ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2005 JUNI. Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä Säärintama Suomen yllä Puijolle pysyvää mittaustoimintaa

Samankaltaiset tiedostot
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2001 AUGUSTI. Kesä jatkui koko elokuun Ensimmäinen syysmyrsky etelässä Kesän 2001 sää

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2001 JULI. Helteinen heinäkuu Ilmaston muutos voi vähentää lämmitysenergian tarvetta. Salamat 19.7.

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2002 MAJ. Hellettä ja hallaa Nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2003 JUNI. Hallaa, sadetta ja jopa hellettä Kuuropilvien joukkuepeliä. Tutkakuva klo 16

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2005 MAJ. Sateista idässä ja pohjoisessa Fenologinen havainnointi ja ilmastonmuutos

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2001 JUNI. Kesäkuussa säät vaihtelivat Trombit, vesipatsaat ja pyörretuulet

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2002 JUNI. Aluksi lämmintä, loppukuussa sateita Virkistyskalastajan sää -10

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2004 FEBRUARI. Pyryjä mutta myös vesisadetta Tyypillistä talvisäätä koko maassa. mm 300

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2004 SEPTEMBER. Runsaita sateita myös syyskuussa Terminen kasvukausi Jokioinen

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2002 JULI. Helteitä ja pari rajuilmaa Ukkoset ja myrskypuuskat Säätutkakuva kello 19.30

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2005 APRIL. Alun lämpöä seurasi takatalvi Pääkaupunkiseudun lämpöolot tasaiset talvella

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2004 JULI. Rankkasateita Pohjois-Lapissa helteistä Ukkoset, rintamat ja ilmamassat

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2005 NOVEMBER. Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy. Sääkartta 6.11.

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2003 JULI. Tukalia helteitä Revontulet palaavat syksyllä taivaalle Humppila Kuva Ari-Juhani Punkka

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2002 NOVEMBER. Lämpötila vaihteli nopeasti Muuttuva ilmastomme

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2001 DECEMBER. Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 2001 sää -10

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2005 JULI. Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja. Trombi Uudessakaupungissa Kuva:Seppo Urpunen

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2002 JANUARI. Vesisateita runsaasti Kaisaniemessä säähavaintoja jo yli 174 vuodelta. päivien lukumäärä 15

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2003 AUGUSTI. Rannikolla kuivuus jatkui Kesän 2003 sää

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2003 SEPTEMBER. Muuttuva ilmasto ja ympäristömme 97,5 % 50 % 2,5 %

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2003 OKTOBER. Ilmastoon ja sen vaihteluihin liittyvien riskien hallinta Lokakuun sateet korjasivat hieman vesitilannetta M M

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2001 SEPTEMBER. Runsaita sateita maan länsiosissa Sään vaikutus lintujen muuttoon. Säätila Euroopassa 17.8.

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2005 FEBRUARI. Sateisen ja lauhan sydäntalven sää Matalapaineet vaihtuivat korkeapaineeseen. cm 100

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2002 OKTOBER. Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi C 6

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2005 MARS. Hyvin kylmää ja kuivaa Metsäpalovaroituskausi alkaa keväisin

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2004 MAJ. Helteitä ja yöpakkasia Keväät ovat lämmenneet

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2004 NOVEMBER. Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2001 MAJ. Aluksi lämmintä, loppukuussa koleaa Säätutka ja sateen epäpuhtaudet. Sadekuurotilanne tutkakuvassa 25.5.

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2003 NOVEMBER. Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään. Kuva: Jouni Vainio, 2002.

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2005 SEPTEMBER. Syyskuun loppu ennätyksellisen lämmin Hurrikaanikausi 2005:Katrina ja Rita

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2001 OKTOBER. Lumen ja tuulen tuhoja Revontulten näkyvyydestä

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2004 JANUARI. Suojapäiviä vähän Etelän lumipyry Myrskyt myrskyinä

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2001 NOVEMBER. Myrskyjä ja pyryjä Lämpöolot melko tasaiset

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2001 APRIL. Lämmintä loppukuussa Runsaita sateita maan länsiosassa Miksi säätä voidaan ennustaa III

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2004 JUNI. Viileää ja sateista Yhdysvalloissa rajuilmavaroitukset syntyvät yhteistyönä

Turku Åbo. Kuopio. Sodankylä

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2003 MAJ. Matalapaineet toivat paljon sateita Merituuli eri tuuli

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2004 MARS. Kevättalvinen maaliskuu Sää, ilmasto ja vesi tietoyhteiskunnan aikakautena

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2005 OKTOBER. Lämmin ja vähäsateinen lokakuu Lokakuun ilmanpaine- ja lämpöoloista Miten sää vaikuttaa ihmiseen

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2002 DECEMBER. Joulukuu päättyi hyvin kylmänä Sääennätysten vuosi

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2002 MARS. Ennätyslämmin loppukuu Myrskyvahinkoihin on varauduttava ajoissa. Etelä-Suomen ukkostilanne 11.3.

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2003 FEBRUARI. Pohjoisessa erittäin leutoa Föhntuuli lämmittää talvisäätämme

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2004 OKTOBER. Hurrikaanit koettelivat Karibian aluetta Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Sadetta vähänlaisesti

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2006 OKTOBER. Terminen kasvukausi 2006 Syksystä talveen ennätyksellisen nopeasti. Kuva:Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2001 JANUARI. Oslo. Kööpenhamina Amsterdam. Pariisi Zagreb Bordeaux. + 8 Madrid. de Mallorca +12.

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2003 MARS. Nopeita lämpötilan vaihteluja Talvien lumipeitteet Itä-Suomessa

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2007 AUGUSTI. Kesän 2007 sää Ilmastonmuutos näkyy 2000-luvun kesissä

HEINÄKUU 2006 JULI. Kesä- heinäkuun korkeapaine toi kuivuuden Heinäkuut lämpimiä

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi Kuva: Riku Lumiaro

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2006 SEPTEMBER. Sään ääriarvojen toistuvuus Kuiva kesä lisäsi maastopalojen riskiä. Kuva: Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2003 DECEMBER. Säähavainnoilla monta käyttötarkoitusta Vuoden 2003 sää. Havaintokojut Suomusjärvi Taipaleen ilmastoasemalla

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI. Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2007 JUNI. Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Kuivuudesta. Kuva:Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2004 AUGUSTI. Ilmastollisesti paras loma-aika Rankkasadetilastoa Pohjois-Karjalan trombi

MAALISKUU 2007 MARS. Terminen talvi oli lyhyt Lämpöennätykset rikki maaliskuussa. Talven keskilämpötila Sodankylässä C

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2007 DECEMBER. Jälleen lämmin säävuosi Puun pienpoltto saastuttaa Helsingin ilmaa talvella

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Joulukuu oli lauha ja sateinen Vuoden 2013 sää

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2007 JULI. Paikoin runsaita sateita Oikullisia säitä maapallolla alkuvuonna. Kuva:Kari Karlsson

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2004 DECEMBER. Meteorologisia aikasarjoja puiden vuosilustoista Vuoden 2004 sää

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2009 MARS. Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta välttämätöntä Maaliskuun sademäärät pieniä

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin Eurooppa helteiden kourissa

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Lumitalvien vertailua Lokakuun lämpötiloissa suurta vaihtelua

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Tulvakevät 2015 koetteli Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Lappia Tuulinen ja sateinen kevät

HUHTIKUU 2007 APRIL. Kevätpölyt huipentuivat maaliskuun viimeiselle viikolle Lämmin ja takatalvi vuorottelivat

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Vuoden 2015 sää

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän 2015 sää El Niño voimistumassa

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2006 JANUARI. Lauhaa, mutta myös paukkupakkasta. Tykkylumi koristaa maiseman. Kuva: Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Aikaisia helteitä ja runsaita sateita Pohjoisten metsien hiilidioksidivaihto

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Islannnissa purkautui tulivuori tänäkin keväänä. Hyönteiset paljastavat merituulirintaman

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2007 SEPTEMBER. Arktisen alueen merijää vähenee Kohtalainen kasvukausi 2007

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Terminen kevät alkoi varhain Lauha sää jatkui helmikuussakin

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2009 JULI. Suomen huippuhelteistä Heinäkuussa hallaa ja hellettä. Kuva:Kari Karlsson

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät Toukokuussa vaihtelevaa kevätsäätä

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Runsaita sateita ja vähän hellepäiviä. Ilmastonmuutoskonferenssi Helsingissä

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Tuuliatlas. Talvisodan sää

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2008 NOVEMBER. Lumimyräkkä 23. marraskuuta. Lumiukko Lauttasaaren rannassa Kuva:Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin Kesän 2014 sää

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu Kummat kesäkuut

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Vuosi 2014 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2008 JULI. Tavanomaista koleampaa lähes koko maassa Ovatko myrskyt lisääntyneet? Kuva: Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Helsingin lämpösaareke ajallisena ja paikallisena ilmiönä Heinäkuu oli paikoin runsassateinen

MARRASKUU 2006 NOVEMBER. Ilmastollisia aikasarjoja historian arkistosta Talvinen alkukuu muuttui hyvin leudoksi

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2008 MARS. Ilmatieteen laitos 170 vuotta UV-säteily Suomessa

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2006 JUNI. Terveyssääennusteet avuksi muuttuvaan ilmastoon sopeutumisessa Heittääkö Jaakko kylmän kiven? Kuva: Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Tutka sademäärän mittarina Harvinaisen lämmintä, ukkosia ja rankkasateita

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat Ensilumi tuli rytinällä maan keskiaosaan

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Syyskuussa tavanomaista lämpimämpää

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2007 FEBRUARI. Kaksijakoinen talvi Auringonpaistetta ja kireää pakkasta

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesä 2011 yksi lämpimimmistä Raino Heino: Ilmastonmuutostutkimuksen kiinnekohtia työurani varrelta

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2009 APRIL. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiestön hoitoon ja ylläpitoon Huhtikuu tavanomaista lämpimämpi

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Ovatko suuret lämpötilapoikkeamat lisääntyneet? Ukkosmyytinmurtajat

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Havaintoasemien lämpötilat hilaruutuihin ja pitkiksi aikasarjoiksi. Tammikuu oli koko maassa talvinen

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Aurinkoinen ja vähäsateinen lokakuu Säätutkalla mitataan myös lumisateen. määrää. ILMASTOKATSAUS lokakuu /

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2015

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2013

Transkriptio:

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU JUNI Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä Säärintama Suomen yllä 11.-.6 Puijolle pysyvää mittaustoimintaa Multia ~mm Säätutkan mittaama 24 tunnin sademäärä 14.6. Liittyy artikkeliin sivulla

Kesäkuussa päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1971-. Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i juni i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden 1971-. - 1 Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi - 1 Turku Åbo - 1 Jyväskylä - 1 Kuopio - 1 Oulu Uleåborg - 1 Sodankylä Tehoisan lämpötilan kertymä kasvukaudella on merkitty vihreällä viivalla. Ohuet viivat kuvaavat alhaalta lukien %, % ja 9% tilastollista esiintymisfrekvenssiä. 9 6 Den effektiva temperatursumman under växtperioden anges av den gröna linjen. De tunna linjerna visar nerifrån räknat temperatursummans %, % och 9% statistiska förekomstfrekvenser. 9 6.... 4.6. Helsinki-Vantaa 19.6. 4.7. 19.7. 3.8. 18.8... Joensuu.. 4.6. 19.6. 4.7. 19.7. 3.8. 18.8. 2 Ilmastokatsaus 6/

Ilmastokatsaus 6/ 11.7. Klimatologisk översikt juni Sisältö Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä Kesäkuun lämpötiloja 2 Kesäkuun sääkatsaus 3 Kesäkuun sademääriä 4 Säärintama Suomen yllä 11.-.6. Puijolle pysyvää mittaustoimintaa 6 Sääasemien kuukausitiedot 8 Kesäkuun päivittäistietoja 9 Tuulitilasto ja sääennätyksiä Heinäkuun keskimääräiset lämpötilat 11 Lämpötila-ja sademääräkartat 12 Ilmastokatsaus -lehti. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmatieteen laitos noin kuukauden.päivänä Ari Venäläinen Juhana Hyrkkänen Kari Heikkinen Pirkko Karlsson ISSN: 1239-291 Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 3, 1 Helsinki tai puhelin (9) 19291 sähköposti: etunimi.sukunimi@fmi.fi Vuositilaushinta on 42, euroa Prenumerationspriset är 42, euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Kuukauden alussa sää oli epävakaista ja viileää. Hallaa esiintyikin kuukauden alkupäivinä koko maassa. Sateet puolestaan olivat runsaimpia maan itä- ja pohjoisosassa. Päivän ylin lämpötila kohosi asteen yläpuolelle yleisemmin vasta. päivän tienoilla, jolloin lähes koko maassa oli parin päivän poutajakso. Kuukauden 11. päivänä saapui lounaasta saderintama, joka vaikutti maan etelä- ja keskiosan säähän usean päivän ajan. Sadealueen etupuolella levisi kuitenkin idästä hyvin lämmintä ilmaa maan itä- ja pohjoisosaan ja helleraja ylittyi 12.-14.6. usealla paikkakunnalla. Tässä yhteydessä mitattiin Raahessa kesäkuun korkein lämpötila 29.2 astetta, ja myös Joensuussa päästiin tuolloin 29 asteeseen. Samaan aikaan etelämpänä lämpötila jäi sateessa asteen alapuolelle. Runsainta sade oli 14. päivänä, jolloin Laatokalta Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä satoi vuorokaudessa yleisesti - mm ja monin paikoin myös ukkosti. Multian Pirttiperän sadeasemalla mitattiin vuorokausisateeksi 48 mm, mutta tutkamittausten perusteella 14.-.6. välisenä yönä lähialueilla arvioidaan sataneen muutamassa tunnissa poikkeuksellisesti peräti mm (lisää sivulla ). Runsas vedentulo vaurioitti alueen teitä. Maan pohjoisosassa sateet jäivät tällöin vähäisiksi. Kuukauden 18. päivä pohjoisesta virtasi viileämpää ilmaa eteläiseen Suomeen, minkä yhteydessä ukkosti usealla paikkakunnalla. Kylmän rintaman ylimenon jälkeen Suomen säätä hallitsi korkeapaine, ja sää pysyi usean päivän ajan poutaisena lähes koko maassa. Pohjoisesta virrannut ilma oli hyvin kuivaa ja niinpä maan itä- ja pohjoisosassa lämpötila laski maanpinnassa paikoin nollan alapuolelle. Juhannukseen mennessä sää muuttui jälleen epävakaiseksi. Juhannusaatto oli kuitenkin vielä eteläisessä Suomessa poutainen, ja muutamalla paikkakunnalla rikkoutui hellerajakin. Maan keski- ja pohjoisosassa sadetta tai sadekuuroja saatiin sen sijaan yleisesti. Monin paikoin jyrähteli ukkonenkin. Juhannuspäivänä maan eteläosa sai sadetta, kun lännestä levisi sadealue maahamme. Maan pohjoisosassa jatkui kuurosateinen sää. Kesäkuun viimeistä viikkoa vietettiin jälleen epävakaisen ja viileän sään merkeissä. Suomi kuului matalapaineen alueeseen ja sadekuuroja tuli monin paikoin. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 61, hinta 3,1 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html Ilmastokatsaus 6/ 3

Kesäkuussa mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i juni på några orter. 1 Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda 1 Pori Björneborg 1 Jyväskylä 1 Kauhava 1 Joensuu 1 Oulu Uleåborg 1 Kuusamo 1 Sodankylä 4 Ilmastokatsaus 6/

Säärintama Suomen yllä 11.-.6. Kesäkuun yksi mielenkiintoinen sääjakso oli 11.-.6. lähes paikallaan pysynyt säärintama sadealueineen ja ukkosineen. Rintama ulottui maan kaakkoisosasta Pohjanmaalle jakaen Suomen kahtia siten, että sen pohjoispuolella lämpötila nousi useana päivänä yli asteen hellerajan, kun taas etelässä jäätiin paikoin alle asteen (kuva 1). Kesäkuun korkein lämpötila mitattiin 13.6. Raahen Lapaluodossa, joka sijaitsee Perämeren rannikolla. Havaintoasema on toiminut vuodesta 1993, ja 29,2 astetta on aseman historian korkein saavutettu lämpötila kesäkuun alkupuoliskolla (1.-.6.). Lämpötilan kohoaminen lähelle astetta oli mahdollista itätuulen puhaltaessa mantereelta. Illalla tuuli kuitenkin kääntyi puhaltamaan mereltä, jolloin lämpötila laski yhden tunnin aikana peräti astetta. Suuria sademääriä Kesäkuun 11.-. päivä mitattiin muutaman vuorokauden aikana monin paikoin yli mm:n sateita. Runsainta sade oli 14.-.6. välisenä yönä Keski-Suomen maakunnassa, jossa tuli voimakkaita ukkoskuuroja. Multian Pirttiperän sadeasemalla mitattiin.6. aamuun mennessä sademääräksi 48 millimetriä. Vielä rankemmin satoi mittausaseman pohjoispuolella noin kilometrin päässä Sahrajärvellä (kts. kannen kuva). Ilmatieteen laitoksen tutkahavainnot vahvistavat, että suppealla alueella kertyi sadetta.6. paikoin yli millimetriä. Kuvassa 2 on erikseen tarkasteltu Sahrajärveltä noin neliökilometrin kokoista aluetta, mistä käy ilmi, että suurin osa sateesta tuli.6. aamuyön tunteina. Näin suuren sadekertymän teki mahdolliseksi ukkossolu, Kuva 1. Päivän ylin lämpötila 13.6. Säärintaman pohjoispuolelle virtasi Venäjältä helteistä ilmamassaa. Lounaassa oli vastaavasti koleaa. joka pysyi pitkään lähes paikallaan. Yli mm:n vuorokausisademäärät ovat kesäkuussa hyvin poikkeuksellisia. Multialla rankkasade aiheutti vahinkoja syövyttämällä ja katkomalla kulkuväyliä useammasta kohdasta. 3 6 9 12 18 21 24 3 6 Kuva 2. Ikaalisten tutkan mittaama sadekertymä Multian Sahrajärvellä 14.6..6. Runsaimmin satoi.6. klo 3 klo 6, peräti 8mm. Voimakkaita kuuroja tuli myös 14.6. edellisenä iltana sekä aamuna. Ilmastokatsaus 6/

Puijolle pysyvää mittaustoimintaa Ilmatieteen laitoksen Kuopion yksikkö aloitti toimintansa vuoden alussa. Se muodostettiin yhdistämällä Rissalan lentokentällä aikaisemmin toiminut Lento- ja sotilassääpalvelu ja Kuopiossa aloitettu Ilmatieteen laitoksen tutkimustoiminta. Näin syntynyt uusi yksikkö keskittyy ympäristö- ja ilmastotutkimukseen ja sääpalveluiden tuottamiseen. Yksikön yhtenä päätavoitteena vuonna on mittausaseman perustaminen Kuopiossa sijaitsevaan Puijon näkötorniin. Hanke etenee yhteistyössä Kuopion yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen kanssa. Pohjatyötä tornin tutkimuskäyttöön ottamiseksi on tehty jo reilun vuoden ajan. Mittausasemalla on myös tarkoitus toteuttaa rutiinimittausten lisäksi vuosittain intensiivisiä mittauskampanjoita laajalla mittauskalustolla. Puijon tornin mittausasemalta on tavoitteena saada lisätietoa kaupungin ilmansaasteiden vaikutuksesta pienhiukkasten ja pilvipisaroiden vuorovaikutukseen. Erityisesti pyritään selvittämään ihmisen toiminnan tuottamien pienhiukkasten ja meteorologisten tekijöiden vaikutusta pilvien syntyyn. Tämän kaltaiseen tutkimukseen Puijon torni on oivallinen paikka, koska tornin on havaittu olevan usein pilven peitossa. Kun tilanne on tämä, mitataan samanaikaisesti pilvipisaroiden ja pilven sisäisten pienhiukkasten kokojakaumaa sekä pilven ulkopuolisten pienhiukkasten kokojakaumaa. Pienhiukkasia mitataan DMPS-laitteistolla kokoalueella 7-9 nm. Pilvipisaroiden kokojakauman mittaamiseen käytetään Cloud Droplet Probe (CDP) -laitetta, joka kykenee mittaamaan 2- mikrometrin kokoisia pisaroita. Pilven ulkopuolinen hiukkaskokojakauma saadaan, kun pilvipisarat kuivataan tähän tarkoitukseen suunnitellulla näytteenottimella. Myös pilvettömissä olosuhteissa mitataan pienhiukkasten kokojakaumaa. Hiukkasten koon lisäksi mitataan niiden optisia ominaisuuksia. Nefelometrilla mitataan, kuinka valo siroaa hiukkasista ja etalometrilla, miten hiukkaset absorboivat valoa. Mittauksilla selvitetään, kuinka suuri osa ilman pienhiukkasista aktivoituu pilvipisaroiksi ja kuinka suuri osa pysyy hiukkasina erilaisissa olosuhteissa. Kokeellisia mittaustuloksia käytetään mm. ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä tutkivassa Max Planck -instituutin johtamassa COSMOS-projektissa, jossa Kuopion yksikkö on aktiivisesti mukana. COS- MOS-projektissa kehitetään ilmastomalleja, joiden verifioimiseen tarvitaan kokeellisia tuloksia antamaan lisätietoa pienhiukkasten vaikutuksesta. Mittausaseman käynnistymisen myötä Ilmatieteen laitoksella on Kuopiossa pysyvää mittaustoimintaa. Pienhiukkasten ja pilvipisaroiden mittauksen lisäksi Puijon torniin asennetaan laaja meteorologisten parametrien mittauskalusto, jolla tuotettua reaaliaikaista tietoa voivat hyödyntää myös Kuopion yksikön sääpäivystäjät päivittäisessä työssään tarkempien lentosääennusteiden tuottamiseen. Tiedot tallennetaan Ilmatieteen laitoksen tietokantaan, josta ne ovat hyödynnettävissä. Tallennettavia ja kerättäviä tietoja ovat lämpötila, ilman kosteus, ilmanpaine, tuulen suunta ja nopeus sekä vallitseva sää. Ilmatieteen laitoksella on ollut jo useiden vuosien ajan vastaavaa mittaustoimintaa Pallastunturilla, jossa toimii Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) Global Atmosphere Watch (GAW) -ohjelmaan kuuluva mittausasema. Puijon mittaustuloksille saadaan merkittävää lisäarvoa, kun tuloksia verrataan Pallaksen asemalta saatuihin tuloksiin. Puijon ja Pallaksen mittaustulosten yhdistäminen tuottaakin kansainvälisesti ainutlaatuista tietoa. Ensimmäiset pienhiukkasten kartoitusmittaukset Puijon tornin katolla aloitettiin kesäkuun puolivälissä. Kartoitusmittauksista saadaan lisätietoa, mihin pienhiukkasten näytteenottopaikat tulee sijoittaa. Ennen talven tuloa tornissa pyritään tekemään ulkoasennukset eli sijoittamaan paikoilleen sääanturit ja pilvipisaroiden kokojakauman mittalaite. Tavoitteena on, että asema tuottaa automaattisesti tietoa vuoden loppuun mennessä. Pintasäähavaintoasema Kuopion Yliopiston alueelle Kuopion pintahavaintotoiminnassakin tapahtuu muutoksia kesän kuluessa. Kuopion yksikön yhteyteen yliopistoalueelle perustetaan uusi automaattinen sääasema. Mittalaitteet asemalle siirretään Kuopion lentoasemalta ja Kuopion keskustan sääasemalta. Aseman havainto-ohjelmassa ovat seuraavat suureet: Pilvenkorkeus, ala- tai keskipilvien määrä, kokonaispilvisyys, näkyvyys, vallitseva sää, mennyt sää, tuulen suunta ja nopeus, maksimituuli, lämpötila, lämpötilan maksimi, lämpötilan minimi, suhteellinen kosteus, kastepiste (laskennallinen), ilmanpaine aseman tasossa, merenpintaan redukoitu ilmanpaine, painetendenssi, sademäärä, sateen intensiteetti, lumen syvyys ja auringonpaiste. Kari Heikkinen 6 Ilmastokatsaus 6/

Kuva 2. Puijon tornin katolle on tarkoitus asentaa vastaavanlainen mittauslaitepatteristo kuin Pallastunturilla. Kuva 1. Mittalaitteet asennetaan Puijon mäen laella sijaitsevan tornin kattotasanteelle, joka on 6 metrin korkeudella meren pinnasta. Kuva 3. Uusi automaattinen sääasema perustetaan Savilahden rannalle parin kilometrin päähän taustalla häämöttävästä Puijon tornista. Ilmastokatsaus 6/ 7

Kesäkuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm 1971- Päivä Päivä Päivä 1971- Suurin Päivä 1971- päivässä UTÖ 12.4 12.3 19.7 7.7 1 4. 14 44 37 21 11 - JOMALA 12.2 *13.. 24 -.6 2-4. 2 1 86 *42 34 11 - RUSSARÖ 13.3 13.2 22.1 18 6. 1 2. 3 48 3 18 4 - HKI-VANTAA 14.2 14.6 24.2 18 3. 2-4.3 2 78 49 17 4 - BÅGASKÄR 13.9 13. 23.1.9 2 39 37 12 4 - HELSINKI KAISANIEMI 14.4 14.8 23.1 4. 2 2.2 2 72 49 16 4 - HELSINKI ISOSAARI 13.7 21.1 7. 1 1. 26 16 4 - RANKKI 13.9 13.9 21.2 18 4. 2 1.8 2 8 44 23 12 - PORI 13.7 14.1 23. 17 2.3 3 4 16 29 - TURKU 13.8 14.7. 18 3.2 2-1.6 9 38 2 4 - JOKIOINEN OBS. 13.4 14.1 24.2 24.6 2-2.3 2 7 7 13 4 - TRE-PIRKKALA 13.6 14.4 24.4 24 1.1 3 73 62 16 12 - LAHTI 14. 14.6.6 24 -. 2-1.8 2 1 82 6 19 12 - UTTI 14. 14.8 24.1 24 1. 2-2.2 2 7 7 18 13 - LAPPEENRANTA 14.4 14.7 26.1 13 3.1 2-2.4 4 6 4 12 - NIINISALO 13. 13.8 23.8 18.3 3-1. 8 82 71 12 - JÄMSÄ HALLI 13.7 14.3.4 24 1.7 3 -.8 3 91 9 28 - JYVÄSKYLÄ 13.6 14. 24.7 13 1.2 2-1.1 9 89 9 19 13 - MIKKELI 14.1 14.3 27.7 13-1.1 2 1 3 6 7 - VAASA 13. 13.6 23. 17 1.7 3 3 43 28 - VALASSAARET 11.8 11. 19. 24 4.6 2 39 7 13 - KAUHAVA 13.9 13.7 24. 21.3 3-2.4 3 3 14 14 - ÄHTÄRI 13.1 13.3 23.7 21-1.9 2-3.8 2 3 67 64 22 13 - VIITASAARI 14.2 14.3 26.8 13 3.9 2 -.7 2 69 6 16 14 - KUOPIO 14.7 14.7 26.9 13 6.2 4 1.7 2 66 6 18 14 - JOENSUU 14. 14.2 29. 13.1 2 37 67 13 24 - YLIVIESKA 13.2 28.6 13-1.8 8 2 97 37 17 - KAJAANI 13.9 13.3 26.6 13.1 1 44 61 14 6 - HAILUOTO 13. 12.6 27.6 13-1.3 1 -.7 3 2 41 27 - OULU 14.4 13.6 28.8 13 1.9 1 21 4 9 27 - PUDASJÄRVI 14.1 26.8 13 1.8 1 32 9 27 - SUOMUSSALMI 12.4 24. 13 -.7 1-3.7 1 2 44 11 - KUUSAMO 12.8 11.6 23.7 13.1 1 3 68 8 6 - PELLO 13.3 12.6 26.7 13 1.4 1 37 4 6 24 - ROVANIEMI 13.2 12.2.4 13 4. 3 1.8 3 3 9 11 - SODANKYLÄ 13. 11.6 26. 13-1.2 2 -. 1 2 39 7 14 24 - MUONIO 12.1 11.2 26.3 13-1. 2-2.9 2 2 9 6 24 - KILPISJÄRVI 8.8 7. 21.8 17 -.9 8-4. 8 4 4 19 - IVALO 12.2.7 23.9 12 -.6 2 1 47 2 11 24 - KEVO 11.3 9.6 24.9 21 -.6 3-3.2 3 1 37 49 13 6 - Pakkaspäiviä * Vertailukauden 1971- keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus 6/

Kesäkuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 1 7. 11. 6. 1.8 9.8 14.7 7..2.3 14.3 8..9 11.8.3 11. 2.3. 3...6 17.3 3.2 9.8.1 1.2..7.8 3.1 3 11.3 16.6 3.8.. 14.8 3.4.1.8 1.1.6. 4.6.6 4 11.7 14. 9. 16.7 11. 13.6 9. 9.7.3 14.4 3.6 12. 12.3 17.3 3.1 3.7 12.9 16. 11.3. 11...2 2.1 13. 16. 11.3 2. 12.8 16.3.8 12. 6 11.1 14. 9.4. 8.8.6 8.3 9.7 11. 8.3 12. 16.2 9.. 7 11.6 17.1 4.7 9.7.4 4.6 9.7 13.6 4.1 12.4 17.4 8.6.1 8 13. 17.7 8.8 11. 17.2 4. 11.6 16. 3.3 12.4.1 8.9 9 14.3.2 6.3 11.8 18.4 3.2 12.7 19.2 2.7 14. 18.7 7.1 14.1 18.8 8.1 13.9 18. 9. 14.6 19. 8.6...2 7.3 11 16.4 21.1 9.2..3 21. 6. 9..8 21.1 4.9 6. 16.3.9 9.3 1.8 12 14.9 19.2 12.8 16.4 13.7 19.2 11.2 3.7.9 19.3 13.6 16. 16.4 19.1 14. 4.2 13 13.7 16.7 12. 1.8 12.8 18. 9.7 11.7 17.8.6 2.9 19.8 26.1 16.1. 14 14.6 18.2 11.7. 21. 8. 12.8.9 9.8. 17.6 22.4 14.9 17.8 22.6 12.2.8 22.2 6. 16. 21.7.9 16. 19.1 14.8 1. 16.6 21. 11.8 17. 23.7 9.3 14..6 8.2 14.4 17.9 11.9 17 16.8 21. 11.8.1 17.2 24.2 9..2 16.6 21. 9.. 16.1 19.6.8 18 19.1 24.2 13.6. 18.3. 14. 1.3 16.8 22.7.1.2 17.7 22.7.3. 19 16.7 21.1 12.8 16. 22. 11.1 16.1.1.8. 18.2 12...8.7 9.6 17.3 24.4 8.2 17. 22. 7.4 13.7 18.1 7.2. 21 16.4 21.2 7.6 16.8 21.7 9.6 18. 22.9 12.7.8 21. 6.6 22 17..8 11.4 16.4.6 13.4 18. 22.6 13.6 17.3 22.7.1 23 17.2 22..3 16.7 21.7 13.8.9.2 12. 17.9 22.9 9.1. 24 18.4 24. 12.8 18.7 24.1 13.4 18.1 24.4 13.1. 18. 23.2 12.6 13.9 21. 11.2 2.7 12.2 21.3 11.2 3. 11.4. 9.8 4.2 14.6.2.9 4.3 26 13.4 18.8 7.6.8 13. 17.3 8.7 13. 16.1 8.9 1.1 12.9 18.6 8.6.4 27 13.7 18. 7.2 3.4 13.9. 8.7 3.3 12.2 18.3 7.2 11.4 14.4 18.2.8 2.7 28 12..3 8.9 3.6 11.7.4 9.4.3.2 12. 8.4 9. 12..9 9.9 1. 29.7 16. 8.2 7.6 12. 17.9 8.7 2. 11.7.3 8.4.7 12.2 16.1 6. 4. 13.8 17.8 9.3 2.3 13.9 18.7. 2.1 14.4 17.6 12. 2.1 14.4 17.4 11.7 8.1 14.2 18.8 9.4 13.8 19.2 8.8 13.6 18.3 8. 14.4 18.8 9.6 78.2 37.9 73.1 6.4 KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 1.7 14.2 6.6 9. 13.1 1.9 7.7 11.4. 4. 7.2 1.7.2 2 11..4 6.6 9.9. 4.8 8.2.9..1. 8.8 -.6. 3 12.7 16.8 8.2 1..7.9 2.3.. 14.4 4.. 7.3 11. 2. 2.3 4 13.7 18.3 6.2 13.8 18.7 7.4 2. 12. 16.6 6.6 3.1 11.2 16.2.7 3. 11.3.6 9.7 14. 11.7 16.3.3 3.9 11.3.7 9.6 11.3 13.8 18. 8.7 4.3 6 12.4 14.9.8 1..8 14.8 8.9 2.7 11. 14.1 8.1 8.2 9.9 14.2 6..6 7 11.7 14.8 9. 1.2 8. 11.9 6.9 6.8 11. 4.9 1.1.1 12. 4. 8.6 8 12.2 16.1 7.9 9.8 12.6 3.4 8.8 13..1. 7.6 11.1 3.2. 9 13.3 17.8 6.7 12.9 17.3 8.2 12.1 17.3 6.7 12.9 17. 7.4 14.9 19.9.1. 16.1 22. 9.9.2. 8. 3.4.7 18.6 12..6 11 17.4 21.8.8. 17.8 23.2 11.4 17. 21.1 12.3 14.1 18.7 9.9 12 19.9 23..9 3.2.4..2 18. 22.6 13.3 18. 23.9 9.9 13 21.9 26.9 17.2 21. 28.8 16...4 13.6.3 22.2.7 14 19. 24.3 17.4 17. 19.1 27.7 11.. 14. 24.2 11.3 9.4 14. 4.9.6.1 8. 1.2 11.8.6 9.8.3 12.8.8 9.2.2 12. 16.9.4 16 13.2 16.. 13.9 19.1 9.7 13. 18. 9.9 16. 22.1 8.8 1.1 17 16.8.7 12.9 16.4 21.8 9.7.6.6 9.8 14.3 18.2.2. 18 16.1 22.6 12.7.4 16..3 12.. 16.2 19.4 13.9 12.6 17.7 7.3 19 14. 19.4 9.4 16.2 21.1 8.8.6 19.4.4 13. 17.6 7.3.6.4 9.3 16.8 22.8 9.1 16.9 21.6.6 16.6 23.1 6. 21 17.4 21.6.4 16.8 22.9 9.6.3 16. 21.2 12. 2.2 17.1 23.6 13.6. 22 19.4 23.4.1 18.6.7 14.. 16.3 21.2 11.8 4.2.8 19.6 12.4 3. 23 17.2 21.8 13.3 1.3.4 17.6 14.. 16. 19. 13.3 16.3 19.6 13.7.1 24 17.8 23.8 13.7.8 16.2 21.. 13.2 18.8 11.3 8.6 13.6 18.1.9 11.2 13.2 17.3.7 1.2 13.2 16.2 12..9 11..2 9.4 1.1 9.9 13.3 8..2 26 12.6 17. 9.6.3 14.2 16.7.8 11.4.8 7..4.9 14. 7..2 27 14.1 17.1.7.4 13.2 16.1 11.7 9.1 11.9 14. 8.9 1. 12.4.1 9.2.2 28 12.2.6.. 12.7 16. 9.8 1.3 11.1 13.8 9.1 7.9.8 13.4 8.9. 29 13.9 17.2.2 7.1 13.9 16.3 11..8 13.3 9. 11.2 14.8 8.2 14. 17. 11.6. 16.1.9 11.9 13.9 18.7 7.6 11.6 14.7 7.6 14.7 19.1.7 14.4 19.1 9.8 13.2 17. 9.3 12.2 16. 7.8 6.6 21. 3.3 46.6 Ilmastokatsaus 6/ 9

Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) kesäkuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i juni Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ 13.9 4. 3 4. 7 6. 7. 13.3 3.6 31 7.2 6.2 RUSSARÖ 4.2 3 3. 7.6 4 3.3 16. 11 4.6 24 4.1 24 4.1 4.4 HKI-VANTAAN LA 4.3 3.6 6 4. 7 4.6 14 4.6 11 3.9 18 3.8 22 3.9 2 4. ISOSAARI 9 6.3 7.7 6 7.2 8 4.8 12 4.3 4.9 14 4.6 18 4.7 1. RANKKI 12 3.6 12 4.8 8 4.8 6 4.1 3.4 24 4.3 3.8 18 2.9 4. ISOKARI.7 4 3. 3. 7. 21 6.9 7 3.3 8 4.3 23 6.9 6.1 TRE-PIRKKALAN LA 11 2.9 7 2.6 3.7 7 2.7 12 2.9 13 3. 19 3.2 14 2. 12 2.6 TAHKOLUOTO 17. 4 3.8 4 4. 9.8 6.1 9 4..3 31 6.7 1.6 JYVÄSKYLÄ LA 13 2. 2. 8 2.6 13 2.7 8 3.7 8 2.7 13 2.9 17 2.6 11 2.4 VALASSAARET 9 7.1 17.2 8 3. 3 1.7 17. 4.7 14 4.6 12. 4.9 KUOPIO LA 6 2.4 12 3.4 16 2.8 3. 3.3 11 3. 14 2.7 11 2.7 4 2.8 ULKOKALLA 14.1 11 6. 4.9 7 4.8 9 4.6 19 6.2 14. 13 4.4 4.1 KAJAANI LA 1 1. 11 3.7 19 4. 12 2.8 9 2. 7 2.2 3.8 3.1 12 2.9 OULU LA 8 2.2 7 3.8 13 3.9 16 2.8 9 2.3 9 3.2 3.3 11 3.6 6 3. KEMI AJOS 9.3 13 4.8 13 4.4 13 4.4 14.2 19.9 9 4.6 11 4.7. KUUSAMO LA 4 2. 12 2.4 26 2.9 14 3.6 8 2.6 13 3. 11 2.9 8 2.8 2.8 ROVANIEMI LA 8 2.9 16 4.1 4.2 11 3.1 14 3.2 21 3. 6 2.7 9 3.2 3. SODANKYLA 8 2. 13 2.6 2.4 17 2. 2.8 14 2.7 2.3 11 2.9 3 2. IVALO LA 17 3.2 22 3.2 6 2.4 6 3.2 7 2.4 19 3.7 2.7 7 3. 8 2.9 KEVO 32 3.3 4 2. 6 3.2 12 2.8 19 2.4 3 3.3 2. 4.2 4 3. Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 14 m/s, taulukon asemilla UTÖ. Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: Sääennätyksiä toukokuussa tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 27, C Puumala kk 24.. Alin lämpötila -11, C Kittilä Pokka 2.. Suurin kuukausisademäärä 113 mm Kolari Venejärvi Suurin vuorokausisademäärä 34 mm Lohja Porla 31.. Suomen ennätykset toukokuussa Ylin lämpötila 31, C Lapinjärvi..199 Alin lämpötila -24,6 C Enontekiö 1..1971 Suurin kuukausisademäärä 137 mm Viitasaari Huopana 3 Information På baksidan har vi sammanfattat junivädret på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. Ilmastokatsaus 6/

Kasvukauden tilanne 4......4 alle Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) 1.7. Den effektiva temperatursumman (daggrad) 1.7. Heinäkuun keskimääräisiä tietoja Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) keskimäärin 1.7. vertailukaudella 1971- Den effektiva temperatursumman (daggrad) 1.7.under normalperioden 1971- yli 8 71...8 61...7 1...6 16...18 14...16 12...14 Heinäkuun keskimääräinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971- Nederbörden (mm) i medeltal i juli under normalperioden 1971- Keskilämpötila ( C) heinäkuussa vertailukaudella 1971- Medeltemperaturen ( C) i juli under normalperioden 1971- Ilmastokatsaus 6/ 11

Kesäkuu Juni 14... 13...14 12...13 11...12...11 9... 8...9 7...8 1,...1,,...1,,..., -,..., -1,...-, -1,...-1, -2,...-1, Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 1971- keskiarvosta 81...1 1...8 41... 31...4 21... 11... yli 1......1 7......7... Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden 1971- keskiarvosta