Työttömyyskassan etuudet 2011

Transkriptio

1 Työttömyyskassan etuudet 2011

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Pro-kassa... 1 Toimintaohje työttömyyden varalta... 2 Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen... 2 Ansiopäivärahan hakeminen... 3 Ansiopäivärahahakemuksen liitteet... 7 Ansiopäiväraha Ansiopäivärahan työssäoloehto Lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista Omavastuuaika Ansiopäivärahaoikeuden rajoitukset Sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan Ansiopäivärahan laskennassa käytettävät tulot Ansiopäivärahan laskenta Korotettu ansio-osa Ansiopäivärahataulukko Ansiopäivärahakauden kesto ja lisäpäiväoikeus Ansiopäivien nollaus ja 80 prosentin suoja Lomautusvaihtoehdot Soviteltu ansiopäiväraha Sovitellun ansiopäivärahan työaikavaatimus Työajan seuranta Sovitellun ansiopäivärahan määrä Sovitellun ansiopäivärahan määrän yläraja Erityinen sovittelujakso Sovitellun ansiopäivärahan hakeminen Työttömyyspäivien (500 päivää) kuluminen sovitellun ansiopäivärahan ajalta Yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan Sivutoiminen yrittäjä Päätoiminen yrittäjä Yrittäjän työssäoloehto Jälkisuoja Työllistymistä edistävät palvelut Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaalle siirtymisen ehdot Vuorottelukorvauksen suuruus Vuorottelukorvauksen hakeminen Tietojen antaminen ja luovuttaminen Työttömyyskassan yhteystiedot Mallihakemus ja palkkatodistus Pro-kassa Työttömyyskassa Prohon (Pro-kassa) kuuluu noin jäsentä. Pro-kassa on palkansaajakassa, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa sekä muussa lainsäädännössä työttömyyskassalle säädettyjen etuuksien maksaminen jäsenilleen. Pro-kassan jäseneksi pääsee palkkatyöntekijä, joka työskentelee työntekijä-, toimihenkilö-, esimies-, tai asiantuntijatehtävissä teollisuus-, palvelu-, finanssi- tai ICT- ja viestintäsektorilla tai vastaavissa tehtävissä. Lisäksi Pro-kassan jäseneksi pääsevät työttömyysturvalain ja työttömyyskassalain huomion ottaen edellä mainittuihin ammatteihin opiskelevat ansiotyössä olevat henkilöt. Pro-kassa maksaa jäsenilleen ansiopäivärahaa työttömyyden, työllistymistä edistävien palveluiden (esim. työvoimapoliittisen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu) ajalta sekä vuorottelukorvausta vuorotteluvapaan ajalta. Jäsenen on näitä tukia saadakseen täytettävä eri laeissa sekä työttömyyskassan säännöissä määritellyt ehdot. Näitä ehtoja ovat muun muassa vakuutusehto, työssäoloehto ja jäsenmaksujen maksaminen. Työttömyyskassan jäsenyys alkaa jäsenhakemuksen saapumispäivästä, aikaisintaan, kuitenkin siitä päivästä, josta lukien henkilö on maksanut jäsenmaksunsa. Työttömyyskassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa. Kun jäsen siirtyy kuukauden kuluessa toisesta työttömyyskassasta Pro-kassan jäseneksi, hänelle luetaan hyväksi edellisessä työttömyyskassassa hankittu työssäoloehto ja jäsenyysaika. Ammattiliitto Pron jäsenet on vakuutettu Pro-kassassa työttömyyden varalta. Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskassan jäsenmaksun vuosittain. Vuonna 2011 se on 9 euroa palkkatuloista kuukaudessa. Suurin jäsenmaksun suuruuteen vaikuttava tekijä on kassan jäsenten työttömyysaste. Ammattiliitto Pron ja Työttömyyskassa Pron jäsenet maksavat 1,2 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta, kuitenkin enintään 39,80 euroa ja vähintään 9 euroa kuukaudessa. Liiton työssä käyvät vapaajäsenet maksavat kassan jäsenmaksun 9 euroa kuukaudessa. Jäsenmaksu maksetaan jäsenmaksuviitteillä tai työnantaja perii jäsenmaksun suoraan palkasta. Työnantajaperinnästä on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Perintäsopimuslomakkeella ilmoitetaan henkilön ja työnantajan tiedot liiton jäsenrekisteriin. Pelkästään työttömyyskassan jäsen ei voi olla työnantajaperinnässä, vaan hän on aina itse maksava jäsen. Jäsenmaksu täytyy maksaa kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, johon se kohdistuu. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Työttömyyskassasta siirtyy automaattisesti tieto jäsenrekisteriin hakijan työttömyys-, lomautus-, vuorotteluvapaa- tai koulutusajasta, joten hakijan ei tarvitse tätä itse ilmoittaa erikseen. Tämä opas sisältää työttömyyskassan maksamista etuuksista vain pääpiirteet. Lisätietoja saa työttömyyskassasta.

3 2 3 Toimintaohje työttömyyden varalta Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen Jäsenen tulee ilmoittautua henkilökohtaisesti oman paikkakuntansa työ- ja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työnhaku on voimassa siitä päivästä alkaen, kun ilmoittautuminen on tapahtunut. TE-toimistoon on mahdollista ilmoittautua asiakkaaksi jo työssä ollessa, mutta ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään työsuhteen päätyttyä, ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työ- ja opiskelutodistukset kannattaa ottaa mukaan heti ensimmäisellä ilmoittautumiskerralla. TE-toimistoon ilmoittautumisen voi tehdä myös sähköisesti, mutta jäsenen on joka tapauksessa käytävä TE-toimistossa henkilökohtaisesti 10 päivän sisällä ilmoittautumisesta. Tukipaketin saaneen jäsenen tulee ilmoittautua TE-toimistoon työsuhteen päätyttyä ja hänen tulee pitää työnhakunsa voimassa säilyttääkseen oikeuden työttömyyspäivärahaan tukipakettiajan jälkeen. Jäsen menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan, jos hän on ollut yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman työttömyysturvalaissa määriteltyä hyväksyttävää syytä. Pelkkä tukipakettiaika, eli ajanjakso, jolle työttömyyskassa jaksottaa tukipaketin, ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, vaan jäsenen täytyy myös olla työnhakijana TE-toimistossa. Jos työsuhde on osa-aikaistettu, TE-toimistoon ilmoittaudutaan työnhakijaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun osa-aikainen työ alkaa. Työsopimus täytyy olla mukana työnhakijaksi ilmoittauduttaessa. Jos jäsen on lomautettu, TE-toimistoon ilmoittaudutaan työnhakijaksi ensimmäisenä lomautuspäivänä. Lomautustodistus täytyy olla mukana ilmoittauduttaessa. Jos jäsen lomautetaan määräajaksi ja lomautus kohdistuu työpaikalla vähintään kymmeneen työntekijään, ei henkilökohtaista ilmoittautumista TEtoimistoon yleensä tarvita, vaan työnantaja hoitaa asian ryhmälomautusilmoituksella. Jäsenen kannattaa aina tarkistaa työnantajalta, hoidetaanko TEtoimistoon ilmoittautuminen ryhmälomautusilmoituksella. TU-kassan internetsivuilla on lisäohjeita lomautustilanteeseen. Jos jäsenelle on maksettu sairauspäivärahan enimmäismäärä (n.300 päivää) ja sairausloma jatkuu edelleen, jäsenen tulee ilmoittautua työnhakijaksi heti enimmäisajan täyttymisen jälkeen, koska työttömyyskassalta voi hakea ansiopäivärahaa, jos eläkehakemus on vireillä tai se on jo hylätty, työkyvyttömyys jatkuu edelleen, ja henkilön työssäoloehto on kunnossa. Jos työsuhde on voimassa, edellytetään lisäksi, että työnantajalla ei ole tarjota jäsenelle hänen työkykynsä mukaista työtä. TE-toimistoon täytyy ilmoittaa mahdolliset sairauslomat, matkat, opiskelu, ym. työttömyydestä poikkeavat jaksot. Myös yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö on ilmoitettava TE-toimistoon. Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että työnhaku pidetään voimassa TE-toimiston ohjeen mukaan. Ansiopäivärahaa ei voida maksaa eikä jäsenelle voida asettaa esimerkiksi omavastuuaikaa sellaiselta ajalta, jona työnhaku ei ole voimassa. TE-toimisto lähettää jäsentä koskevan työvoimapoliittisen lausunnon suoraan työttömyyskassaan, joten jäsenen ei tarvitse sitä toimittaa työttömyyskassalle. Työttömyyskassa lähettää jäsenelle päätösten liitteenä häntä koskevat työvoimapoliittiset lausunnot. Pro-kassa maksaa postikulut Pro-kassa maksaa eri etuuksien hakemisesta aiheutuvat postikulut. Hakemukset (ansiopäiväraha-, vuorottelukorvaus) sekä hakemuksen liitteet voi lähettää ilman postimerkkiä, jos kirjekuoreen kirjoitetaan osoitteeksi: Pro-kassa Tunnus VASTAUSLÄHETYS Käytännössä tämä toimii siten, että jäsenen tulee hankkia kirjekuori, johon hän kirjoittaa osoitekenttään edellä mainitun osoitteen. Kirjekuori tulee perille yllä mainitulla osoitteella, joten kuoreen ei tarvitse kirjoittaa mitään muuta, paitsi halutessaan omat osoitetiedot kuoren vasempaan ylänurkkaan. Vastauslähetyksenä lähetetyn postin kulku kestää vähintään kaksi päivää. Työttömyyskassa ei kuitenkaan maksa kirjattuna lähetettyjä kirjeitä, vaikka niihin olisi kirjoitettu vastauslähetysosoite. Sähköinen asiointijärjestelmä Pro-kassalla on käytössä internetissä toimiva sähköinen asiointijärjestelmä. Sähköinen asiointijärjestelmä tarjoaa eri palveluja. Jäsen voi selata omia päivärahatietojaan tai lähettää ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen, jatkohakemukset, vuorottelukorvaushakemuksen sekä liitteet sähköisesti työttömyyskassaan. Sähköisesti lähetetty jatkohakemus on maksussa nopeammin kuin postitse lähetetty hakemus. Jos neljän kalenteriviikon kokonaan työttömän jatkohakemus lähetetään sähköisesti sunnuntaina tai viimeistään maanantaina klo 14 mennessä, hakemus on maksussa torstaina, jollei maksamiselle ole estettä. Vastauslähetyksenä postitse lähetetty hakemus on maksussa aikaisintaan seuraavan viikon maanantaina, koska postinkulkuun kuluu vähintään pari päivää. Lisätietoja sähköisestä asiointijärjestelmästä saa työttömyyskassan internet-sivuilta osoitteesta Ansiopäivärahan hakeminen Ensimmäinen hakemus Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen (liitteineen) voi lähettää työttömyyskassalle sähköisesti tai postitse kahden viikon työttömyyden tai lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys- tai lomautusaika alkaa keskellä kalenteriviikkoa (ma su), hakemus täytetään ensimmäisestä työttömyyspäivästä kahden

4 4 5 Jatkohakemus viikon päähän sunnuntaihin. Hakemus postitetaan aikaisintaan hakujakson viimeisenä päivänä eli sunnuntaina, koska ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Hakemus tulee täyttää kohta kohdalta huolellisesti. Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan jäsenelle täydennettäväksi. Ansiopäivärahaa ei makseta kolmea kuukautta vanhemmalta ajalta, joten hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta ansiopäivärahaa halutaan maksettavaksi. Hakemusta voi täydentää jälkikäteen, jos kaikkia tarvittavia liitteitä ei vielä ole saatavilla siinä vaiheessa, kun hakemus pitäisi lähettää kassalle. Puutteellisen hakemuksen perusteella ei kuitenkaan makseta ansiopäivärahaa. Työttömyyskassa on velvollinen seuraamaan jäsenensä työssäoloehdon täyttymistä. Tästä syystä työttömyyskassalle on ilmoitettava myös sellaiset jaksot, joilta ei haeta ansiopäivärahaa, esimerkiksi sairauslomat, yli kaksi viikkoa kestäneet kokoaikatyöt jne. Sähköisesti lähetettävä ansiopäivärahahakemus täytetään Pro-kassan sähköisessä asiointijärjestelmässä. Postitse lähetettävän ansiopäivärahahakemuksen saa TE-toimistosta tai sen voi tulostaa Pro-kassan internet-sivuilta osoitteesta (lomakesalkku) tai Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n sivuilta, osoitteesta Sähköisen asiointijärjestelmän kautta lähetettäviä jatkohakemuksia on mahdollista käyttää sen jälkeen, kun Pro-kassa on maksanut ansiopäivärahaa vähintään yhdeltä päivältä. Siihen asti hänen täytyy käyttää ansiopäivärahahakemuksia. Jos jäsen on lähettänyt ensimmäisen hakemuksen postitse, hänelle lähetetään jatkohakemus postitse ensimmäisen ansiopäivärahapäätöksen yhteydessä ja sen jälkeen aina maksuilmoituksen yhteydessä. Jatkohakemus täytetään joko neljän kalenteriviikon (ma - su) tai kalenterikuukauden jaksoissa jälkikäteen. Hakemus voidaan lähettää aikaisintaan sinä päivänä kun hakujakso päättyy. Myös jatkohakemukset vanhentuvat, joten jatkohakemuksen täytyy olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta ansiopäivärahaa halutaan maksettavaksi. Jäsen voi saada ensimmäisestä ansiopäivärahahakemuksesta kielteisen päätöksen esimerkiksi siitä syystä, että työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus on jaksotettu tietylle ajalle tai hän on saanut karenssin. Seuraava ansiopäivärahahakemus lähetetään kuitenkin heti sen jälkeen, kun uusi neljän viikon jakso on täyttynyt, vaikka ansiopäivärahaa ei tulisi maksettavaksi vielä tästäkään hakemuksesta kielteisen päätöksen vuoksi. Jos jäsenelle on annettu kielteinen päätös yli kuukauden ajalle esimerkiksi taloudellisen etuuden jaksotuksen vuoksi, hakemuksia ei tarvitse lähettää tältä jaksotusajalta. Hakemuksen voi lähettää jaksotusajan jälkeiseltä ajalta. Hakemuksessa täytyy tällöin ilmoittaa, onko hakematta jäänyt ajanjakso ollut Osa-aikatyö työttömyysaikaa, sairausloma-aikaa tms. Jos jäsen on ollut jaksotusaikana työssä, täytyy työttömyyskassalle lähettää palkka- ja työtodistus. Jos jäsen on ollut työtön koko jaksotusajan, tämä tieto ilmoitetaan esimerkiksi vapaamuotoisella ilmoituksella, joka lähetetään hakemuksen liitteenä. Työnhaku täytyy ehdottomasti pitää voimassa myös jaksotusaikana, jotta ansiopäivärahaoikeus varmasti säilyy. Soviteltua ansiopäivärahaa haetaan joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon välein siinä tapauksessa, että jäsen on osa-aikatyössä. Hakujakson pituuden määrää palkkajakso, koska hakujakson pitää olla yhdenmukainen palkkajakson kanssa. Hakujakso on neljä kalenteriviikkoa, jos palkka maksetaan tasan kahden viikon välein. Hakujakso on vastaavasti kuukausi, jos hakijalla on kuukausipalkka, ja se maksetaan joko kuukausittain tai kaksi kertaa kuukaudessa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla palkkalaskelma tai palkkatodistus hakujakson aikana tehdystä työstä. Soviteltua ansiopäivärahaa ei voida maksaa ilman palkkalaskelmaa tai palkkatodistusta. Hakemukseen täytyy ilmoittaa tehdyt työtunnit ja työpäivät. Jollei jäsen ole saanut palkkatodistusta vielä siinä vaiheessa, kun hakemus pitäisi lähettää kassalle, työjaksot on kuitenkin ilmoitettava hakemukseen. Kassa tarvitsee sovitellun ansiopäivärahan maksamista varten työsopimuksen tai muun työnantajan antaman kirjallisen selvityksen, josta ilmenee seuraavat asiat: työsuhteen alkamis-/päättymispäivä työaika viikossa sekä mikä on alan enimmäistyöaika (esim. 37,5 h) työtehtävä palkkausperuste (tunti-, kuukausi-, provisiopalkka) työn suorituspaikka (työpaikka, koti) Työttömyyskassa tarvitsee työvoimapoliittisen lausunnon aina kun osa-aikatyö alkaa tai päättyy, joten vastaanotetusta osa-aikatyöstä on ilmoitettava TEtoimistoon. Satunnainen työ (keikkatyö) Jos jäsenellä on enintään kaksi viikkoa (alle 15 kalenteripäivää) kestäviä satunnaisia työssäolojaksoja, hakurytmiä ei muuteta, vaan ansiopäivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Hakemuksen liitteenä täytyy lähettää palkkatodistus tai palkkalaskelma hakujakson aikana tehdystä työstä. Työtunnit ja työpäivät täytyy ilmoittaa hakemukseen. Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa (= vähintään 15 kalenteripäivää), kassa ei maksa soviteltua ansiopäivärahaa, vaan työjakso jätetään maksamatta. Jäsenelle maksetaan täyttä ansiopäivärahaa työsuhdetta edeltävältä ja sen jälkeiseltä ajalta. Lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Hakemuksen voi täyttää työsuhteen alkamiseen saakka, ja hakemuksen täyt-

5 6 7 tämistä voi jatkaa työsuhteen päättymisestä lukien. Työssäolojakson voi myös halutessaan ilmoittaa hakemukseen, vaikka tältä ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Kassa tarvitsee uuden työvoimapoliittisen lausunnon aina yli kaksi viikkoa kestäneen työsuhteen jälkeen, joten vastaanotettu työ täytyy ilmoittaa TEtoimistoon. Työttömyys tai lomautus päättyy kesken hakujaksoa Ansiopäivärahaa voi hakea alle neljän viikon (=hakujakso) ajalta, jos työttömyys tai lomautus päättyy kesken tämän neljän viikon hakujakson esimerkiksi yli kaksi viikkoa kestävän työn vuoksi. Tällöin ansiopäiväraha haetaan viimeiseen työttömyys- tai lomautuspäivään asti ja hakemuksessa ilmoitetaan syy, miksi ansiopäivärahan hakeminen päättyy kesken hakujakson. Lomautus Jos jäsen on lomautettu toistaiseksi, ansiopäivärahan voi hakea jälkikäteen neljän kalenteriviikon välein tai kalenterikuukausittain. Jos jäsen on lomautettu osan kuukaudesta, esimerkiksi yhden kalenteriviikon kerrallaan tai hänen kalenteriviikoittaista työaikaansa on lyhennetty, ansiopäivärahaa haetaan palkkajaksojen mukaisesti joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon välein. Hakujakso on neljä kalenteriviikkoa, jos palkka maksetaan tasan kahden viikon välein. Hakujakso on vastaavasti kuukausi, jos jäsenelle maksetaan kuukausipalkkaa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla palkkalaskelma samalta ajalta, jolta ansiopäivärahaa haetaan. Työaikapankista kahta kuukautta ennen lomautusta nostettu rahakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen. Tämä tarkoittaa sitä, että rahakorvaus jaksotetaan lomautuspäiville. Jaksotus tehdään samalla tavalla kuin lomakorvauksen jaksotus. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien Lomautus- tai työttömyysjakson välisenä aikana työskentely Palkkatodistus täytyy lähettää kaikista työviikoista, jotka tehdään työttömyystai lomautusjaksojen välissä. Palkkatodistus täytyy lähettää, vaikka uutta työssäoloehtoa olisi kertynyt alle 34 viikkoa (= päivien nollausehto) edellisestä ansiopäivärahan määrityksestä. Työttömyyskassa tarvitsee palkkatodistuksen, koska se on velvollinen seuraamaan työssäoloehdon täyttymistä eli sitä, milloin ansiopäiväraha on määriteltävä uudelleen, ansiopäivärahapäivät nollattava ja seitsemän päivän omavastuuaika asetettava. Palkkatodistuksessa olevat työviikot viedään työttömyyskassan maksatusjärjestelmässä olevaan työhistoriarekisteriin, jossa seurataan työssäoloehdon täyttymistä. Palkkatodistus tarvitaan myös mahdollista lomakorvausjaksotusta varten. Jos ensimmäinen työttömyys- tai lomautusjakso on esimerkiksi , ja seuraava työttömyys- tai lomautusjakso alkaa , kassa tarvitsee palkkatodistuksen ajalta siinä vaiheessa, kun jäsen hakee ansiopäivärahaa alkaen. Jos työttömyys- tai lomautusjaksojen välissä on vain pari kuukautta, hakemuksen liitteenä voi lähettää palkkalaskelmat. Jos uusi lomautus- tai työttömyysjakso alkaa esimerkiksi , hakemuksen liitteenä voi lähettää palkkalaskelmat tammihuhtikuulta Ansiopäivärahahakemuksen liitteet Ensimmäinen hakemus 1. Palkkatodistus Työttömyyskassa tarvitsee palkkatodistuksen vähintään 34 palkalliselta viikolta. Palkkatodistuksen ei tarvitse olla täsmälleen 34 viikolta. Jos lomautus- tai työttömyys alkaa , voi palkkatodistus olla ajalta Työttömyyskassalle lähetettävässä palkkatodistuksessa on ilmoitettava seuraavat asiat: työsuhteen alkamis- ja mahdollinen päättymispäivä kertymäajan alkamis- ja päättymispäivä bruttosumma lomakorvaukset ja lomarahat eriteltyinä palvelusvuosilisät ja niiden ansainta-aika tuotanto- tai tulospalkkiot, bonukset tai muut vastaavat erät ja erien ansainta-aika sekä selvitys siitä, millä perusteella raha on maksettu säännöllinen kuukausipalkka palkattomat jaksot sekä selvitys, mikä on ollut syy palkattomaan aikaan Tyel- ja työttömyysvakuutusmaksut, mikäli työnantaja on yksityinen henkilö työnantajan y-tunnus tai yksityisen työnantajan henkilötunnus työnantajan yhteystiedot palkkatodistuksen antajan allekirjoitus Jos palkkatodistuksen kertymäaikaan sisältyy alle 18 työtunnin pituisia työviikkoja, nämä viikot eivät täytä työssäoloehtoa. Tällöin työttömyyskassa tarvitsee työnantajan vahvistaman viikkokohtaisen työtuntiselvityksen palkkatodistuksen liitteeksi, jotta kassassa pystytään poimimaan vähintään 18 tunnin työviikot palkanmääritykseen. Palkkatodistuslomakkeen voi tulostaa kassan kotisivuilta osoitteesta (lomakesalkku). 2. Jäljennös työtodistuksesta, jos jäsen on kokonaan työtön Työtodistuksesta tarkistetaan muun muassa, että työ on ollut työssäoloehdon täyttävää työtä.

6 Jäljennös irtisanomisilmoituksesta ja mahdollisesta työsuhteen päättämissopimuksesta, jos jäsen on kokonaan työtön Kassa tarkastaa irtisanomisilmoituksesta, että irtisanomisaika on ollut työehtosopimuksen tai työsopimuslain mukainen. Jos jäsen on hakenut korotettua ansio-osaa, työttömyyskassa tarkistaa ilmoituksesta irtisanomisperusteen. Jos jäsen on tehnyt sopimuksen työsuhteensa päättämisestä, kassalle täytyy lähettää jäljennös sopimuksesta. 4. Lomautusilmoitus, jos jäsen on lomautettu Kassa tarkastaa lomautusilmoituksesta lomautuksen toteutustavan sekä lomautusilmoitusajan. Työsopimuslaissa mainittu minimivaatimus on, että lomautuksesta on ilmoitettava vähintään 14 päivää ennen sen alkamista. Työehtosopimuksissa lomautusilmoitusajat ovat yleensä pidemmät. 5. Jäljennös työsopimuksesta, jos jäsen on lomautettu Työsopimuksesta tarkastetaan, onko työsuhde voimassa toistaiseksi vai onko sopimus määräaikainen. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan jäsenen ei tarvitse lähettää jäljennöstä työsopimuksesta, jos palkkatodistuksessa on mainittu työsuhteen olevan voimassa toistaiseksi. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan jäsenen täytyy lähettää jäljennös työsopimuksesta. Työttömyyskassa saa maksaa määräaikaiselle työntekijälle lomautusajalta ansiopäivärahaa vain siinä tapauksessa, että määräaikainen työntekijä on vakituisen henkilön sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä (TSL 5:2 ). 6. Palkkalaskelma, jos jäsen saa palkkaa tai muuta tuloa Ansiopäivärahahakemuksen liitteenä on lähetettävä palkkalaskelma, jos jäsenellä on työpäiviä sen jakson aikana, jolta hän hakee ansiopäivärahaa. Kassa tarvitsee palkkalaskelman esimerkiksi siinä tapauksessa, että jäsen hakee ansiopäivärahaa maaliskuulta 2011, ja hänellä on maaliskuussa myös työpäiviä. Palkkalaskelma tarvitaan myös siinä tapauksessa, jos jäsenelle maksetaan lomapalkka, lomaraha, tulospalkkio, palvelusvuosilisä tms. osa-aikatyön tai lomautuksen aikana. Jos jäsenelle maksetaan lomapalkka, kassalle tulee myös ilmoittaa ajankohta, jolloin loma pidetään. Jos ansiopäivärahaa haetaan lomautuksen perusteella, palkkalaskelma täytyy lähettää jokaiselta lomautuskuukaudelta myös siinä tapauksessa, että lomautus on määräaikainen ja yhdenjaksoinen. Jos jäsen lomautetaan määräajaksi, esimerkiksi ajalle , palkkalaskelma lähetetään työttömyyskassalle huhtikuulta Jos lomautuspäivät vähennetään jälkikäteen, esim. seuraavassa kuussa, kassaan lähetetään lomautuskuukauden palkkalaskelmien lisäksi myös sen kuukauden palkkalaskelma, jossa palkanvähennys on tehty. Jos em. tapauksessa palkanvä- hennys tehdään toukokuussa, palkkalaskelma lähetetään myös toukokuulta huhtikuun lisäksi. Palkkalaskelmaa tarvitaan sovitellun ansiopäivärahan maksamista sekä työssäoloehdon täyttymisen seuraamista varten. Lomautustapauksissa laskelmasta tarkistetaan, että lomautuspäiviltä on vähennetty palkka. 7. Selvitys mahdollisesta yritystoiminnasta (verotuspäätös) Jos jäsenellä on tuloa yritystoiminnasta (esimerkiksi maataloustuloa), työttömyyskassalle lähetetään kopio viimeisimmästä henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä. Jos jäsen on työssä perheyrityksessä, tulee hänen selvittää työttömyyskassalle perheyrityksen omistussuhteet ja asema yrityksessä (esim. hallituksen jäsen). Katso kohta yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan. 8. Päätös sosiaalietuuksista/eläkkeestä Kassa tarvitsee kopion viimeisimmästä päätöksestä, jos jäsen saa sellaista sosiaalietuutta, joka vaikuttaa vähentävästi ansiopäivärahan määrään (ks. kohta sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan). Jos jäsen on saanut sosiaalietuutta sen jakson aikana, jona hän on kerryttänyt työssäoloehtoa, hakemukseen liitetään kopio päätöksestä. Tällaisia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi äitiys- ja vanhempainraha. Jos jäsen on ollut osa-aikaeläkkeellä välittömästi ennen työttömyyttään, kassa tarvitsee lakkautuspäätöksen eläkkeestä. Jos eläkettä maksetaan samanaikaisesti ansiopäivärahan kanssa (esim. lomautustilanteessa) kassa tarvitsee maksuilmoituksen tai päätöksen, josta ilmenee eläkkeen määrä. Mikäli jäsenelle tai hänen puolisolleen maksetaan lasten kotihoidon tukea, on siitä ilmoitettava kassalle. Päätös tuen maksamisesta ja määrästä lähetetään ansiopäivärahahakemuksen liitteenä. Jos tuki maksetaan puolisolle, kassalle ilmoitetaan, onko puoliso työssä, työttömänä vai kotona hoitamassa lapsia (ks. kohta sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan). 9. Verokortti Työttömyyskassa saa verottajalta jäsentensä verotiedot (= ns. suorasiirtotiedot). Jos jäsen on hakenut muutosta ennakonpidätykseensä tai hänellä on portaikkoverokortti, nämä tiedot eivät välity työttömyyskassalle. Tällöin nämä verokortit täytyy lähettää työttömyyskassalle alkuperäisenä.

7 Jäljennös opiskelutodistuksesta Jos jäsen on ollut opiskelemassa ennen työttömyyttään tai hän on kerryttänyt työssäoloehtoa opintojensa ohella, ansiopäivärahahakemuksen liitteenä täytyy lähettää jäljennös opiskelutodistuksesta. Muistilista ensimmäiseen ansiopäivärahahakemukseen tarvittavista liitteistä Kokonaan työtön: Lomautettu: Sulkuihin merkityt liitteet tulee toimittaa työttömyyskassalle, mikäli tilanne edellä olevan mukaan sitä edellyttää. palkkatodistus jäljennös työtodistuksesta (jäljennös irtisanomisilmoituksesta) (jäljennös työsuhteen päättämissopimuksesta) (päätös sosiaalietuuksista) (verokortti) (jäljennös opiskelutodistuksesta) palkkatodistus lomautusilmoitus palkkalaskelma, jos jäsenellä on työpäiviä lomautuskuukauden aikana työsopimus tai muu selvitys työsuhteesta (päätös sosiaalietuuksista) (verokortti) (jäljennös opiskelutodistuksesta) Ennen hakemuksen lähettämistä on hyvä tarkistaa, että hakemuksen mukana on tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus tai liitteet viivästyttävät aina hakemuksen käsittelyä. Työttömyyskassan maksamien etuuksien verotus Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta portaikkoverokortteja ja muutosverokortteja lukuun ottamatta. Verohallituksen päätöksen mukaan palkkaa varten määrättyjä pidätysprosentteja korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä ja ennakonpidätys suoritetaan vähintään 20 prosentin suuruisena, mikäli jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa. Korotus johtuu siitä, että työttömyysetuuksista ei voi tehdä ansiotulovähennystä eikä etuuden maksatuksen yhteydessä peritä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Jos jäsenelle maksetaan korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, palkkaa varten määrättyä pidätysprosenttia korotetaan neljällä prosenttiyksiköllä ja ennakonpidätys suoritetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos jäsenelle maksetaan vuorottelukorvausta, palkkaa varten määrättyä ennakonpidätysprosenttia alennetaan kolmella prosenttiyksiköllä. Ansiopäiväraha Muutosverokortin ennakonpidätysprosentteja ei koroteta tai alenneta, jos muutosverokortti on määrätty sosiaali- ja muuta etuutta varten. Muutosverokortti täytyy lähettää työttömyyskassalle aina alkuperäisenä, koska nämä ennakonpidätysprosentit eivät siirry verottajalta työttömyyskassalle automaattisesti. Jos jäsen lähettää muutosverokortin työttömyyskassaan sähköisen asiointijärjestelmän kautta, hänen täytyy lisäksi postittaa alkuperäinen verokortti työttömyyskassaan. Jos kassa ei saa verotietoja verottajalta eikä jäseneltä itseltään, ennakonpidätys suoritetaan ns. takautuvien maksujen taulukon mukaan. Tällöin pidätysprosentti määräytyy ansiopäivärahan suuruuden mukaan seuraavasti: ansiopäiväraha euroa/pv 0, , , , , , ,01-50 pidätysprosentti Ansiopäivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle, vuotiaalle työttömyyskassan jäsenelle, joka on työmarkkinoiden käytettävissä (kokoaikaisen työn hakijana TE-toimistossa) ja joka on työttömyyskassan jäsenyysaikana täyttänyt 34 viikon työssäoloehdon ja maksanut jäsenmaksut työskentelyajalta. Kun jäsen siirtyy edellisestä työttömyyskassasta kuukauden kuluessa Prokassan jäseneksi, hän voi lukea hyväkseen edellisessä työttömyyskassassa hankkimansa työssäoloehdon ja jäsenyyskautensa lukuun ottamatta sellaista jaksoa, jona jäsen ei ole mahdollisesti ollut siirtovaiheessa kummankaan työttömyyskassan jäsen. Tästä syystä jäsenyyden siirto työttömyyskassasta toiseen kannattaa tehdä niin, että jäsenyysaikaan ei tule katkoksia. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa myös vuotiaalle työttömyyskassan jäsenelle lomautustilanteessa, lomautukseen rinnastettavan syyn vuoksi, hänellä on sääestepäiviä tai hän on estynyt työskentelemästä muiden työnseisauksen vuoksi. Kokonaan työttömällä vuotiaalla ei ole oikeutta työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahan työssäoloehto Työssäoloehdon pituus on 34 viikkoa. Jäsen täyttää työssäoloehdon, jos hän on ollut vakuutuksenalaisessa työssä vähintään 34 viikkoa. Tähän 34 viikkoon lasketaan kaikki sellaiset kalenteriviikot, joissa työaika on ollut vähintään 18 tuntia. Vakuutuksenalainen työ tarkoittaa sitä, että palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (esim. eläkemaksut). Työssäoloehtoa ei tarvitse kerryttää yh-

8 12 13 denjaksoisesti, vaan sen voi kerätä jaksoista, kunhan nämä työjaksot sisältyvät 28 kuukauden (= tarkastelujakso) ajalle. Tämä 28 kuukautta lasketaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä taaksepäin. 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää, jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta siitä syystä, että hän opiskellut päätoimisesti, ollut palkattomalla sairauslomalla, laitoshoidossa, kuntoutuksessa, osa-sairauspäivärahalla, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaalla, työskennellyt tieteellisellä tai taiteellisella apurahalla, hoitanut alle 3-vuotiasta lasta tai suorittanut asevelvollisuutta. Myös työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta. Muut työssäoloehdon täyttymisen edellytykset Työssäoloehtoon mukaan luettavan työn täytyy olla palkkatyötä. Tällöin työntekijän toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana toimiminen ei kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa. Puolison omistamassa yrityksessä työskentely ei myöskään kerrytä työssäoloehtoa palkansaajakassassa (ks. kohta yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan). Jotta työ luettaisi työssäoloehtoon, on siitä maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka. Ellei alalla ole työehtosopimusta, täytyy kokoaikaisesta työstä saadun palkan olla vähintään euroa/kk (v. 2011). Määrä tarkistetaan vuosittain. Työssäoloehtoon lasketaan palkallinen vuosiloma, jos lomapalkka on maksettu vähintään 18 viikkotunnin mukaan. Työssäoloehtoa karttuu myös ajalta, jolta jäsen on saanut työnantajaltaan täyttä palkkaa sairauden ajalta. Irtisanomisajalta kertyy työssäoloehtoa, vaikka jäsenellä ei olisi työvelvoitetta irtisanomisaikana. Palkkaa täytyy kuitenkin maksaa vähintään 18 viikkotunnin mukaan. Työvelvoitteetonta irtisanomisaikaa voidaan laskea työssäoloehtoon korkeintaan kuusi kuukautta. Työssäoloehtoon ei voida huomioida työtä, jota jäsen on tehnyt saadessaan osasairauspäivärahaa. Työssäoloehtoon ei myöskään voida huomioida aikaa, jolta jäsenelle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. Nämä jaksot kuitenkin pidentävät työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Työssäoloehtoon ei lueta työaikapankkiin säästettyä työaikaa. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on sen sijaan normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jos jäsenellä on kaksi osa-aikaista palkkatyötä, voidaan viikon aikana tehdyt työtunnit laskea yhteen. Jos työtuntien yhteismäärä on vähintään 18 tuntia viikossa, työviikko luetaan työssäoloehtoon. Työssäoloehtoon voidaan jäsenen pyynnöstä lukea myös neljän peräkkäisen viikon jakso, jonka aikana työtä on tehty jokaisella viikolla vähintään yksi tunti ja kokonaisuudessaan työaika on ollut neljän viikon aikana vähintään 80 tuntia. Työssäoloehdon tarkastelua tällä tavalla tulee pyytää kirjallisesti kassalta heti työjakson päättymisen jälkeen. Jäsenellä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, jos hän on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, ja hänellä ei ole työttömyysturvassa määriteltyä hyväksyttävää syytä poissaololleen. Jäsen saa oikeuden ansiopäivärahaan vasta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt uuden 34 viikon työssäoloehdon työmarkkinoilta poissaolonsa jälkeen. Esimerkiksi tukipaketin saaneen jäsenen täytyy ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi heti työsuhteen päätyttyä säilyttääkseen oikeutensa työttömyyspäivärahaan tukipakettiajan jälkeen. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös opiskeluaikana esimerkiksi kesätöissä ja työharjoittelussa. Edellytyksenä on, että henkilö on työttömyyskassan jäsen, jäsenmaksu maksetaan työskentelyajalta ja työ on työssäoloehdon täyttävää työtä. Työssäoloehtoon luetaan pääsääntöisesti vähintään 18 tunnin työviikot, mutta joillakin aloilla työssäoloehdon kertyminen poikkeaa tästä (mm. kotityöntekijät ja opettajat). Työttömyyskassasta saa asiasta tarkempaa tietoa. Jos jäsen ei ole ollut ansiopäivärahan saamiseksi edellytettyä aikaa työssä ja työttömyyskassan jäsenenä, hän voi hakea peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. Palkkatuki ja työssäoloehdon kertyminen Työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea, joka jakaantuu perustukeen ja lisäosaan. Tuen myöntää TE-toimisto. Perustuki on peruspäivärahan suuruinen. Lisäosa on enintään 60 prosenttia perustuen määrästä. Palkattaessa vaikeasti työllistyviä työttömiä lisäosa on enintään 90 prosenttia (=korotettu palkkatuki) perustuen määrästä. Työssäoloehtoon hyväksytään puolet siltä ajalta, jolle työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea. TE-toimiston täytyy ilmoittaa työttömyyskassalle työvoimapoliittisessa lausunnossaan, mikäli jäsen on ollut palkkatuella tuetussa työssä. Palkkatuella tuetun työn täytyy täyttää työssäoloehdossa määritellyt työaikaa ja palkkaa koskevat vaatimukset, jotta työviikkoja voidaan lukea työssäoloehtoon. Työviikot, joita ei voida lukea palkkatukityössä työssäoloehtoon, pidentävät työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Esimerkki 28 kuukauden tarkastelujakson pidentämisestä Esimerkkihenkilö Tiina aloitti päätoimisen opiskelun syksyllä Hän sai kesätyön pankista ajalle Tiina liittyi kirjallisesti Ammattiliitto Pron ja Työttömyyskassa Pron jäseneksi työn alkaessa. Jokainen työviikko oli vähintään 18 tunnin pituinen. Tiina maksoi jäsenmaksut saaduista palkoista, jotta työtä voidaan käyttää hänen työssäoloehtonsa laskemiseen. Tästä työ-

9 14 15 suhteesta Tiinalle kertyi työssäoloehtoa yhdeksän viikkoa. Tiinan päätoiminen opiskelu jatkui työjakson jälkeen. Kesällä 2009 Tiina oli työssä yhteensä seitsemän viikkoa. Kesällä 2010 Tiina oli työssä yhteensä 12 viikkoa. Nyt Tiinalla oli koossa 28 viikkoa työssäoloehtoa. Tiinan opiskelut päättyivät syksyllä Tiina pääsi vielä kokoaikaiseen työhön ajalle Työsuhde kesti 13 viikkoa. Työssäoloehtoviikkoja oli nyt reilusti yli 34 viikkoa. Tiina ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi asuinpaikkakuntansa TE-toimistoon ja lähetti ansiopäivärahahakemuksensa liitteineen työttömyyskassalle kahden viikon työttömyyden jälkeen. Liitteinä hän toimitti palkka- ja työtodistukset työjaksoistaan sekä lisäksi jäljennöksen opiskelutodistuksesta. Tiinalle täyttyy työssäoloehto, vaikka päivärahakauden alkamisen ja ensimmäisten työssäoloehtoon laskettavien töiden välissä on yli 28 kuukautta. 28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään, koska Tiina on ollut hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta päätoimisen opiskelun vuoksi. Lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista Yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömyyskassa jaksottaa maksetun lomakorvauksen työsuhteen päättymisestä lukien, jolloin ansiopäivärahakauden alkaminen siirtyy jaksotusajan verran eteenpäin. Jos jäsenelle maksetaan lomakorvaus osa-aikaisen työn perusteella, lomakorvausta ei jaksoteta, mutta se lisätään ansiopäivärahaa vähentävään palkkatuloon mukaan, jos jäsen on sovitellun ansiopäivärahan saajana (ks. kohta soviteltu ansiopäiväraha). Kokoaikatyöstä saadun lomakorvauksen jaksottaminen tapahtuu siten, että maksetun lomakorvauksen määrää verrataan jäsenen päiväpalkkaan, joka lasketaan samalla periaatteella kuin ansiopäivärahan perusteena oleva palkka. Päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 3,67 prosentin vähennystä, kuten ansiopäivärahan laskennassa tehdään. Kun lomakorvaus jaetaan päiväpalkalla, saadaan jaksotuspäivien lukumäärä ja ajanjakso, jolta ansiopäivärahaa ei makseta. Lomakorvauksen jaksotuksessa yhteen kalenteriviikkoon sisältyy aina viisi työpäivää, toisin kuin vuosilomaajan laskennassa. Esimerkki lomakorvauksen jaksottamisesta Jäsen on ollut kokoaikatyössä Hänen kuukausipalkkansa on ollut /kk. Jäsenelle maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvaus, joka on Päiväpalkka, johon lomakorvauksen määrää verrataan, on 115,61, joka saadaan jakamalla työsuhteen ajalta saatu bruttopalkka (8 x = ) ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä (173 päivää). Kun lomakorvauksen jakaa päiväpalkalla, saadaan summaksi 12,1 eli Omavastuuaika 12 täyttä päivää. Pyöristäminen tapahtuu aina alaspäin. Lomakorvaus jaksotetaan ajalle eli 12 päivälle (lauantaita ja sunnuntaita ei lasketa jaksotuspäiviksi). Ansiopäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun jäsen on ollut TE-toimistossa työttömänä työnhakijana yhteensä seitsemää työpäivää vastaavan ajan. Yhdeltä kalenteriviikolta omavastuuaikaa kertyy enintään viisi päivää, joten omavastuuaika on esimerkiksi kokonaan työttömällä tai toistaiseksi lomautetulla viikko ja kaksi päivää. Jos jäsen on lomautettu osan kuukaudesta, omavastuupäiviksi voidaan laskea ne päivät, jotka olisivat olleet alan työehtosopimuksen mukaisia työpäiviä ilman lomautusta. Edellytyksenä on lisäksi, että työnantaja on vähentänyt palkan lomautuspäiviltä. Arkipyhäpäivät eivät pääsääntöisesti käy omavastuupäiviksi, koska ne eivät yleensä ole jäsenen työpäiviä, ja kyseisiltä päiviltä ei ole tehty vähennystä palkkaan. Omavastuuaika kuluu myös sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan ansiopäivärahaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Jos jäsen aloittaa esimerkiksi työllistymistä edistävään palveluun kuuluvan omaehtoisen koulutuksen heti työsuhteen päättymisen jälkeen, kassa jaksottaa ensin mahdollisen lomakorvauksen ja tukipaketin. Ansiopäivärahaa ryhdytään maksamaan heti jaksotusajan jälkeen. Seitsemän päivän omavastuuaika kuluu samanaikaisesti kassan maksaman ansiopäivärahan kanssa. Omavastuupäiviä ei voida laskea sellaiselta ajanjaksolta, jolle jäsen on saanut kielteisen päätöksen esimerkiksi lomakorvauksen jaksotuksen vuoksi. Seitsemän päivän omavastuuaikaa ei myöskään voida asettaa päällekkäin rangaistuskarenssin kanssa. Jos jäsenelle on asetettu esimerkiksi 90 päivän (n. 3 kk) rangaistuskarenssi, omavastuuaika asetetaan vasta karenssiajan jälkeen. Lomautuksen vuoksi lyhennetylle työpäivälle siirretylle jäsenelle voidaan omavastuupäiviä laskea sellaisilta kalenteriviikoilta, joiden aikana työaika on korkeintaan 75 prosenttia alan kokoaikatyön (100 %) määrästä. Sen sijaan lyhennetyn työviikon ajalta omavastuupäiviä voidaan kerryttää myös niiltä kalenteriviikoilta, joina työaika on enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Siten nelipäiväisen viikon ajalta kertyy yksi omavastuupäivä viikossa. Nelipäiväinen viikko tarkoittaa sitä, että jäsenele on neljä työpäivää, yksi lomautuspäivä ja kaksi palkatonta vapaapäivää kalenteriviikossa. 80 %:n sääntöä voidaan soveltaa toteutuneisiin lomautuksiin. Jos jäsen on osa-aikatyössä, omavastuupäiviä voidaan laskea sellaisilta neljän kalenteriviikon tai kuukauden hakujaksoilta, joiden aikana työaika ei ylitä 75 prosenttia alan kokoaikaisesta työajasta. Seitsemän omavastuupäivää tai niitä vastaava aika on kerättävä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana.

10 16 17 Omavastuuaika asetetaan aina uudelleen sen jälkeen, kun jäsenelle on täyttynyt uusi 34 viikon työssäoloehto, vaikka ansiopäivärahaa ei olisi maksettu yhdeltäkään päivältä edellisen omavastuuajan asettamisen jälkeen. Omavastuuajan laskeminen Omavastuuaika on yhteensä seitsemää työpäivää vastaava aika, ja se voidaan laskea vain sellaiselta ajalta, jona työnhaku on ollut voimassa TEtoimistossa. Jos jäsen on kokonaan työtön, omavastuuaika on suoraan seitsemän arkipäivää. Osa-aikatyön ajalta omavastuuaika lasketaan siten, että alan enimmäistyöajasta vähennetään tehdyt työtunnit ja näiden erotus lasketaan omavastuuaikaan. Esimerkki: Jäsen on osa-aikatyössä 20 tuntia viikossa, ja alan enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa (7,5 t/pv). Omavastuuaikaan lasketaan seitsemää työpäivää vastaava aika. Tämä on työtunneiksi muutettuna 52,5 tuntia (7 x 7,5 tuntia = 52,5 tuntia). Tällöin omavastuuaika täyttyy kolmessa viikossa, koska jäsenen todellisten työtuntien määrä verrattuna enimmäistyöaikaan on 17,5 tuntia viikkoa kohden (37,5 t 20 t = 17,5 t) ja 17,5 t x 3 viikkoa = 52,5 tuntia. Ansiopäivärahaoikeuden rajoitukset Ansiopäivärahaa ei voida maksaa jäsenelle, jos jäsen: on alle 17-vuotias on täyttänyt 65 vuotta (ansiopäivärahaa voidaan maksaa sen kuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta) ei ole työnhakijana TE-toimistossa ei ole työmarkkinoiden käytettävissä (esim. lautamiespäivät) ei hae kokoaikatyötä (poikkeuksena osatyökyvyttömyyseläkeläinen) saa vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä (poikkeuksena valtion eläkelain 8 1 momentin mukaiset alemmat eläkeiät, jolloin eläke vähennetään työttömyyspäivärahasta) saa työttömyyseläkettä saa maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläkettä taikka luopumistukea; työkyvytön sairauden, vian tai vamman takia saa äitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa on sellaisella vapaalla, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautuksen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen saa kuntoutusrahaa saa ansionmenetyskorvausta työllistyy päätoimisena yrittäjänä tai omassa työssään on päätoiminen opiskelija (kyseessä ei ole työllistymistä edistävä palvelu) on oikeutettu saamaan työnantajaltaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta saa työnantajaltaan työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta saa vuosilomapalkkaa kokoaikatyön perusteella saa lomakorvausta kokoaikatyön perusteella (lomakorvaus jaksotetaan työsuhteesta saadun palkan perusteella) on saanut TE-toimiston määräämän rangaistuskarenssin Irtisanomisajan palkka Työttömyyskassa ei maksa ansiopäivärahaa ajalta, jolle työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Jos jäsenellä on oikeus saada työnantajaltaan irtisanomisajan palkkaa, mutta hän luopuu tästä joko kokonaan tai hän sopii esimerkiksi lyhyemmästä irtisanomisajasta, kuin mitä se lain tai sopimuksen mukaan olisi, ansiopäivärahahakemus hylätään siltä ajalta, jolle jäsenellä olisi ollut oikeus saada irtisanomisajan palkkaa. Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen Työttömyyskassa saa maksaa määräaikaiselle työntekijälle lomautusajalta ansiopäivärahaa vain siinä tapauksessa, että määräaikainen työntekijä on vakituisen henkilön sijaisena, ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä (TSL 5:2 ). Erorahaluonteiset korvaukset Työaikapankki Ansiopäivärahan maksamisen estää sellainen työnantajan maksama rahasuoritus ( kultainen kädenpuristus ), jonka maksamisen voidaan päätellä johtuvan työsuhteen päättymisestä. Tällöin työttömyyskassa jaksottaa rahasuorituksen viimeisestä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Sillä ei ole merkitystä, millä nimellä tai milloin rahasuoritus on maksettu. Työnantaja on esimerkiksi voinut maksaa rahasuoritusta usean kuukauden ajan ennen työsuhteen päättymistä. Jos rahasuoritus joudutaan katsomaan ns. kultaiseksi kädenpuristukseksi, työttömyyskassa laskee kuukausittain maksetut summat yhteen ja jaksottaa summan työsuhteen päättymisestä lukien samalla tavalla kuin lomakorvaukset. Työnhaku on ehdottomasti pidettävä voimassa jaksotusaikana, koska jäsenen täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä säilyttääkseen ansiopäivärahaoikeuden jaksotuksen jälkeen. Mikäli jäsenelle on ennen kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai lomautuksen aikana maksettu työaikapankista rahakorvausta, estää se työttömyyspäivärahan maksamisen ajalta, jolle rahakorvaus jaksotetaan. Jaksotuspalkka tehdään samalla tavalla kuin lomakorvauksen jaksotuksessa. Rahakorvaus jaksotetaan lomautusilmoituksen mukaisille lomautuspäiville. Jos rahakorvaus on maksettu lomautuksen aikana, jaksotus voidaan tehdä rahakorvauksen maksamisajankohdasta lukien.

11 18 19 Työkyvyttömyys Osasairauspäiväraha Jäsenelle ei voida maksaa ansiopäivärahaa, jos hän saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä taikka täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla. Ansiopäivärahaa ei myöskään makseta, jos jäsen on todettu sairausvakuutus- /tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, vaikka etuutta ei ole hänelle myönnetty esim. jonkin laissa olevan rajoituksen vuoksi. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta, jos jäsenelle on maksettu ansiopäivärahaa sairastumista edeltäneeltä päivältä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa. Tällöin osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä vähennetään ansiopäivärahasta täysimääräisenä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa jäsenelle, jonka sairauspäivärahaoikeus on päättynyt (noin 300 pv), hänen eläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty ja työkyvyttömyys jatkuu edelleen. Edellytyksenä ansiopäivärahan maksamiselle on se, että jäsen on ilmoittautunut TE-toimistoon, vaikka hän olisi edelleen sairauslomalla. Ansiopäivärahaa ei kuitenkaan voida maksaa, jos jäsen on jo saanut ansiopäivärahaa 500 päivän enimmäisajalta tai hänen työssäoloehtonsa ei ole muuten kunnossa. Edellä mainittu menettely koskee myös jäsentä, jonka työsuhde on voimassa. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos hän on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajalta, hänen eläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty ja hän on edelleen sairauslomalla. Lisäksi edellytetään, että työnantajalla ei ole tarjota jäsenelle hänen työkykynsä mukaista työtä. Työnantajan tulee antaa kirjallinen todistus siitä, ettei jäsenelle ole tarjota hänen työkykynsä mukaista työtä. Tämä todistus esitetään ensin TE-toimistolle ja lähetetään sen jälkeen työttömyyskassalle hakemuksen liitteenä. Jos TE-toimistoon ei ilmoittauduta heti sen jälkeen, kun sairauspäivärahaoikeus on päättynyt, on ilmoittautuminen tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, jos eläkehakemus hylätään. Eläkehakemuksen hylkäysajankohdan (ensiasteen) ja TE-toimistoon ilmoittautumisen välissä ei saa olla yli kuuden kuukauden katkosta. Jos kuuden kuukauden raja ylittyy, jäsen menettää oikeuden ansiopäivärahaan. Tällöin hänen on kartutettava 34 viikon työssäoloehto uudelleen, ennen kuin hän voi saada ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahaa ei makseta ajalta, jolta jäsen saa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahan aikana tehty työ ei kerrytä 34 viikon työssäoloehtoa. Osasairauspäiväraha-aika on kuitenkin ns. hyväksyttävä syy pidentää työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Rangaistuskarenssit TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitä sitovan työvoimapoliittisen lausunnon henkilön työttömyydestä, opiskelusta, yritystoiminnasta ja työmarkkinoiden käytettävissä olosta. TE-toimisto voi asettaa myös rangaistuskarenssin. 60 päivän karenssin voi saada, jos henkilö kieltäytyy yli viisi päivää kestävästä työstä tai hänelle sopivasta koulutuksesta. Jos henkilö itse aiheuttaa sen, ettei työsopimusta synny, on karenssin pituus myös 60 päivää. Karenssin pituus on 30 päivää, jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää. Jos henkilö on ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa viimeisen kuuden kuukauden aikana, eikä hänellä ole ollut hyväksyttävää syytä työmarkkinoilta poissaololleen, on karenssin pituus 60 päivää. Työ- ja elinkeinotoimisto voi antaa vähintään 15 päivän pituisen karenssin siinä tapauksessa, että henkilö jättää saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Karenssi on aina vähintään 15 päivän pituinen, ja se päättyy sinä päivänä, kun henkilön suunnitelma on laadittu tai tarkistettu. 60 päivän karenssin voi saada esimerkiksi silloin, jos henkilö kieltäytyy työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta tai aiheuttaa sen, ettei suunnitelmaa voida laatia tai tarkistaa. Lisäksi karenssin voi saada, jos suunnitelmassa mainittu asia ei toteudu henkilön laiminlyönnin vuoksi. Karenssin voi myös saada, jos henkilö kieltäytyy työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai työ- ja koulutuskokeilusta tai keskeyttää jonkun edellä mainitun palvelun ilman pätevää syytä. 90 päivän karenssin voi saada, jos henkilö itse eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai itse aiheuttaa työsopimuksen päättymisen. Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen ja työhaluttomuus voivat aiheuttaa ansiopäivärahan päättymisen kokonaan. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa uudestaan vasta sen jälkeen, kun henkilö on ollut työssä tai koulutuksessa kolme kuukautta. TE-toimistosta saa tarkempia tietoja karensseista. Sosiaalietuuksien vaikutus ansiopäivärahaan Sosiaalietuudet voivat vaikuttaa ansiopäivärahaan kolmella eri tavalla: Ne vähennetään ansiopäivärahasta täysimääräisinä, ne estävät ansiopäivärahan maksamisen kokonaan tai niillä ei ole mitään vaikutusta ansiopäivärahan määrään. Ansiopäivärahasta ei vähennetä lapsilisää, perhe-eläkkeitä, asumistukea, toimeentulotukea, vammaistukea, kansaneläkkeensaajan hoitotukea, tapaturmavakuutuslain mukaan maksettua haittarahaa, elinkoron peruskorkoa vastaavaa osaa tai erityisten kustannusten korvausta, sotilasavustusta eikä sotilasvammalain mukaista elin- tai täydennyskorkoa tai erityisten kustannusten korvausta. Omaishoidon tukea ei vähennetä ansiopäivärahasta, mutta omaishoitajana toimiminen saattaa estää ansiopäivärahan maksamisen kokonaan siinä tapauksessa, että hoitotyön katsotaan työllistävän henkilöä niin paljon, että se on

12 20 21 esteenä työmarkkinoilla ololle. Oman paikkakunnan TE-toimisto antaa työttömyyskassalle lausunnon siitä, voidaanko ansiopäivärahaa maksaa omaishoidon ajalta. Toisesta valtiosta, esimerkiksi Ruotsista saatu eläke tai muu työkyvyttömyyden perusteella maksettava etuus vähennetään ansiopäivärahasta. Muut sosiaalietuudet, lukuun ottamatta niitä etuuksia, jotka estävät ansiopäivärahan maksamisen kokonaan, vähennetään ansiopäivärahasta. Vähennettäviä etuuksia ovat mm. osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikaeläke. Myös työnantajan järjestämä lisäeläke on ansiopäivärahasta vähennettävä etuus. Kotihoidon tuki on niin sanottu perhekohtainen etuus. Jos ansiopäivärahan hakija tai hänen puolisonsa saa lasten kotihoidon tukea, niin tuki vähennetään ansiopäivärahan hakijan ansiopäivärahasta. Puolison saamaa kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä, jos puoliso hoitaa lasta kotona eikä hänellä ole tämän takia oikeutta ansiopäivärahaan tai työmarkkinatukeen. Samoin puolison saamaa kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Jos molemmat puolisot ovat työttömiä, tuki vähennetään sen puolison ansiopäivärahasta, jolle tuki on myönnetty. Lasten yksityisen hoidon tukea ei vähennetä, koska tuki maksetaan hoidon tuottajalle, ei perheelle itselleen. Ansiopäivärahan laskennassa käytettävät tulot Palkanmäärittelyssä käytetään niin sanottua vakiintunutta palkkatuloa. Tämä käsittää normaalin kuukausipalkan lisäksi mm. vuosilomapalkan sekä vuorolisät, jotka maksetaan jatkuvasti palkan yhteydessä ja niiden ansaintajakso kohdistuu palkanmääritysjaksoon. Myös palvelusvuosilisät voidaan laskea mukaan ansiopäivärahan perusteena olevaan palkkaan siltä osin, kuin niiden ansainta-aika kohdistuu palkanmääritysjaksoon. Tulospalkkiot voidaan laskea ansiopäivärahaan, jos palkkion maksaminen perustuu työpanokseen ja on korvausta siitä, ja ansainta-aika kohdistuu palkanmäärittelyjaksoon. Vakiintunutta palkkatuloa eivät ole mm. vuosilomakorvaus, lomaraha, henkilöstörahaston maksama voittopalkkio, työnantajan maksama korvaus menetetystä irtisanomisajasta eikä työnantajan maksama ylimääräinen korvaus, jonka maksaminen on perustunut työsuhteen päättymiseen. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on työssäoloehtoon luettavaa aikaa, ja siltä ajalta maksettu palkka on päivärahan perusteena olevaa ansiota. Sen sijaan työaikapankkiin säästettyjä palkkaeriä tai sieltä nostettuja rahakorvauksia ei lueta päivärahan perusteena olevaan ansioon. mukseen täytyy liittää päätös tai todistus asiasta ja pyytää työnantajalta palkkatiedot niin pitkältä ajalta, että todistuksessa on yhteensä vähintään 34 viikon palkallinen aika. Myös kaikki palkattomat jaksot on ilmoitettava todistukseen, ja todistukseen on annettava selvitys, mikä on ollut syy palkattomaan aikaan (esim. kuntoutus tai oma loma). Jos työssäoloehdon tarkastelujakson pituutta on jouduttu pidentämään hyväksyttävän syyn vuoksi, 28 kuukauden tarkastelujaksoa edeltävältä ajalta ansaittua palkkatuloa tarkistetaan työntekijäin eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä ennen työttömyyttä olleen jäsenen palkkatuloja tarkistetaan palkkakertoimella vain siinä tapauksessa, että hän on kokonaan työtön, ja eläkeaika on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta ennen työttömyyttä. Jos viimeisen 34 viikon jaksoon sisältyy myös alle 18 tunnin työviikkoja, täytyy palkkatodistus olla niin pitkältä ajalta, että siinä on palkkatiedot vähintään 34 sellaiselta työviikolta, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Palkkatodistuksessa täytyy ilmoittaa, mitkä kalenteriviikot ovat olleet alle 18 työtunnin mittaisia, sillä näitä viikkoja ei voida laskea mukaan ansiopäivärahan määrittelyyn. Tässä tapauksessa kassalle täytyy toimittaa viikkokohtainen tuntiselvitys, johon on eritelty myös palkat viikkokohtaisesti. Jos jäsenelle määritellään ansiopäiväraha kahdesta tai useammasta osaaikatyöstä, joissa on sama enimmäistyöaika viikossa, otetaan laskentaan osaaikatyön palkkoja korkeintaan kyseisen alan enimmäistyöaikaan saakka. Jos viikoittainen työaika on ollut kahdesta osa-aikatyöstä yhteensä esim. 49 tuntia ja työalojen enimmäistyöaika on 37,5 tuntia, jätetään palkkatuloja huomioon ottamatta 11,5 tunnin edestä ansiopäivärahan määrityksessä. Kassa tarvitsee työnantajan antaman viikkokohtaisen työtuntiselvityksen aina silloin, kun ansiopäiväraha määritellään kahden tai useamman osa-aikatyön perusteella. Osa-aikaeläkkeeltä tai osatyökyvyttömyyseläkkeeltä työttömäksi jääneen jäsenen ansiopäiväraha määritellään ennen osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkettä ansaitun palkan mukaan edellyttäen, että jäsen on ollut kassan jäsen ja täyttänyt työssäoloehdon ennen osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Samalla tavalla menetellään myös sellaisen jäsenen kohdalla, jos hän on saanut osa-aikalisää tai hän on ollut osittaisella hoitovapaalla ennen työttömyyttään. Jos jäsen on ollut vuorotteluvapaalla ennen työttömyyttään, ansiopäiväraha määritellään vuorotteluvapaata edeltävältä ajalta. Jos jäsen on täyttänyt työssäoloehdon kokonaisuudessaan sen jälkeen kun osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, osa-aikalisä tai vuorotteluvapaa on päättynyt, ansiopäiväraha määritellään normaalisti työttömyyttä edeltävältä ajalta. Ansiopäiväraha määritellään työttömyyttä tai lomautusta edeltäneen 34 viikon palkkatietojen perusteella. Jos jäsen on ollut ennen työttömyyttä tai lomautusta äitiys- ja vanhempainvapaalla, hoitovapaalla, opiskelemassa tms., hake-

13 22 23 Ansiopäivärahan laskenta Työttömyyskassan maksama ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan (25,74 ) erotuksesta. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 2 702,70 (= 105-kertainen peruspäiväraha), on ansio-osa tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia. Ansiopäivärahan määrä voi olla korkeintaan 90 prosenttia jäsenen päiväpalkasta. Päiväpalkka lasketaan jäsenen bruttotuloista. Täysimääräinen ansiopäiväraha on aina vähintään peruspäivärahan suuruinen mahdollisine lapsikorotuksineen. Päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatodistuksen kertymäajan palkkasumma laskennallisten työpäivien lukumäärällä. Jokaiseen työssäoloehtoon laskettavaan viikkoon sisältyy viisi päivää. Jos jäsen kuuluu esimerkiksi alkuehdon piiriin ja hän on ollut työssä niin pitkään, että hänelle on kertynyt vähintään 34 täyttä työviikkoa, ei työsuhteen alussa tai lopussa olevaa vajaata viikkoa kohti lasketa viittä päivää, vaan todelliset työpäivät. Muussa tapauksessa jokaiseen työssäoloehtoviikkoon lasketaan sisältyväksi viisi (5) työpäivää. Ennen päiväpalkan laskemista on koko bruttopalkasta vähennettävä sellaiset erät, joita ei oteta huomioon ansiopäivärahan määrittelyssä, kuten esim. lomarahat ja lomakorvaukset. Lisäksi bruttopalkasta vähennetään eduskunnan vuosittain vahvistama vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Tämä vähennys on 3,67 prosenttia vuonna Ansiopäivärahan laskuesimerkki 1 Jäsenen bruttopalkka on viikon ajalta. Summaan sisältyy lomakorvaus, joka on Ensin vähennetään lomakorvaus ja 3,67 % (vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua) = ,67 % = 513, ,80 = ,20 Jäljelle jäänyt 34 viikon palkka ,20 jaetaan 34 viikkoon sisältyvillä laskennallisilla työpäivillä, 170 päivää ,20 : 170 = 79,33 päiväpalkka on 79,33 ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on 1 705,61 (79,33 x 21,5 = 1 705,61 ) peruspäiväraha on 25,74 ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta eli (79,33-25,74 ) x 45 % = 24,12 Ansiopäivärahan määrä saadaan laskemalla ansio-osa ja peruspäiväraha yhteen: 24, ,74 = 49,86 /päivä. Ansiopäivärahan laskuesimerkki 2 Jäsenen bruttopalkka on ajalta yhteensä Summaan sisältyy lomakorvaus, joka on Ensin vähennetään lomakorvaus ja sen jälkeen 3,67 prosentin vähennys = ,67 % =1 027, ,60 = ,40 Palkka ,40 jaetaan ajanjaksoon sisältyvillä laskennallisilla työpäivillä, 173 päivää [(34 viikkoa x 5 päivää = 170 päivää) + 3 päivää = 173 päivää] ,40 : 173 = 155,91 - päiväpalkka on 155,91 - peruspäiväraha on 25,74 Lasketaan ensin ansiopäivärahan määrä 45 prosentin ansio-osaan saakka (=vertailukohta), koska päiväpalkka (155,91 ) ylittää vertailukohdan, joka on 105-kertainen peruspäiväraha eli 2 702,70 /kk ja 125,71 /pv vuonna Ansiopäiväraha on vertailukohdassa 70,73, joka saadaan seuraavasti: (125,71-25,74 ) x 45 % = 44, ,74 (peruspäiväraha) = 70,73 Ansio-osa on 2 702,70 euron ylittävien tulojen osalta 20 prosenttia laskettuna päiväpalkan (155,91 ) ja vertailukohdan päiväpalkan (125,71 ) erotuksesta (155,91-125,71 ) x 20 % = 6,04 Ansiopäiväraha on vertailukohdan päiväraha + 20 prosentin ansio-osa eli 70,73 + 6,04 = 76,77 Edellisiin ansiopäivärahoihin lisätään vielä mahdolliset lapsikorotukset, jotka ovat 4,88 yhdestä, 7,16 kahdesta ja 9,23 kolmesta tai useammasta lapsesta päivää kohden. Ansiopäivärahan arviomäärän voi laskea Pro-kassan sähköisessä asiointijärjestelmässä, johon kirjaudutaan kassan internet-sivuilla osoitteessa Laskuri on myös Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n kotisivuilla

14 24 25 Korotettu ansio-osa Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa työttömyyden alkaessa, pitkän työuran päätyttyä ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Ehdot korotetun ansioosan maksamiselle ovat seuraavat: Työttömyyden alkaessa 20 päivää. Korotettua ansio-osaa maksetaan 20 päivältä työttömyyden alkaessa, jos jäsenellä on vähintään kolmen vuoden työhistoria ennen työttömyyden alkamista. Jos jäsenellä on oikeus korotettuun ansio-osaan myös pitkän työuran päättymisen perusteella, jäsenelle maksetaan korotettua ansio-osaa ensisijaisesti pitkän työuran perusteella. Molempia korotusosuuksia ei voida maksaa saman 500 päivän enimmäisajan aikana. Jos jäsenelle on maksettu korotettua ansio-osaa pitkän työuran perusteella esimerkiksi 50 päivältä, ja hän täyttää 34 viikon työssäoloehdon uudelleen, hän voi tässä tapauksessa saada ensin korotettua ansio-osaa 20 päivältä. Tämän jälkeen hän voi saada korotettua ansio-osaa vielä pitkän työuran perusteella 50 päivältä. 20 päivän laskuri nollataan aina, kun jäsen täyttää työssäoloehdon uudelleen. Siten jäsen saa aina päivien nollauksen jälkeen korotettua ansio-osaa 20 työttömyyspäivältä. Pitkän työuran päätyttyä 100 päivää Korotettua ansio-osaa maksetaan enintään 100 työttömyyspäivältä. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa pitkän työuran päätyttyä, jos jäsenen työsuhde on päättynyt työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 :ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä, jäsen on ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään viisi vuotta, ja jäsenellä on ollut eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta. Työssäoloaikaan lasketaan työ, jonka jäsen on tehnyt 18-vuotiaasta alkaen. Jos jäsen on irtisanonut työsopimuksensa työsopimuslain 5 luvun 7 :n mukaisesti lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, katsotaan hänen menettäneen työsuhteensa tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Työttömyyskassan viiden vuoden jäsenyys voi koostua eri työttömyyskassojen jäsenyysajoista. Niiden ei tarvitse olla yhdenjaksoisia, vaan välillä voi olla myös taukoja. Työhistoriaan voi sisältyä enintään viisi vuotta työhön rinnastettavia aikoja. Työhön rinnastettavaksi ajaksi katsotaan sellainen täysi kalenterikuukausi, jolta jäsenelle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa. Työhistoriaan rinnastettavaksi jaksoksi katsotaan myös sellainen täysi kalenterikuukausi, jonka aikana jäsen on ollut hoitovapaalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa tai jona jäsen on ollut työkyvytön ja hän on saanut työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä. Työttömyyskassa saa työhistoriatiedot yksityisten palvelussuhteiden osalta suoraan Eläketurvakeskuksesta. Valtion, kunnan tai seurakunnan palvelussuhteita koskevat työhistoriatiedot tulee itse hankkia Valtiokonttorista, Kuntien eläkevakuutuksesta tai Kirkon keskusrahastosta. Työssäoloaikaan rinnastettavat ajat selvitetään työttömyyskassalle erillisellä todistuksella. Todistuksena kelpaa esim. päätös äitiys- ja vanhempainrahasta tms. Jos työsuhteen irtisanomisperuste on riitautettu, korotettua ansio-osaa ei myönnetä ennen kuin asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Oikeus korotettuun ansio-osaan tarkistetaan lainvoimaisen ratkaisun jälkeen. Jos työnantaja maksaa työntekijälle vahingonkorvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, korotettua ansio-osaa ei makseta. Lisäksi korotettua ansio-osaa ei makseta, jos työnantaja ja työntekijä päättävät työsuhteen yhteisellä sopimuksella. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta 200 päivää Korotettua ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivältä ajalta, jona jäsen osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Korotetun ansio-osan suuruus Normaali ansiopäiväraha määräytyy siten, että ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan sekä perusosan 25,74 erotuksesta ja 20 prosenttia kun palkka ylittää 2 70,70 (= 105 x peruspäivärahan määrä vuoden 2011 määrässä). Korotetussa ansio-osassa vastaavat korvausosuudet ovat 57,5 prosenttia ja 35 prosenttia. Korotettuun ansio-osaan sisältyy normaali ansiopäiväraha. Normaalin ansiopäivärahan määräytymisessä on sääntö, jonka mukaan ansiopäiväraha voi olla korkeintaan 90 % ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta. Korotetussa ansio-osassa tätä kattoa ei ole, vaan korotettu ansiopäiväraha voi nousta 100 prosenttiin ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta. Palkkaa varten määrätyn verokortin ennakonpidätysprosenttia korotetaan 4 prosenttiyksiköllä, jos jäsenelle maksetaan korotettua ansio-osaa. Korotus tehdään verohallituksen määräyksestä. Korotetun ansio-osan laskenta Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka (= 3,67 % on jo vähennetty) päiväpalkka (jaettu 21,5:llä) 112,21 - päiväraha 25,74 + [0,575 x (112,21 25,74 )] = 75,46 Katso kohdasta "Ansiopäivärahan laskenta", miten ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan.

15 26 27 Muutosturvan ansio-osa Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa siltä ajalta, jona jäsen osallistuu TE-toimiston määräämään työllistämistä edistävään palveluun, josta on sovittu TE-toimiston kanssa tehdyssä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan myös työllistymistä edistävien palveluiden väliseltä ajalta, jos tämä jakso jää alle seitsemän kalenteripäivän pituiseksi. Saadakseen muutosturvan ansio-osaa on jäsenen oltava muutosturvan piirissä. Lisäksi hänelle laaditun työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman täytyy olla voimassa. Myös hänen työssäoloehtonsa pitää olla kunnossa, toisin sanoen hän on täyttänyt 34 viikon työssäoloehdon jäsenyysaikanaan. Muutosturvan tarkoituksena on edistää jäsenen mahdollisimman nopeaa työllistymistä. Muutosturva koostuu suunnitelmasta. Siinä sovitaan mm. työllistymistä edistävistä palveluista. Suunnitelma laaditaan TE-toimistossa. Muutosturvan piiriin voi päästä, jos jäsen täyttää jonkin seuraavista ehdoista: Jäsen on irtisanottu tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla ja hän on ollut työssä vähintään kolme vuotta saman tai eri työnantajien palveluksessa ennen työsuhteen päättymistä jäsen on irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hän on ollut työssä vähintään kolme vuotta saman tai eri työnantajien palveluksessa ennen työsuhteen päättymistä jäsen on ollut määräaikaisessa työssä samalle työnantajalle vähintään kolme vuotta yhdenjaksoisesti jäsen on ollut ennen työsuhteensa päättymistä määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana jäsenellä on määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen seitsemän vuoden aikana saman tai eri työnantajien palveluksessa Jäsenelle on annettu lomautusilmoitus toistaiseksi tai vähintään 180 päiväksi tai lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 180 päivän ajan. Lomautusaikaan lasketaan kaikki kalenteripäivät maanantaista sunnuntaihin. Jos lomautus on toteutettu lyhennettynä työviikkona/työpäivänä tai vuoroviikkolomautuksena, myös työpäivät ja työviikot lasketaan mukaan 180 päivän määräaikaan. Lisäksi jäsenellä täytyy olla vähintään kolmen vuoden työhistoria. Muutosturvan ansio-osan määrä Muutosturvan ansio-osan suuruus on 65 % päiväpalkan ja perusosan (25,74 ) erotuksesta. Kun palkka on kuukaudessa suurempi kuin 105-kertainen perusosa (2 702,70 ), lisä on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan (125,71 ) osalta 37,5 %. Muutosturvan ansio-osaan sisältyy normaali ansiopäiväraha. Muutosturvan ansio-osan kesto Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Kertymä nollataan, kun jäsen täyttää 34 viikon työssäoloehdon uudelleen. Muutosturvan ansio-osan saamisen rajoitukset Muutosturvan ansio-osaa ei makseta, jos jäsenellä on oikeus lisäpäiviin (maksettu yli 500 päivää) tai hän on päätoiminen yrittäjä. Jos työsuhteen irtisanomisperuste on riitautettu, muutosturvan ansio-osaa ei voida myöntää ennen kuin irtisanomisasiassa on tehty lopullinen ratkaisu. Ansiopäivärahataulukko 2011 kk/palkka Palkka Päivä- Ansio- Ansio- Muutosturvan - 3,67 % palkka päiväraha päiväraha ansio-osa korotetulla ansio-osalla ,28 71,69 46,42 52,16 55, ,94 80,65 50,45 57,31 61, ,60 89,61 54,48 62,46 67, ,26 98,57 58,51 67,62 73, ,92 107,53 62,55 72,77 78, ,58 116,49 66,58 77,92 84, , ,70 125,71 70,73 83,22 90, ,90 134,41 72,47 86,27 93, ,56 143,37 74,26 89,40 97, ,22 152,34 76,05 92,54 100, ,88 161,30 77,84 95,68 104,06 Kattavampi taulukko on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n kotisivuilla osoitteessa Ansiopäivärahan määrän voi myös laskea Pro-kassan sähköisessä asiointijärjestelmässä, johon kirjaudutaan kassan kotisivuilta Ansiopäivärahakauden kesto ja lisäpäiväoikeus Ansiopäivärahaa voidaan maksaa 500 työttömyyspäivältä. Ansiopäivärahan enimmäismäärän täytyttyä jäsen pääsee takaisin ansiopäivärahalle vasta sen jälkeen, kun hän on täyttänyt työssäoloehdon. Kela maksaa työmarkkinatukea 180 päivältä ilman tarveharkintaa jäsenelle, jonka 500 päivän enimmäismäärä on täyttynyt. Vuonna syntynyt jäsen voi päästä lisäpäiville, jos hän täyttää 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Lisäksi hänen on täyty-

16 28 29 nyt olla eläkevakuutetussa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt jäsen voi päästä lisäpäiville, jos hän täyttää 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Lisäksi hänen on täytynyt olla eläkevakuutetussa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Molemmissa tapauksissa ansiopäivärahaa voidaan maksaa 65 ikävuoteen asti. Jäsenellä voi myös olla mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle jo 62-vuotiaana. Jos jäsenelle maksetaan lisäpäiviä (ansiopäivärahaa on maksettu yli 500 päivältä), ansiopäivärahaa ei määritellä uudelleen, vaikka jäsen olisi työssä ja hänelle täyttyisi 34 viikon työssäoloehto lisäpäivien maksamisen aikana. Ansiopäivien nollaus ja 80 prosentin suoja Ansiopäiväraha määritellään uudelleen ja 500 päivän enimmäispäivät nollataan aina sen jälkeen, kun jäsen on täyttänyt uuden työssäoloehdon, eli hän on työskennellyt yhteensä 34 kalenteriviikkoa (vähintään 18 t/vko) työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Ansiopäivärahan uudelleen määritys tehdään ja maksetut työttömyyspäivät nollataan, vaikka työttömyyspäiviä olisi vielä jäljellä 500 päivän laskurissa. Ansiopäivärahan uudelleen määritys tehdään myös siinä tapauksessa, vaikka työttömyyspäiviä ei olisi maksettu edellisen ansiopäivärahan määrittelyn jälkeen. 34 viikon työssäoloehdon voi kartuttaa esimerkiksi tilapäistöistä, kunhan työ on ollut työssäoloehdon täyttävää palkkatyötä. Jos jäsenelle täyttyy 500 päivän enimmäisaika, kun hän on vuotias, hän kuuluu työllistämisvelvoitteen piiriin. Tällöin jäsenen kotikunta on velvollinen järjestämään jäsenelle työtä kahdeksaksi kuukaudeksi (34 viikoksi). Jos jäsen työllistetään edellä mainitun työllistämisvelvoitteen perusteella, tulevaa ansiopäivärahan tasoa ei määritellä uudelleen, jollei ansiopäivärahan perusteena oleva palkka nouse. Jäsen saa siis samansuuruisen ansiopäivärahan työskentelyn jälkeen kuin mitä hän sai ennen 500 päivän täyttymistä. Ansiopäivärahan tason uudelleen määritystä koskee ns. suojaussääntö. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi kokonaan työttömän ansiopäiväraha (ilman lapsikorotuksia) on vähintään 80 prosenttia vanhasta kokonaan työttömän ansiopäivärahasta, jos ansiopäivärahaa on ryhdytty maksamaan ja päivät nollataan ennen 500 päivän täyttymistä. Toisin sanoen jäsen täyttää 34 viikon työssäoloehdon uudelleen ennen 500 päivän täyttymistä. Suojaussääntöä ei noudateta, jos jäsenelle on täyttynyt 500 päivää (hän on pudonnut Kelan työmarkkinatuelle) ennen kuin hän on täyttänyt 34 viikon työssäoloehdon uudelleen. Suojaus koskee vain täyttä ansiopäivärahaa eikä soviteltua ansiopäivärahaa. Soviteltu ansiopäiväraha voi pudota alle 80 prosenttiin ansiopäivärahan uudelleen määrittelyn jälkeen. Esimerkki ansiopäivien nollauksesta Jäsen aloittaa osa-aikatyön Työaika on 18 tuntia viikossa ja palkka /kk. Soviteltu ansiopäiväraha on 46,19 /päivä ja ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on 2 408,25 (3,67 % on vähennetty) Uusi 34 viikon paluuehto täyttyy Kassa on maksanut soviteltua ansiopäivärahaa koko ajan. Jäsenen aikaisempi täysi ansiopäiväraha on ollut 69,44 /päivä sisältäen lapsikorotuksen yhdestä lapsesta (4,88 ). Kassa määrittelee uuden ansiopäivärahan osa-aikatyön palkan perusteella. Koska osa-aikatyön perusteella määriteltävä täysimääräinen ansiopäiväraha olisi vain 39,44 euroa päivässä lapsikorotuksineen, käytetään suojaussääntöä. Uusi täysi ansiopäiväraha (ilman lapsikorotusta) on 80 prosenttia vanhasta täydestä ansiopäivärahasta eli 51,67. Laskenta tehdään ilman lapsikorotusta seuraavasti: 69,44-4,88 = 64,56 64,56 x 80 % = 51,65 Ansiopäiväraha on 56,53 sisältäen lapsikorotuksen (51,65 + 4,88 = 56,53 ). Uusi ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on 1 791,33 ja uusi soviteltu ansiopäiväraha on 28,47 / päivä. Soviteltu ansiopäiväraha lasketaan aina täydestä ansiopäivärahasta eli tässä tapauksessa 56,53 eurosta. Uusi soviteltu ansiopäiväraha voi siten olla alle 80 prosenttia vanhasta sovitellusta ansiopäivärahasta, koska 80 prosentin suoja koskee vain täyttä ansiopäivärahaa eikä soviteltua ansiopäivärahaa. Kassa asettaa lisäksi seitsemää täyttä työpäivää vastaavan omavastuuajan ja jatkaa sovitellun ansiopäivärahan maksamista 28,47 /päivä, mikäli työsuhde jatkuu edelleen. Edellä mainitussa tilanteessa on tullut 90 prosentin sääntö vastaan uutta soviteltua ansiopäivärahaa laskettaessa. Tästä säännöstä kerrotaan myöhemmin. Lisäpäivät ja ansiopäivien nollaus Lisäpäivillä ( eläkeputki ) olevan jäsenen ansiopäivärahapäiviä ei nollata eikä ansiopäivärahaa määritellä uudelleen sen jälkeen, kun lisäpäivien (=maksettu yli 500 päivää) maksaminen on alkanut. Ansiopäivärahaa ei määritellä uudelleen, vaikka jäsen olisi työssä ja täyttäisi 34 viikon työssäoloehdon lisäpäivien aikana. Ansiopäivärahan taso siis lukitaan siinä vaiheessa, kun ensimmäinen lisäpäivä on maksettu. Silti lisäpäivillä olevan jäsenen on toimitettava työttömyyskassalle palkkatodistukset jokaisesta työssäolojaksostaan mahdollista lomakorvausjaksotusta varten. Sen sijaan kun jäsen täyttää 34 viikon työssäoloehdon ennen kuin kassa on maksanut ensimmäisen lisäpäivän (501. päivä), määritellään ansiopäiväraha normaalisti uudelleen ja 500 päivän enimmäisaika aloitetaan alusta.

17 30 31 Lomautusvaihtoehdot Lyhennetty työviikko Jos työaikaa on lyhennetty vähintään yhdellä tai useammalla kokonaisella työpäivällä viikossa, maksetaan lomautuspäiviltä täysimääräinen ansiopäiväraha. Tällöin työaika voi olla enintään 80 % alan enimmäistyöajasta kalenteriviikossa. Käytännössä jäsenellä voi olla enintään neljä työpäivää, yksi lomautuspäivä ja kaksi palkatonta päivää kalenteriviikossa, jotta ansiopäivärahaa voidaan maksaa. Tätä maksutapaa käytetään toteutuneisiin lomautuksiin. Arkipyhäpäiviltä ei makseta ansiopäivärahaa, jos ne eivät ole jäsenen työpäiviä ja jollei ko. päiviltä ole vähennetty palkkaa. Jos jäsen lomautetaan huhtikuussa esimerkiksi ajalle , ansiopäivärahaa maksetaan kuudelta päivältä, jos omavastuuaika on kerätty aikaisemmin. Arkipyhäpäiviltä ei makseta ansiopäivärahaa. Vuonna 2011 toimitaan helatorstain, juhannusaaton, itsenäisyyspäivän ja tapaninpäivän kanssa samoin, eli näiltä päiviltä ei makseta ansiopäivärahaa. Ne eivät myöskään käy omavastuupäiviksi. Vuorolomautuksen ajalta ansiopäiväraha maksetaan myös täysimääräisenä. Vuorolomautus tarkoittaa esimerkiksi joka toinen kalenteriviikko toteutettavaa lomautusta tai lomautusviikko voi olla esimerkiksi kerran kuukaudessa. 500 päivän enimmäisaika kuluu maksettavilta päiviltä samalla tavalla kuin kokonaan työttömällä. Lyhennetty työpäivä Lomautus voidaan toteuttaa lyhennetyn työpäivän muodossa. Tämä tarkoittaa sitä, että päivittäistä työaikaa lyhennetään. Tässä tilanteessa työttömyyskassa maksaa soviteltua ansiopäivärahaa niiltä kalenteriviikoilta, joiden aikana työajan lyhennys on toteutunut. Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan niiltä kalenteriviikoilta, joina työaika on enintään 75 % alan enimmäistyöajasta. Työaikaa verrataan jäsenen normaaliin sataprosenttiseen työaikaan. Työttömyyspäivien ja työ-, omavastuu- ja korvauspäivien lukumäärä voi olla yhteensä enintään viisi kunakin kalenteriviikkona. Lisäksi palkkaa on tullut vähentää työajan lyhennystä vastaavan määrän. Jos työajan lyhennys on esimerkiksi 60 %, on ennakonpidätyksen alaisen palkan (sis. luontoisedut) pienennyttävä samassa suhteessa työajan lyhennysajalta. Soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että puolet ennakonpidätyksen alaisesta tulosta pienentää ansiopäivärahaa. Sovitellun ansiopäivärahan tasoa voi käydä testaamassa työttömyyskassan sähköisessä asiointijärjestelmässä, jonne kirjaudutaan kassan sivuilta Katso sovitellun ansiopäivärahan tarkemmat maksamisen edellytykset sekä suuruus kohdasta soviteltu ansiopäiväraha. 500 päivän enimmäisaika kuluu lyhennetyn työpäivän ajalta samalla tavalla kuin osa-aikatyössä. Soviteltu ansiopäiväraha Soviteltua ansiopäivärahaa voi hakea jäsen, joka työskentelee osa-aikaisesti, ja hän on kokoaikaisena työnhakijana TE-toimistossa. Sovitellulla ansiopäivärahalla pyritään tasoittamaan osa-aikaisesta työstä aiheutuvaa ansionmenetystä kokoaikatyöhön verrattuna. Sovitellun ansiopäivärahan maksaminen on mahdollista seuraavissa tapauksissa: Työnantaja on lomauttanut hakijan lyhennetylle työpäivälle, eli päivittäistä työaikaa lyhennetään. Jäsen on enintään kaksi viikkoa (14 kalenteripäivää) kestävässä kokoaikatyössä (esim. satunnainen työ). Jäsen on osa-aikatyössä. Soviteltua ansiopäivärahaa ei kuitenkaan voida maksaa, jos työaikaa on lyhennetty jäsenen omasta aloitteesta. Jäsenellä on tuloa (esim. maataloustuloa) yritystoiminnasta. Yritystoiminnan laajuus ja työmarkkinoilla olo tutkitaan aina TE-toimistossa. Jos TE-toimisto antaa esteettömän lausunnon, voidaan soviteltua ansiopäivärahaa maksaa. Jäsen saa immateriaalioikeuksiin perustuvaa korvausta (esim. tekijänoikeuskorvausta tai korvausta työsuhdekeksinnöstä). Jäsenellä on tuloa omasta työstä eli työ ei ole työsuhteessa tehtävää työtä (esim. kielenkääntäjä). Myös tässä tapauksessa TE-toimisto tutkii työskentelyn laajuuden ja antaa lausunnon siitä, voidaanko ansiopäivärahaa maksaa. Sovitellun ansiopäivärahan työaikavaatimus Työajan seuranta Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos työaika on enintään 75 prosenttia alan kokoaikatyöajasta. Palkkatulojen vähyys, väheneminen tai lyhennetty työaika ei suoraan oikeuta soviteltuun ansiopäivärahaan. Työaikapankkiin säästetty työaika lasketaan mukaan enimmäistyöaikaan. Samoin työaikapankista nostettu työaika, jonka jäsen pitää vapaana, lasketaan enimmäistyöaikaan Työajan tulee olla luotettavasti valvottu. Esimerkiksi provisiopalkka-alalla työskenteleville ei voida maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, jos työskentely tapahtuu kotona, vaikka työ olisi osa-aikaista työtä ja saadut tulot olisivat vähäiset. Sovitellun ansiopäivärahan mahdollisuus kannattaa ensin tarkastaa työttömyyskassasta, jos on aikeissa vastaanottaa sellaisen työn, jossa ei ole työajan valvontaa. Kassalle tulee selvittää tarkasti, minkä tyyppisestä työstä on kysymys. Osa-aikatyössä tai enintään kaksi viikkoa kestävässä satunnaisessa kokoaikatyössä työaikaa tarkastellaan sille ajalle, jolta soviteltua ansiopäivärahaa haetaan eli joko kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon tarkastelujaksoina.

18 32 33 Työalalla, jossa käytetään työajan tasoittumisjaksoja (esim. jaksotyö), voidaan soviteltua ansiopäivärahaa maksaa, jos työaika ei tasoittumisjakson aikana ylitä 75 prosenttia alan kokoaikatyöajasta. Jos jäsen on kuukausipalkkaisessa jaksotyössä, soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa, jos kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika on enintään 75 prosenttia alan kokoaikaisesta työajasta tasoittumisjakson aikana. Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä ei oteta huomioon jäsenen todellisuudessa tekemiä työtunteja, vaan oleellista on keskimääräinen työaika, minkä jäsen on sopinut ja minkä perusteella hänelle maksetaan kuukausipalkkaa. Lomautustapauksissa työajan lyhentymistä seurataan kalenteriviikoittain. Lyhennetyn työpäivän ajalta maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa vain niiltä kalenteriviikoilta, joina työaika on enintään 75 prosenttia kalenteriviikossa. Sovitellun ansiopäivärahan määrä Soviteltua ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, myös työpäiviltä. Soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että sovittelujakson aikana (=kuukausi tai neljä kalenteriviikkoa) ansaituista bruttotuloista 50 prosenttia vaikuttaa ansiopäivärahaan pienentävästi. Päiväkohtainen vähennys saadaan jakamalla jäljelle jäävä tulo 21,5:llä. Sovittelussa tulona otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaitut ja maksetut tulot. Sovittelussa tulona otetaan huomioon myös työaikapankkiin säästettyjä tai sieltä nostettuja ansioita sovittelujakson aikana. Jos bruttoansio on 760, pienentää tulo ansiopäivärahaa seuraavasti: 760 (palkka) x 50 % = : 21,5 = 17,67 17,67 on täyttä ansiopäivärahaa yhden päivän osalta pienentävä määrä. Jos soviteltua ansiopäivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon jaksoissa, lasketaan sovitellun ansiopäivärahan määrä siten, että neljältä viikolta ansaitusta palkasta otetaan puolet, ja jäljelle jäävä summa jaetaan 20:lla eli (760 x 50 % = 380 ) : 20 = 19. Saatu summa (19 ) on täyttä ansiopäivärahaa yhden päivän osalta pienentävä määrä neljän viikon ajalta. Sovitellun ansiopäivärahan määrän yläraja Sovitellun ansiopäivärahan määrässä on rajoitus. Työnantajalta saatu palkka ja työttömyyskassasta maksettava soviteltu ansiopäiväraha, voivat yhteensä olla korkeintaan 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa vähintään niin paljon, kuin henkilöllä olisi ollut oikeus saada peruspäivärahana. Asiaa selvitetään tarkemmin seuraavien esimerkkien avulla. Esimerkki 1 Jäsenen ansiopäivärahan perusteena oleva kuukausipalkka on Hänen täysimääräinen ansiopäivärahansa on 56,02 /päivä (ilman lapsikorotuksia). Hän on ansainnut osa-aikatyöstä kuukaudessa. Lasketaan ensin soviteltu ansiopäiväraha: (palkka työnantajalta) x 50 % = : 21,5 (kuukausijakaja) = 34,88 34,88 on täyttä ansiopäivärahaa yhden päivän osalta pienentävä määrä, joten jäsenen soviteltu ansiopäiväraha olisi normaalin kaavan mukaan 56,02-34,88 = 21,14 /päivä. Tämä ei kuitenkaan ole maksettavan sovitellun ansiopäivärahan määrä, koska kaavaan vaikuttaa 90 prosentin sääntö. Joten soviteltu ansiopäiväraha on 13,95 /päivä. Maksettavan ansiopäivärahan suuruus lasketaan seuraavasti: Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on ja 90 prosenttia summasta on Tämän jälkeen 90 prosentin kattorajasta vähennetään työnantajalta saatu palkka (1 500 ), = 300. Tämä 300 on kuukauden ajalle maksettava soviteltu ansiopäiväraha. Kun summan jakaa 21,5:llä, saadaan selville päiväkohtainen sovitellun ansiopäivärahan suuruus 300 / 21,5 = 13,95 /päivä. Esimerkki 2 Jäsenen ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on 750. Tästä laskettu täysimääräinen ansiopäiväraha on 29,85 /päivä. Jäsen ottaa vastaan osaaikatyön, josta maksetaan palkkaa 700 kuukaudessa. Soviteltua ansiopäivärahaa jää maksettavaksi 9,46 päivää kohti ja 203,39 kuukaudessa. Normaalin 90 prosentin säännön mukaan soviteltua ansiopäivärahaa ei pitäisi jäädä maksettavaksi, koska osa-aikatyön palkka on yli 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta [700 > (750 x 90 % = 675 ). Koska soviteltua ansiopäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa vähintään niin paljon, kuin mitä jäsenellä olisi oikeus saada peruspäivärahana, jää soviteltua ansiopäivärahaa edelleen maksettavaksi 9,46 /päivä. Edellä esitetty tilanne tulee harvemmin eteen soviteltua ansiopäivärahaa maksettaessa, mutta seuraavaksi kuitenkin esimerkki, miten soviteltu ansiopäiväraha lasketaan. Soviteltu ansiopäiväraha lasketaan niin, että osa-aikatyöstä saadusta palkasta puolet vaikuttaa peruspäivärahaan vähentävästi päivätasolla. Laskun avulla havainnollistettuna: 700 : 2 = 350, ja 350 :21,5 = 16,28 Tämän jälkeen peruspäivärahan määrästä vähennetään osa-aikatyön palkka, jolloin summaksi saadaan 9,46 (25,74-16,28 = 9,46 ). Erityinen sovittelujakso Jos sovittelujakson (neljä kalenteriviikkoa tai kuukausi) ajalle osuu sellainen jakso, jolta jäsenellä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, käytetään erityistä so-

19 34 35 vittelujaksoa. Tällaisia ansiopäivärahaoikeudettomia aikoja ovat mm. yli kahden viikon pituinen kokoaikatyö, omavastuuaika ja lomakorvausjaksotus. Erityinen sovittelujakso saadaan siten, että ajanjakso, jolta ansiopäivärahaa ei makseta, hypätään yli ja ajalle, jolta soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa, tehdään laskennallinen kuukausipalkka. Laskennallinen kuukausipalkka saadaan siten, että maksettavalle ajanjaksolle kohdistuva palkka jaetaan laskennallisilla työpäivillä (ma - pe), jolloin saadaan päiväpalkka. Päiväpalkka kerrotaan 21,5:llä, jolloin saadaan täyttä kuukautta vastaava palkka, joka vähennetään ansiopäivärahan määrästä normaalin sovitellun ansiopäivärahan laskukaavan mukaisesti. Esimerkki 1 Jäsen on säännöllisessä osa-aikatyössä. Hänellä on tammikuussa säännöllisen osa-aikatyönsä lisäksi yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö Ansiopäivärahaa ei makseta ajalta , koska jäsen on ollut yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä. Alku- ja loppukuukaudelle tehdään laskennallinen palkka eli ajanjaksoille ja Ajalta ansaittua palkkaa ei lasketa mukaan, koska kyseistä aikaa ei makseta. Tästä syystä osa-aikatyön palkkaa ei lasketa mukaan ajalta Jos jäsenen palkka on ollut 200 brutto ajalla ja 150 brutto ajalla , saadaan laskennallinen palkka siten, että palkat lasketaan ensin yhteen ( = 350 ). Tämän jälkeen summa jaetaan 10:llä eli ajalta ja ajalta maksettavien päivien lukumäärällä (350 : 10 = 35 ). Summaksi saadaan 35. Sitten summa kerrotaan vielä 21,5:llä, eli 21,5 x 35 = 752,50, Näin jäsenelle on laskettu laskennallinen palkka (752,50 ), joka vähentää ansiopäivärahan määrää normaalin sovitellun ansiopäivärahan laskukaavan mukaan ajalta ja ajalta Sovitellun ansiopäivärahan hakeminen Soviteltua ansiopäivärahan hakujakso määräytyy työssä käytettävän palkkajakson mukaan, joten hakujakso on joko kalenterikuukausi, kuukausi tai neljä kalenteriviikkoa. Jos palkka maksetaan kalenterikuukausittain, myös soviteltu ansiopäiväraha haetaan kuukauden ensimmäisestä päivästä kalenterikuukauden viimeiseen päivään saakka. Hakemuksen liitteeksi laitetaan palkkatodistus tai palkkalaskelma samalta ajalta. Jos palkka maksetaan kuukausittain, esimerkiksi , myös soviteltu ansiopäiväraha haetaan kuukausittain 26. päivästä seuraavan kuukauden 25. päivään saakka. Hakemuksen liitteeksi laitetaan palkkalaskelma tai palkkatodistus samalta ajalta. Jos palkka maksetaan kahden viikon jaksoissa, soviteltu ansiopäiväraha haetaan kahden peräkkäisen palkkajakson eli neljän viikon ajalta. Hakemuksen liitteeksi laitetaan palkkalaskelmat tai palkkatodistus samalta ajalta. Jos palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa ja kerralla maksetaan puolen kuukauden palkka ( ja ), soviteltu ansiopäiväraha haetaan kalenterikuukausittain. Työttömyyspäivien (500 päivää) kuluminen sovitellun ansiopäivärahan ajalta Sovitellut ansiopäivärahapäivät eivät kulu samalla tavalla kuin kokonaan työttömän ansiopäivärahapäivät. 500 päivän enimmäisaika kuluu soviteltua ansiopäivärahaa saavalle jäsenelle siten, että kassan maksama soviteltu ansiopäiväraha (brutto) jaetaan jäsenen täysimääräisellä ansiopäivärahalla. Näin saadaan 500 päivän enimmäismäärää kuluttavien päivien lukumäärä maksettavalta ajalta. Esimerkki: Jäsenen ansiopäivärahan perusteena oleva palkka on ja osa-aikatyön palkka on 700 helmikuulta (v. 2011). Jäsenen täysimääräinen ansiopäiväraha on 66,48. Aikaisemmin kerrotun laskukaavan jälkeen jäsenelle jäisi soviteltua ansiopäivärahaa maksettavaksi 50,20 / päivä. Seuraavaksi on laskettava, kuinka paljon jäsen saa soviteltua ansiopäivärahaa koko kuukauden ajalta. Helmikuussa on 20 maksettavaa päivää, joten 50,20 x 20 pv = 1 004,00. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka monta täyttä työttömyyspäivää kertyy 500 päivän enimmäismäärään: 1 004,00 : 66,48 = 15,1 päivää. Koska enimmäismäärään kertyy täysiä päiviä, pyöristyy 15,1 päivää 15 täyteen päivään. 500 päivän enimmäisaika kuluu 15 päivältä helmikuussa Pyöristyksessä käytetään normaalia pyöristyssääntöä. Jos jäsen saa muuta etuutta, esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkettä tai kotihoidon tukea, saatu etuus ei ole soviteltavaa tuloa, vaan 500 päivää kuluu samalla tavalla kuin kokonaan työttömällä. Yrittäjän oikeus ansiopäivärahaan Sivutoiminen yrittäjä TE-toimisto määrittelee aina yritystoiminnan sivu- tai päätoimisuuden. Työttömyyskassa ei voi siitä päättää. Jäsenelle voidaan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, jos TE-toimisto katsoo yritystoiminnan sivutoimiseksi. Yritystoiminta voidaan yleensä katsoa sivutoimiseksi, jos jäsen on työllistynyt kokoaikatyössä toisen työnantajan palveluk-

20 36 37 Päätoiminen yrittäjä sessa vähintään 10 kuukautta oman yritystoimintansa ohella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäistä, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Yritystulot selvitetään kassalle viimeisimmän henkilökohtaisen verotuspäätöksen perusteella. Jos yritystoiminta on vasta alkanut, ja jäsenellä ei ole vielä henkilökohtaista verotuspäätöstä yritystoiminnasta, tulot voidaan selvittää esimerkiksi yrityksen tilinpäätösasiakirjojen perusteella. Kassalta tulee tarkistaa, miten tulot selvitetään, jos jäsenellä ei ole vielä henkilökohtaista verotuspäätöstä, josta ilmenisi yritystoiminnasta mahdollisesti saadut tulot. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka kuuluu yrittäjäin eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin, esimerkiksi: ammatin tai elinkeinon harjoittaja maatalousyrittäjä avoimen yhtiön yhtiömies kommandiittiyhtiön vastuullinen yhtiömies osakeyhtiön osakas (tarkemmat määritelmät omistusosuuksista ja asemasta yrityksessä kannattaa selvittää eläkeyhtiöstä). Näiden lisäksi työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, 1. joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai 2. joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai 3. joka edellä 1 tai 2 kohdassa mainitulla tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta. Johtavassa asemassa ovat toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsen tai vastaava. Muutaman henkilön omistamassa ns. kimppayrityksessä, esim. osuuskunnassa, yleensä vähintään 15 prosentin osakkaat katsotaan yrittäjiksi riippumatta heidän tehtävänimikkeistään. Omistuksessa otetaan huomioon myös välillinen omistaminen, eli toisten yritysten, kuolinpesien, tms. kautta tapahtuva omistaminen. Perheenjäseneksi katsotaan puoliso (myös avopuoliso) ja yrittäjälle suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa sukua oleva, samassa taloudessa asuva henkilö. Yrittäjän työssäoloehto Jälkisuoja Työssäoloehdon pituus on yrittäjillä 18 kuukautta. Tämän ehdon täytyy täyttyä työttömyyttä edeltäneen 48 kuukauden aikana. Työssäoloehtoon hyväksytään laajuudeltaan olennainen yritystoiminta (=päätoiminen yritystoiminta). Laajuudeltaan olennaista yritystoimintaa on aika, jolta yrittäjä on maksanut lakisääteiset eläkevakuutusmaksut. Minimi on euron vuosituloon perustuva vakuutus. Työssäoloehtoon hyväksytään vähintään neljä kuukautta kestävät työskentelyjaksot. Jäsenen täytyy ottaa yrittäjien eläkevakuutus yritystoimintaajalle, jos hän kuuluu eläkevakuutuksen piiriin. Jos jäsen siirtyy kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestään yrittäjien työttömyyskassan jäseneksi, saa hän mukaansa kuusi kuukautta palkansaajan työssäoloehtoa, joka hyvitetään hänelle yrittäjien 18 kuukauden työssäoloehtoon. Edellytyksenä hyvitykselle on se, että henkilöllä on ollut jäsenyyttä ja työssäoloehtoa vähintään kuusi kuukautta palkansaajakassassa. Tällöin yrittäjien työssäoloehto voi täyttyä jo 12 kuukauden yrittäjyysajan jälkeen. Mikäli jäsen ei liity yrittäjien työttömyyskassaan heti kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestään, vaan joskus myöhemmin, hänen on täytettävä työssäoloehto kokonaisuudessaan yrittäjien kassan jäsenenä, ennen kuin hän voi saada yrittäjäkassasta päivärahaa. Jos yrittäjä ryhtyy palkansaajaksi, lasketaan hänelle 10 viikkoa yrittäjien kassassa hankittua yrittäjien työssäoloehtoa palkansaajan työssäoloehtoon. Edellytyksenä 10 viikon työssäoloehdon mukaan laskemiselle on se, että jäsen siirtyy yrittäjien työttömyyskassasta palkansaajakassaan kuukauden kuluessa palkansaajaksi ryhtymisestä. Yrittäjä voi säilyttää jäsenyyden palkansaajakassassa enintään 18 kuukauden ajan (= jälkisuoja) yritystoiminnan alkamisesta lukien. Jälkisuoja tarkoittaa sitä, kuinka pitkään jäsen voi toimia yrittäjänä menettämättä palkansaajan ansiopäivärahaoikeuttaan. Yrittäjän statuksella oleva henkilö, joka on aloittanut palkkatyön ja on liittynyt yrittäjäkassasta palkansaajakassaan, voi saada yrittäjäpäivärahaa palkansaajakassasta. Yrittäjäpäivärahaa maksetaan, kunnes jäsen täyttää palkansaajan työssäoloehdon tai 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Yrittäjäpäiväraha määritellään siitä työtulotasosta, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä yrittäjien työttömyyskassassa. Jäsenen katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa siihen asti, kunnes toiminta on todistettavasti lopetettu tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Neljän kuukauden odotusaikaa ei kuitenkaan edellytetä mm. siinä tapauksessa, että yritystoiminta on kausiluontoista tai siinä tapauksessa, että jäsenen työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta perheyrityksessä, jossa jäsenellä ei ole johtavaa asemaa, ja hänen osakkuutensa yrityksestä on alle 15 prosenttia. TE-toimisto päättää mahdollisesta odotusajasta, ja TE-toimistosta voi tiedustella, missä kaikissa tilanteissa odotusaikaa ei tarvita.

21 38 39 Satunnainen yrittäjä Jäsen voi satunnaisesti työskennellä perheyrityksessä menettämättä työttömyysturvaa. Työskentelyaika voi olla enintään kuusi kuukautta. Lisäksi jäsen ei saa itse omistaa osuutta yrityksestä eikä toimia esim. hallituksen jäsenenä. Jos jäsen on jäänyt palkkatyöstään työttömäksi, voi hän tämän jälkeen työllistyä puolisonsa yrityksessä enintään kuusi kuukautta menettämättä ansiopäivärahaoikeuttaan. Tämä puolison yrityksessä työskentely ei kuitenkaan kerrytä työssäoloehtoa Pro-kassassa. Jäsen voi siis työllistyä enintään kuusi kuukautta, mutta työssäoloehtoon ei työ kuitenkaan kelpaa. Työllistymistä edistävät palvelut Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksetaan työttömyysetuutta (kassan työttömyyspäiväraha tai Kelan työmarkkinatuki). Omaehtoinen koulutus ja työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ovat myös työllistymistä edistäviä palveluita, joista kerrotaan jäljempänä tarkemmin. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat edellä mainittujen palveluiden lisäksi 1. työkokeilu 2. työelämävalmennus 3. työharjoittelu 4. kuntouttava työtoiminta 5. työ- ja koulutuskokeilu 6. maahanmuuttajan rinnasteinen kotouttamistoimenpide Maahanmuuttajien rinnasteisen kotouttamistoimenpiteen ajalta voi saada vain työmarkkinatukea. Muiden palveluiden ajalta maksetaan ansiopäivärahaa, jos jäsenen työssäoloehto on kunnossa ennen palvelun alkamista. Palveluiden ajalta maksettava ansiopäiväraha kuluttaa 500 päivän enimmäisaikaa normaalisti. Palveluiden ajalta ansiopäiväraha maksetaan muutosturvan ansioosalla tai korotetulla ansio-osalla korotettuna, kuitenkin enintään 200 päivältä. Palvelun ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, vaikka jäsen olisi saanut TE-toimiston määräämän karenssin. Myös omavastuuaika kuluu sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan palvelun ajalta ansiopäivärahaa. Sen sijaan tukipaketin tai lomakorvauksen jaksotusajalta ei makseta ansiopäivärahaa, vaikka jäsen osallistuisi palveluun jaksotusaikana. Näissä tilanteissa ansiopäivärahaa ryhdytään maksamaan palvelun ajalta vasta jaksotusajan jälkeen. Jäsenen täytyy olla työnhakijana TE-toimistossa palvelun aikana. Työttömyyspäivärahaa maksetaan vain palveluun osallistumispäiviltä. Poissaolopäiviltä voidaan työttömyysetuutta kuitenkin maksaa, jos poissaolon syynä on sairaus alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (enintään neljä päivää) työhaastattelu tai muu tähän rinnastettava työllistymiseen liittyvä syy TE-toimistosta voi kysyä tarkemmin eri palveluista. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle lausunnon, jossa ilmoitetaan palveluun osallistumisesta. Työttömyyspäivärahaa haetaan työttömyyskassalta samalla hakemuksella kuin millä haetaan työttömyyspäivärahaa työttömyysajalta. Hakemuksessa ilmoitetaan päiväkohtaisessa selvityksessä, mihin palveluun jäsen osallistuu. Hakemukseen kirjoitetaan päiväkohtaisen selvityksen kohdalle esim. työkokeilu, jos jäsen on työkokeilussa. Jos jäsen on poissa palvelusta, hän ilmoittaa tämän hakemukseensa sekä TE-toimistoon. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on yksi työllistymistä edistävistä palveluista. Koulutus on pääasiassa ammatillisia valmiuksia edistävää koulutusta. Työvoimaviranomainen hankkii koulutuksen. Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta järjestetään mm. oppilaitoksissa ja kurssikeskuksissa. Koulutuksesta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Työnhaku täytyy pitää voimassa TE-toimistossa koulutuksen ajan. Työttömyyskassa maksaa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta ansiopäivärahaa, jos jäsenen työssäoloehto on kunnossa ennen koulutuksen alkua. Lisäksi jäsenen tulee olla työtön, lomautettu tai työttömyysuhanalainen.. Päätoiminen yrittäjä voi saada koulutuksen ajalta vain ansiopäivärahan perusosaa. Koulutuksen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, vaikka jäsen olisi saanut TE-toimiston määräämän karenssin. Myös omavastuuaika kuluu sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan palvelun ajalta ansiopäivärahaa. Sen sijaan tukipaketin tai lomakorvauksen jaksotusajalta ei makseta ansiopäivärahaa, vaikka jäsen osallistuisi palveluun jaksotusaikana. Näissä tilanteissa ansiopäivärahaa ryhdytään maksamaan palvelun ajalta vasta jaksotusajan jälkeen. Ansiopäivärahaa maksetaan koulutuksen ajalta muutosturvan ansio-osalla tai korotetulla ansio-osalla korotettuna. Korotusosuutta maksetaan enintään 200 päivältä. Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, myös lomaajoilta. Maksettavat ansiopäivärahapäivät kuluttavat 500 päivän enimmäisaikaa. Lisäksi koulutusajalta maksetaan verotonta ylläpitokorvausta. Ansiopäivärahaa haetaan työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta samalla tavalla kuin ansiopäivärahaa haetaan työttömyysajalta. Hakemus lähetetään kassaan neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Työttömyyspäiviä ei nollata kesken koulutuksen, vaikka työssäoloehto täyttyisi koulutuksen aikana. Omaehtoinen koulutus Omaehtoinen opiskelu on yksi työllistymistä edistävistä palveluista. Työttömyyspäivärahalla tuettuun omaehtoiseen koulutukseen on mahdollista päästä 25 vuotta täyttänyt jäsen, joka on työnhakijana TE-toimistossa. Koulutuksesta sovitaan TE-toimiston kanssa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. TE-toimisto arvioi, onko koulutus tarkoituksenmukaista, toisin sanoen parantaako koulutus jäsenen mahdollisuuksia työllistyä.

22 40 41 Opintojen tulee olla päätoimisia. Opiskelu on päätoimista, jos ne tähtäävät esimerkiksi alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Lisäksi päätoimisia ovat esimerkiksi nuorille tarkoitetut lukio-opinnot sekä opinnot, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden tai 25 tuntia viikossa. TE-toimistoista saa tarkempia tietoja eri opiskeluvaihtoehdoista. Työttömyyskassa maksaa koulutuksen ajalta ansiopäivärahaa, jos jäsenen työssäoloehto on kunnossa ennen koulutuksen alkua. Koulutuksen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, vaikka jäsen olisi saanut TE-toimiston määräämän karenssin. Myös omavastuuaika kuluu sinä aikana, kun jäsenelle maksetaan palvelun ajalta ansiopäivärahaa. Sen sijaan tukipaketin tai lomakorvauksen jaksotusajalta ei makseta ansiopäivärahaa, vaikka jäsen osallistuisi palveluun jaksotusaikana. Näissä tilanteissa ansiopäivärahaa ryhdytään maksamaan palvelun ajalta vasta jaksotusajan jälkeen. Maksettavat ansiopäivärahapäivät kuluttavat 500 päivän enimmäisaikaa. Lisäksi koulutusajalta maksetaan verotonta ylläpitokorvausta. Ansiopäivärahaa maksetaan muutosturvan ansio-osalla tai korotetulla ansio-osalla korotettuna, kuitenkin enintään 200 päivältä. Opinnot on mahdollista aloittaa jo irtisanomisaikana, mutta ansiopäivärahaa ei makseta ennen työsuhteen päättymistä. Työnhaku täytyy pitää voimassa koko opintojen ajan. Ansiopäivärahaa haetaan koulutuksen ajalta neljän kalenteriviikon jaksoissa samalla hakemuksella kuin millä ansiopäivärahaa haetaan työttömyyden ajalta. Työttömyyspäiviä ei nollata kesken koulutuksen, vaikka työssäoloehto täyttyisi koulutuksen aikana. Opiskeluajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa enintään 24 kuukaudelta, mutta kuitenkin enintään 500 päivän enimmäisajan puitteissa. Opintojen välillä olevat loma-ajat sisältyvät 24 kuukauden enimmäisaikaan. Jos 500 päivän enimmäisaika täyttyy kesken opintojen, opiskelija voi hakea Kelan työmarkkinatukea opintojen loppuajalta. Työmarkkinatukea maksetaan opiskelun loppuajalta, jos TE-toimiston kanssa tehdyssä työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa on sovittua opiskeluaikaa vielä jäljellä. Jäsenen täytyy edistyä opinnoissaan, jotta ansiopäivärahaa voidaan maksaa. TE-toimisto seuraa opintojen etenemistä suunnitelmassa sovitulla tavalla. Mikäli opinnot eivät etene riittävästi tai jäsen ei ilmoita TE-toimistolle opintojensa etenemisestä, ansiopäivärahan maksaminen voi päättyä. Verottomat ylläpitokorvaukset Jäsenellä voi olla oikeus verottomaan ylläpitokorvaukseen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivässä, ja se on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen. Ylläpitokorvausta ei makseta työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jollei jäsenelle voida maksaa työttömyysetuutta (kassan ansiopäiväraha tai työmarkkinatuki) jonkin esteen vuoksi. Tällainen este voi olla esimerkiksi tukipakettijaksotus tai ansiopäivärahaa ei jää maksettavaksi jäsenen saamien työtulojen vuoksi. Vuorotteluvapaa Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen ajalta maksetaan ylläpitokorvausta viideltä päivältä viikossa, vaikka koulutusta ei järjestettäisi joka päivä. Ylläpitokorvausta ei makseta lomajaksoilta, jollei jäsen osallistu työharjoitteluun tai työssä oppimiseen. Työkokeilun, työelämävalmennuksen ja kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksetaan ylläpitokorvausta vain todellisilta palveluun osallistumispäiviltä. Verotonta ylläpitokorvausta voi saada korotettuna, jolloin se on 18 euroa päivässä. Korotettua ylläpitokorvausta voidaan maksaa viideltä päivältä viikossa silloin, kun jäsen osallistuu työvoimakoulutukseen, omaehtoiseen koulutukseen, työkokeiluun työpaikalla tai työelämävalmennukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi korotettua ylläpitokorvausta maksetaan, jos jäsen osallistuu johonkin em. palveluista työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella, ja hänelle aiheutuu tästä ylimääräisiä majoituskustannuksia. Tällöin jäsenen tulee toimittaa kassalle selvitys vuokrakuluistaan. Selvityksestä käyvät jäljennös vuokrasopimuksesta tai muu luotettava selvitys asumiskuluista. TE-toimisto ilmoittaa työttömyyskassalle, onko palvelu kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella. Ylläpitokorvausta maksetaan normaalina tai korotettuna myös 5-20 päivää kestävän ryhmäpalveluna järjestettävän työnhakuvalmennuksen ajalta, vaikka se ei ole työllistymistä edistävä palvelu. Ylläpitokorvausta maksetaan vain osallistumispäiviltä Ylläpito- ja majoituskustannukset korvataan ulkomailla tapahtuvan työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta verottomana päivärahana, joka on 50 prosenttia valtion virkamiehille kyseisessä maassa tehdyn virkamatkan perusteella maksettavasta päivärahasta. Korvaus maksetaan seitsemältä päivältä viikossa. Vuorotteluvapaa on tarkoitettu "hengähdystauoksi" työelämästä. Työntekijä voi käyttää vapaan esimerkiksi opiskeluun, harrastukseen, matkustamiseen tai lepoon. Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen, joten vapaasta tulee sopia työnantajan kanssa vuorottelusopimuksella. Vapaan voi keskeyttää vain sopimalla tästä työnantajan kanssa. Vuorotteluvapaan pituus voi olla kalenteripäivää. Vapaan voi pitää myös useammassa jaksossa, kunhan kunkin jakson pituus on vähintään 90 kalenteripäivää. Jaksottamisesta täytyy sopia etukäteen vuorottelusopimuksessa. Vuorottelusopimuksessa ilmoitetaan jokaisen jakson alkamis- ja päättymispäivä. Jaksoja ei voi enää jälkikäteen muuttaa. Työnantajan täytyy palkata TE-toimistosta työtön työnhakija vuorotteluvapaan ajaksi. Työtöntä ei kuitenkaan tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vuorotteluvapaalle siirtyvä, eli vuorottelija on hoitanut. Palkattavan sijaisen tulee ensisijaisesti olla nuori tai pitkäaikaistyötön taikka korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö. Päätoimista opiskelijaa ei voi palkata vuorotteluvapaasijaiseksi. Sijaisen työajan on oltava yhteensä vähintään vuorottelijan työajan pituinen. Jos yrityksessä on osa-aikainen työntekijä, voidaan hänet siirtää vuorottelijan

23 42 43 tilalle. Tällöin työntekijän täytyy ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon, jollei hän ole jo ennestään työnhakijana. Vapautuvaan osa-aikatyöhön täytyy palkata kokonaan työtön työnhakija TE-toimistosta. Työntekijöiden yhteenlasketun työajan täytyy olla vähintään vuorottelijan säännöllisen työajan pituinen. Lisäksi molempien työntekijöiden työsopimukset täytyy toimittaa TE-toimistoon. Vuorottelijalla on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön vuorotteluvapaan jälkeen. Vuorotteluvapaalle siirtymisen ehdot Vuorottelija on ollut kokoaikaisessa työssä samalle työnantajalle yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vapaata (=työssäoloedellytys). Tähän jaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Kokoaikaiseksi työksi katsotaan työ, jossa työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Palkattomiksi jaksoiksi lasketaan esimerkiksi lomautus, palkaton oma lomaa tms. Palkatonta sairauslomaa ei lasketa 30 kalenteripäivän jaksoon, vaan se rinnastetaan työssäoloksi. Lisäksi vaaditaan, että vuorottelijalla on eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään 10 vuotta ennen vapaan alkamista. Työhistoriaan voidaan laskea myös työhön rinnastettavia aikoja. Työhön rinnastettavaksi ajaksi katsotaan sellainen täysi kalenterikuukausi, jolta jäsenelle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa. Työhistoriaan rinnastettavaksi jaksoksi katsotaan myös sellainen täysi kalenterikuukausi, jonka jäsen on ollut hoitovapaalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa. Työhön rinnastettavia aikoja voi sisältyä 10 vuoden työhistoriaan enintään neljännes. Vuorotteluvapaata suunnittelevan jäsenen kannattaa ensin varmistaa, että työssäoloedellytystä ja työhistoriaa koskevat ehdot täyttyvät, ennen kuin hän käynnistää neuvottelut työnantajansa kanssa vuorotteluvapaasta. Työttömyyskassa voi tarkistaa jäsenen pyynnöstä työhistorian. Tarkistus tehdään lähettämällä työttömyyskassalle kirjallinen pyyntö työhistorian tarkistamisesta. Työssäoloedellytyksen tarkistaa TE-toimisto. Jos jäsen on jo kertaalleen ollut vuorotteluvapaalla, voi vuorotteluvapaalle jäädä seuraavan kerran vasta viiden vuoden työskentelyn jälkeen. Vuorotteluvapaata voidaan pidentää, mutta siitä on sovittava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on pidettävä kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Jos vuorottelija palaa töihin tilapäisesti, vuorotteluvapaa kuluu tänä aikana. Vuorottelukorvauksen suuruus Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia ansiopäivärahasta ilman lapsikorotuksia. Jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkevakuutettua työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista, on korvauksen määrä 80 prosenttia. Korvaus lasketaan vähintään 52 viikon ajalta vapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa. Työttömyyskassa saa jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta. Näitä palkkaa varten myönnettyjä ennakonpidätysprosentteja on alennettu kolmella prosenttiyksiköllä, jos jäsenelle maksetaan vuorottelukorvausta. Vapaan aikana ansaitut tulot vähentävät vuorottelukorvausta niin, että 50 % tuloista pienentää vuorottelukorvauksen määrää. Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kuitenkaan vaikuta mm. perhe-eläkkeet, asumistuki, lapsilisät tai toimeentulotuki. Vuorottelukorvausta ei makseta, jos vuorottelija saa omalta työnantajaltaan palkkaa, suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta, harjoittaa päätoimista yritystoimintaa, on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä, saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta. Vuorottelukorvausta ei myöskään makseta, jos jäsen saa sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai vuorottelijalle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Vuorottelukorvauksen hakeminen Työnantajan täytyy toimittaa ennen vapaan alkamista TE-toimistolle alkuperäinen vuorottelusopimus sekä luotettava selvitys (esim. työsopimus tai määräyskirja) työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi. Vuorottelijan täytyy ennen vapaan alkamista toimittaa TE-toimistolle palkkatodistus, jotta TE-toimisto pystyy tarkastamaan vuorotteluvapaalle pääsyn ehtona olevan 13 kuukauden työssäolon ja työn kokoaikaisuuden. Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta, jos jäsenyysaikaa on kertynyt vähintään 34 viikkoa. Vuorottelukorvaushakemuksen saa TE-toimistosta tai sen voi tulostaa työttömyyskassan kotisivuilta osoitteesta (lomakesalkku). Vuorottelukorvaushakemuksen liitteenä täytyy olla kopio vuorottelusopimuksesta sekä palkkatodistus (alkuperäinen). Vuorottelukorvaus määritellään vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Jos vuorotteluvapaa alkaa , voi palkkatodistus olla joko täysiltä palkanmaksukausilta, eli ajalta tai ajalta Todistukseen täytyy eritellä lomarahat, palvelusvuosilisät ansaintajaksoineen sekä tulospalkkiot ym. palkkiot tai bonukset sekä näiden ansaintajaksot. Työttömyyskassa hankkii työeläkeotteen jäsenen puolesta Eläketurvakeskuksesta. Muita kuin yksityisiä aloja koskevan otteen saa valtiokonttorista tai Kuntien eläkevakuutuksesta. Vuorottelukorvaushakemuksen liitteineen voi lähettää työttömyyskassalle sen jälkeen, kun vuorotteluvapaa on alkanut. Vuorottelukorvausta ei makseta kolmea kuukautta vanhemmalta ajalta, joten hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa vuorotteluvapaan alkamisesta. Vuorottelukorvaus maksetaan viideltä päivältä viikossa. Päätöksen ja ensimmäisen maksusuorituksen jälkeen vuorottelukorvausta maksetaan neljän viikon jaksoissa ilman erillistä jatkohakemusta. Korvauksen maksupäivä on perjantai. Mahdolliset, vuorottelukorvaukseen vaikuttavat asiat, kuten vapaan keskeytyminen tai työhön meno, on viipymättä ilmoitettava työttömyyskassalle.

24 44 45 Tietojen antaminen ja luovuttaminen Jäsenen velvollisuudet tietojen antamiseen Työttömän työnhakijan perustoimeentulo turvataan työttömyyden aikana työttömyyspäivärahalla. Työttömyysetuuden hakija on velvollinen ilmoittamaan kassalle etuuden maksamista varten tarvittavat tiedot. Tällaisia tietoja ovat mm. sosiaalietuudet, työttömyyden aikana tehdyt työpäivät ja työtunnit, työttömyyden aikaiset palkkatulot jne. Jos hakija ei ole ilmoittanut hakemuksessaan ansiopäivärahan maksamiseen vaikuttavia tietoja tai muutoksia olosuhteissaan, kuten työllistymistään, työttömyyskassa saattaa joutua ilmoittamaan asiasta poliisille. Työttömyyskassa on velvollinen tekemään kaikista tahallisista väärinkäytösepäilyistä tutkintapyynnön. Tästä syystä hakemus tulee täyttää huolellisesti ja hakemukseen tulee ehdottomasti ilmoittaa kaikki ansiopäivärahan maksamiseen vaikuttavat tiedot. Työttömyyskassan oikeudet luovuttaa jäsenen tietoja Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa etuuden hakijan tietoja TE-toimistolle työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Työttömyyskassan yhteystiedot Työttömyyskassa Pro PL 54, Ratamestarinkatu HELSINKI Faksi (09) Sähköposti: Puhelinpäivystys (09) Puhelinpäivystysajat löytyvät kassan sivuilta tai jäsenlehdestä Työttömyyskassalle voi lähettää hakemukset sekä liitteet ilman postimerkkiä, kun kirjekuoreen kirjoitetaan osoitteeksi: Pro-kassa Tunnus VASTAUSLÄHETYS Työttömyyskassalla on lisäksi oikeus luovuttaa etuutta saaneen tietoja ministeriölle, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle. Tällaisia tietoja ovat mm. maksetut korvaukset sekä sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi. Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa em. tietoja myös poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle rikosten selvittämiseksi ja syytteeseenpanoa varten. Työttömyyskassan oikeus saada hakijaa koskevia tietoja Työttömyyskassalla on oikeus saada etuuden käsittelemistä varten hakijaa koskevia tietoja mm. työnantajalta, valtion ja kunnan viranomaisilta, eläketurvakeskukselta, oppilaitoksista, sekä eläke- ja vakuutuslaitoksilta.

25 TYJ10s Työttömyyskassaa varten ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUS 1 (4) 1 Hakemus Ks. ohje 2 Hakija 3 Pankkiyhteys 4 Jäsentiedot 5 Tiedot lapsikorotuksen hakemista varten Ks. ohje 6 Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta Ks. ohje KOSKEE VAIN PALKANSAAJA- KASSOJEN JÄSENIÄ 7 Yritystoiminta Ks. ohje KOSKEE VAIN YRITTÄJÄ- KASSOJEN JÄSENIÄ Tutustukaa sivujen 3-4 ohjeisiin. Lähettäkää hakemus omaan työttömyyskassaanne. Haen ansiopäivärahaa työttömyyden ajalta TE-toimiston kanssa sovitun työllistymistä edistävän palvelun ajalta Henkilötunnus Ensimmäinen hakemus Jatkohakemus Sukunimi ja etunimet (myös edellinen sukunimi) Tomera Tiina Maria Lähiosoite Maantie 3 A 2 Postinumero Postitoimipaikka Helsinki Puhelinnumero (myös suunta) Matkapuhelinnumero Sähköpostiosoite [email protected] Täydellinen tilinumero IBAN tilinumero BIC pankkitunniste FI Työttömyyskassan nimi Asiamiespiiri (osasto/yhdistys/jäsenliitto) TU-kassa 6/12 Jäsenmaksu Aikaisempi jäsenyys muussa työttömyyskassassa peritty palkasta maksettu itse Ei Kyllä, kassan nimi Kemian työttömyyskassa Alle 18-vuotiaat omat/huollettavat lapset Lasten syntymäajat Palkkatyössä vähintään 34 kalenteriviikkoa edellisen 28 kuukauden aikana. Työnantaja/työnantajat työttömyyttä edeltäneeltä 34 kalenteriviikolta. Liittäkää hakemukseen palkkatodistus/-todistukset. Olen ollut irtisanomisajan työssä Ei Kyllä Irtisanominen tai lomautus on riitautettu Ei Kyllä Työsuhde on ollut määräaikainen Ei Kyllä, ajalla Olen saanut työnantajalta irtisanomisen yhteydessä irtisanomisajan palkan sijasta tai sen lisäksi muuta korvausta. Liittäkää hakemukseen sopimus ja/tai korvaustodistus. Ei Kyllä Olen hakenut tai saanut palkkaturvaa. Liittäkää hakemukseen palkkaturvapäätös. Ei Kyllä Olen / olen ollut mukana työaikapankkijärjestelmässä Olen ollut osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä Olen ollut osittaisella hoitovapaalla Ei Kyllä Ei Kyllä, ajalla Ei Kyllä, ajalla Yrittäjänä, ajalla Liittäkää hakemukseen selvitys yritystoiminnasta, esim. osakasluettelo, kaupparekisteriote. Yli 6 kuukautta yrittäjänä toimineen tulee liittää myös eläkevakuutustodistus. Ei työssä, ajalla syy Tästä ajasta on esitettävä luotettava selvitys, esim. Kansaneläkelaitoksen päätös äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta tai oppilaitoksen todistus opiskeluajasta. Yrittäjänä alle 12 kk Liittäkää mukaan eläkevakuutustodistus ja selvitys eläkevakuutusmaksujen maksamisesta. Yrittäjänä kk Liittäkää mukaan eläkevakuutustodistus, selvitys eläkevakuutusmaksujen maksamisesta ja myyntivoittolaskelma liitteineen. Yrittäjänä yli 18 kk Liittäkää mukaan eläkevakuutustodistus, selvitys eläkevakuutusmaksujen maksamisesta ja myyntivoittolaskelma liitteineen. Edellinen palkansaajakassanne Olen ollut osa-aikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä Ei Kyllä, ajalla 8 Muu yritystoiminta 9 Sosiaalietuudet Minulla on sivutoimista yritystoimintaa Ei Kyllä (ilmoittakaa yritystoiminnasta TE-toimistolle ja täyttäkää alla oleva kohta) Palkkatyön lisäksi olen / olen ollut viimeisen 28 kuukauden aikana osakkaana ja/tai hallituksen jäsenenä yrityksessä jäsenenä osuuskunnassa itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana (toiminimi, Ky, Ay tms.) maa- tai metsätilan omistajana Liittäkää hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös erittelyosineen, kaupparekisteriote ja osakasluettelo. Ellei teillä ole verotuspäätöstä, tulot on selvitettävä kirjanpitoon perustuvalla luotettavalla selvityksellä. Selvitykset on esitettävä, vaikka toiminnasta ei olisi tuloa tai se olisi tappiollista. Saan tai olen hakenut työttömyysajalta eläkettä (ei koske perhe-eläkettä), sairausvakuutuslain mukaista sairaus- tai osasairauspäivärahaa, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, erityishoitorahaa tai sotilasvamma-, tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukaista päivärahaa, opintotukea tai muuta etuutta. Koskee myös ulkomailta maksettavia etuuksia. Liittäkää hakemukseen viimeinen päätös ja/tai maksukuitti. Kansaneläkelaitoksen maksamista etuuksista ei tarvitse liittää päätöstä. En saa Saan Olen hakenut alkaen Olen valittanut etuuspäätöksestä Etuuden nimi Saan tai olen hakenut lasten kotihoidon tukea (4) Etuuden maksaja Avio- tai avopuolisoni saa tai on hakenut lasten kotihoidon tukea. En saa Saan Olen hakenut Puolisoni ei saa Puolisoni saa Puolisoni on hakenut Liittäkää hakemukseen päätös kotihoidon tuesta. Kuka hoitaa lasta: 10 Tiedot Olen ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa 4 / alkaen työttömyydestä Työttömyyden laji kokonaan työtön kokonaan lomautettu lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle työttömyysaikana vastaanotettu enintään osa-aikatyössä työsuhde osa-aikaistettu kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö Työttömyyteni päättyy, koska aloitan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön / 20 Jos olette työttömyysaikana vastaanottanut tai jatkatte aikaisemmin aloittamaanne palkkatyötä, kirjoittakaa tähän työnantajan nimi. Liittäkää hakemukseen palkkatodistus siltä ajalta, jolta haette päivärahaa. 11 Selvitys ajalta, jolta haette ansiopäivärahaa (ks. esimerkki selvityksen täyttämisestä) Merkitkää jokaisen päivän kohdalle (myös lauantai ja sunnuntai), oletteko ollut työtön tai osallistunut TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Merkitkää myös, jos olette ollut työssä, sairaana, matkoilla tai muun syyn vuoksi estynyt vastaanottamasta työtä tai ollut poissa TE-toimiston kanssa sovitusta palvelusta. Työssäoloa on myös aika, jolta työnantaja maksaa palkkaa, esim. vuosiloma. Työtuntien määrä merkitään työtunnit -sarakkeeseen. Päivämäärä Selvitys Työtunnit Päivämäärä t min Selvitys Työtunnit Päivämäärä t min Ma 4 / 1 työtön Ma / Ma / Ti 5 / 1 työtön Ti / Ti / Ke 6 / 1 työtön Ke / Ke / To 7 / 1 työtön To / To / Pe 8 / 1 työtön Pe / Pe / La 9 / 1 työtön La / La / Su 10 / 1 työtön Su / Su / Päivämäärä Selvitys Työtunnit t min Päivämäärä Selvitys Selvitys Työtunnit t min Esimerkki selvityksen täyttämisestä Työtunnit Työtunnit Päivämäärä Selvitys t min t min Ma 11 / 1 työtön Ma / Ma 16 / 5 Työtön Ti 12 / 1 työtön Ti / Ti 17 / 5 Sairas Ke 13 / 1 työtön Ke / Ke 18 / 5 Työssä 5 45 To 14 / 1 työtön To / To 19 / 5 Työtön Pe 15 / 1 työtön Pe / Pe 20 / 5 Työkokeilu La 16 / 1 työtön La / La 21 / 5 Työssä 10 Su 17 / 1 työtön Su / Su 22 / 5 Työtön Muistakaa päivätä ja allekirjoittaa hakemus. Allekirjoitus- ja postituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haette päivärahaa. Lisätiedot tarvittaessa erillisellä liitteellä. Vakuutan, että tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamani tiedot ovat oikeita. P aikka Päivämäärä Allekirjoitus Helsingissä 17 /

26 1 Työnantaja Työnantajan nimi Firma Oy Työnantajan osoite Tehtaantie 1 2 Työntekijän henkilötiedot Suku- ja etunimet Tomera Tiina Henkilötunnus _ PALKKATODISTUS Työttömyyskassaa varten Työnantaja täyttää Lomake täyttöohjeineen Puutteellisesti täytetty palkkatodistus viivästyttää päivärahahakemuksen käsittelyä. Y-tunnus Ammattinimike assistentti Postinumero Postitoimipaikka Helsinki 3 Tiedot työsuhteesta Toistaiseksi voimassaoleva Lomautuksen alkamispvm Määräaikainen Alkamispvm Luontoisetuja on käytössä lomautuksen aikana Ei Kyllä, verotusarvo Päättymispvm Työsuhteeseen sovellettu työehtosopimus Kemianteollisuus Työehtosopimuksen mukainen enimmäistyöaika (opetusalalla opetusvelvollisuus, jos määritelty) 37,5 tuntia viikossa kuukaudessa vuodessa opetusvelvollisuutta ei määritelty Työsopimuksen mukainen työaika 37,5 tuntia viikossa kuukaudessa vuodessa Palkkausperuste tuntipalkka urakka-/palkkiopalkka kuukausipalkka provisiopalkka kuukausipalkka + provisiopalkka kotityö jaksotyö muu, mikä Kuukausipalkka luontoisetuineen Tuntipalkka 4 Palkkatiedot Palkkakertymä edelliseltä kalenterivuodelta Palkkakertymä kuluvalta kalenterivuodelta Palkkakertymä viimeiseltä palkanmaksukaudelta 4.1 Ajalta 1 / 1-31 / / 5-31 / / / Ennakonpidätyksen alainen palkka lisineen Lomaraha Lomakorvaus Jos lomakorvausta ei ole maksettu, syy Lomat on pidetty työsuhteen aikana Lomakorvaus sisältyy työsuhteen päättämissopimukseen Muu syy, mikä 4.5 Ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan sisältyy tulospalkkioita, tuotantopalkkioita, voittopalkkioita, bonuksia, tantiemeja, optioita, osinkoja, henkilöstörahasto-osuuksia tms. Ei Kyllä Laji Määrä Maksupäivä Ansainta-aika Palvelusvuosilisä Palvelusvuosilisä 83, TYJ 20s Tulospalkkio Työsuhteen päättyessä on maksettu irtisanomisajan palkan sijasta tai sen lisäksi muuta korvausta tai erorahaluonteisia korvauksia (esim. kultainen kädenpuristus) tms. Korvauksen laji Määrä Ei Kyllä Edellä mainittuja korvauksia maksetaan sopimuksen mukaisesti myöhemmin Korvauksen laji Määrä Ei Kyllä, milloin 4.7 Palkasta on pidätetty työeläkemaksu Palkasta on pidätetty palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Ei Kyllä Ei Kyllä 11 HUOM! MUISTA ALLEKIRJOITTAA! Sivu 1/2

27 Bestoffset Työttömyyskassa Systems Pro, Oy Työttömyyskassa Pro Ratamestarinkatu 12, Helsinki PL 54, Helsinki