Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Samankaltaiset tiedostot
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet

Opetusesimerkki hiukkasfysiikan avoimella datalla: CMS Masterclass 2014

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Hiukkasfysiikan kokeet

Hiukkasfysiikan kokeet

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Theory Finnish (Finland) Suuri hadronitörmäytin (Large Hadron Collider, LHC) (10 pistettä)

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

MasterClass 14. Hiukkasfysiikan kokeet

Suomalainen tutkimus LHC:llä. Paula Eerola Fysiikan laitos ja Fysiikan tutkimuslaitos

SUPER- SYMMETRIA. Robert Wilsonin Broken Symmetry (rikkoutunut symmetria) Fermilabissa USA:ssa

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Hiukkasfysiikkaa. Tapio Hansson

CERN ja Hiukkasfysiikan kokeet Mikä se on? Mitä siellä tehdään? Miksi? Mitä siellä vielä aiotaan tehdä, ja miten? Tapio Lampén

Korrelaatiofunktio ja pionin hajoamisen kinematiikkaa

Havainto uudesta 125 GeV painavasta hiukkasesta

Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa. Kari Rummukainen

Hiukkaskiihdyttimet. Tapio Hansson

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

LHC -riskianalyysi. Emmi Ruokokoski

Mikä on CERN? Conseil Européen pour la Recherche Nucléaire

Fysiikkaa runoilijoille Osa 5: kvanttikenttäteoria

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Aineen rakenteesta. Tapio Hansson

Kvarkkiaineen tutkimus CERN:n ALICE-kokeessa

Suhteellisuusteoriasta, laskuista ja yksiköistä kvantti- ja hiukkasfysiikassa. Tapio Hansson

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Hiukkasfysiikka. Katri Huitu Alkeishiukkasfysiikan ja astrofysiikan osasto, Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

Atomimallit. Tapio Hansson

Paula Eerola

Vuorovaikutuksien mittamallit

Alkeishiukkaset. perushiukkaset. hadronit eli kvarkeista muodostuneet sidotut tilat

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Uusimmat tulokset ATLAS-kokeen Higgs hiukkasen etsinnästä

Atomimallit. Tapio Hansson

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

Neutriinokuljetus koherentissa kvasihiukkasapproksimaatiossa

erilaisten mittausmenetelmien avulla

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Triggeri. Tuula Mäki

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

(Hiukkas)fysiikan standardimalli

Hiukkasfysiikkaa teoreetikon näkökulmasta

Kesätöihin CERNiin? Santeri Laurila & Laura Martikainen Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) Santeri Laurila & Laura Martikainen / HIP

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

Arttu Haapiainen ja Timo Kamppinen. Standardimalli & Supersymmetria

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

Tampere Higgsin bosoni. Hiukkasen kiinnostavaa? Kimmo Tuominen! Helsingin Yliopisto

raudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.

LHC kokeet v J.Tuominiemi /

Sähköstatiikka ja magnetismi

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Mahtuuko kaikkeus liitutaululle?

raudan ja nikkelin paikkeilla: on siis mahdollista vapauttaa ytimen energiaa joko fuusioimalla tätä pienempiä ytimiä tai fissioimalla raskaampia.

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kvanttimekaaninen atomimalli

Monissa fysiikan probleemissa vaikuttavien voimien yksityiskohtia ei tunneta

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Robert Brout. Higgsin bosoni. S. Lehti Fysiikan tutkimuslaitos Helsinki. Francois Englert. Peter Higgs

FYSH300 Hiukkasfysiikka valikoe, 4 tehtavaa, 3h. Palauta kysymyspaperit ja taulukot vastauspaperisi mukana!

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

Massaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

kertausta kertausta tavoitteet gallup

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

AVOIN HIUKKASFYSIIKAN TUTKIMUSDATA OPETUSKÄYTÖSSÄ

Synkrotronisäteily ja elektronispektroskopia. Tutkimus Oulun yliopistossa

Magneettikentät. Haarto & Karhunen.

3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS

Bohr Einstein -väittelyt. Petteri Mäntymäki Timo Kärkkäinen

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

Fysiikan maailmankuva 2015

Fysiikan nykytila ja saavutukset

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

Neutriinofysiikka. Tvärminne Jukka Maalampi Fysiikan laitos, Jyväskylän yliopisto

Kvarkeista kvanttipainovoimaan ja takaisin

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Sekalaisia aiheita. Hiukkaskiihdyttimet ja uudet hiukkaset

(1) (2) Normalisointiehdoksi saadaan nytkin yhtälö (2). Ratkaisemalla (2)+(3) saamme

Lataa Maailmanlopun hiukkanen - Sean Carroll. Lataa

Kvanttimekaniikka: Luento 2. Mar$kainen Jani- Petri

Perusvuorovaikutukset

Väitöskirja Fermilabista! Timo Aaltonen Helsingin Yliopisto Collider Detector at Fermilab (CDF)

Transkriptio:

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan näkökulmasta, vastaavia laitteita myös ydin- ja materiaalitutkimuksessa lääketieteessä monissa kaupallisissa sovelluksissa

Kiihdyttimet Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 2

Miksi kiihdytetään? Heisenbergin epätarkkuusperiaate: Jos halutaan tutkia pienimpiä aineenosia, liikemäärä on oltava vähintään p > ħ/(2 x) = 6.6. 10-16 evs/(2. 10-18 m) 10 11 ev/c = 100 GeV/c GeV/c? GeV? «luonnolliset» yksiköt (ħ = 1, c = 1) jolloin energia, massa ja liikemäärä: GeV Protonin massa 1 GeV Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 3

Mitä kiihdytetään? Kiihdyttimet toimivat sähkö -ja magneettikenttien avulla: kiihdytettävillä hiukkasilla on oltava varaus. Hiukkasia tarvitaan paljon: hiukkasia on oltava «helposti» saatavilla. Hiukkasten kiihdytys ja törmäytys kestää jonkin aikaa: hiukkasten on syytä olla stabiileja eli niiden ei pidä hajota spontaanisti. Sopivia hiukkasia: Elektronit, protonit (sekä näiden antihiukkaset), stabiilit raskaat ion it Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 4

Mistä hiukkasia saadaan? Elektronit: metallipinnasta erkanee elektroneita lämmitettäessä. Protonit: ionisoidaan vetyä. Antihiukkaset: korkeaenerginen hiukkassuihku törmäytetään kohtioon, jossa tapahtuvassa reaktiossa syntyy mm. hiukkas-antihiukkaspareja, jotka voidaan erotella toisistaan magneettikentässä Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 5

Miten hiukkasia kiihdytetään? «Low-tech» esimerkki: Sähkömagneettinen kenttä työntää hiukkasia eteenpäin: Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 6

Hiukkaskiihdyttimen osat RF-kaviteetit antavat hiukkasille lisää energiaa Magneetit ohjaavat hiukkassuihkua dipolit kääntämiseen kvadrupolit fokusointiin sekstupolit kromaattisten virheiden korjaamiseen oktu-, deka-, ja dodekapolit muiden magneettien aiheuttamien virheiden korjaamiseen törmäyskohdan magneetit Tyhjiöputki Muuta: injektiolinja. hiukkassuihkua puhdistavat kollimaattorit, suihkun katkaisin ja pysäytyslinja, jäähdytysjärjestelmä Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 7

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 8

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 9

Miten hiukkasia käännetään? Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 10

Millainen magneettikenttä? Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 11

Dipolit ja kvadrupolit Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 12

Dipolit ja kvadrupolit Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 13

LHC-kiihdyttimen dipolit Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 14

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 15

Törmäykset Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 16

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 17

Mitä törmäyksessä tapahtuu? Elektroni-positroni-törmäys: hiukkaset annihiloituvat ja niiden energia vapautuu uusiin hiukkasiin Protoni-(anti)protoni-törmäys hiukkasten osaset kvarkit ja gluonit vuorovaikuttavat. Raskaiden ionien törmäys kvarkki-gluoni-plasma. Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 18

Törmäykset Kiinteä kohtio Rutherfordin koe Kalibrointi, laitteiden testaus Hiukkasten törmäyttäminen Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 19

Esimerkiksi Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 20

Mittaukset Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 21

Esimerkki: Miten dataa tulkitaan? Törmäyksessä on syntynyt Higgsin hiukkanen, joka hajoaa kahteen fotoniin H 0 Hiukkassysteemin massa on invariantti (Higgsin massa m H ), jolloin fotonien energiasta ja liikemäärästä voidaan laskea: m 2 H = (E 1 + E 2 ) 2 [(p x 1 + p x 2 ) 2 + (p y 1 + p y 2 ) 2 + (p z 1 + p z 2 ) 2 ] Ilmaisimen pitää: tunnistaa fotoni mitata sen energia ja liikemäärä kirjoittaa tiedot muistiin. Fyysikon pitää: löytää ne törmäykset, joissa on Higgs vakuuttua ja vakuuttaa, että löydetty signaali on todella Higgsin hiukkanen. Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 22

Kaikki varatut hiukkaset: Miten hiukkaselle käy aineessa (= hiukkasilmaisimessa)? sähkömagneettinen vuorovaikutus aineen atomien kanssa: energiaa kuluu atomien ionisaatioon. Elektronit ja positronit: jarrutussäteily e ± + N e ± + N + ɣ Fotonit: parinmuodostus ɣ + N e + + e - + N Hadronit (protonit, neutronit, pionit, kaonit jne.) vahva vuorovaikutus aineen atomien ydinten kanssa. Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 23

Hiukkasten vuorovaikutus aineessa Elektronit ja positronit Fotonit Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 24

Miten hiukkasia mitataan? Jälkikammio mittaa varatun hiukkasen radan hajotttamatta sitä Kalorimetrit hajottaa hiukkasen ja mittaa menetetyn energia Muonikammiot mitta muiden osien läpi kulkevat muonit. Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 25

Hiukkasilmaisimen osat Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 26

Jälkikammio Aktiiviset osat keräävät varauksen, joka vapautuu ohikulkevan hiukkasen ionisoidessa aineen atomeja. Osumista voidaan rekonstruoida hiukkasen rata. Sijoitetaan voimakkaaseen magneettikenttään, jolloin hiukkasen rata kaartuu. Tyypillisiä tekniikoita: pii-ilmaisimet lankakammiot (aktiivisena aineena kaasu, esim. Ar, CH) Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 27

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 28

Varatun hiukkasen rata magneettikentässä Voima, joka pitää massan kaarevalla radalla: F= mv 2 /r Magneettikentän varatulle hiukkaselle aiheuttama voima: F = qvb qvb = mv 2 /r mv = p = qbr Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 29

Miksi pitää mitata niin tarkkaan? 18 päällekkäista p-p-törmäystä, mukana neljä muonia Higgsin hajontatuotteina (simuloitua dataa) Poistettu kaikki jäljet, joiden p t < 2 GeV/c Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 30

Kalorimetri Sähkömagneettinen kalorimetri pysäyttää ja mittaa elektronit, positronit, fotonit Hadronikalorimetri pysäyttää ja mittaa hadronit. Ensimmäisessä vuorovaikutuksessa syntyneet hiukkaset vuorovaikuttavat edelleen ja syntyy ketjureaktio, joka loppuu kun kaikki energia on kulunut. Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 31

Kalorimetri Koostuvat joko kokonaan aktiivisesta aineesta esim. kristallit CMS-kokeessa tai levyrakenteessa jossa aktiiviset ja passiiviset osat vuorottelevat esim. aktiivinen neste Ar, tuikemuovi passiivinen lyijy. messinki Aktiivinen osa mittaa varausta tai valoa varaus: ionisaatio valo: hiukkasten menettämä energia kohottaa aktiivisen aineen elektronit korkeammalle energiatasolle, josta palautuminen aiheuttaa valokvantin Passiivinen osa pysäyttää hiukkassuihkun Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 32

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 33

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 34

Myonikammio Myonikammiot ovat jälkikammioita, jotka ovat koeasemassa uloimpana. Kaikki muut hiukkaset pysähtyvät aiemmin. Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 35

Resoluutio Resoluutio = mittaustarkkuus, esim. energian mittaus Hyvä resoluutio Huonompi resoluutio Huonoin resoluutio /E E mitattu /E oikea = 1 Jakauman keskiosaan sovitetaan normaalijakauman tiheysfunktio, josta saadaan (keskihajonta) Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 36

Kalorimetrin resoluutio /E = [(a/ E) 2 + (b/e) 2 + c 2 ] Kalorimetrit: Mitä suurempi energia, sitä tarkempi mittaus. Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 37

Jälkiresoluutio Jälkikammio: Mitä suurempi energia, sitä epätarkempi mittaus. Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 38

Mikä hajonta? Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 39

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 40

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 41

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 42

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 43

Kiinnostavien törmäysten valinta Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 44

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 45

Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 46

Tulevaisuuden näkymiä Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 47

Avoimia kysymyksiä Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet 48