Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1
Julkisen talouden rakenteellinen jäämä Lähde: Tal.pol. arviointineuvosto Rakenteellinen jäämä: jäämä, josta on pudistettu suhdanne- ja kertaluonteiset erät 3 Menetetyn työpanoksen hinta Sairaspoissaolot: 3,4 mrd. Sairaana alentuneella työkyvyllä työskenteleminen: 3,4 mrd. Työtapaturmat/ammattitaudit: 2,4 mrd. Työkyvyttömyys: 8 mrd. Terveydenhuolto (ilman ennaltaehkäisyä): 7,8 mrd. Kokonaishinta sairastamisesta/tapaturmista: 25 mrd. 1) 1) STM: Menetetyn työpanoksen kustannus. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid =53630&name=DLFE-32812.pdf 4 2
Potentiaali nostamiseen 5 Laaja työttömyys 2014 Työttömiä työnhakijoita 326 000 (294 000 v. 2013) Tukitoimenpiteillä 122 000 - työllistämistukitoimenpiteillä 37 000 - vuorottelupaikkaan työllistetyt 6 000 - omaehtoisessa opiskelussa 26 000 - työvoimakoulutuksessa 25 000 - työkokeilussa/valmennuksessa 13 000 - kuntouttavassa työtoiminnassa 15 000 Työttömyyseläkeläisiä 9 000 LAAJA TYÖTTÖMYYS 457 000 (418 000 v. 2013) Piilotyöttömät 138 000 TYÖVOIMARESERVI 595 000 (542 000 v. 2013) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja ToimialaOnline 6 3
Rakennetyöttömyys 2014 Pitkäaikaistyöttömät 91 000 Toistuvasti työttömät 42 000 Toimenpiteiltä työttömiksi jäävät 44 000 Toistuvasti toimenpiteillä olevat 8 000 ====== RAKENNETYÖTTÖMYYS 185 000 (160 000 v. 2013) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja ToimialaOnline 7 Osatyökykyiset henkilöä osuus työikäisistä Työikäiset (15-64 -vuotiaat) 3 500 000 100,0 % Väh. yksi pitkäaik. sairaus tai vamma 1 900 000 55,0 % * Työhön/työmahd. vaikuttava 600 000 18,0 % - työssä 400 000 12,0 % - työelämän ulkopuolella 200 000 6,0 % - työkykyinen ja -haluinen 65 000 2,0 % Lähteet: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus ja osana tätä työllisyys ja työkyky tiedustelu v. 2011. 8 4
Työuraan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä saaneet Lähde: ETK ja Findikaattori 9 Elinkaarilaskelmat (http://www.vates.fi/uutiset/2014/tutkimusklubitalot-nelja-case-elinkaarilaskelmaa.html & http://www.vates.fi/vates/tutkimustietoa/vatesin -tutkimukset-ja-tilastot.html#kuntouttava) 10 5
Elinkaarilaskelmien oletuksia Laskelmat on laadittu neljälle henkilöprofiilille: toteutuneesta sekä aktiivisesta ja passiivisesta elämänkaaresta. Laskelmat tehty koko elinkaaren yli ottaen huomioon työhön ja työttömyyteen liittyvät seikat. Ulkopuolelle on siten jätetty lapsuus, koulutus, perhe-elämä, työhön liittymätön julkisten palveluiden käyttö (esim. norm. sairastaminen) sekä vanhuus (pl. eläke) Laskettu sekä henkilön toimeentulo että julkisen talouden tulot (tuloverot, sova-maksut, kulutusverot) ja menot (työttömyys, sote, päihde, vankein) 11 Nainen 53 vuotta 12 6
Case-elinkaarilaskelma Nainen 53 vuotta TOTEUTUNUT Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työura Eläke 21 29 30 38 39 42 43 50 51 58 59 62 63 83 AKTIIVINEN Työtön Työura(sat.) Aktivointi Työura Eläke 21 29 30 34 34 36 36 62 63 83 PASSIIVINEN Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työkyvytön Vankila Eläke 21 29 30 38 39 42 43 50 51 55 56 60 61 64 63 83 13 Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 14 7
Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 15 Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille NETTO: - 992 000 Valtio: -856 000 Kunta: -144 000 Ansiosid: 8 000 NETTO: -1 253 000 Valtio: -1 096 000 Kunta: -165 000 Ansiosid: 8 000 NETTO: 404 000 Valtio: 119 000 Kunta: 166 000 Ansiosid: 119 000 Akt. panostus: 90 000 Akt. panostus: 53 000 Akt. panostus: 76 000 16 8
Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 17 Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 18 9
Nainen 34 vuotta 19 Case-elinkaarilaskelma Nainen 34 vuotta TOTEUTUNUT Mielent.ong. Aktivointi Työura Työtön/Aktiv. Työkyvytön Vanhuuseläke 18-59 33-37 40-42, 46-50 43-45, 51-52 53-62 63-83 AKTIIVINEN Mielent.ong. Aktivointi Työura Vanhuuseläke 18-39 30-33 33-62 63-83 PASSIIVINEN Mielent.ong. Työkyvytön Vanhuuseläke 18-59 22-62 63-83 20 10
Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 21 Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 22 11
Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille NETTO: -42 000 Valtio: -60 000 NETTO: - 445 000 Valtio: -308 000 Kunta: -138 000 Ansiosid: 1 500 Kunta: -47 000 Ansiosid: 65 000 NETTO: -601 000 Valtio: -431 000 Kunta: -173 000 Ansiosid: 3 000 Akt. panostus: 59 000 Akt. panostus: 77 000 Akt. panostus: 1 000 23 Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 24 12
Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 25 Havaintoja case-elinkaarilaskelmista Yksilön talouden kannalta on ratkaisevaa työuran pituus. Merkitystä korostaa ansiosidonnainen sosiaaliturva erityisesti vanhuuseläke. Koko julkisen talouden kannalta on kannattavaa pyrkiä pitämään työttömyysjaksot mahdollisimman lyhyenä ja panostaa aktivointiin vaikka työllistymistä ei aina edes tapahtuisi. Etenkin mitä nuoremmasta kyse. Aikaiset/tuloksekkaat toimenpiteet. Aktivointipanostukset voisivat usein olla kymmeniä- ja jopa satojatuhansia enemmän ja silti kannattavia. Kunnan talouden kannalta ei (välttämättä) kannata pyrkiä työntämään työkyvyttömyyseläkkeelle vaan aktivoimaan esimerkiksi juuri kuntouttavan työtoiminnan kautta sekä estämään mm. syrjäytymistä ja päihderiippuvuutta. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksia terveyden-, mielenterveys- ja päihdehuollon kannalta. Puhtaasti valtion talouden kannalta voisi joskus olla jopa kannattavampaa aktivoinnin sijaan siirtää ansiosidonnaisen turvan piiriin. Tämä edellyttää kuitenkin riittävän pitkää työuraa tätä ennen. Aktivointi on sitä todennäköisemmin kannattavaa mitä pidempi terveydenhuoltopalveluiden kysyntä on edessä ja etenkin mitä todennäköisemmin kehitys johtaa vankeinhoidon tarpeeseen. 26 13
Tarve uudistuksiin politiikkatasolla 27 Keskeisimmät kokonaisuudet Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen kehittäminen Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen 28 14
Tarve uudistuksiin toimintatasolla Case Lahti by Vates: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen osana palvelurakennetta (http://www.vates.fi/uutiset/2014/selvitystyollistamispalvelujen-parantaminen.html) 29 Suosituksia Tavoitteiden kirkastaminen ja yhteensovittaminen Työpaikkojen löytäminen Siirtymien tukeminen Koulutuspolkujen täsmääminen työmarkkinoiden tarpeisiin Työtoiminnan tehostaminen - toiminnan sisällön suuntaaminen - ohjaajien käyttö - asiakasohjauksen kehittäminen Keskeistä eri tahojen yhteistyö ja tiedon siirtyminen 30 15
Mitä tutkimus kertoo työllisyyspalveluiden suuntaamisesta? Profilointi keskeisessä roolissa. Tätä täydentäisi potentiaalisten hyötyjen ja kustannusten arviointi. Tuloksellisempia, kun läheisempi linkki avoimiin työmarkkinoihin tehdään varhaisemmassa/oikeassa ajankohdassa palveluiden/toimenpiteiden välit eivät ole liian pitkiä palvelut/toimenpiteet ovat riittävän pitkiä asiakkaan motivaatio, elämänhallinta, sosiaaliset taidot, työkyky, työelämävalmiudet ja kannustimet ovat kunnossa asiakkaan osaaminen vastaa elinkeinoelämän tarpeita 31 Kiitos! 32 16