Työttömyyskassan etuudet 2015

Työttömyyskassan etuudet 2015

SISÄLLYSLUETTELO Pro-kassa... 1 Toimintaohje työttömyyden varalta... 2 Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen... 2 Ansiopäivärahan hakeminen... 3 Ansiopäivärahahakemuksen liitteet... 7 Ansiopäiväraha... 11 Ansiopäivärahan työssäoloehto... 11 Omavastuuaika... 14 Ansiopäivärahaoikeuden rajoitukset... 16 Sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan... 20 Ansiopäivärahan laskennassa käytettävät tulot... 21 Ansiopäivärahan laskenta... 22 Korotettu ansio-osa... 24 Esimerkkejä ansiopäivärahan suuruudesta eri tasoissa... 26 Ansiopäivärahakauden kesto... 26 Vanhuuseläkkeelle lisäpäivien perusteella... 27 Ansiopäivien nollaus ja 80 prosentin suoja... 28 Lomautus... 29 Soviteltu ansiopäiväraha... 30 Sovitellun ansiopäivärahan työaikavaatimus... 30 Työajan seuranta... 31 Sovitellun ansiopäivärahan määrä... 31 Sovitellun ansiopäivärahan määrän yläraja... 32 Erityinen sovittelujakso... 33 Sovitellun ansiopäivärahan hakeminen... 34 Työllistymisraha pitkäaikaistyöttömälle... 34 Työttömyyspäivien (500 päivää) kuluminen sovitellun ansiopäivärahan ajalta... 35 Yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan... 35 Sivutoiminen yrittäjä... 36 Yrittäjän työssäoloehto... 37 Jälkisuoja... 37 Työllistymistä edistävät palvelut... 37 Vuorotteluvapaa... 41 Vuorotteluvapaalle siirtymisen ehdot... 42 Vuorottelukorvauksen suuruus... 43 Vuorottelukorvauksen hakeminen... 43 Tietojen antaminen ja luovuttaminen... 45 Työttömyyskassan yhteystiedot... 46

1 Pro-kassa Työttömyyskassa Pro (Pro-kassa) on palkansaajakassa, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa sekä muussa lainsäädännössä työttömyyskassalle säädettyjen etuuksien maksaminen jäsenilleen. Pro-kassan jäseneksi pääsee palkkatyöntekijä, joka työskentelee työntekijä-, toimihenkilö-, esimies-, tai asiantuntijatehtävissä teollisuus-, palvelu-, finanssi- tai ict- ja viestintäsektorilla tai vastaavissa tehtävissä. Pro-kassan jäseneksi pääsevät myös työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain huomioon ottaen edellä mainittuihin ammatteihin opiskelevat ansiotyössä olevat henkilöt. Pro-kassa maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa työttömyyden, työllistymistä edistävien palveluiden (esim. työvoimakoulutus ja omaehtoinen opiskelu) ajalta sekä vuorottelukorvausta vuorotteluvapaan ajalta. Jäsenen on näitä tukia saadakseen täytettävä eri laeissa sekä työttömyyskassan säännöissä määritellyt ehdot. Näitä ehtoja ovat muun muassa vakuutusehto, työssäoloehto ja jäsenmaksujen maksaminen. Työttömyyskassan jäsenyys alkaa jäsenhakemuksen saapumispäivästä, aikaisintaan, kuitenkin siitä päivästä, josta lukien henkilö on maksanut jäsenmaksunsa. Työttömyyskassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa. Kun jäsen siirtyy Pro-kassaan kuukauden kuluessa edellisestä työttömyyskassasta erottuaan, hänelle luetaan hyväksi edellisessä työttömyyskassassa hankittu työssäoloehto ja jäsenyysaika. Jäsenyysja työskentelykaudet eivät kuitenkaan siirry seuraavaan työttömyyskassaan siinä tapauksessa, jos henkilö on erotettu edellisestä työttömyyskassasta esimerkiksi jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi. Jäsenmaksut täytyy maksaa eropäivään asti. Aika, jonka henkilö ei ole minkään työttömyyskassan jäsen, ei käy työssäoloehtoon. Jäsenyyden siirto toisesta työttömyyskassasta Pro-kassaan kannattaa tehdä niin, ettei jäsenyyksien väliin tule katkoksia. Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskassan jäsenmaksun vuosittain. Vuonna 2015 se on 11 euroa palkkatuloista kuukaudessa. Suurin jäsenmaksun suuruuteen vaikuttava tekijä on kassan jäsenten työttömyysaste. Jos jäsen kuuluu myös Ammattiliitto Prohon, työttömyyskassan jäsenmaksu peritään ammattiliiton jäsenmaksun yhteydessä. Jäsenmaksu on 1,4 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta, kuitenkin enintään 57 euroa ja vähintään 11 euroa kuukaudessa. Liiton työssä käyvät vapaajäsenet maksavat kassan jäsenmaksun 11 euroa kuukaudessa. Työttömyyskassan sääntöjen mukaan jäsenmaksu täytyy maksaa kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, johon se kohdistuu. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Työttömyyskassasta siirtyy automaattisesti tieto jäsenpalveluun jäsenen työttömyys-, lomautus-, vuorotteluvapaa- tai koulutusajasta. Tämä opas sisältää työttömyyskassan maksamista etuuksista vain pääpiirteet. Lisätietoja saa työttömyyskassasta.

2 Toimintaohje työttömyyden varalta Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen Jäsenen tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työnhaku aloitetaan verkossa osoitteessa www.te-palvelut.fi. Verkkopalveluun kirjaudutaan pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhaku alkaa heti, kun jäsen on vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. Tämän jälkeen jäsen saa vastaanottoilmoituksen, josta hän näkee lähettämänsä tiedot. Samalla TEtoimisto lähettää ohjeen, miten asiointia jatketaan. Jäsenen kannattaa vielä tarkistaa ilmoittautumisen jälkeen, että hän hakee varmasti kokoaikatyötä. Nimittäin ansiopäivärahaa ei voi saada, jos ei hae kokoaikatyötä. Työnhakua ei voi aktivoida takautuvasti. TE-toimistoon on mahdollista ilmoittautua asiakkaaksi jo työssä ollessa, mutta ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään työsuhteen päätyttyä, ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Tukipaketin saaneen jäsenen tulee ilmoittautua TE-toimistoon työsuhteen päätyttyä, ja hänen tulee pitää työnhakunsa voimassa säilyttääkseen oikeuden ansiopäivärahaan tukipakettiajan jälkeen. Jäsen menettää oikeutensa ansiopäivärahaan, jos hän on ollut yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman työttömyysturvalaissa määriteltyä hyväksyttävää syytä. Pelkkä tukipakettiaika eli ajanjakso, jolle työttömyyskassa jaksottaa tukipaketin, ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Jäsenen täytyy myös olla työnhakijana TE-toimistossa. Jos jäsenelle on maksettu sairauspäivärahan enimmäismäärä (n.300 päivää) ja sairausloma jatkuu edelleen, jäsen voi hakea ansiopäivärahaa työttömyyskassasta. Tällöin hänen tulee ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi heti enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Ansiopäivärahaa voi hakea, jos eläkehakemus on vireillä tai se on jo hylätty, työkyvyttömyys jatkuu edelleen, ja jäsenen työssäoloehto on kunnossa. Jos työsuhde on voimassa, edellytetään lisäksi, että työnantajalla ei ole tarjota jäsenelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Jos jäsenellä on eläkehakemus vireillä, on hänen ilmoittauduttava TEtoimistoon viimeistään siinä vaiheessa, jos hän saa hylkypäätöksen. Nimittäin eläkehakemuksen hylkäysajankohdan ja työnhakijaksi ilmoittautumisen välissä ei saa olla yli kuutta kuukautta, muuten jäsen menettää oikeutensa ansiopäivärahaan. Jos työsuhde on osa-aikaistettu, TE-toimistoon ilmoittaudutaan työnhakijaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun osa-aikainen työ alkaa. Työsopimus täytyy olla mukana työnhakijaksi ilmoittauduttaessa. Jos jäsen on lomautettu, TE-toimistoon ilmoittaudutaan kokoaikatyönhakijaksi ensimmäisenä lomautuspäivänä verkossa. Lisäohjeita verkossa ilmoittautumisesta löytyy TE-palvelut sivuilta www.te-palvelut.fi.

3 TE-toimistoon täytyy ilmoittaa mahdolliset sairauslomat, opiskelu, ym. työttömyydestä poikkeavat jaksot. Myös yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö on ilmoitettava TE-toimistoon. Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työnhaku pidetään voimassa TE-toimiston ohjeen mukaan. Ansiopäivärahaa ei voida maksaa eikä jäsenelle voida asettaa esimerkiksi omavastuuaikaa sellaiselta ajalta, jona työnhaku ei ole voimassa. TE-toimisto lähettää jäsentä koskevan työvoimapoliittisen lausunnon suoraan työttömyyskassaan, joten jäsenen ei tarvitse toimittaa sitä työttömyyskassalle. Työttömyyskassa lähettää jäsenelle päätösten liitteenä häntä koskevat työvoimapoliittiset lausunnot. Sähköinen asiointipalvelu Pro-kassalla on käytössä internetissä toimiva sähköinen asiointipalvelu. Jäsen voi selata sähköisessä asiointipalvelussa omia päivärahatietojaan sekä lähettää palvelun kautta ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen, jatkohakemukset, vuorottelukorvaushakemuksen sekä kaikki liitteet. Sähköinen asiointi toimii myös useimmilla älypuhelimilla ilman erillistä sovellusta. Sähköisesti lähetetty jatkohakemus on maksussa nopeammin kuin postitse lähetetty hakemus. Jos kokonaan työtön jäsen lähettää jatkohakemuksen sähköisesti neljältä kalenteriviikolta sunnuntaina tai viimeistään maanantaina klo 14 mennessä, hakemus on maksussa keskiviikkona, jollei maksamiselle ole estettä. Postitse lähetetty hakemus on maksussa aikaisintaan perjantaina, koska postinkulkuun kuluu 1-2 päivää. Sähköiseen asiointipalveluun kirjaudutaan Pro-kassan internet-sivuilta osoitteesta www.prokassa.fi. Ansiopäivärahan hakeminen Ensimmäinen hakemus Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen (liitteineen) voi lähettää työttömyyskassaan sähköisesti tai postitse kahden viikon työttömyyden tai lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys- tai lomautusaika alkaa maanantaina, hakemus täytetään maanantaista kahden viikon päähän sunnuntaihin. Jos työttömyys tai lomautus alkaa keskellä kalenteriviikkoa, esimerkiksi keskiviikkona, hakemus täytetään keskiviikosta kahden ja puolen viikon päähän sunnuntaihin. Hakemus postitetaan aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä eli sunnuntaina, koska ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Hakemus tulee täyttää kohta kohdalta huolellisesti. Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan jäsenelle täydennettäväksi. Ansiopäivärahaa ei makseta kolmea kuukautta vanhemmalta ajalta, joten hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta ansiopäivärahaa halutaan maksettavaksi. Hakemusta voi täydentää jälkikäteen, jos kaikkia tarvittavia liitteitä ei vielä ole saatavilla siinä vaiheessa, kun hakemus pitäisi lähettää työttömyyskassaan. Puutteellisen hakemuksen perusteella ei kuitenkaan makseta ansiopäivärahaa.

4 Työttömyyskassa on velvollinen seuraamaan jäsenensä työssäoloehdon täyttymistä. Tästä syystä työttömyyskassalle on ilmoitettava myös sellaiset jaksot, joilta ei haeta ansiopäivärahaa, esimerkiksi sairauslomat, yli kaksi viikkoa kestäneet kokoaikatyöt jne. Sähköisesti lähetettävä ansiopäivärahahakemus täytetään Pro-kassan sähköisessä asiointipalvelussa. Postitse lähetettävän ansiopäivärahahakemuksen voi tulostaa Pro-kassan internet-sivuilta osoitteesta www.prokassa.fi (lomakesalkku) tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n sivuilta, osoitteesta www.tyj.fi. Jatkohakemus Jatkohakemus lähetetään joko neljän kalenteriviikon (ma - su) tai kalenterikuukauden jaksoissa jälkikäteen. Hakemus voidaan lähettää aikaisintaan sinä päivänä, kun hakujakso päättyy. Myös jatkohakemukset vanhentuvat, joten jatkohakemuksen täytyy olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta ansiopäivärahaa halutaan maksettavaksi. Sähköisessä asiointipalvelussa on kaksi jatkohakemustyyppiä: jatkohakemus (ei muutettava) ja jatkohakemus (muutettava). Jatkohakemusta (ei muutettava) käytetään, jos hakujakso on kokonaan joko työttömyys-, lomautus- tai koulutusaikaa, sillä hakemus aukeaa esitäytettynä, ja siihen ei voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia. Tämä hakemus on nopeimmin maksussa. Jatkohakemusta (muutettava) käytetään, jos ansiopäivärahaa haetaan lyhyemmältä ajalta kuin neljä viikkoa tai hakujakso ei ole kokonaan työttömyys-, lomautus- tai koulutusaikaa. Hakemus ei ole esitäytetty, vaan päivät on täytettävä itse. Lisäohjeita löytyy sähköisestä asioinnista. Jos jäsen on lähettänyt ensimmäisen hakemuksen postitse, hänelle lähetetään jatkohakemus postitse ensimmäisen ansiopäivärahapäätöksen yhteydessä ja sen jälkeen aina maksuilmoituksen yhteydessä. Jos ansiopäivärahan maksamisen estää esimerkiksi taloudellinen etuus tai TE-toimiston asettama karenssi, ansiopäivärahan maksamisen esteestä annetaan kielteinen päätös. Jos esteellinen aika kestää yli kuukauden, hakemuksia ei tarvitse lähettää tältä ajalta, vaan jäsen voi halutessaan ryhtyä täyttämään hakemuksia vasta sen jälkeen, kun esteellinen aika päättyy. Hakemuksessa täytyy kuitenkin ilmoittaa, onko hakematta jäänyt ajanjakso ollut työttömyysaikaa, sairausloma-aikaa tms. Jos jäsen on ollut työssä, täytyy työttömyyskassalle lähettää palkka- ja työtodistus. Jos jäsen on ollut työtön koko esteen ajan, tämä tieto ilmoitetaan esimerkiksi vapaamuotoisella ilmoituksella, joka lähetetään hakemuksen liitteenä. Työnhaku täytyy ehdottomasti pitää voimassa myös jaksotusaikana, jotta ansiopäivärahaoikeus varmasti säilyy. Jäsen saa halutessaan lähettää ansiopäivärahahakemuksia myös ajalta, jolle on annettu kielteinen päätös. Tällöin hakemuksia lähetetään neljän kalenteriviikon välein.

5 Osa-aikatyö Soviteltua ansiopäivärahaa haetaan joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon välein, jos jäsen on osa-aikatyössä. Hakujakson pituuden määrää palkkajakso, koska hakujakson pitää olla yhdenmukainen palkkajakson kanssa. Hakujakso on neljä kalenteriviikkoa, jos palkka maksetaan joko neljän viikon välein tai palkkajakso on aina tasan kaksi viikkoa. Hakujakso on vastaavasti kuukausi, jos jäsenellä on kuukausipalkka, ja se maksetaan joko kuukausittain tai kaksi kertaa kuukaudessa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla palkkalaskelma tai palkkatodistus hakujakson aikana tehdystä työstä. Soviteltua ansiopäivärahaa ei voida maksaa ilman palkkalaskelmaa tai palkkatodistusta. Hakemukseen täytyy ilmoittaa tehdyt työtunnit ja työpäivät. Jollei jäsen ole saanut palkkatodistusta vielä siinä vaiheessa, kun hakemus pitäisi lähettää työttömyyskassaan. Työjaksot on kuitenkin ilmoitettava hakemukseen. Työttömyyskassa tarvitsee sovitellun ansiopäivärahan maksamista varten työsopimuksen tai muun työnantajan antaman kirjallisen selvityksen, jossa ilmoitetaan seuraavat asiat: työsuhteen alkamispäivä sekä mahdollinen päättymispäivä työaika viikossa sekä mikä on alan enimmäistyöaika (esim. 37,5 t) työtehtävä palkkausperuste (tunti-, kuukausi-, provisiopalkka) työn suorituspaikka (työpaikka, koti) Työttömyyskassa tarvitsee työvoimapoliittisen lausunnon aina kun osa-aikatyö alkaa tai päättyy, joten vastaanotetusta osa-aikatyöstä on ilmoitettava TEtoimistoon. Satunnainen työ (keikkatyö) Jos jäsenellä on enintään kaksi viikkoa (alle 15 kalenteripäivää) kestäviä satunnaisia työssäolojaksoja, ansiopäivärahan hakurytmiä ei muuteta, vaan ansiopäivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Hakemuksen liitteenä täytyy lähettää palkkalaskelma hakujakson aikana tehdystä työstä. Työtunnit ja työpäivät täytyy ilmoittaa hakemukseen, vaikka työtulot jäisivät alle suojaosan (katso kohta soviteltu ansiopäiväraha). Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa (= vähintään 15 kalenteripäivää), työttömyyskassa ei maksa soviteltua ansiopäivärahaa, vaan työjakso jätetään maksamatta. Jäsenelle maksetaan täyttä ansiopäivärahaa työsuhdetta edeltävältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Hakemuksen voi täyttää työsuhteen alkamiseen saakka, ja hakemuksen täyttämistä voi jatkaa työsuhteen päättymisestä lukien. Työssäolojakson voi myös halutessaan ilmoittaa hakemukseen, vaikka tältä ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.

6 Työttömyyskassa tarvitsee uuden työvoimapoliittisen lausunnon aina yli kaksi viikkoa kestäneen työsuhteen jälkeen, joten vastaanotettu työ täytyy ilmoittaa TE-toimistoon. Lomautus Jos jäsen on lomautettu toistaiseksi, ansiopäivärahan voi hakea jälkikäteen neljän kalenteriviikon välein tai kalenterikuukausittain. Jos jäsen on lomautettu osan kuukaudesta, esimerkiksi yhden kalenteriviikon kerrallaan tai hänen kalenteriviikoittaista työaikaansa on lyhennetty, ansiopäivärahaa haetaan palkkajaksojen mukaisesti joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon välein. Hakujakso on neljä kalenteriviikkoa, jos palkka maksetaan tasan kahden viikon välein. Hakujakso on vastaavasti kuukausi, jos jäsenelle maksetaan kuukausipalkkaa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla palkkalaskelma samalta ajalta, jolta ansiopäivärahaa haetaan. Työaikapankista kahta kuukautta ennen lomautusta nostettu rahakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen. Tämä tarkoittaa sitä, että rahakorvaus jaksotetaan lomautuspäiville. Jaksotus tehdään samalla tavalla kuin tukipaketin jaksotus. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien Lomautus- tai työttömyysjakson välisenä aikana työskentely Palkkatodistus tai palkkalaskelmat täytyy lähettää kaikista työjaksoista, jotka tehdään työttömyys- tai lomautusjaksojen välissä. Palkkatodistus tai palkkalaskelmat täytyy lähettää, vaikka uutta työssäoloehtoa olisi kertynyt alle 26 viikkoa (= päivien nollausehto) edellisestä ansiopäivärahan määrityksestä. Työttömyyskassa tarvitsee palkkatodistuksen tai palkkalaskelmat, koska se on velvollinen seuraamaan työssäoloehdon täyttymistä eli sitä, milloin ansiopäivärahapäivät on nollattava ja ansiopäiväraha mahdollisesti määriteltävä uudelleen sekä asetettava mahdollinen viiden päivän omavastuuaika. Palkkatodistuksessa olevat työviikot viedään työttömyyskassan maksatusjärjestelmässä olevaan työhistoriarekisteriin, jossa seurataan työssäoloehdon täyttymistä. Jos ensimmäinen lomautus- tai työttömyysjakso on esimerkiksi 15.12.2014 31.12.2014, ja seuraava työttömyys- tai lomautusjakso alkaa 15.6.2015, kassa tarvitsee palkkatodistuksen ajalta 1.1.2014 15.6.2014 siinä vaiheessa, kun jäsen hakee ansiopäivärahaa 15.6.2015 alkaen. Palkkalaskelmat lähetetään ajalta 1.1. 30.6.2015. Työttömyys tai lomautus päättyy kesken hakujaksoa Ansiopäivärahaa voi hakea alle neljän kalenteriviikon (=hakujakso) ajalta, jos työttömyys tai lomautus päättyy kesken tämän neljän kalenteriviikon hakujakson esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävän työn vuoksi tai jäsenelle täyttyy 500 päivän enimmäisaika. Tällöin ansiopäiväraha haetaan viimeiseen työttömyys-

7 tai lomautuspäivään asti ja hakemuksessa ilmoitetaan syy, miksi ansiopäivärahan hakeminen päättyy kesken hakujakson. Ansiopäivärahahakemuksen liitteet Ensimmäinen hakemus 1. Palkkatodistus Työttömyyskassa tarvitsee palkkatodistuksen vähintään 26 palkalliselta viikolta. Palkkatodistuksen ei tarvitse olla täsmälleen 26 viikolta, mutta ansiopäiväraha tulee määritellä mahdollisimman lyhyeltä työssäoloehdon täyttävältä ajanjaksolta. Jos työttömyys alkaa esimerkiksi 23.3.2015, voi palkkatodistus olla ajalta 1.9.2014 22.3.2015. Lomautettu voi myös lähettää palkkatodistuksen, joka päättyy lomautuksen alkua edeltävän kuukauden loppuun. Esimerkiksi jos lomautus alkaa 23.3.2015, palkkatodistus voi olla ajalta 1.9.2014 28.2.2015. Kokonaan työttömän palkkatodistus täytyy olla työsuhteen päättymisestä taaksepäin. Työttömyyskassalle lähetettävässä palkkatodistuksessa on ilmoitettava seuraavat asiat: työsuhteen alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä kertymäajan alkamis- ja päättymispäivä bruttosumma lomakorvaukset ja lomarahat eriteltyinä palvelusvuosilisät ja niiden ansainta-aika tuotanto- tai tulospalkkiot, bonukset tai muut peruspalkan lisäksi maksetut erät ja erien ansainta-aika sekä selvitys siitä, millä perusteella raha on maksettu säännöllinen kuukausipalkka tai tuntipalkka palkattomat jaksot sekä selvitys, mikä on ollut syy palkattomaan aikaan Tyel- ja työttömyysvakuutusmaksut, mikäli työnantaja on yksityinen henkilö työnantajan y-tunnus tai yksityisen työnantajan henkilötunnus työnantajan yhteystiedot palkkatodistuksen antajan allekirjoitus Jos palkkatodistuksen kertymäaikaan sisältyy alle 18 työtunnin pituisia työviikkoja, nämä viikot eivät täytä työssäoloehtoa. Tällöin työttömyyskassa tarvitsee työnantajan vahvistaman viikkokohtaisen työtuntiselvityksen palkkatodistuksen liitteeksi, jotta palkanmääritykseen pystytään poimimaan vähintään 18 tunnin työviikot. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta www.prokassa.fi (lomakesalkku). Työttömyyskassa suosittelee käyttämään Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n laatimaa palkkatodistuslomaketta. 2. Jäljennös työtodistuksesta, jos jäsen on kokonaan työtön Työtodistuksesta tarkistetaan muun muassa, että työ on ollut työssäoloehdon täyttävää työtä.

8 3. Jäljennös irtisanomisilmoituksesta, jos jäsen on kokonaan työtön Kassa tarkastaa irtisanomisilmoituksesta, että irtisanomisaika on ollut työehtosopimuksen tai työsopimuslain mukainen. Lisäksi ilmoitusta tarvitaan, kun tutkitaan oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella. 4. Jäljennös työsuhteen päättämistä koskevasta sopimuksesta, jos sellainen on tehty Jos jäsen on tehnyt sopimuksen työsuhteensa päättämisestä tai päättymiseen liittyvistä ehdoista, kassalle täytyy lähettää jäljennös sopimuksesta. 5. Lomautusilmoitus, jos jäsen on lomautettu Kassa tarkastaa lomautusilmoituksesta lomautuksen toteutustavan sekä lomautusilmoitusajan. Työsopimuslaissa mainittu minimivaatimus on, että lomautuksesta on ilmoitettava vähintään 14 päivää ennen sen alkamista. Työehtosopimuksissa lomautusilmoitusajat ovat yleensä pidemmät. 6. Jäljennös työsopimuksesta, jos jäsen on lomautettu määräaikaisesta työsuhteesta Määräaikaisessa työsuhteessa olevan jäsenen täytyy lähettää jäljennös työsopimuksesta. Työttömyyskassa saa maksaa määräaikaiselle työntekijälle lomautusajalta ansiopäivärahaa vain siinä tapauksessa, että määräaikainen työntekijä on vakituisen henkilön sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä (TSL 5:2 ). 7. Palkkalaskelma, jos jäsen saa palkkaa tai muuta tuloa Ansiopäivärahahakemuksen liitteenä on lähetettävä palkkalaskelma, jos jäsenellä on työpäiviä sen hakujakson aikana, jolta hän hakee ansiopäivärahaa. Kassa tarvitsee palkkalaskelman myös siinä tapauksessa, jos jäsen saa hakujakson aikana muuta tuloa, esimerkiksi lomapalkan, lomarahan, tulospalkkion, palvelusvuosilisän jne. Jos jäsenelle maksetaan lomapalkka, kassalle tulee myös ilmoittaa ajankohta, milloin loma pidetään. Jos ansiopäivärahaa haetaan lomautuksen perusteella, palkkalaskelma täytyy lähettää jokaiselta lomautuskuukaudelta myös siinä tapauksessa, että lomautus on määräaikainen ja yhdenjaksoinen. Jos jäsen lomautetaan määräajaksi, esimerkiksi ajalle 30.3. 12.4.2015, palkkalaskelma lähetetään työttömyyskassalle maaliskuulta ja huhtikuulta 2015. Jos lomautuspäivät vähennetään jälkikäteen esimerkiksi seuraavan kuukauden palkasta, työttömyyskassaan lähetetään lomautuskuukauden palkkalaskelmien lisäksi myös sen kuukauden palkkalaskelma, jossa palkanvähennys on tehty. Jos edellä mainitussa esimerkkitapauksessa palkanvähennys tehtäisiin toukokuussa, palkkalaskelma lähetettäisiin myös toukokuulta maaliskuun ja huhtikuun laskelman lisäksi. Palkkalaskelmaa tarvitaan sovitellun ansiopäivärahan maksamista sekä työssäoloehdon täyttymisen seuraamista varten. Lomautustapauksissa laskelmasta tarkistetaan, että lomautuspäiviltä on vähennetty palkka.

9 8. Selvitys mahdollisesta yritystoiminnasta (verotuspäätös) Jos jäsenellä on tuloa yritystoiminnasta (esimerkiksi maataloustuloa), työttömyyskassalle lähetetään kopio viimeisimmästä henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä. Jos jäsen on työssä perheyrityksessä, tulee hänen selvittää työttömyyskassalle perheyrityksen omistussuhteet ja asema yrityksessä (esim. hallituksen jäsen). Katso kohta yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan. 9. Päätös sosiaalietuuksista/eläkkeestä Työttömyyskassa tarvitsee kopion viimeisimmästä päätöksestä, jos jäsen saa sellaista sosiaalietuutta, joka vaikuttaa vähentävästi ansiopäivärahan määrään (ks. kohta sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan). Jos jäsen on saanut sosiaalietuutta sen jakson aikana, jona hän on kerryttänyt työssäoloehtoa, hakemukseen liitetään kopio päätöksestä. Tällaisia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi äitiys- ja vanhempainraha. Jos jäsen on ollut osa-aikaeläkkeellä välittömästi ennen työttömyyttään, työttömyyskassa tarvitsee eläkkeen lakkautuspäätöksen. Jos eläkettä maksetaan samanaikaisesti ansiopäivärahan kanssa (esimerkiksi lomautustilanteessa) työttömyyskassa tarvitsee maksuilmoituksen tai päätöksen, josta ilmenee maksettava eläkkeen bruttomäärä kuukaudessa. Mikäli jäsenelle tai hänen puolisolleen maksetaan lasten kotihoidon tukea, on siitä ilmoitettava työttömyyskassaan. Päätös tuen maksamisesta ja määrästä lähetetään ansiopäivärahahakemuksen liitteenä. Jos tuki maksetaan puolisolle, työttömyyskassalle ilmoitetaan, onko puoliso työssä, työttömänä vai kotona hoitamassa lapsia (ks. kohta sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan). 10. Verokortti Työttömyyskassa saa verottajalta jäsentensä verotiedot (= ns. suorasiirtotiedot). Jos jäsen on hakenut muutosta ennakonpidätykseensä tai hänellä on portaikkoverokortti, tiedot eivät välity työttömyyskassalle. Tällöin nämä verokortit täytyy lähettää työttömyyskassalle alkuperäisenä. 11. Jäljennös opiskelutodistuksesta Jos jäsen on ollut opiskelemassa ennen työttömyyttään tai hän on kerryttänyt työssäoloehtoa opintojensa ohella, ansiopäivärahahakemuksen liitteenä täytyy lähettää jäljennös opiskelutodistuksesta.

10 Muistilista ensimmäiseen ansiopäivärahahakemukseen tarvittavista liitteistä Kokonaan työtön: Lomautettu: Sulkuihin merkityt liitteet tulee toimittaa työttömyyskassalle, mikäli tilanne edellä olevan mukaan sitä edellyttää. palkkatodistus jäljennös työtodistuksesta (jäljennös irtisanomisilmoituksesta) (jäljennös työsuhteen päättämistä koskevasta sopimuksesta) (päätös sosiaalietuuksista) (verokortti) (jäljennös opiskelutodistuksesta) palkkatodistus lomautusilmoitus palkkalaskelma, jos jäsenellä on työpäiviä lomautuskuukauden aikana työsopimus tai muu selvitys työsuhteesta (päätös sosiaalietuuksista) (verokortti) (jäljennös opiskelutodistuksesta) Ennen hakemuksen lähettämistä on hyvä tarkistaa, että hakemuksen mukana on tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus tai liitteet viivästyttävät aina hakemuksen käsittelyä. Työttömyyskassan maksamien etuuksien verotus Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta portaikkoverokortteja ja muutosverokortteja lukuun ottamatta. Verohallituksen päätöksen mukaan palkkaa varten määrättyjä pidätysprosentteja korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä, ja ennakonpidätys suoritetaan vähintään 20 prosentin suuruisena, jos jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa. Korotus johtuu siitä, että työttömyysetuuksista ei voi tehdä ansiotulovähennystä eikä etuuden maksatuksen yhteydessä peritä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Jos jäsenelle maksetaan korotettua ansio-osaa, palkkaa varten määrättyä pidätysprosenttia korotetaan neljällä prosenttiyksiköllä, ja ennakonpidätys suoritetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos jäsenelle maksetaan vuorottelukorvausta, palkkaa varten määrättyä ennakonpidätysprosenttia alennetaan kolmella prosenttiyksiköllä. Muutosverokortin ennakonpidätysprosentteja ei koroteta tai alenneta, jos muutosverokortti on määrätty sosiaali- ja muuta etuutta varten. Muutosverokortti täytyy lähettää työttömyyskassalle aina alkuperäisenä, koska nämä ennakonpidätysprosentit eivät siirry verottajalta työttömyyskassalle automaattisesti.

11 Jos kassa ei saa verotietoja verottajalta eikä jäseneltä itseltään, ennakonpidätys suoritetaan ns. takautuvien maksujen taulukon mukaan. Tällöin pidätysprosentti määräytyy ansiopäivärahan suuruuden mukaan seuraavasti: ansiopäiväraha euroa/pv pidätysprosentti 0,17-26 20 26,01-39 25 39,01-51 30 51,01-66 35 66,01-100 40 100,01-156 45 156,01-50 Ansiopäiväraha Ansiopäivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle, 17 64-vuotiaalle työttömyyskassan jäsenelle, joka on työmarkkinoiden käytettävissä (kokoaikaisen työn hakijana TE-toimistossa) ja joka on työttömyyskassan jäsenyysaikana täyttänyt 26 viikon työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksut työskentelyajalta. Jos henkilö siirtyy toiseen työttömyyskassaan kuukauden kuluessa edellisestä työttömyyskassasta erottuaan, hän voi lukea hyväkseen edellisessä työttömyyskassassa hankkimansa työssäoloehdon ja jäsenyyskautensa. Jäsenyysja työskentelykaudet eivät kuitenkaan siirry seuraavaan työttömyyskassaan siinä tapauksessa, jos henkilö on erotettu edellisestä työttömyyskassasta esimerkiksi jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi. Jäsenyys- ja työssäoloehto eivät myöskään kerry sellaiselta ajalta, jona jäsen ei ole mahdollisesti ollut siirtovaiheessa minkään työttömyyskassan jäsen. Tästä syystä jäsenyyden siirto työttömyyskassasta toiseen kannattaa tehdä niin, että jäsenyysaikaan ei tule katkoksia, ja jäsenmaksut on maksettu edellisessä työttömyyskassassa eropäivään asti. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa myös 65 67-vuotiaalle työttömyyskassan jäsenelle lomautustilanteessa, lomautukseen rinnastettavan syyn vuoksi, hänellä on sääestepäiviä tai hän on estynyt työskentelemästä muiden työnseisauksen vuoksi. Kokonaan työttömällä 65 67-vuotiaalla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahan työssäoloehto Työssäoloehdon pituus on 26 viikkoa. Jäsen täyttää työssäoloehdon, jos hän on ollut jäsenyysaikanaan vakuutuksenalaisessa työssä vähintään 26 viikkoa. Tähän 26 viikkoon lasketaan kaikki sellaiset kalenteriviikot, joissa työaika on ollut vähintään 18 tuntia. Vakuutuksenalainen työ tarkoittaa sitä, että palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (esim. eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut). Työssäoloehtoa ei tarvitse kerryttää yhdenjaksoisesti, vaan sen voi kerätä jaksoista, kunhan nämä työjaksot sisältyvät 28 kuukauden (= tarkaste-

12 lujakso) ajalle. Tämä 28 kuukautta lasketaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä taaksepäin. Työssäoloehdon pituus on 34 viikkoa, jos jäsen ei ole ollut työssä 29.12.2013 jälkeen vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa. Työssäoloehto on edelleen 43 viikkoa, jos jäsen ei ole ollut työssä 1.1.2010 jälkeen vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa. 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää, jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä siksi, että hän opiskellut päätoimisesti, on saanut sairaus- tai osasairauspäivärahaa, on ollut laitoshoidossa tai kuntoutuksessa, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, työskennellyt tieteellisellä tai taiteellisella apurahalla, hoitanut alle 3-vuotiasta lasta tai suorittanut asevelvollisuutta. Myös työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta. Muut työssäoloehdon täyttymisen edellytykset Työssäoloehtoon mukaan luettavan työn täytyy olla työsopimussuhteessa tehtävää palkkatyötä. Tällöin työntekijän toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimiminen ja oma työ eivät kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa. Puolison omistamassa yrityksessä työskentely ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa (ks. kohta yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan). Jotta työ luettaisi työssäoloehtoon, on siitä maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. Ellei alalla ole työehtosopimusta, täytyy kokoaikaisesta työstä saadun palkan olla vähintään 1 165 euroa/kk (v. 2015). Määrä tarkistetaan vuosittain. Työssäoloehtoon lasketaan palkallinen vuosiloma, jos lomapalkka on maksettu vähintään 18 viikkotunnin mukaan. Työssäoloehtoa karttuu myös ajalta, jolta jäsen on saanut työnantajaltaan täyttä palkkaa sairauden ajalta. Irtisanomisajalta kertyy työssäoloehtoa, vaikka jäsenellä ei olisi työvelvoitetta irtisanomisaikana. Palkkaa täytyy kuitenkin maksaa vähintään 18 viikkotunnin mukaan. Työvelvoitteetonta irtisanomisaikaa voidaan laskea työssäoloehtoon korkeintaan kuusi kuukautta. Työssäoloehtoon ei voida huomioida työtä, jota jäsen on tehnyt saadessaan osasairauspäivärahaa. Työssäoloehtoon ei myöskään voida huomioida aikaa, jolta jäsenelle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa (esimerkiksi 2/3 palkkaa). Nämä jaksot kuitenkin pidentävät työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Työssäoloehtoon ei lueta työaikapankkiin säästettyä työaikaa. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on sen sijaan normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika.

13 Jos jäsenellä on kaksi tai useampaa osa-aikaista palkkatyötä, voidaan kalenteriviikon aikana tehdyt työtunnit laskea yhteen. Jos työtuntien yhteismäärä on vähintään 18 tuntia viikossa, työviikko luetaan työssäoloehtoon. Jäsenellä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, jos hän on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, ja hänellä ei ole työttömyysturvalaissa säädettyä hyväksyttävää syytä poissaololleen. Hyväksyttävät syyt työmarkkinoilta poissaololle ovat samat kuin työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidentävät syyt. Jäsen saa oikeuden ansiopäivärahaan vasta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt uuden 26 viikon työssäoloehdon työmarkkinoilta poissaolonsa jälkeen. Esimerkiksi tukipaketin saaneen jäsenen täytyy ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä säilyttääkseen oikeutensa työttömyyspäivärahaan tukipakettiajan jälkeen. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös opiskeluaikana esimerkiksi kesätöissä ja työharjoittelussa. Edellytyksenä on, että henkilö on työttömyyskassan jäsen, jäsenmaksu maksetaan työskentelyajalta ja työ on työssäoloehdon täyttävää työtä. Työssäoloehtoon luetaan pääsääntöisesti vähintään 18 tunnin työviikot, mutta joillakin aloilla työssäoloehdon kertyminen poikkeaa tästä (mm. kotityöntekijät ja opettajat). Työttömyyskassasta saa asiasta tarkempaa tietoa. Jos jäsen ei ole ollut ansiopäivärahan saamiseksi edellytettyä aikaa työssä ja työttömyyskassan jäsenenä, hän voi hakea peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. Palkkatuki ja työssäoloehdon kertyminen Työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea, joka jakaantuu perustukeen ja lisäosaan. Tuen myöntää TE-toimisto. Perustuki on peruspäivärahan suuruinen. Lisäosa on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä. Palkattaessa vaikeasti työllistyviä työttömiä lisäosa on enintään 90 prosenttia (=korotettu palkkatuki) perustuen määrästä. Työssäoloehtoon hyväksytään kaikki työviikot, jos työ on tehty 30.12.2013 tai sen jälkeen. Tätä edeltävältä ajalta hyväksytään työssäoloehtoon puolet. TEtoimiston täytyy ilmoittaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisessa lausunnossaan, mikäli jäsen on ollut palkkatuella tuetussa työssä. Palkkatuella tuetun työn täytyy täyttää työssäoloehdossa määritellyt työaikaa ja palkkaa koskevat vaatimukset, jotta työviikkoja voidaan lukea työssäoloehtoon. Ennen 30.12.2013 tehdyistä korkeimman korotetun palkkatukityön työviikoista puolet pidentää työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa, eli se osuus, jota ei voi huomioida työssäoloehtoon. Esimerkki 28 kuukauden tarkastelujakson pidentämisestä Esimerkkihenkilö Tiina aloitti päätoimisen opiskelun syksyllä 2011. Hän sai kesätyön pankista ajalle 4.6. 29.7.2012. Tiina liittyi kirjallisesti Ammattiliitto Pron ja Työttömyyskassa Pron jäseneksi työn alkaessa. Jokainen työviikko oli vähintään 18 tunnin pituinen. Tiina maksoi jäsenmaksut saaduista palkoista,

14 jotta työtä voidaan käyttää hänen työssäoloehtonsa laskemiseen. Tästä työsuhteesta Tiinalle kertyi työssäoloehtoa kahdeksan viikkoa. Tiinan päätoiminen opiskelu jatkui työjakson jälkeen. Kesällä 2013 Tiina oli työssä 3.6. 28.7.2013 yhteensä kahdeksan viikkoa. Kesällä 2014 Tiina oli työssä 2.6. 10.8.2014 yhteensä 10 viikkoa. Nyt Tiinalla oli koossa 26 viikkoa työssäoloehtoa. Tiinan opiskelut päättyivät 18.12.2014. Tiina ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi asuinpaikkakuntansa TE-toimistoon 19.12.2014 ja lähetti ansiopäivärahahakemuksensa liitteineen työttömyyskassalle kahden viikon työttömyyden jälkeen. Liitteinä hän toimitti palkka- ja työtodistukset työjaksoistaan sekä lisäksi jäljennöksen opiskelutodistuksesta. Tiinalle täyttyy työssäoloehto, vaikka päivärahakauden alkamisen ja ensimmäisten työssäoloehtoon laskettavien töiden välissä on yli 28 kuukautta. 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään, koska Tiina on ollut hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta päätoimisen opiskelun vuoksi. Omavastuuaika Ansiopäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun jäsen on ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana yhteensä viittä työpäivää vastaavan ajan. Yhdeltä kalenteriviikolta omavastuuaikaa kertyy enintään viisi päivää, joten omavastuuaika on esimerkiksi kokonaan työttömällä tai toistaiseksi lomautetulla yksi viikko. Jos jäsen on lomautettu osan kuukaudesta, omavastuupäiviksi voidaan laskea ne päivät, jotka olisivat olleet alan työehtosopimuksen mukaisia työpäiviä ilman lomautusta. Edellytyksenä on lisäksi, että työnantaja on vähentänyt palkan lomautuspäiviltä. Arkipyhäpäivät eivät pääsääntöisesti käy omavastuupäiviksi, koska ne eivät yleensä ole jäsenen työpäiviä, ja kyseisiltä päiviltä ei ole tehty vähennystä palkkaan. Omavastuuaika kuluu myös sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Jos jäsen aloittaa esimerkiksi työllistymistä edistävään palveluun kuuluvan omaehtoisen koulutuksen heti työsuhteen päättymisensä jälkeen, työttömyyskassa jaksottaa ensin mahdollisen tukipaketin. Ansiopäivärahaa ryhdytään maksamaan jaksotusajan jälkeen. Viiden päivän omavastuuaika kuluu samanaikaisesti kassan maksaman ansiopäivärahan kanssa. Omavastuupäiviä ei voida laskea sellaiselta ajanjaksolta, jolle jäsen on saanut kielteisen päätöksen esimerkiksi tukipaketin jaksotuksen vuoksi. Viiden päivän omavastuuaikaa ei myöskään voida asettaa päällekkäin rangaistuskarenssin kanssa. Jos jäsenelle on asetettu esimerkiksi 90 päivän (n. 3 kk) rangaistuskarenssi, omavastuuaika asetetaan vasta karenssiajan jälkeen. Lomautuksen vuoksi lyhennetylle työviikolle tai työpäivälle siirretylle jäsenelle voidaan omavastuupäiviä laskea sellaisilta kalenteriviikoilta, joiden aikana työaika on korkeintaan 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta (esimerkiksi 37,5 tuntia viikossa). Nelipäiväisen työviikon ajalta kertyy yksi omavastuupäivä vii-

15 kossa. Nelipäiväinen työviikko tarkoittaa sitä, että jäsenellä on neljä normaalipituista työpäivää, yksi kokonainen lomautuspäivä ja kaksi palkatonta vapaapäivää kalenteriviikossa. Jos jäsen on osa-aikatyössä, omavastuupäiviä voidaan laskea sellaisilta neljän kalenteriviikon tai kuukauden hakujaksoilta, joiden aikana työaika ei ylitä 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Viittä täyttä työpäivää vastaava omavastuuaika on kerättävä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Jos ensimmäinen omavastuuaikaan luettava päivä on viikolla 5, on omavastuuajan täytyttävä viimeistään viikolla 12. Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti uudelleen sen jälkeen, kun jäsenelle on täyttynyt uusi 26 viikon työssäoloehto. Uutta omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta työssäoloehdon täyttymisen yhteydessä, jos uusi 500 päivän enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen 500 päivän enimmäisajan alkamisesta, ja jäsenelle on tällöin asetettu omavastuuaika. Esimerkiksi jos jäsenelle on ryhdytty maksamaan ansiopäivärahaa omavastuuajan jälkeen 14.3.2014 lukien, uutta omavastuuaikaa ei aseteta, jos työssäoloehto täyttyy uudelleen siten, että uusi 500 päivän enimmäisaika alkaa viimeistään 13.3.2015. Omavastuuaika joudutaan asettamaan työssäoloehdon täytyttyä aina uudelleen, jos ansiopäivärahaa ei ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä edellisen omavastuuajan asettamisen jälkeen. Siten omavastuuaika voidaan joutua asettamaan kaksi kertaa vuodessa. Esimerkki: Jäsenen työsuhde päättyy 31.10.2014. Hän on työtön työnhakija viisi päivää (3.11.2014. 9.11.2014) eli omavastuuajan. Hän aloittaa työt 10.11.2014. Työsuhde kestää 31.5.2015 asti. Jäsen ilmoittautuu työnhakijaksi 1.6.2015. Jäsen on ollut työssä vähintään 26 viikkoa, joten hän täyttää työssäoloehdon uudelleen. Ja koska 500 päivän enimmäisaika ei ollut alkanut edellisen omavastuuajan yhteydessä (ansiopäivärahaa ei maksettu yhdeltäkään päivältä), jäsenelle asetetaan uusi omavastuuaika 1.6.2015 alkaen. Myös ansiopäiväraha määritellään uudelleen 1.12.2014. 31.5.2015 ansaituista tuloista. Jos jäsen olisi ollut työtön kuusi päivää (esimerkiksi 3.11.2014. 10.11.2014) eli hänelle olisi maksettu ansiopäivärahaa omavastuuajan jälkeen yhdeltä päivältä ennen työllistymistään, uutta omavastuuaikaa ei olisi asetettu 1.6.2015 lukien. Ansiopäivärahaa ei olisi myöskään määritelty uudelleen. Vain enimmäisaikalaskuri (500 päivää) olisi nollattu.

16 Omavastuuajan laskeminen Omavastuuaika on yhteensä viittä työpäivää vastaava aika, ja se voidaan laskea vain sellaiselta ajalta, jona työnhaku on ollut voimassa TE-toimistossa. Jos jäsen on kokonaan työtön, omavastuuaika on suoraan viisi arkipäivää. Osa-aikatyön ajalta omavastuuaika lasketaan siten, että alan enimmäistyöajasta vähennetään tehdyt työtunnit ja näiden erotus lasketaan omavastuuaikaan. Esimerkki: Jäsen on osa-aikatyössä 4 tuntia päivässä ja 20 tuntia viikossa, ja alan enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa (7,5 t/pv). Omavastuuaikaan lasketaan viittä työpäivää vastaava aika. Tämä on työtunneiksi muutettuna 37,5 tuntia (5 x 7,5 tuntia = 37,5 tuntia). Tällöin omavastuuaika täyttyy kahdessa viikossa ja yhdessä päivässä, koska enimmäistyöajan (37,5 t) ja todellisten työtuntien (20 t) erotus on 17,5 tuntia viikkoa kohden (37,5 t 20 t = 17,5 t), joten kahdelta ensimmäiseltä viikolta kertyy omavastuuaikaa 35 tuntia (17,5 t x 2 = 35 tuntia). Ja kolmannen viikon maanantailta kertyy omavastuuaikaa 3,5 tuntia (7,5-4=3,5 tuntia) Ansiopäivärahaoikeuden rajoitukset Ansiopäivärahaa ei voida maksaa jäsenelle, jos jäsen: on alle 17-vuotias on täyttänyt 65 vuotta (ansiopäivärahaa voidaan maksaa sen kuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta) ei ole kokoaikatyönhakijana TE-toimistossa ei ole työmarkkinoiden käytettävissä (esim. lautamiespäivät) ei hae kokoaikatyötä (poikkeuksena osatyökyvyttömyyseläkeläinen) saa kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä (poikkeuksena valtion eläkelain 8 1 momentin mukaiset alemmat eläkeiät, jolloin eläke vähennetään työttömyyspäivärahasta) saa työttömyyseläkettä saa maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläkettä taikka luopumistukea; on työkyvytön sairauden, vian tai vamman takia saa äitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa on sellaisella vapaalla, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautuksen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen saa kuntoutusrahaa saa ansionmenetyskorvausta työllistyy päätoimisena yrittäjänä tai omassa työssään on päätoiminen opiskelija (kyseessä ei ole työllistymistä edistävä palvelu) on oikeutettu saamaan työnantajaltaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta saa työnantajaltaan työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta

17 saa vuosilomapalkkaa kokoaikatyön perusteella on saanut TE-toimiston määräämän rangaistuskarenssin Irtisanomisajan palkka Työttömyyskassa ei maksa ansiopäivärahaa ajalta, jolle työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Jos jäsenellä on oikeus saada työnantajaltaan irtisanomisajan palkkaa, mutta hän luopuu tästä joko kokonaan tai hän sopii esimerkiksi lyhyemmästä irtisanomisajasta, kuin mitä se lain tai sopimuksen mukaan olisi, ansiopäivärahahakemus hylätään siltä ajalta, jolle jäsenellä olisi ollut oikeus saada irtisanomisajan palkkaa. Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen Työttömyyskassa saa maksaa määräaikaiselle työntekijälle lomautusajalta ansiopäivärahaa vain siinä tapauksessa, että määräaikainen työntekijä on vakituisen henkilön sijaisena, ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä (TSL 5:2 ). Erorahaluonteiset korvaukset Ansiopäivärahan maksamisen estää sellainen työnantajan maksama rahasuoritus ( kultainen kädenpuristus ), jonka maksamisen voidaan päätellä johtuneen työsuhteen päättymisestä. Tällöin työttömyyskassa jaksottaa rahasuorituksen viimeisestä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Sillä ei ole merkitystä, millä nimellä tai milloin rahasuoritus on maksettu. Työnantaja on esimerkiksi voinut maksaa rahasuoritusta usean kuukauden ajan ennen työsuhteen päättymistä bonuksen tai tuotantopalkkion nimellä. Jos rahasuoritus joudutaan katsomaan ns. kultaiseksi kädenpuristukseksi, työttömyyskassa laskee kuukausittain maksetut summat yhteen ja jaksottaa summan työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksottaminen tapahtuu siten, että maksetun tukipaketin määrää verrataan jäsenen päiväpalkkaan, joka lasketaan samalla periaatteella kuin ansiopäivärahan perusteena oleva palkka. Päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 4,28 prosentin vähennystä, kuten ansiopäivärahan laskennassa tehdään. Työnhaku on ehdottomasti pidettävä voimassa jaksotusaikana, koska jäsenen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä säilyttääkseen ansiopäivärahaoikeuden jaksotuksen jälkeen. Jos työmarkkinoilta poissaolo kestää yli kuusi kuukautta jäsen menettää aikaisemmin hankkimansa työssäoloehdon. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on kartutettava 26 viikon työssäoloehto kokonaan uudelleen saadakseen ansiopäivärahaa. Esimerkki tukipaketin jaksottamisesta Jäsenen työsuhde päättyy 28.2.2015. Hänelle maksetaan työsuhteen päättyessä eroraha, joka on suuruudeltaan 15 000 euroa. Hänen kuukausipalkkansa on ollut 3 000 /kk. Palkkatodistus on kirjoitettu ajalle 1.9.2014 28.2.2015. Päiväpalkka, johon tukipaketin määrää verrataan, on 138,46, joka saadaan jakamalla palkkatodistuksessa ilmoitettu palkka 18 000 euroa (ilman lomara-

18 Työaikapankki Työkyvyttömyys haa tai lomakorvausta) palkkatodistuksen ajalle 1.9.2014 28.2.2015 sisältyvillä työpäivillä (130 päivää). Kun tukipaketin jakaa päiväpalkalla, saadaan summaksi 108,33 eli 108 täyttä päivää. Pyöristäminen tapahtuu aina alaspäin. Tukipaketti jaksotetaan ajalle 1.3. 29.7.2015 eli 108 päivälle. Lauantaita ja sunnuntaita ei lasketa jaksotuspäiviksi. Mikäli jäsenelle on ennen kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana maksettu työaikapankista rahakorvausta, estää se työttömyyspäivärahan maksamisen ajalta, jolle rahakorvaus jaksotetaan. Jaksotuspalkka tehdään samalla tavalla kuin tukipaketin jaksotuksessa tehdään. Rahakorvaus jaksotetaan lomautusilmoituksen mukaisille lomautuspäiville. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien. Jäsenelle ei voida maksaa ansiopäivärahaa, jos hän saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla. Ansiopäivärahaa ei myöskään makseta, jos jäsen on todettu sairausvakuutus- /tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnetty esim. jonkin laissa olevan rajoituksen vuoksi. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta, jos jäsenelle on maksettu ansiopäivärahaa välittömästi sairastumista edeltäneeltä päivältä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa. Tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä vähennetään ansiopäivärahasta täysimääräisenä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa jäsenelle, jonka sairauspäivärahaoikeus on päättynyt (noin 300 pv), hänen eläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty, ja työkyvyttömyys jatkuu edelleen. Edellytyksenä ansiopäivärahan maksamiselle on se, että jäsen on ilmoittautunut TE-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi, vaikka hän olisi edelleen sairauslomalla. Näiden kaikkien ehtojen on täytyttävä, jotta jäsen voisi saada ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahaa ei kuitenkaan voida maksaa, vaikka edellä mainitut ehdot täyttyisivät, jos jäsen on jo saanut ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajalta tai hänen työssäoloehtonsa ei ole muuten kunnossa. Edellä mainittu menettely koskee myös jäsentä, jonka työsuhde on voimassa. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos hän on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, hänen eläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty, hän on edelleen sairauslomalla, ja hän on ilmoittautunut TE-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi. Lisäksi edellytetään, että työnantajalla ei ole tarjota jäsenelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Työnantajan tulee antaa kirjallinen todistus siitä, ettei jäsenelle ole tarjota hänen työkykynsä mukaista työtä. Tämä todistus esi-