LUPAPÄÄTÖS Nro 89/07/2 Dnro Psy-2006-y-140 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2007 1 ASIA Kuusamon kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Kuusamo LUVAN HAKIJA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL 2 00791 Helsinki
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesilain mukainen toiminta... 5 Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Päästöt pintavesiin... 6 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 7 Vesistön tila ja käyttö... 7 Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus... 7 Kalatalous... 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 8 Vaikutus pintavesiin...8 Vaikutus kalatalouteen... 8 Hankkeen hyödyt ja vahingot... 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 9 Käyttötarkkailu... 9 Päästötarkkailu... 9 Vaikutustarkkailu... 10 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 12 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 12 Kalataloudelliset velvoitteet... 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Lupahakemuksen täydennykset... 12 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 12 Muistutukset ja mielipiteet... 13 Hakijan kuuleminen ja vastine... 14 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 14 VESITALOUSLUPARATKAISU... 14 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 14 LUPAMÄÄRÄYKSET... 15 Vesitalousluvan määräykset... 15 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 15 Päästöt pintavesiin... 15 Päästöt ilmaan... 16 Melu... 16 Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen... 16 Varastointi... 16 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 16 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 16 Toiminnan lopettaminen... 17 Kalatalousmääräys... 17 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 17 RATKAISUN PERUSTELUT... 17 Lupaharkinnan perusteet... 17 Luvan myöntämisen edellytykset... 17 Vesitalouslupa... 17
Ympäristölupa... 17 Lupamääräysten perustelut... 18 Vesitalousluvan määräykset... 18 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 18 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 18 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet... 19 Toiminnan lopettaminen... 19 Kalatalousmääräys... 19 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 19 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 20 Päätöksen voimassaolo... 20 Lupamääräysten tarkistaminen... 20 Korvattava päätös...20 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 20 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 20 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 20 KÄSITTELYMAKSU... U 21 Ratkaisu... 21 Perustelut... 21 Oikeusohje... 21 MUUTOKSENHAKU... 22 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ympäristölupavirastoon 15.11.2006 toimittamassaan hakemuksessa hakenut ympäristö- ja vesitalouslupaa toiminnan jatkamiseen Kuusamon kalanviljelylaitoksella siten, että laitokselle johdettava vesimäärä on nykyisen luvan mukainen eli enintään 0,2 m 3 /s, fosforikuormitus on enintään 100 kg vuodessa. Koska laitoksen kuormitus voidaan luotettavasti mitata, hakija on esittänyt, että nykyisen luvan mukaista rehunkäytön rajoitusta ei aseteta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kuusamon kalanviljelylaitos sijaitsee Pohjois-Kuusamossa Käylän taajamassa Kitkajoen Käylänkosken oikealla rannalla Senaatti kiinteistöiltä vuokratulla tontilla. Laitos on aloittanut toimintansa vuonna 1934. VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin mukaan muun kuin vesialueen omistajan tai osakkaan johtaessa vettä vesistöstä muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi veden johtamiseen ja sitä varten tarvittavien laitteiden pitämiseen toisen vesialueella on haettava lupa. Lupaa on haettava myös silloin, kun vesialueen omistaja tai osakas haluaa johtaa alueelta vettä nesteenä käytettäväksi ja sanottu toimenpide aiheuttaa vesilain 1 luvun 12 15 :ssä tarkoitetun muutoksen tai seurauksen. YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava kalankasvatuslaitokselle, jossa käytetään vähintään 2 000 kg kuivarehua vuodessa taikka jos kalan lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalanviljelyä koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja veden johtamista koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 9 luvun 2 :n 1 momentin nojalla.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomen vesioikeuden 29.5.1996 antaman päätöksen nro 32/96/1 nojalla. Laitos sijaitsee valtion maalla. Vuokranantajana on Senaatti-kiinteistöt. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Laitosalue sijaitsee Kuusamon kaupungin Virrankylässä tilalla Käylänkoski RN:o 136:0. Alueella ei ole detaljikaavaa eikä yleiskaavaa. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kuusamon laitoksen päätoiminta-alueena on Kuusamon ylänköalueen Vienanmereen ja Perämereen laskevat vesistöt, mutta mätiä ja poikasia tuotetaan myös muiden alueiden istutuksia varten. Kuusamon laitoksen toiminta painottuu poikastuotantoon, joskin paikallisten kalakantojen emokalaviljelyn merkitys on keskeinen. Tutkimuslaitos joutuu valtion tuottavuusohjelman johdosta karsimaan laitosverkkoaan, mistä syystä tuotantoa joudutaan järjestelemään uudelleen ja myös Kuusamon laitoksessa varautumaan siihen, että emokalaviljelyn osuus tuotannosta kasvaa. Laitoksella voidaan tuottaa yhteensä noin 20 miljoonaa siian ja harjuksen vastakuoriutunutta poikasta, noin 250 000 1-vuotiasta ja noin 160 000 2 3-vuotiasta järvitaimenen poikasta. Lisäksi tuotetaan järvilohen ja nieriän poikasia alueellista kysyntää vastaavasti. Viljelyssä on viisi kalalajia ja niistä 15:n eri vesistön kantaa. Vesilain mukainen toiminta Laitokselle saadaan johtaa vettä Kitkajoesta 0,2 m 3 /s. Kasvatus tapahtuu sisätiloissa. Laitoksella on betonialtaita 12, isoja lasikuitualtaita 22 ja pieniä lasikuitualtaita 38. Altaiden yhteispinta-ala on noin 1 000 m 2 ja tilavuus noin 1 090 m 3. Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta Nykyisen luvan mukainen kasvatettava kalamäärä on noin 15 000 kg/v, käytettävä rehumäärä enintään 18 000 kg/v sekä fosforikuormitus enintään 95 kg/v ja 0,55 kg/vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuosina 1996-2005 laitoksella käytettiin kuivarehua 8 500 13 300 kg/v, keskimäärin noin 11 490 kg/v ja kasvatettiin kalaa 7 109 13 054 kg/v, keskimäärin 10 720 kg/v ja kasvatuksesta aiheutui fosforikuormitus 46 68 kg/v, keskimäärin 57 kg/v. Kalat ruokitaan automaateilla. Rehu säilytetään kylmähuoneessa ennen käyttöä. Rehut ovat tehdasvalmisteisia kuivarehuja. Niiden fosforipitoisuus on vuosina 1996 2005 ollut 1,05 1,25 %, keskimäärin 1,2 % ja typpipitoisuus 7,2 7,9 %, keskimäärin 7,5 %.
Laitoksen vedet johdetaan Kitkajokeen välittömästi laitokselta alavirtaan. Kaikki laitoksen altaat ovat itsepuhdistuvia ja varustettu lietetaskulla. Poikashallin lietevedet imetään alipaineella työpäivittäin ja pumpataan Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle. Allashallin isojen altaiden lietetaskut tyhjennetään omapaineisesti noin kaksi kertaa viikossa lietebunkkeriin, josta laskeutuksen jälkeen selkeytynyt vesi johdetaan Kitkajokeen ja liete johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Lietettä poistetaan noin 460 m 3 /v. Desifiointi- ja pesuaineet, formaliini, nukutusaine MS222 ja lääkeaineet säilytetään niille erikseen rakennetussa kemikaali/myrkkyvarastossa, jossa on erillinen ilmastointi. Formaliinia on käytetty vuosina 1996 2005 9 133 l/v, keskimäärin 48 l/v, suolaa 530 1 935 kg/v, keskimäärin 1 400 kg/v ja malakiittia neljänä vuonna 6 93 kg/v, keskimäärin 64 kg/v. Toiminnasta syntyvät pakkausjätteet (100 kg/v) ja talousjätteet (500 kg/v) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Kuolleet kalat (800 kg/v) säkitetään, kalkitaan ja viedään kaatopaikalle. Asumajätevesien määrä on ollut vuosina 2000 2005 397 536 m 3 /v keskimäärin 465 m 3 /v. Asumajätevedet johdetaan omapaineisesti laitosalueella olevaan umpikaivoon, josta ne pumpataan Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle. 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kaikki laitoksen altaat ovat itsepuhdistuvia ja varustettu lietetaskulla. Poikashallin lietevedet imetään alipaineella työpäivittäin ja pumpataan sitten Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle. Allashallin altaiden (pinta-ala 64 m 2 ) lietetaskut tyhjennetään omapaineisesti lietebunkkeriin keskimäärin kaksi kertaa viikossa, josta laskeutuksen jälkeen selkeytysvesi johdetaan Kitkajokeen ja liete pumpataan Käylän seudun vesiosuuskunnan puhdistamolle tai ajetaan lieteautolla Kuusamon Energiaja vesiosuuskunnan puhdistamolle Kuusamoon. Lietettä poistetaan vuosittain keskimäärin 460 m 3. Lietteenpoistossa ei ole tapahtunut muutosta edellisen lupapäätöksen jälkeen. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Kuusamon kalanviljelylaitoksella on vuosina 1996 2005 käytetty rehua keskimäärin 11 490 kg vuodessa, vaihtelu 8 500 13 300 kg vuodessa. Ainetaselaskelman perusteella on vuosina 1996 2005 vesistöön joutunut fosforikuormitus ollut keskimäärin 57,1 kg/v ja vaihtelu 45,5 67,7 kg/v sekä typpikuormitus keskimäärin 432 kg/v ja vaihtelu 340 510 kg/v. Ravinnekuormitus oli pienimmillään vuonna 2003 ja suurimmillaan vuonna 1996. Vuosina 1996 2005 oli laskennallinen maksimaalinen elokuun rehunkulutuksen mukaan laskettu vuorokautinen fosforikuormitus keskimäärin 0,36 kg/vrk, vaihtelu 0,31 0,43 kg/vrk ja typpikuormitus 2,7 kg/vrk, vaihtelu 2,2 3,1 kg/vrk. Tehtyjen mittausten mukaan on vuosina 1996 2005 fosforikuormitus ollut kesäkuussa keskimäärin 0,11 kg/vrk, vaihtelu 0,07 0,18 kg/vrk, heinä-
kuussa keskimäärin 0,09 kg/vrk, vaihtelu 0,06 0,13 kg/vrk ja elokuussa keskimäärin 0,12 kg/vrk, vaihtelu 0,03 0,22 kg/vrk. Kuormitus on ollut jatkuvasti pienempää kuin lupamääräyksen sallima 95 kg fosforia vuodessa ja 0,55 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen ja ympäristön yleiskuvaus Kitkajoen valuma-alue on Käylässä 1 740 km 2 ja järvisyys 21,7 %. Käylänkosken virtaamat ovat vuosina 1991 2000 olleet: HQ 36,0 m 3 /s MHQ 31,3 " MQ 19,7 " MNQ 11,4 " NQ 7,6 " Alueen luonto ja suojelukohteet Laitosalueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai uhanalaisten kasvien tai eläinten esiintymiä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Hankkeen vaikutuspiirissä ei ole vedenottamoita, leirintäalueita eikä yleisiä uimarantoja. Alle kolmensadan metrin etäisyydellä laitoksesta on noin 20 asuttua kiinteistöä. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu ja vesistön käyttökelpoisuus Järvisyydestä johtuen maa- ja metsätalouden kuormitus ei vaikuta Kitkajoen pitoisuuksiin siinä laajuudessa kuin vähäjärvisissä vesistöissä. Suurin asutustaajama, Posio, on Yli-Kitkajärveen laskevan Posionjärven rannalla. Rukan alueen puhdistetut jätevedet johdetaan Yli-Kitkajärven Kesälahteen. Haja-asutus on alueella runsasta. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Kitkajärvien ja Kitkajoen vedenlaatu on arvioitu kokonaisuudessaan erinomaiseksi. Kalatalous Kitkajoen virkistyskäyttöarvo on suuri ja siellä on mm. alkuperäinen luontainen järvitaimenkanta. Taimenen lisäksi saalislajeja ovat harjus, siika, ahven, hauki, särki ja kiiski. Vaikutusalueella ei ole ammattikalastusta. Ka-
lastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Tärkeimmät pyydykset ovat eri harvuiset verkot, katiskat ja vapakalastusvälineet. 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Kuusamon kalanviljelylaitoksen vesistövaikutuksia on tarkkailtu kuluneen lupakauden aikana neljältä vesistöpisteeltä, joista 1 on laitokselta ylävirtaan ja 3 laitokselta alavirtaan. Alavirran puoleisista pisteistä kaksi on Käylän jätevedenpuhdistamon kanssa yhteisiä tarkkailupisteitä, joihin siis vaikuttavat myös puhdistamolta tuleva kuormitus. Kalanviljelylaitoksen vaikutusten tarkastelu on tehty laitoksen ylä- ja alavirran puoleisten pisteiden vedenlaatutietojen perusteella. Kalanviljelylaitoksen vesistövaikutukset ovat jääneet vuosittain varsin vähäisiksi. Typen- ja fosforin yhdisteiden määrät eivät ole kasvaneet merkittävästi verrattaessa laitoksen ylä- ja alavirran puoleisten pisteiden pitoisuuksia. Myös rehevyyttä ilmentävän a-klorofyllin ja perifytontelineille kasvaneen päällyslevästön määrien pitoisuuserot ovat jääneet vähäisiksi verrattaessa laitoksen ylä- ja alavirran puoleista pistettä. Vedenlaatua voidaan luonnehtia laitokselta ylä- ja alavirtaan hyvälaatuiseksi sekä rehevyystasoltaan karuksi. Toiminnalla ei ole virkistyskäyttöä haittaavia vesistövaikutuksia. Veden rehevyystason nousu jää laitokselta alavirtaan vähäiseksi ja bakteeripitoisuudet ovat pysyneet pääosin hyvää hygieenistä tilaa kuvaavalla tasolla. Laitoksen alavirran puoleisen Kitkajoen vettä voi täysin käyttää uimiseen ja saunomiseen. Vaikutus kalatalouteen Käylän kalanviljelylaitoksen toiminnalla ei ole negatiivisia vaikutuksia Kitkajoen kalastoon tai kalastukseen. Toiminnalla ei ole vaikutuksia esimerkiksi luontaisesti lisääntyvien kalalajien elinkiertoon. Vaikutukset kalastukseen ovat pääosin myönteisiä, sillä laitokselta istutetaan vuosittain velvoiteistutuksena 1 000 kaksivuotiasta taimenta Kitkajokeen sekä kalastuskokoisia taimenia yhteistyössä lähialueen osakaskuntien kanssa. Alue on varsin suuressa vapaa-ajankalastajien suosiossa, josta kertoo alueelle vuosittain myytävät 2 400 2 500 kalastuslupaa. Hakija on esittänyt nykyisen istutusvelvoitteen jatkamista. Hankkeen hyödyt ja vahingot Toiminnan mitoitusperusteita ovat mädintuotannon, kalakantojen varasäilytyksen ja poikastuotannon tarpeet. Tuotantovastuut on jaettu tutkimuslaitoksen eri laitosten kesken. Laitos työllistää vakinaisesti 5 henkilöä. Hankkeesta ei tarkkailutietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen vuoksi tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai
tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Haitat ovat myös yleiseltä kannalta katsottuna etuihin verrattuna vähäisiä. 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailussa noudatetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 18.6.2000 hyväksymää tarkkailuohjelmaa. Käyttötarkkailu Laitoksen henkilökunta suorittaa käyttö- ja hoitotarkkailun, johon kuuluu seuraavat asiat: kalamäärä kalastokirjanpidon mukaan käytetyn rehun määrä ja fosfori- ja typpipitoisuus kalojen kylvetykset ja lääkitykset ja käytettyjen kylvetys- ja lääkeaineiden määrä poikkeavaa kuolevuutta esiintyessä kuolleiden kalojen määrä punnitustuloksen perusteella, muutoin kuolleiden kalojen määrä ilmenee kalastokirjanpidosta lietteenpoisto ja jätevedenpuhdistamolle pumpattavan lieteveden määrä pumpun käyttöajan ja tehon perusteella laitoksen toimintaan ja hoitoon liittyvät huomautukset. Käyttö- ja hoitotarkkailusta pidetään hoitopäiväkirjaa. Valmistajan ilmoittama kuivarehun fosfori- ja typpipitoisuus ilmoitetaan hoitopäiväkirjassa. Ilmoitukset vesi- ja rehumääristä kirjataan hoitopäiväkirjaan, jotka toimitetaan puolivuosittain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle tammikuun ja heinäkuun loppuun mennessä. Päästötarkkailu Tulevan ja lähtevän veden sekä jätevesikuormituksen tarkkailua suoritetaan 5 kertaa vuodessa; maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Näytteet otetaan tulevasta putkesta ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteenä. Kokoomanäyte otetaan automaattisella näytteenottimella tulovedestä ja poistovedestä poistokaivosta ennen johtamista Kitkajokeen. Näyte otetaan automaattisella näytteenottimella vähintään 24 tunnin aikana tai käsin vähintään 8 tunnin kokoomanäytteenä, jolloin osanäytteet otetaan vähintään 1 tunnin välein. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: lämpötila näytteenottohetkellä kokonaisfosfori sameus fekaaliset koliformiset (44 C) bakteerit heinä- ja elokuussa fekaaliset enterokokit Laitoksessa käytetyn veden määrä mitataan Suomen ympäristökeskuksen Käylän havaintopaikan (Kitkajoki 27 7300220) antamasta paalukorkeudesta putkistovirtauskaavion avulla.
Tulevan ja lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailun yhteydessä otetaan näyte jäteveden käsittelyn tehon tarkkailemiseksi kesä- ja heinäkuun näytteenottokerroilla. Konsultti ottaa näytteen näytteenottoa varten kalabunkkeriin johdetusta, sekoitetusta lietevedestä, josta tehdään seuraavat määritykset: tilavuus kiintoaine haihtumisjäännös kokonaisfosfori Lietteenkäsittelyvesi johdetaan muulloin Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle, jolle on laadittu oma kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Laitoksen viljelyveden tarkkailua varten velvoitetarkkailusta erillisenä laitoksen henkilökunta ottaa näytteet laitokseen tulevasta ja lähtevästä vedestä kahden viikon välein. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: lämpötila happi ph sähkönjohtokyky väri Tiedot kirjataan laitospäiväkirjaan. 10 Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailun avulla pyritään seuraamaan vedenoton ja jätevesien vaikutusta vesistössä. Vesistötarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesientutkimuslaitos. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa maalis- ja elokuussa. Näytteenottopisteiden koordinaatit ovat: Kitkajoki 15600 7357040 4461800 P 1 4 735692 46217 P 2 4 7356720 4463040 P 3 4 735683 46466 Pisteet P 1, P 2 ja P 3 ovat samalla Käylän seudun vesiosuuskunnan vesistötarkkailupaikkoja. Näytteet otetaan virtaukseltaan samanlaisista paikoista 1 metrin syvyydestä. Niistä tehdään seuraavat määritykset: happi happi-% ph alkaliniteetti sähkönjohtokyky väri kokonaisfosfori kokonaistyppi (kokonais-) rauta kiintoaine lämpökestoiset kolit fekaaliset enterokokit
a-klorofylli heinä elokuussa (virtauksiltaan samanlaiset olosuhteet) NO 2 +NO 3 -N (elokuussa) NH 4 -N (maalis- ja elokuussa) PO 4 -P (elokuussa) Lisäksi määritetään näkösyvyys ja tehdään näytteistä kokonaisfosfori suodatuksesta (Standard Methods, viimeinen painos, mukaan). Heinä elokuussa (15.7. 15.8.) havaintopaikoille P 0, P 1, P 2 ja P 3 asetetaan perifytontelineet, jotka poistetaan kolmen viikon kuluttua. Perifytonlevyiltä määritetään päällyskasvuston kiintoainemäärä ja a-klorofyllipitoisuus. Perifytontelineiden tarkkailupisteiden tarkka sijaintipaikka valitaan maastossa siten, että virtausnopeudet ym. oleellisesti tuloksiin vaikuttavat tekijät ovat mahdollisimman samanlaisia. Tulosten toimittaminen ja raportointi Konsultti toimittaa kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kuusamon kalanviljelylaitokselle ja Kuusamon kaupungin ympäristölautakunnalle. Vesistötarkkailutulosten sanallisessa tulkinnassa esitetään tilanne näytteenottohetkellä maastotietoja hyödyntäen. Konsultti toimittaa tulokset Hertta-tietojärjestelmän pintavesirekisteriin annettujen ohjeiden (SYKEn kirje 29.3.2001 julkisen valvonnan alaisille laitoksille) mukaan 3-4 kertaa vuodessa. Konsultti laatii tuloksista yhteenvetoraportin vuosittain helmikuun loppuun mennessä sekä yhteenvedon vuoden 2006 toukokuun loppuun mennessä uutta lupahakemusta varten. Luonnos yhteenvedosta on lähetettävä tarkkailuvelvolliselle ja valvovalle viranomaiselle ennen sen lopullista valmistumista, jotta niiden on mahdollista vaikuttaa raportin sisältöön. Poikkeustilanteet Tarkkailuvelvollisen tulee ilmoittaa sekä ennakoitavissa olevista että havaituista tapahtumista, joilla voi olla merkitystä ympäristön tilaan. Tarkkailun toteuttajan tulee välittömästi ilmoittaa poikkeuksellisista maastohavainnoista ja analyysituloksista tarkkailuvelvolliselle ja viranomaisille jatkotoimista sopimista varten. Kaikkien osapuolten (tarkkailuvelvolliset, tarkkailun toteuttaja, kunnan viranomaiset ja ympäristökeskus ) tiedon saannista tulee huolehtia. Yhteistyö Käylän seudun vesiosuuskunnan kanssa Kuusamon kalanviljelylaitoksen ja Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailuohjelmat on pyritty laatimaan yhdenmukaisiksi näytteenoton ja määritysten suhteen. Julkisen valvonnan alainen konsultti laatii kustannusarvion ja ehdotuksen kustannusten jakamiseksi kalanviljelylaitoksen ja vesiosuuskunnan kesken. Tarkkailuohjelman muuttaminen Tulosten antaessa aihetta ohjelmaan voidaan tehdä muutoksia sopimalla niistä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Samoin sopimalla voidaan vesistötarkkailu liittää osaksi Kitkajoen vesistön yhteistarkkailua. 11
12 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kalataudeilta suojautuminen on sekä rakenteellista että toiminnallista. Rakenteellisessa suojautumisessa on kaksi perusasiaa. Ensimmäinen on sijainti vesistöalueella, jonne siirrot muilta vesistöalueilta on kielletty sekä sijoittuminen siten, että laitoksen yläpuolella ei ole toista kalanviljelylaitosta, jolla minimoidaan tuloveden tautiriskit. Toiminnallisen suojautumisen ydin on kuuluminen Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksen EELA:n kalaterveystarkkailun P1-luokkaan, joka määrittää laitoksen perussuojaustason. Ehdoissa on tarkoin määrätty mm. kalamateriaalin tuontiin, vesitykseen ja rehuihin liittyvistä asioista. Lisäksi laitoksella on sopimus eläinlääkärin kanssa kalaterveystarkkailusta. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Hakijan mukaan hankkeesta ei vesistötarkkailun tietojen perusteella aiheudu haittaa, joka olisi korvattava esimerkiksi rantojen käytön vaikeutumisen tai kalastuksen vaikeutumisen ja saaliin pienenemisen vuoksi. Talousveden saantiin hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta ei aiheudu melua, pölyä tai tärinää, josta olisi haittaa asukkaille, yrityksille, matkailijoille tai muille tahoille. Kalataloudelliset velvoitteet Voimassa olevalla Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksellä on määrätty 1 000 kaksivuotiaan taimenen istutusvelvoite. Hakemuksessa esitetään istutusvelvoitetta jatkettavaksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 20.12.2006 vaikutusalueen rekisterikartalla, laitosalueen kaavoitustiedoilla, rehun fosfori- ja typpipitoisuustiedoilla, selvityksillä vedenkäytön vähentämismahdollisuuksista ja laitoksen asumajätevesien käsittelystä, kuvauksella laitoksen jätevesien vaikutuksista Kitkajoen vedenlaatuun, kalastukseen, kalastoon ja virkistyskäyttöön sekä laitosalueen pintakartalla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kuusamon kaupungissa 5.1. 5.2.2007 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 5.1.2007 Koillissanomissa.
13 Muistutukset ja mielipiteet 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että vesistötarkkailun perusteella laitoksen kuormitus ei juuri ole havaittavissa vesistössä. Vuosikuormitus on ollut tarkkailun perusteella lupamääräysten mukaista. Virtaus- ja laimentumisolosuhteet Kitkajoessa ovat hyvät. Ympäristökeskus on katsonut, että laitokselta vesistöön pääsevän fosforin määrä tulisi säilyttää nykyisellä tasolla eli 95 kg:ssa vuodessa. Toiminnan jatkaminen muutoin hakemusasiakirjojen mukaisena ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Vedenkäyttöä ei voi vähentää nykyisestä. Laitoksella käytetään jo parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ruokintaan on käytettävä ympäristöä vähän kuormittavia kuivarehuja. Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 10 vuoden kuluttua. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on huomauttanut, että hakemus on kalataloudellisten tietojen osalta varsin yleispiirteinen. Etenkin kalastusta laitokselta alavirtaan olisi vähäisiksi arvioiduista vesistövaikutuksista huolimatta pitänyt selostaa hakemuksessa esitettyä tarkemmin. Vesistövaikutusten arvioimiseksi hakemukseen olisi yhteenvedon lisäksi pitänyt liittää myös kertyneet vesistötarkkailuraportit. Kitkajoki on kirkas, vähäravinteinen ja kalastonsakin osalta poikkeuksellisen arvokas, minkä vuoksi vesistöön johdettavaa ravinnekuormitusta ei saa lisätä. Hakijan mukaan laitoksella on varauduttava toiminnan muutoksiin niin, että suurin sallittava fosforikuormitus olisi 100 kg/v. Toteutunut fosforikuormitus on kuitenkin ollut selvästi alle nykyisenkin raja-arvon. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen käsityksen mukaan fosforikuormituksen luparajaa ei tule nostaa, vaan sitä voitaisiin jopa alentaa vastaamaan toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Nykyinenkin luparaja antaa mahdollisuuden huomattaviin muutoksiin laitoksen tuotantosuunnassa ja -määrässä. Suurinta sallittua rehunkäyttömäärää koskeva määräys voidaan poistaa, mikäli fosforin kuormitusarvion perusteena olevat pitoisuusmääritykset tehdään riittävän tiheästi. Istutusvelvoitetta voidaan jatkaa määrältään esityksen mukaisena. Erillisen istutussuunnitelman hyväksyttäminen työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole tarpeen, mikäli käytettävä taimenkanta määrätään lupapäätöksessä. Lupa voidaan myöntää seuraavilla lupamääräyksillä: Laitokselta vesistöön johdettavan fosforin määrä saa olla enintään 95 kg vuodessa ja 0,55 kg vuorokaudessa kuukausikeskiarvona laskettuna. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Hakijan on istutettava laitoksen alapuoliseen Kitkajokeen vuosittain 1 000 kaksivuotiasta Kitkajoen Jyrävän yläpuolista kantaa olevaa taimenta.
14 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaoston käsityksen mukaan haettu ympäristö- ja vesitalouslupa voidaan myöntää. Hakemuksessa esitettyä rehunkäytön rajoituksen poistoa ei tule toteuttaa. Valvonnan uskottavuuden kannalta on tärkeää, että luvassa on yksiselitteisiä kuormituksen rajoittamisehtoja. Lisäksi toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun nimissä edellä mainitun kaltaiset rajoitukset tulisi lupakäsittelyissä poistaa myös muilta kalankasvatuslaitoksilta, mikäli ne poistetaan yhdeltä. Hakemuksen mukaan allashallin isojen altaiden lietetaskut tyhjennetään omapaineisesti noin kaksi kertaa viikossa lietebunkkeriin, josta laskeutuksen jälkeen selkeytynyt vesi johdetaan Kitkajokeen ja liete jätevedenpuhdistamolle. Hakijan tulee selvittää edellä mainitun selkeytyneen veden ravinnepitoisuudet ja sen jokeen johtamisesta aiheutuva kuormitus. Lisäksi hakijan tulee selvittää mahdollisuudet johtaa selkeytynyt vesi jätevedenpuhdistamolle ja siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kunnan terveydensuojeluviranomaisena yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksesta. 4. Kuusamon kaupungin kaavoitusviranomainen Kuusamon kalanviljelylaitos sijaitsee Virrankylässä tilalla Käylänkoski RN:o 136:0. Alueella ei ole detaljikaavaa eikä yleiskaavaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on sähköpostilla 1.3.2007 ilmoittanut, että muistutuksissa ei ole esitetty sellaista, mihin olisi tarpeen antaa vastine. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle luvan veden johtamiseen Kitkajoesta Kuusamon kalanviljelylaitokselle kalanviljelyä varten. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Riista- ja kalatalouden tutkimislaitokselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan kalanviljelyyn Kitkajoen varrella Käylän kylässä sijaitsevalla Kuusamon laitoksella ja käytetyn veden johtamiseen takaisin Kitkajokeen. Kasvatettava kalamäärä vuotuisena lisäkasvuna on noin 15 000 kg.
Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi määrätään istutusvelvoite. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 15 LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan määräykset 1. Laitokselle saadaan johtaa vettä Kitkajoesta enintään 0,2 m 3 /s. Veden johtaminen laitokselle on järjestettävä siten, etteivät yläpuoliset vedenkorkeudet haitallisesti muutu ja muutenkin vesistön muuta käyttöä mahdollisimman vähän häiritsevällä tavalla. Luvan saajan on oltava selvillä käyttämänsä veden määrästä. Virtaaman säätö ja mittaus on tehtävä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Virtaamat on mitattava päivittäin toukokuun ensimmäisen ja lokakuun viimeisen päivän välisenä aikana ja muulloin kerran viikossa. Havainnot on merkittävä hoitopäiväkirjaan. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 2. Kalanviljelylaitoksen laitteiden ja rakenteiden tulee olla ympäristölupavirastolle 20.12.2006 toimitetun hakemussuunnitelman täydennyksen liitteenä 8 olevan 14.12.2006 päivitetyn piirustuksen "Asemapiirros" (MK 1:200) mukaiset. Rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 3. Laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään 18 000 kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 95 kg vuodessa. Kalanviljelylaitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että vesistökuormitus pysyy kaikissa olosuhteissa mahdollisimman pienenä. Kalojen liikaruokintaa ei saa tehdä ja kuivarehusta on erotettava rehupöly ennen ruokintaa. Käytettävän kuivarehun fosforipitoisuus saa jatkokasvatuksessa olla keskimäärin enintään 1,1 % ja typpipitoisuus keskimäärin enintään 7,2 %. Pienpoikasten kasvatuksessa käytettävän rehun fosforipitoisuuden tulee olla mahdollisimman pieni. Kaikki laitoksen altaat ovat itsepuhdistuvia ja varustettu lietetaskulla. Poikashallin lietevedet imetään alipaineella työpäivittäin ja pumpataan Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle. Allashallin isojen altaiden lietetaskut tyhjennetään omapaineisesti noin kaksi kertaa viikossa lie-
tebunkkeriin, josta laskeutuksen jälkeen selkeytynyt vesi johdetaan Kitkajokeen ja liete jätevedenpuhdistamolle. 16 Päästöt ilmaan 4. Laitoksen toiminta sekä rehun, lietteen, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden käsittely on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja. Melu 5. Laitoksen hoito ja kalojen ruokinta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista melua. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 6. Kuolleet kalat ja muut laitoksella syntyvät biojätteet on käsiteltävä Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Rehusäkit tulee toimittaa uusiokäyttöön tai kaatopaikalle. Kalanviljelylaitoksella on kaikessa toiminnassa huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti ja Kuusamon kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Varastointi 7. Kalanrehut on varastoitava asianmukaisesti siten, etteivät vahinkoeläimet pääse niihin käsiksi. Tarkkailu- ja raportointimääräys 8. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristökeskus voi tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja -kuolemista on ilmoitettava viipymättä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Muista ympäristön kannalta merkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
17 Toiminnan lopettaminen 10. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Kalatalousmääräys Luvan saajan on istutettava laitoksen vaikutusalueelle Kitkajokeen vuosittain 1 000 2-vuotiasta Kitkajoen Jyrävän yläpuolista kantaa olevaa taimenta. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu kalanviljely täyttää ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Lupamääräysten edellyttämällä tavalla tapahtuvasta pintaveden johtamisesta laitokselle saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Ympäristölupa Kalanviljelylaitosten aiheuttama kuormitus kohdistuu Kitkajokeen. Tämä aiheuttaa vesialueen levänkasvun lisääntymistä lämpimän veden aikana erityisesti laitoksen lähialueilla. Vedenlaadun muuttuminen ja perifytonin (päällyslevästön) kasvun lisääntyminen ei ole kuitenkaan niin voimakasta, ettei luvan myöntämiselle olisi edellytyksiä.
Ottaen huomioon lupamääräykset laitoksen hoidosta, lietteen poistosta ja käsittelystä sekä rehun määrästä ja laadusta toiminta vastaa Kuusamon kalanviljelylaitoksen olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Laitoksen rehunkäyttöä ja fosforikuormitusta ei lisätä nykyisestä, joten kuormitus ei kasva. Vesistön tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 29.5.1996 myönnetyn Pohjois-Suomen vesioikeuden luvan nro 32/96/1 antamisen jälkeen. Vesistöön joutuva laskennallinen ja mitattu fosforikuormitus vuosina 1996 2005 on ollut keskimäärin noin 60 % luparajasta, joten kuormitusrajaa ei ole syytä nostaa. Nykyinen luparaja antaa mahdollisuuden huomattaviin muutoksiin laitoksen tuotantosuunnassa ja määrässä. Rehun käytön rajoitusta ei ole syytä poistaa, koska hakemuksessa esitetyllä tarkkailulla ei ympäristölupaviraston arvion mukaan saada riittävän luotettavasti kuormitusta mitattua. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. 18 Lupamääräysten perustelut Vesitalousluvan määräykset Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajalle oikeuden ottaa laitokselle vettä nykyisen luvan määräysten mukaisesti. Nykyisestä vedenotosta ei ole ilmennyt aiheutuneen tai ennalta arvioiden ei vastaisuudessakaan aiheudu kenellekään edunmenetystä. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun määrää ja laatua sekä päästörajoja sekä lietteen poistoa koskevat määräykset ovat tarpeen vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja roskaantumisen estämiseksi. Rakenteita ja niiden kunnossapitoa koskevat määräykset sekä tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnallisista syistä sekä mahdollisten vesien käytölle aiheutuvien vahinkojen varalta. Tarkkailu- ja raportointimääräys Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan muun muassa toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on annettava määräykset lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto vahvistaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun luvassa, ja niiden olennainen sisältö esitetään tämän päätöksen liitteessä 2. Päästötarkkailuohjelma on tarkoitettu tuottamaan tietoa vesis-
töön joutuvasta kuormituksesta kaikissa olosuhteissa ja toiminnan eri vaiheissa. Oleelliset muutokset edellyttävät luvan muuttamista. Voimassa olevaa ohjelmaa noudatetaan, kunnes uusi ohjelma tulee voimaan. Laitoksen sijainti huomioon ottaen ei ole tarpeen määrätä tarkkailemaan ilmaan joutuvia päästöjä, melua, tärinää eikä niiden ympäristövaikutuksia. 19 Häiriöt ja muut poikkeukselliset tilanteet On tarpeen antaa määräys myös kalataudeista ja -kuolemista sekä muista merkittävistä poikkeustilanteista ilmoittamisesta. Toiminnan lopettaminen Ympäristönsuojelulain mukaan on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen varalta. Ympäristölupavirasto katsoo riittäväksi määrätä ilmoituksen tekeminen valvontaviranomaisille, jotka voivat antaa asiassa tarkempia ohjeita. Kalatalousmääräys Istutusvelvoite määrätään hakemuksessa esitetyn mukaisena. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon ympäristökeskuksen kannanoton kuormituksesta ja käytettävästä vesimäärästä sekä lupamääräysten tarkistamisajankohdasta lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Lausunnossa esitetty on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. Ympäristölupavirasto arvioi, että laitoksen koko huomioon ottaen on tarpeen määrätä vain fosforikuormitukselle vuosirajoitus. Fosforikuormituksen mittaaminen tarkkailuohjelman mukaisilla näytteillä ei anna riittävän luotettavaa tulosta kuukausikeskiarvojen laskemiseksi. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Rehun käytön rajoitus on säilytetty valvonnallisista syistä. Fosforikuormituksen mittaaminen tarkkailuohjelman mukaisilla näytteillä ei anna riittävän luotettavaa tulosta kuormituksen arvioimiseksi. Hakemuksessa esitetty tarkkailu on katsottu riittäväksi päästöjen ja vaikutusten selvittämiseksi. Lietebunkkerissa selkeytyneen veden johtamiselle jätevedenpuhdistamolle ei ympäristölupaviraston arvion mukaan ole ympä-
ristönsuojelullisia perusteita, kun otetaan huomioon kuormituksen määrä ja vastaanottava vesistö. 20 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Mikäli luvan saaja aikoo jatkaa kalankasvatusta vuoden 2017 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus tehtävä ympäristölupavirastolle 31.12.2017 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista, lietteenpoistosta sekä selvitys laitoksen vaikutuksesta vesistön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toimenpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Korvattava päätös Pohjois-Suomen vesioikeuden 29.5.1996 antama päätös nro 32/96/1 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 46 1 ja 4 momentti ja 55 2 momentti
Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 22 1 momentti ja 31 1 momentti sekä 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 21 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 050 euroa. Perustelut Kalanviljelylaitosta (kalan lisäkasvu alle 20 000 kg/v) koskevan päätöksen käsittelymaksu on 1 050 euroa. Veden johtamista (vesimäärä yli 500 m 3 /vrk) koskevan asian käsittelymaksu on 980 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun ympäristöministeriön päätöksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut, asian esittelijä, puh. 020 690 182. MK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma
Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 22.10.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
1 Liite 2 KUUSAMON KALANVILJELYLAITOKSEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Kalanviljelylaitoksen käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä laitoksella hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään mm. rehun määrä, laatu ja fosforija typpipitoisuus, käytetyt kemikaalit, lääkeaineet ja rokotteet, kalataudit ja kalakuolemat, käytetyn veden määrä sekä tiedot kasvatetuista ja siirretyistä kalamääristä sekä lietteenpoistoista (ajankohta, poistetun lietteen määrä) ja jätevedenpuhdistamolle pumpattavan lieteveden määrä pumpun käyttöajan ja tehon perusteella. Hoitopäiväkirjat säilytetään laitoksella ja pyydettäessä esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tulevan ja lähtevän veden sekä jätevesien kuormituksen tarkkailua suoritetaan 5 kertaa vuodessa; maalis-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Näytteet otetaan tulevasta putkesta kertanäytteenä ja laitokselta lähtevästä vedestä kokoomanäytteenä. Kokoomanäyte otetaan automaattisella näytteenottimella poistovedestä poistokaivosta ennen purkua Kitkajokeen. Näyte otetaan automaattisella näytteenottimella vähintään 24 tunnin aikana tai käsin vähintään 8 tunnin kokoomanäytteenä, jolloin osanäytteet otetaan vähintään 1 tunnin välein. Näytteistä tehdään seuraavat määritykset: Lämpötila näytteenottohetkellä, kokonaisfosfori, sameus, fekaaliset koliformiset (44 C) bakteerit heinä- ja elokuussa sekä fekaaliset enterokokit Laitoksessa käytetyn veden määrä mitataan Suomen ympäristökeskuksen Käylän havaintopaikan (Kitkajoki 27 7300220) antamasta paalukorkeudesta putkistovirtauskaavion avulla. Tulevan ja lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailun yhteydessä otetaan näyte jäteveden käsittelyn tehon tarkkailemiseksi kesä- ja heinäkuun näytteenottokerroilla. Konsultti ottaa näytteen näytteenottoa varten lietebunkkeriin johdetusta, sekoitetusta lietevedestä, josta määritetään tilavuus, kiintoaine, haihdutusjäännös ja kokonaisfosfori. Lietteenkäsittelyvesi johdetaan muulloin Käylän seudun vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamolle, jolle on laadittu oma kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma. Laitoksen viljelyveden tarkkailua varten velvoitetarkkailusta erillisenä laitoksen henkilökunta ottaa näytteet laitokseen tulevasta ja lähtevästä vedestä kahden viikon välein. Näytteistä määritetään lämpötila, happi, ph, sähkönjohtokyky ja väri. Tiedot kirjataan laitospäiväkirjaan.
2 Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailun avulla pyritään seuraamaan vedenoton ja jätevesien vaikutusta vesistössä. Vesistötarkkailun suorittaa julkisen valvonnan alainen vesientutkimuslaitos. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa maalis- ja elokuussa. Näytteenottopisteiden koordinaatit ovat: Kitkajoki 15600 7357040 4461800 P 1 4 735692 46217 P 2 4 7356720 4463040 P 3 4 735683 46466 Pisteet P 1, P 2 ja P 3 ovat samalla Käylän seudun vesiosuuskunnan vesistötarkkailupaikkoja. Näytteet otetaan virtaukseltaan samanlaisista paikoista 1 metrin syvyydestä. Niistä määritetään happi, happi-%, ph, alkaliniteetti, sähkönjohtokyky, väri, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, (kokonais)rauta, kiintoaine, lämpökestoiset kolit, fekaaliset enterokokit, a-klorofylli heinä-elokuussa (virtauksiltaan samanlaiset olosuhteet), nitraatti- ja nitriittitypen summa elokuussa, ammoniumtyppi maalis- ja elokuussa ja fosfaattifosfori elokuussa. Lisäksi määritetään näkösyvyys ja tehdään näytteistä kokonaisfosfori suodatuksesta (Standard Methods, viimeinen painos, mukaan). Heinä-elokuussa (15.7. 15.8.) havaintopaikoille P 0, P 1, P 2 ja P 3 asetetaan perifytontelineet, jotka poistetaan kolmen viikon kuluttua. Perifytonlevyiltä määritetään päällyskasvuston kiintoainemäärä ja a-klorofyllipitoisuus. Perifytontelineiden tarkkailupisteiden tarkka sijaintipaikka valitaan maastossa siten, että virtausnopeudet ym. oleellisesti tuloksiin vaikuttavat tekijät ovat mahdollisimman samanlaisia. Raportointi Hoitopäiväkirja toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Kasvatuskauden päätyttyä, viimeistään seuraavan vuoden alussa toimitetaan yhteenveto kala- ja rehumääristä ympäristökeskukselle Vahtirekisteriä varten. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteiden analysoinnista Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristökeskukseen helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen laitokselta ottamien näytteiden analyysitulokset. Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesistöstä ottamien näytteiden ana-