja aktiivinen kalakantojen hoidossa ja elvyttämisessä sekä kalastusmahdollisuuksien edistäjänä. Työntekijöillä on pitkä kokemus ja vankka asiantuntemus hankealueen vesistöistä ja kalataloudesta. Jokitalkkarihankkeen toimenpiteet Porvoon kaupungin alueella: Porvoon kaupungin alueella laskee Suomenlahteen kolme jokea ja lukuisia puroja. Mustijoessa tulee toteuttaa kolmevuotinen vaelluskalatutkimus, ennen kuin Tyysterinkosken kalatien rakentaminen voidaan aloittaa ja hanke on osallisena tutkimuksen toteuttamisessa. Mustijoen alaosan puroissa taimen jo lisääntyy ja hanke jatkaa taimenkannan ja muiden arvokalakantojen elvyttämistä. Hanke osallistuu vuonna 2015 perustetun Mustijoki-työryhmän toimintaan. Porvoonjoen Strömsberginkosken kalatien huono toimivuus selvitettiin Jokitalkkarihankkeessa ja hankkeen toimesta järjestettiin kokous korjaamiseen liittyen. ELY-keskus laatii kalatien korjaussuunnitelman ja alustavan kustannusarvion. Hanke toimii edelleen aktiivisesti kalatien korjaamisen jouduttamiseksi, tekee seurantaa kalatien toimivuudesta ja huolehtii yhdessä Porvoon Energia Oy:n kanssa kalatien avaamisista, sulkemisista ja valvomisesta. Kalatien parantamistarpeesta huolimatta vaellus- ja lohikalojen kotiuttaminen Porvoonjoen vesistöön on edennyt hyvin ja esimerkiksi taimen lisääntyy luontaisesti monissa koskissa ja puroissa. Vaelluskalakantojen kotiuttamista Porvoonjokeen ja sen sivujokiin ja sivupuroihin jatketaan mäti-istutusten ja elinympäristökunnostusten avulla. Ilolanjokeen Porvoon Kankurinmäessä valmistui kalatie ELY-keskuksen toimesta syksyllä 2015. Vaelluskalakantojen kotiuttamista Ilolanjokeen jatketaan istutuksin, elinympäristökunnostuksin ja toteuttamalla seurantatutkimus uudessa kalatiessä. Hanke on vahvasti ollut mukana Gammelbackan kaupunkipuron kunnostushankkeessa Porvoossa ja yhteistyötä muiden hankkeessa mukana olevien tahojen kanssa jatketaan. Porvoossa laskee Suomenlahteen useampia muitakin puroja, joilla voi olla kalataloudellista merkitystä. Gammelbackanpuron hyvien kokemusten pohjalta vastaavia suoraan mereen laskevia puroja kartoitetaan ja niissä voidaan käynnistää tutkimus-, kunnostus- ja istutustoimia.

Jokitalkkari -hankkeen sisältöä vuosina 2017 ja 2018: Lohikalojen mätirasiaistutuksia jatketaan riittävän vahvojen emokalastojen aikaansaamiseksi. Uusia istutuskohteita voivat olla suoraan mereen laskevat purot. Kunnostetaan lohikalojen lisääntymis- ja elinalueita sekä ylläpidetään kunnostuksin. Kalateiden avaamiset, sulkemiset ja muu ylläpito tehdään sopimusten mukaisesti. Kalateiden toimintaa seurataan mm. sähkökalastustutkimuksin. Uusien kalateiden rakentamista edesautetaan aktiivisesti avustamalla rakentamisesta tai rakentamispäätöksistä vastaavia tahoja. Kalakantojen kehittymistä seurataan tekemällä tarpeelliset tutkimukset mm. sähkökalastamalla ja kudunseurannalla. Hankealue laajennetaan kattamaan myös suoraan mereen laskevat purot. Puroissa tehdään peruskartoitusta karttatyöskentelyn ja maastoinventointien avulla. Lisätoimenpiteitä tehdään paikallisten aloitteiden pohjalta. Kala- ja rapukantojen kehittymistä kestävälle tasolle viedään eteenpäin mm. kalastuksen ohjauksella, neuvonnalla ja laatimalla maastoon sijoitettavia opasteita. Jokitalkkarit suorittavat kalastuksenvalvontaa ja neuvontaa kalastusalueilta saamiensa valtuutusten mukaisesti. Maastokäyntien yhteydessä pidetään huolta virtavesikohteiden siisteydestä. Kalastusmahdollisuuksia parannetaan avustamalla vesialueiden omistajatahoja kalastuksen järjestämisessä uuden kalastuslain puitteissa. Koululaisia tutustutetaan oppimistapahtumissa virtavesi- ja kalastusteemoihin ja osallistamalla käytännöntoimiin kalastuksessa ja kalavesien hoidossa. Jokitalkkarit tuottavat jatkuvasti uutta tietoa hankealueen vesistöistä ja kalakannoista ja sitä voidaan hyödyntää eri viranomaisten, kalastusalueiden, osakaskuntien, konsulttien, suunnittelijoiden ja yksityisten ihmisten toimissa. Hanke tiedottaa ja viestii aktiivisesti eri tiedotusvälineissä ja facebooksivunsa kautta. Hankkeen puitteissa järjestetään kuntien virkamiehille pienvesiä koskeva koulutuspäivä, johon rahoittajatahojen edustajat voivat osallistua veloituksetta. Koulutuksessa käsitellään pienvesiä arvokkaina ekosysteemeinä ja paneudutaan niihin seikkoihin, joita virkamiesten tulee työssään huomioida esimerkiksi lupapäätöksiä käsiteltäessä ja arvioitaessa eri toimien vaikutuksia virtavesiin. Hankealueen joille laaditaan parhaillaan lohikalakantojen hoito- ja kehittämissuunnitelmia. Suunnitelmia päivitetään vuosina 2017 ja 2018 saatavan uuden tiedon valossa. Suunnitelmat ohjaavat toimenpiteitä jatkossa ja ne tukevat vuonna 2019 aloittavien uusien kalatalousalueiden toimintaa.

Haemme Porvoon kaupungilta 5000 euron vuosittaista rahoitusta hankkeen toimintaan vuosina 2017 ja 2018 koko hankkeelle yhteisen ja oheistetun hankesuunnitelmamme mukaisesti. Hankkeen kokonaisvuosibudjetti on 130 000. Tulemme mielellämme pyydettäessä esittelemään hanketta. Pyydämme vastaustanne tai yhteydenottoanne 14.4.2016 mennessä. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen puolesta: Juha Niemi Sampo Vainio toiminnanjohtaja hankekoordinaattori 050-571 0335 050-592 2514 juha.niemi@vesi-ilma.fi sampo.vainio@vesi-ilma.fi www.vesi-ilma.fi