TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa 1

2 Sisällys: 4 Työttömyyskassan palvelut 6 Ansiopäivärahan edellytykset Jäsenyys Työvoimapoliittiset edellytykset Palkansaajan työssäoloehto Omavastuuaika 8 Kenelle maksetaan? Työttömälle Lomautetulle Osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä tekevälle Työllistymistä edistävien palveluiden ajalle Työkyvyttömälle 11 Ansiopäivärahan suuruus Ansiopäiväraha Korotettu ansio-osa Kulukorvaus työllistymistä edistävien palveluiden ajalle Työtulojen vaikutus päivärahaan Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan 15 Ansiopäivärahaoikeuden kesto Enimmäisaika Ansio-osan maksamisen kesto Lisäpäiväoikeus 16 Vuorottelukorvaus Vuorotteluvapaa Vuorottelukorvauksen määrä 18 Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen verotus 18 Ansiopäivärahan hakuohje työttömille ja lomautetuille 19 Vuorottelukorvauksen hakuohje 2 Oppaan toimitustyöryhmä: kassanjohtaja Pasi Koskinen, palvelupäälliköt Janna Niemi ja Maria Vataja sekä toimittaja Saija Heinonen. Kuvat: JHL:n kuva-arkisto, Piirrokset: Pertti Mäkelä. Ulkoasu: graafinen sunnittelija Leena Nätti Paino: Kirjapaino Erweko 04/2015

3 Hyvillä mielin kohti uusia haasteita Toteutimme viime vuonna laajan asiakastyytyväisyystutkimuksen, jonka perusteella JHL:n työttömyyskassa on suoriutunut tehtävästään hyvin. JHL työttömyyskassa - Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa Me täällä työttömyyskassassa emme suinkaan ole työntäyteisen viime vuoden jälkeen jääneet laakereillemme lepäämään, vaan jatkamme hyvillä mielin ja ahkerana kohti uusia haasteita. Niitä haasteita kun riittää jatkossakin; eikä pienimpänä niistä ole jatkuva ja tuntuva työttömyyden kasvu. Työttömyysturvalakia uudistettiin jonkin verran vuoden 2015 alussa, ja esimerkiksi JHL:n ajama parannus perhepäivähoitajien työttömyysturvaan astui voimaan. Työttömyyskassan tehtävänä on tukea jäseniään erilaisissa työelämän katkoksissa niin työttömyyden, lomautuksen, opiskelun kuin vuorotteluvapaan aikana. Muun muassa näitä tilanteita silmällä pitäen olemme laatineet tämän oppaan, josta löydät tarpeellisia käytännön tietoja ja neuvoja. Työttömyysturvan perusoppaaseen tutustuminen kannattaa muutoinkin, sillä se kertoo tiivistetysti jäseneksi liittymisestä ja työttömyyskassan maksamista etuuksista sekä palveluista. SEURAA JA TYKKÄÄ JHL:STÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA: JHL Facebookissa Hyödyllisiä lukuhetkiä oppaan parissa! Pasi Koskinen kassanjohtaja JHL-opisto Facebookissa JHL Twitterissä 3

4 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Työttömyyskassan palvelut Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa on hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa, joka tarjoaa jäsenilleen ajanmukaisia palveluja ja joustavan etuuksien maksatuksen. JHL:n työttömyyskassan toimitilat sijaitsevat Helsingissä, maan suurimman ammattiliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n yhteydessä. Maksamme jäsenillemme ansiopäivärahaa ja vuorottelukorvausta. Käytössä on kattavat sähköiset palvelut: työttömyyskassan internetsivut, ewertti Nettikassa, eemeli Puhelinkassa ja hakemusliitteiden lähetysmahdollisuus. Myös henkilökohtaisen puhelinpalvelun kautta asiointi on helppoa ja nopeaa. Internetsivut Työttömyyskassan sivut löytyvät osoitteesta Sieltä saat tietoa ja apua, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. Myös vuorotteluvapaata suunnitellessasi kannattaa käydä tutustumassa sivuihin. Työnantajille on tarjolla ohjeita palkkatodistusten tekemistä sekä lomautustilanteita varten. Päivärahalaskurin avulla voit itse laskea arvion päivärahasi suuruudesta. Voit myös kokeilla, paljonko esimerkiksi osa-aikatyön palkka vaikuttaisi päivärahaan. Käsittelytilanne -palvelusta näet reaaliaikaisesti minkä päivän hakemukset ovat kulloinkin käsittelyssä. Hakemukset ratkaistaan saapumisjärjestyksessä, ja oman hakemustilanteen seuraaminen palvelussa on helppoa. Käsittelytilanne päivittyy tunnin välein. Sähköinen asiointi ewertti Nettikassa ewertti Nettikassa on maksuton sähköinen asiointipalvelu, jonka kautta voit lähettää etuushakemukset ja ilmoitukset työttömyyskassaan itsellesi parhaiten sopivana ajankohtana. Palveluun voit kirjautua miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internetyhteys. 44

5 ewertti Nettikassan välityksellä on mahdollista lähettää sähköisessä muodossa myös hakemusten liitteet, esimerkiksi palkkatodistukset. Liitteet voivat olla pdf-, tiff-, png- tai jpeg -muotoisia. Jos työnantajasi toimittaa palkkalaskelman sinulle sähköisesti, voit helposti lähettää sen ewertin kautta suoraan työttömyyskassalle. ewertti Nettikassassa voit vaivattomasti tarkistaa oman hakemuksesi käsittelytilanteen, selata päivärahatietojasi, muuttaa henkilötietojasi ja lähettää viestejä suoraan hakemuksen käsittelijälle. Ja mikäli haluat päivärahan maksutiedon matkapuhelimeesi, voit tilata sen ewertti Nettikassasta. eemeli Puhelinkassa Työttömyyskassalla on käytössään myös eemeli Puhelinkassa. Kokonaan työttömänä tai lomautettuna ollessasi voit sen välityksellä tehdä joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jatkohakemuksen. eemeli Puhelinkassa kertoo myös hakemuksesi käsittely- ja maksatustiedot sekä kassan yleisen käsittelytilanteen. Palvelu on toteutettu puheentunnistuksella, eli ohjaat puheellasi palvelua tuottavaa automaattia. eemeli Puhelinkassaan pääset soittamalla työttömyyskassan puhelinpalvelunumeroon Hinta on kiinteästä verkosta soittaessasi paikallisverkkomaksu ja matkapuhelinverkosta soittaessasi oman operaattorin hinnoittelun mukainen. Hakemusliitteet Työttömyyskassan sivuilta pääset kirjautumaan liitteiden lähetys -palveluun. Myös muut kuin työttömyyskassan jäsenet (esimerkiksi palkanlaskijat) voivat helposti ja turvallisesti lähettää liitteitä työttömyyskassalle. Järjestelmä ei vaadi erillistä kirjautumista. Työttömyyskassa saa liitteet vain pienellä viiveellä, ja palvelun käyttö nopeuttaakin usein käsittelyä. Palvelu on suojattu SSL-tekniikalla ja on siten luotettava. Liitteet voivat olla pdf-, tiff-, png- tai jpeg -muodossa. Sähköinen asiointi helpottaa ja nopeuttaa tiedonkulkua sinun ja työttömyyskassan välillä. Voit lähettää hakemuksesi liitteineen toki myös postitse. Tällöin päivärahahakemuksia ja muita asiakirjoja ei tarvitse liittää toisiinsa nitomalla, klemmarilla tai teipillä. Puhelinpalvelu Henkilökohtainen puhelinpalvelumme vastaa etuuksia ja niiden hakemista koskeviin kysymyksiin arkipäivisin kello 9-15 numerossa Aukioloaikojen muutoksista sekä muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan Motiivi-lehdessä ja työttömyyskassan nettisivuilla. 5

6 Ansiopäivärahan edellytykset Jäsenyys Ansiopäivärahan saaminen edellyttää vähintään 26 viikon kunnossa olevaa jäsenyyttä työttömyyskassassa. Jäsenet, jotka eivät täytä jäsenyysehtoa, voivat hakea Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. JHL:n liiton jäsen, ota tarvittaessa jäsenyysasioissa yhteyttä omaan yhdistykseesi tai JHL:n jäsenyksikköön (ma to) tai sähköpostitse Voit hoitaa jäsenasioitasi myös liiton verkkosivujen Jäsenpalvelu 24h:ssa osoitteessa Muiden kuin JHL:ään kuuluvien liiton jäsenten tulee jäsenyysasioissa ottaa yhteyttä omaan liittoonsa. JHL:n työttömyyskassan jäsenmaksun suuruus on 0,33 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja työttömyyskassan maksamasta etuudesta. Jäsenmaksu peritään osana kokonaisjäsenmaksua. Esimerkiksi JHL:n jäsenmaksu vuonna 2015 on 1,38 prosenttia, josta liiton osuus on 1,05 prosenttia ja työttömyyskassan osuus 0,33 prosenttia. Opiskelijajäsenet Opiskelija voi liittyä liittoon jo opiskeluaikana. Tällöin ei automaattisesti saa työttömyyskassan jäsenyyttä, koska työttömyyskassaan voi liittyä vain työssä ollessaan. Opiskelija voi liittyä työttömyyskassaan, kun hän menee ansiotyöhön, jossa työaika on vähintään 18 tuntia kalenteriviikon aikana. Työttömyyskassaan kannattaa liittyä heti esimerkiksi kesätyön alkaessa, koska opiskeluaikaiset kesätyöt kerryttävät työssäoloehtoa, jolloin ansiopäivärahan piiriin saattaa päästä heti valmistuttuaan. Päätoimiset opinnot myös pidentävät työssäoloehdon tarkastelujaksoa, jolloin työsuhteita voidaan huomioida usealta vuodelta taaksepäin. JHL:n opiskelijajäsenyys on päätoimisille opiskelijoille ilmainen, mutta työttömyyskassan jäsenmaksu maksetaan kaikesta ansiotyöstä. Jäsenmaksu on 0,33 % ennakonpidätyksen alaisesta tulosta. Jäsenmaksusta tulee huolehtia itse, mutta maksaminen on tehty helpoksi: kirjaudut vain Jäsenpalvelu 24h-sivulle, Jäsenmaksua maksetaan kaikista ennakonpidätyksen alaisista ansiotuloista, luontaiseduista, lomarahoista ja lomakorvauksista. Keskimääräisillä tuloilla opiskelija maksaa työttömyyskassajäsenmaksua noin 5 euroa kuukaudessa eli kolmen kuukauden kesätyöstä viitisentoista euroa. Opiskelija! Kun aloitat työn ja haluat liittyä opiskelijajäsenyyden lisäksi myös työttömyyskassan jäseneksi, ota yhteyttä liiton jäsenpalveluun. Liittyminen kannattaa tehdä heti työsuhteen alussa, koska jäsenyys ja työssäoloehdon kertyminen alkavat vasta liittymispäivästä lukien. Työssäoloehto ei kartu takautuvasti. Kun opintojen päätyttyä aloittaa työsuhteen, kannattaa heti ilmoittaa työnantajalle liittoon kuulumisesta. Jäsenmaksu voidaan tällöin periä suoraan palkasta, ja jäsenyys pysyy kunnossa. Työvoimapoliittiset edellytykset Työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää työnhakijana olemista työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto). Ansiopäivärahaa voidaan maksaa työttömälle, joka hakee kokoaikatyötä eikä työllisty päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään eikä ole päätoiminen opiskelija. Lakon tai työsulun takia työttömäksi jäänyt ei voi saada päivärahaa. Vuoden 2015 alusta lakimuutos oikeuttaa päivärahaan myös tilanteessa, jossa henkilö on hakemallaan työlomalla eli on ottanut vapaata omasta työstään tehdäkseen toista kokoaikatyötä, mutta josta joutuu ilman omaa syytään lomautetuksi tai irtisanotuksi. Päivärahaan ei ole oikeutta TE-toimiston määräämän karenssin ajalta, eli kun eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai itse aiheuttaa työsuhteen päättymisen kieltäytyy ilman pätevää syytä TE-toimiston osoittamasta työstä tai koulutuksesta tai aiheuttaa itse sen, ettei työsopimusta solmita kieltäytyy osallistumasta työllistymissuunnitelman laatimiseen tai sen toteuttamisesta Karenssit kestävät päivää. Toistuvasti työstä tai koulutuksesta kieltäytyneelle päiväraha voidaan myöntää vasta sen jälkeen, kun on ollut 12 kalenteriviikkoa työssä, koulutuksessa tai tietyissä työllistymistä edistävissä palveluissa. TE-toimisto selvittää hakijan työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa työttömyys- 6

7 kassalle lausunnon aina ennen kuin päivärahan maksaminen voidaan aloittaa. Palkansaajan työssäoloehto Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, kun on ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä ja jäsenyysaikana täyttää 26 kalenteriviikon palkansaajan työssäoloehdon. Jos jäseneltä ei löydy yhtään työssäoloehtoon luettavaa työviikkoa jälkeen, työssäoloehtoon vaaditaan 34 viikkoa. Työssäoloehto täyttyy, kun hakija on ollut ansiotyössä yhteensä 26 kalenteriviikkoa viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana. Edellä mainittua 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Tarkastelujakso voi maksimissaan olla 9 vuotta ja 4 kuukautta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat: sairaus laitoshoito kuntoutus asevelvollisuus tai siviilipalvelus päätoiminen opiskelu lapsen syntymä enintään 3-vuotiaan lapsen hoito palkkatukityöaika, siltä osin jota ei lueta työssäoloehtoon osallistuminen TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun muu näihin verrattava syy Päivärahahakemukseen tulee liittää selvitys tarkastelujaksoa pidentävistä hyväksyttävistä syistä. Työssäoloehtoon hyväksytään pääsääntöisesti vain työ- tai virkasuhteessa tehty työ, jonka tulee täyttää vakuutuksenalaisuutta, työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset. - Työ on vakuutuksenalaista, kun palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut, kuten eläkeja työttömyysvakuutusmaksut ja siitä on toimitettu ennakonpidätys. - Työssäoloehtoon hyväksytään vain kalenteriviikot, jolloin työaika on ollut vähintään 18 tuntia (voidaan poiketa tietyillä aloilla). - Palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen. Mikäli alalla ei ole työehtosopimusta, palkan on oltava vähintään 1165,00 e/kk (2015). Osasairauspäivärahan rinnalla tehty osa-aikatyö ei kelpaa työssäoloehtoon. Työssäoloehtoon ei lasketa myöskään aikaa, jolta on maksettu alennettua sairausajan palkkaa. Nämä ajat pidentävät kuitenkin työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa. Viikoittaisesta 18 tunnin työaikaedellytyksestä voidaan poiketa työaikajärjestelyiltään erityisillä aloilla, joita ovat esim. opetustyö, kotityö sekä taiteilijat ja luovaa tai esityksellistä työtä tekevät. Jos työnantajalle on maksettu korkeinta korotettua palkkatukea (perustuki ja prosentin lisäosa), lasketaan tästä työstä työssäoloehtoon asti puolet tehdyistä työviikoista. Tämän jälkeen tehdystä työstä työssäoloehtoon voidaan laskea kaikki viikot, jos ne muilta osin täyttävät työssäoloehtoon vaaditut palkan ja työajan edellytykset. Se osuus palkkatukityöstä, jota ei voida hyväksyä työssäoloehtoon, pidentää kuitenkin työssäoloehdon tarkastelujaksoa. 7

8 8 Omaishoitajan ja perhehoitajan työtä ei lueta työssäoloehtoon, jos henkilö tekee työtä toimeksiantosuhteessa ja saa palkkiota tekemästään työstä. Tällöin ei ole kyseessä työsuhde. Myöskään yrittäjäasemassa tai ns. omana työnä tehtyjä töitä ei voida laskea työssäoloehtoon. Jos jäsen on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, tulee hänen täyttää uusi työssäoloehto päivärahaa saadakseen. Työttömyyskassa seuraa päivärahan maksamisen yhteydessä hakijan uuden työssäoloehdon kertymistä. Tämän vuoksi työttömyyskassalle on ilmoitettava myös sellaiset jaksot, joilta päivärahaa ei haeta, esim. yli kahden viikon kokoaikatyöt, sairausajat jne. Päivärahaa ei voida maksaa, mikäli työttömyyskausien väliin jää selvittämättömiä jaksoja. Kun palkansaajakassan jäsen aloittaa päätoimisen yritystoiminnan, hän voi palata päivärahan saajaksi, jos yritystoiminta kestää enintään 18 kuukautta. Päätoimisen yrittäjyyden jatkuessa yli 18 kuukautta, jäsen menettää aiemmin kertyneen työssäoloehdon. Mikäli suunnittelet yritystoiminnan aloittamista tai työllistyt esimerkiksi puolisosi yrityksessä, ota yhteyttä työttömyyskassaan päivärahaoikeutesi selvittämiseksi. Omavastuuaika Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vasta sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan. Mikäli omavastuuajan kerryttämisen aikana on työjaksoja, omavastuuaika lasketaan siten että työehtosopimuksen mukaisesta enimmäistyöajasta vähennetään tehdyt työtunnit. Kun yhteenlaskettu työttömyysaika vastaa viittä täyttä työpäivää, on omavastuuaika kulunut. Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Etenkin lomautustilanteissa, joissa lomautus toteutetaan yksittäisinä päivinä pitkin vuotta, tämä on tärkeää huomioida. Omavastuuaika menee pääsääntöisesti kerran päivärahan enimmäisaikaa kohden. Jos työssäoloehto täyttyy uudelleen kesken päivärahakauden, uutta omavastuuaikaa ei oteta, jos omavastuuaika on vuoden sisällä jo kerran otettu ja päivärahaa on sen jälkeen maksettu vähintään yhdeltä päivältä. Esimerkki 1: Henkilön omavastuuaika on ja päivärahan maksaminen alkaa Hän työllistyy kokoaikatyöhön ja palaa työnhakijaksi Työssäoloehto on täyttynyt uudelleen, mutta koska edellisen omavastuuajan jälkeen ensimmäinen maksettu päivärahapäivä on vuoden sisällä, ei uutta omavastuuaikaa mene vaan päivärahan maksaminen voidaan aloittaa Esimerkki 2: Henkilön omavastuuaika on ja päivärahan maksaminen alkaa Hän työllistyy osa-aikatyöhön alkaen ja tämän työn perusteella uusi työssäoloehto täyttyy Päivärahan maksaminen ilman omavastuuaikaa voisi alkaa Koska edellisen omavastuuajan jälkeen maksetusta ensimmäisestä päivärahapäivästä on kulunut kuitenkin yli vuosi, omavastuuaika menee alkaen ja päivärahaa maksetaan vasta sen jälkeen. Esimerkki 3: Henkilö on lomautettuna ajalla Lomautus kestää vain kyseisen viikon, yhtään päivää ei jää maksettavaksi, koska aika menee omavastuuseen. Seuraava lomautus on Edellisen lomautuksen jälkeen on täyttynyt uusi työssäoloehto. Omavastuuaika asetetaan, koska edellisen omavastuuajan jälkeen ei ole jäänyt maksettavaksi yhtään päivää, johon vuoden aikaa voitaisi verrata.

9 Omavastuuaikaan lasketaan enintään viisi päivää kalenteriviikossa. Omavastuuaikaan ei huomioida päiviä, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta päivärahaan, muun muassa: työnhaku ei ole voimassa TE-toimistossa työsuhteen päättymiseen liittyvän taloudellisen etuuden jaksotuksen aikana karenssin aikana 80 % työaikarajan ylittävän sovittelujakson aikana Työllistymistä edistävien palveluiden aikana päiväraha voidaan poikkeuksellisesti maksaa omavastuuajan estämättä. Myös omavastuuaika kuluu aikana, jolloin henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. KENELLE MAKSETAAN? Ansiopäivärahaa voi saada TE-toimistoon työnhakijaksi ilmoittautunut vuotias jäsen, joka on kokonaan työtön, jolloin työsuhde on päättynyt joko irtisanomiseen tai määräaikaisen työsuhteen päättymiseen lomautettu joko toistaiseksi tai määräajaksi, kokoaikaisesti tai lyhennetylle työpäivälle tai työviikolle (tällöin päivärahaa voidaan maksaa myös vuotiaille) osa-aikatyössä tai joka tekee satunnaisesti enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä sivutoiminen yrittäjä työllistymistä edistävään palveluun osallistuva tietyin edellytyksin työkyvytön henkilö Eräät työsuhteeseen liittyvät tekijät voivat estää päivärahan maksamisen. Ansiopäivärahaa ei voi saada ajalta, jolloin jäsen saa tai hänellä on oikeus irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen saa tai hänellä on oikeus kokoaikatyön palkkaan perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan on saanut työnantajalta taloudellista etuutta joka perustuu työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn. Etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä Työttömälle Työttömyyskassalta voi hakea työttömyyden perusteella päivärahaa, kun työsuhde päättyy irtisanomisen tai määräaikaisuuden johdosta. Aluksi tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon, jossa selvitetään työsuhteen päättymiseen johtaneet tekijät sekä sovitaan työllistymiseen tähtäävistä toimista. Päivärahan maksaminen voi alkaa aikaisintaan siitä lukien, kun työnhaku astuu voimaan. TE-toimistoon kannattaa ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Sen voi tehdä sähköisesti Oma työnhaku -palvelussa Ilmoittautumisen jälkeen työtön täyttää ja lähettää ansiopäivärahahakemuksen työttömyyskassalle. Hakemus kannattaa lähettää kun työttömyyttä on kulunut noin kaksi viikkoa. Helpoimmin hakemuksen lähettäminen tapahtuu sähköisesti ewertti Nettikassassa. Paperisia hakemuslomakkeita saa TE-toimistosta. Jatkossa kokonaan työttömänä tai lomautettuna ollessa myös eemeli Puhelinkassan kautta voi lähettää neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jatkohakemuksen. Lue tarkemmin päivärahan hakemisesta tämän oppaan lopusta. Lomautetulle Työttömyysturvaan oikeuttavan lomautuksen perusteena on tavallisesti tuotannollinen tai taloudellinen syy. Lomautuksella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeytystä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomautus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva ja se voidaan toteuttaa kokoaikaisesti tai lyhentämällä työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Ansiopäivärahaan on oikeus myös lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella. Tämä koskee erityisesti koulunkäyntiavustajia ja koulunkäynninohjaajia, joiden työsopimuksessa on sovittu työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä koulujen loma-aikoina. Vuoden 2015 alusta myös perhepäivähoitajilla on oikeus tietyin edellytyksin saada päivärahaa lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella, vaikka heillä on voimassa kokoaikainen työsuhde. Edellytyksenä on, että perhepäivähoitajalle ei ole osoitettu hoidettavaksi yhtään lasta eikä hän tämän johdosta saa palkkaa. Työnteon ja palkanmaksun keskeytyminen ei saa myöskään johtua perhepäivähoitajasta itsestään. Pelkkä lapsimäärän väheneminen ei oikeuta päivärahan saamiseen. Henkilön tulee lomautuksen alkaessa ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi. Työnantajan ryhmälomautusmenettely ei ole ollut enää lukien mahdollinen, vaan lomautetun tulee itse huolehtia ilmoittautumisesta. Päivärahaa haetaan samalla tavoin kuin työttömäksi jäädessä ja maksetaan pääasiassa samoin perustein sekä työttömille että lomautetuille. Henkilölle, joka lomautetaan kokoaikaisesti (lomautus kestää kokonaisen kalenteriviikon) tai kokoaikatyöstä lyhennetylle työviikolle, maksetaan lomautuspäiviltä täyttä ansiopäivärahaa. Työaika kalenteriviikossa ei saa kuitenkaan ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lyhennetylle työpäivälle lomautetulle voidaan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, mikäli viikoittainen työaika on lomautuksen johdosta lyhentynyt vähintään 20 prosenttia kokoaikaiseen työaikaan verrattuna. Osa-aikaisesta työstä lomautetulle voidaan maksaa myös soviteltua ansiopäivärahaa, mutta tällöin ei ole oikeutta saada täyttä päivärahaa kokonaan työttömiltä työpäiviltä, jos lomautus on toteutettu työviikkoa lyhentämällä. Kokoaikaisessa lomautuksessa myös osa-aikatyötä tekevällä on oikeus täyteen päivärahaan lomautusviikolta. 9

10 Soviteltua päivärahaa maksettaessa otetaan päivärahan määrässä huomioon lomautusviikolta saatava palkka, josta vähennetään suojaosuus. Lomautuksissa työaikaa tarkastellaan aina kalenteriviikoittain. On tärkeään muistaa, että myös lomautuksiin sovelletaan omavastuuaikasäännöksiä. Tarkempia tietoja sovitellusta päivärahasta ja omavastuuajasta löytyy tästä oppaasta. Osa-aikatyötä tai satunnaista työtä tekevälle Osa-aikatyötä tekevällä henkilöllä voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan, mikäli hän ilmoittautuu kokoaikatyönhakijaksi TE-toimistoon. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, kun työaika on enintään 80 prosenttia alan kokotyöajasta. Esimerkiksi kun alan enimmäistyöaika on 38,25 h/vko, voi soviteltua päivärahaa hakea, kun viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia ja 36 minuuttia. Jos osa-aikaisuus kuitenkin perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhennykseen, päivärahaa ei makseta. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös, jos henkilö vastaanottaa enintään kaksi viikkoa (14 päivää) kestävän kokoaikatyön. Jos kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, päivärahaa maksetaan työsuhteen alkuun asti ja taas työsuhteen päätyttyä edellyttäen, että työnhaku on voimassa TE-toimistossa. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös henkilölle, jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle lausunnon yritystoiminnan sivutoimisuudesta. Omana työnä pidetään esim. toimeksiantosuhteessa tehtyjä työsuorituksia. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalle kevat aktiivista työnhakua sekä edistävät työhön tai koulutukseen sijoittumista. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat: työvoimakoulutus työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu työnhakuvalmennus uravalmennus kokeilu (sisältää: työkokeilun ja koulutuskokeilun) kotoutumisen edistämisestä annetun lain :ssä tarkoitettu omaehtoinen opiskelu kuntouttava työtoiminta Työtön työnhakija voi opiskella menettämättä työttömyysetuuttaan. Työllistymistä edistävää koulutusta voi olla joko työvoimakoulutus tai omaehtoinen opiskelu. Jotta koulutusajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta, tulee koulutuksesta aina sopia työllistymissuunnitelmassa. Tarkempia tietoja koulutukseen hakeutumisesta ja valintakriteereistä saat TE-toimistosta. Etuuden maksaminen työllistymistä edistävän palvelun ajalta Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksetaan ansiopäivärahaa, jolloin päivät lasketaan mukaan päivärahan enimmäisaikaan. Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotetulla ansio-osalla, jos palveluun osallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta TE-toimiston määräämästä karenssista huolimatta. Myös omavastuuaika kuluu palvelun aikana, ja työttömyysetuutta voidaan maksaa omavastuuaikana. Etuutta ei kuitenkaan voida maksaa, mikäli työnhaku ei ole voimassa TE-toimistossa tai työllistyy kokoaikatyöhön yli kahdeksi viikoksi. Työvoimakoulutuksessa oleville tai omaehtoisesti opiskeleville maksetaan työttömyysetuutta myös poissaolopäiviltä. Muihin työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuville ei makseta poissaolopäiviltä, ellei syynä ole oma työkyvyttömyys, alle 10-vuotiaan lapsen Työnhakija laatii yhdessä TE-toimiston kanssa työllistymissuunnitelman, jossa sovitaan työllistymistavoitteista sekä palveluista, jotka tusairaus (enintään neljä päivää), työhaastattelu tai tähän rinnastettava työllistymiseen liittyvä syy. Poissaolosta tulee aina ilmoittaa päivärahahakemuksessa ja samalla tulee antaa selvitys poissaolon syystä. Oman sairauden jatkuessa yli 3 päivää, tulee maksamista varten esittää lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Vuonna 2015 alkaneiden toimenpiteiden aikaisia poissaoloja ei enää tarvitse selvittää TEtoimistolle, vaan kaikki poissaolot ilmoitetaan työttömyyskassalle. Ansiopäivärahan lisäksi useimpien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan osallistumispäiviltä verotonta kulukorvausta. Työkyvyttömälle Työkyvyttömällä henkilöllä voi joissain tapauksissa olla oikeus saada ansiopäivärahaa, mikäli kaikki alla mainitut edellytykset täyttyvät: 1) hänelle on maksettu sairauspäivärahaa 300 päivän enimmäisaika 2) lääkärintodistuksen mukaan hänet todetaan edelleen työkyvyttömäksi 3) hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on eläkelaitoksessa ja/tai Kelassa vireillä tai hylätty Mikäli työsuhde on voimassa, tulee esittää todistus siitä, ettei työnantajalla ole tarjota työkykyä vastaavaa työtä. Hakijan tulee lisäksi olla TE-toimistossa työnhakijana. Jos työtön sairastuu, voidaan sairauspäivärahan omavastuuajalta maksaa ansiopäivärahaa. Jos kyseessä on omavastuuaikaa lyhyempi sairaus, maksetaan päiväraha normaalisti. Edellytyksenä maksamiselle on, että henkilö on välittömästi ennen sairastumistaan saanut täyttä tai soviteltua päivärahaa. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalla sairastuessa tulee joissain tilanteissa esittää lääkärintodistus työttömyyskassalle. Lue lisää kohdasta Etuuden maksaminen työllistymistä edistävän palvelun ajalta. 10

11 Ansiopäivärahan SUURUUS Ansiopäiväraha Ansiopäivärahan suuruus lasketaan työssäoloehdon ajalta saaduista palkkatuloista. Jos työ ja siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, päiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen 12 kuukauden tuloista. Tyypillisiä kausityöntekijöitä ovat esimerkiksi asfalttityöntekijät ja matkailukeskusten työntekijät. Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta. Perusosa on 32,80 euroa vuonna Ansio-osaa laskettaessa palkkatulosta vähennetään lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus sekä 4,28 prosenttia (2015), joka vastaa 60 % palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksun yhteismäärästä. Jakamalla näin saatu kuukausipalkka 21,5:llä saadaan päiväpalkka. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3116,30 euroa (perusosa x 95), ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 20 prosenttiin. Lapsikorotus yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta on 5,29 euroa, kahdesta 7,77 euroa ja kolmesta tai useammasta 10,02 euroa päivässä. Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Jos työssäoloehto täyttyy uudelleen 500 päivärahapäivän aikana, on uuden päivärahan määrä vähintään 80 prosenttia aikaisemmasta. Vertailu tehdään aiemman ja uuden päivärahan määrillä ilman lapsikorotuksia. Päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei kuitenkaan lasketa uudelleen, jos uusi työssäoloehto täyttyy vuoden kuluessa edellisen päivärahakauden alkamisesta, ja jos henkilön päivärahan perusteena oleva palkka on tällöin määritelty. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö kuuluu kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin, mikäli 500 päivän enimmäisaika täyttyy sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 57 vuotta, mutta ei vielä 60 vuotta. Tällöin kotikunnan tulee työvoimaviranomaisen osoituksesta järjestää henkilölle työtä työllistämisvelvoitteen perusteella. Työn päätyttyä ansiopäivärahan suuruutta ei lasketa uudestaan, mikäli palkka ei ole ollut aikaisempaa parempi. Työllistämisvelvoitetyö ei siten alenna päivärahaa, vaan 500 päivän enimmäisajan maksaminen alkaa uudelleen entisen suuruisena. Korotettu ansio-osa Ansiopäivärahan ansio-osa voidaan maksaa korotettuna kahdella perusteella: 1) Pitkän työsuhteen päättyessä voidaan korotettua ansio-osaa maksaa enintään 90 päivältä. Työsuhteen tulee olla päättynyt tuotannollisista tai taloudellisista syistä tai 11

12 muusta irtisanomisperusteesta, joka ei johdu henkilön omasta menettelystä, josta seuraa TE-toimiston karenssi. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa myös silloin, jos taloudellisista tai tuotannollisista syistä lomautettu hakija on itse irtisanoutunut lomautuksen jatkuttua yhtäjaksoisesti 200 päivää. Lisäksi edellytetään, että hakija on ollut eläkettä kerryttävässä työssä 20 vuotta, josta enintään viisi vuotta on työhön rinnastettavaa aikaa kuten perhevapaata. Lisäksi hänen on täytynyt olla palkansaajakassan jäsen vähintään viisi vuotta ennen työn menettämistä. 2) Jos työnhakija osallistuu työllistymissuunnitelmassa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun, voidaan korotettua ansioosaa maksaa enintään 200 päivältä. Kahden palvelun väliseltä ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa, jos niiden välissä on enintään seitsemän kalenteripäivää. Korotettu ansio-osa on 58 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 3116,00 euroa, ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 35 prosenttiin. Täysi korotettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päiväpalkan suuruinen, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Maksetut korotetut ansiopäivärahapäivät kerryttävät 500 päivän laskuria. Esimerkki: Työsuhde on päättynyt tuotannollista tai taloudellisista syistä. Henkilö on ollut eläkettä kerryttävässä työssä 20 vuotta ja palkansaajakassan jäsen viisi vuotta. Hänellä on oikeus pitkän työuran perusteella korotettuun ansio-osaan 90 päivältä. Ennen osallistumista työllistymissuunnitelmassa sovittuun 300 päivää kestävään työvoimakoulutukseen, hänelle maksetaan 30 päivältä korotettua ansio-osaa. Koulutuksen ajalta hänelle maksetaan ensin 200 päivää korotettua ansio-osaa sekä kulukorvausta. Sen jälkeen hän saa pitkän työuran perusteella maksettavasta 90 päivästä jäljellä olevat 60 päivää korotettua ansio-osaa sekä kulukorvausta. Koulutuksesta jäljellä olevilta 40 päivältä hänelle maksetaan normaalisuuruista ansiopäivärahaa sekä kulukorvausta. Jos työttömyys jatkuu koulutuksen jälkeen, maksetaan 500 päivän enimmäisajasta jäljellä olevat päivät normaalia ansiopäivärahaa ilman kulukorvausta. Korotetun ansio-osan maksamisen jälkeen maksu jatkuu normaalina päivärahana. Kulukorvaus työllistymistä edistävien palveluiden ajalle Työvoimakoulutukseen tai omaehtoiseen koulutukseen osallistuvalle hakijalle voidaan maksaa työttömyysetuuden lisäksi verotonta matka- ja ylläpitokustannusten kulukorvausta. Kulukorvausta ei makseta koulutuksen lomaajoilta. Lisäksi kulukorvausta voidaan maksaa osallistumispäiviltä muidenkin työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Kulukorvauksen suuruus on 9 e/pv. Se voidaan maksaa korotettuna, kun opiskelupaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella tai kun opiskelee kotikunnan ulkopuolella ja majoituksesta aiheutuu kustannuksia. Tällöin tulee työttömyyskassalle lähettää selvitys majoituskustannuksista, esim. vuokrasopimus. Korotettu kulukorvaus on 18 e/pv, ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalle maksetaan kulukorvauksena puolet valtion virkamiesten päivärahasta. Kulukorvaus voidaan maksaa tällöin seitsemältä päivältä viikossa. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään koulutukseen osallistuvalle voidaan maksaa kulukorvausta 16,82 euroa päivässä. Jos majoittuu koulutuksen aikana muualla kuin kotona, kulukorvaus maksetaan seitsemältä päivältä viikossa. ETUUS PERUSOSA (=peruspäiväraha) ANSIO-OSA (95 x perusosa) 3116,00 asti ANSIO-OSA (95 x perusosa) ylimenevältä osalta KULU- KORVAUS LAPSI- KOROTUS Ansiopäiväraha 32,80 45 % 20 % 9 / 18 5,29 7,77 10,02 12 Ansiopäiväraha korotetulla ansio-osalla 32,80 58 % 35 % 9 / 18 5,29 7,77 10,02

13 ANSIOPÄIVÄRAHAN SUURUUS ALKAEN Voit käydä myös kokeilemassa työttömyyskassan internetsivuilta löytyvällä laskurilla paljonko päivärahasi määrä olisi. PALKASTA TEHTÄVÄ 4,28 % VÄHENNYS ON OTETTU HUOMI- OON LAPSIKOROTUKSET 1 lapsi 5,29 /pv 2 lasta 7,77 /pv 3 lasta tai enemmän 10,02 /pv HUOM! Päiväraha on enintään 90 % ja korotetulla ansio-osalla enintään 100 % päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tämän vuoksi lapsikorotukset eivät aina täysimääräisesti nosta päivärahaa. Päiväraha on kuitenkin aina vähintään peruspäivärahan suuruinen. Päiväraha maksetaan viideltä päivältä viikossa. Palkka kk Ansiopäiväraha /pv ,08 44, ,58 45, ,08 46, ,58 46, ,08 47, ,59 47, ,09 48, ,59 49, ,09 49, ,59 50, ,09 51, ,59 51, ,09 52, ,59 53, ,09 53, ,59 54, ,10 55, ,60 55, ,10 56, ,60 57, ,10 57, ,60 58, ,10 58, ,60 59, ,10 60, ,60 60, ,10 61, ,60 62, ,11 62, ,61 63, ,11 64, ,61 64, ,11 65, ,61 66, ,11 66, ,61 67, ,11 68, ,61 68, ,11 69, ,61 69, ,12 70, ,62 71, ,12 71, ,62 72,52 Päiväraha korotetulla ansioosalla /pv Palkka kk Ansiopäiväraha /pv ,12 73, ,62 73, ,12 74, ,62 75, ,12 75, ,62 76, ,12 77, ,63 77, ,13 78, ,63 78, ,13 79, ,63 80, ,13 80, ,63 81, ,13 82, ,63 82, ,13 83, ,63 84, ,13 84, ,64 85, ,14 86, ,64 86, ,14 87, ,64 88, ,14 88, ,64 89, ,14 89, ,64 90, ,14 91, ,64 91, ,14 92, ,65 93, ,15 93, ,65 94, ,15 95, ,65 95, ,15 96, ,65 97, ,15 97, ,44 98, ,66 98, ,88 98, ,10 99, ,33 99,70 Päiväraha korotetulla ansioosalla /pv 13

14 Työtulojen vaikutus päivärahaan Soviteltua päivärahaa eli päivärahaa, jossa huomioidaan saatu tulo, voidaan maksaa jäsenelle: joka tekee osa-aikaista työtä. Jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhennykseen, päivärahaa ei makseta jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta joka on vastaanottanut enintään 2 viikkoa (14 päivää) kestävän kokoaikatyön jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä (ammatinharjoittaja) Jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, saa työaika olla enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Lomautuksen johdosta lyhennettyä työpäivää tekevien työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Osa-aikatyötä tai lyhyttä satunnaista työtä tekevien työaikaa tarkastellaan joko neljän viikon tai yhden kuukauden jaksoissa. Sovitellun päivärahan piirissä ei ole kokoaikatyössä oleva, jonka työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla kokonaisella päivällä viikossa. Tällöin lomautuspäiviltä voidaan maksaa täyttä työttömyyspäivärahaa. Työaika kalenteriviikossa ei saa kuitenkaan ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Soviteltu päiväraha kerryttää 500 päivän enimmäisaikaa. Käytännössä verrataan, kuinka montaa kokonaan työtöntä päivärahapäivää hakujaksolla maksettu soviteltu päivärahasumma vastaa. Sovitellun päivärahan suuruus Täydestä päivärahasta vähennetään 50 prosenttia jakson aikana ansaitusta palkasta tai muusta tulosta. Tuloista vähennetään ensin suojaosa, jonka suuruus on: neljän viikon hakujaksolla 279 euroa kuukauden hakujaksolla 300 euroa laskennallisen työtulon kohdalla 300 euroa (käytetään silloin kun tavanomaiselle sovittelujaksolle sisältyy päiviä, jolloin henkilöllä ei ole oikeutta päivärahaan tai päiviä, jolloin on oikeus täyteen päivärahaan) Sovittelujakson aikana ansaittu palkka ja soviteltu päiväraha voivat olla yhteensä enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Päivärahan ja työtulon yhteissumma voi olla kuitenkin poikkeuksellisesti suurempi kuin päivärahan perusteena oleva palkka, jos työtulo jää alle suojaosan. Soviteltua päivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä, myös työpäiviltä. Ei kuitenkaan päiviltä, joilta hakijalla ei ole muutoin oikeutta päivärahaan, ei esimerkiksi jaksoon sisältyvästä yli kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä tai omavastuuajalta. Tällöin päiväraha maksetaan normaalia lyhemmältä sovittelujaksolta käyttäen tulona laskennallista työtuloa: jakson ansio jakson päivät (5 pv/vk) x 21,5 Esimerkki: Palkanmaksujakso on kuukausi, johon sisältyy yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö (15 päivää). Jakson muulta ajalta (kuusi päivää) palkka on 100 euroa kolmelta työpäivältä. Soviteltua päivärahaa maksetaan kuudelta päivältä. Laskennallinen tulo saadaan jakamalla 100 euroa kuudella päivällä ja kertomalla osamäärä 21,5:llä. Laskennalliseksi tuloksi saadaan 358,33 euroa. Tulosta vähennetään suojaosa 300 euroa, joten sovittelussa huomioidaan 50 prosenttia 58,33 euron tulosta eli 29,17 euroa. Sovitellun päivärahan hakeminen Sovitellun päivärahan haku-/maksujakso määräytyy palkanmaksurytmin mukaan. Hakemuksen liitteenä on aina oltava palkkatodistus koko hakujakson ajalta. Palkkatodistus tulee lähettää myös silloin, kun tulo jää alle suojaosan. Työttömyyskassalle tulee esittää kopio työsopimuksesta ensimmäisen hakemuksen liitteenä, tai kun työsuhde alkaa työttömyyden kestäessä. Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan Pääsääntöisesti hakijalle maksettu muu sosiaalietuus vähennetään päivärahasta, ellei sen saaminen estä ansiopäivärahan maksamista. Etuuden määrä jaetaan 21,5:llä, jolloin saadaan päivää kohden vähennettävä summa. Vähennettäviä etuuksia eivät kuitenkaan ole esim. perhe-eläkkeet, lapsilisä, asumistuki tai toimeentulotuki Ansiopäivärahaa vähentävät mm. seuraavat etuudet: työeläke- tai liikennevakuutuslain mukainen osatyökyvyttömyyseläke osa-aikaeläke toisesta maasta saatu työkyvyttömyyseläke 14

15 Ansiopäivärahaoikeuden kesto liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvaus alle 65-vuotiaalle myönnetty vanhuuseläke, joka ei perustu täysiin työvuosiin sekä valtion eläkelain (1295/2006) 8 :n 1 momentin mukainen vanhuuseläke, jota maksetaan normaalia alhaisemman eläkeiän perusteella työnantajan järjestämä vähimmäisehtoja parempi lisäeläke kotihoidon tuki. Koska kotihoidontuki on perhekohtainen etuus, vähennetään työssä olevalle puolisolle myönnetty kotihoidontuki työttömän puolison ansiopäivärahasta. Mikäli molemmat puolisot ovat työttömiä, tuki vähennetään vain siltä, jolle se maksetaan. Kuntakohtaisia lisiä ei vähennetä. joustava hoitoraha hakijan itsensä saamana Joidenkin sosiaalietuuksien saaminen estää ansiopäivärahan maksamisen. Päivärahaan ei ole oikeutta, kun: saa tai on oikeus saada äitiys-, isyys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutuksesta saa päivärahaa tai eläkettä täydestä työkyvyttömyydestä tai osasairauspäivärahaa saa täysistä palvelusvuosista vanhuuseläkettä, uuden eläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, työttömyyseläkettä, sukupolvenvaihdoseläkettä tai luopumistukea. Poikkeuksena lukien valtion eläkelain mukainen vanhuuseläke, jota maksetaan normaalia alhaisemman eläkeiän perusteella saa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Enimmäisaika Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli työttömyys jatkuu enimmäisajan täytyttyä, maksaa Kela työmarkkinatukea. Kun hakijalle on maksettu päivärahaa 500 päivältä, tarvitaan uusi 26 kalenteriviikon työssäolojakso ansiopäivärahaoikeuden syntymiseksi. Työssäoloehtoon voi sisältyä työviikkoja myös edeltävältä 500 päivän maksuajalta, esimerkiksi osa-aikatyötä tai eripituisia kokoaikatyön jaksoja. Edellytyksenä on, ettei kyseisiä viikkoja ole otettu edelliseen työssäoloehtoon mukaan. Ansio-osan maksamisen kesto Oikeus ansio-osaan voi päättyä jo ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä, jolloin työttömyyskassa maksaa jäljellä olevat päivät peruspäivärahan suuruisena. Jos päivärahanhakijalla on työttömyyden alkaessa työhistoriaa alle 3 vuotta, on ansio-osan kesto 400 päivää ja viimeiset 100 päivää maksetaan peruspäivärahan suuruisena. Ansio-osan maksaminen voi lyhentyä työttömyyden kestäessä lisäksi 100 päivällä, jos työnhakija ensimmäisen 250 päivän aikana saa karenssin työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai keskeyttämisen takia, eikä hänelle ole maksettu 40 päivältä palvelun perusteella päivärahaa. Ansio-osan kesto voi siis olla 300, 400 tai 500 päivää. Jos viimeiset 100 päivää on maksettu peruspäivärahan suuruisena ja henkilö siirtyy lisäpäiville, maksetaan lisäpäiviltä taas myös ansio-osa. Lisäpäiväoikeus Ansiopäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen ns. lisäpäivinä, jos jäsen on syntynyt ja täyttää 59 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta edeltävän 20 vuoden aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuun loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta syntynyt ja täyttää 60 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta edeltävän 20 vuoden aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuun loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. syntynyt 1957 tai sen jälkeen ja täyttää 61 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta edeltävän 20 vuoden aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuun loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta Työtön, joka täyttää seuraavat edellytykset, voi itse valita haluaako hän hakea vanhuuseläkkeen ilman varhennusvähennystä jo 62-vuotiaana vai hakeeko hän lisäpäivinä maksettavaa päivärahaa 65-vuotiaaksi asti: on syntynyt vuosina on täyttänyt 62 vuotta on saanut päivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä Mikäli henkilö haluaa hakea vanhuuseläkettä lisäpäivien perusteella, tulee hänen pyytää työttömyyskassalta todistus lisäpäivien maksamisesta. Todistus voidaan kirjoittaa vasta kun päivärahaa on maksettu vähintään yhdeltä päivältä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana, mutta todistus kannattaa pyytää jo hyvissä ajoin. Eläkettä haetaan omasta työeläkelaitoksesta ja/tai Kelalta. Mikäli ansiopäivärahan 500 päivän enimmäisaika täyttyy vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneellä henkilöllä hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta, kuuluu hän kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin (ks. tarkemmin kohdasta Ansiopäivärahan määrä). 15

16 Vuorottelukorvaus Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on työnantajan kanssa sovittu järjestely, joka mahdollistaa kokoaikatyötä tai yli 75 prosenttia alan kokotyöajasta tehneen työntekijän jäämisen vapaalle. Vuorottelijan sijainen Työnantaja palkkaa vuorotteluvapaan ajaksi TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Sijaista ei tarvitse kuitenkaan palkata samaan tehtävään. Vuorotteluvapaalta takaisin töihin tulevalla on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Vuorotteluvapaalain muutos syksystä 2014 alkaen edellyttää, että sijaiseksi palkattavan on pitänyt olla työttömänä työnhakijana joko yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaata edeltävän 14 kuukauden aikana. 90 työttömyyspäivän sijaan riittää yhden päivän työttömyys silloin, kun sijaiseksi palkattava on: alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi alle 25-vuotias yli 55-vuotias Vapaan kesto ja jaksottaminen Vuorotteluvapaan on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 360 päivää. Vapaan voi jakaa minimissään 100 päivän jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Jaksojen ajankohtia voidaan yhteisellä sopimuksella muuttaa vapaalle jäämisen jälkeenkin, kun se tehdään ennen uuden jakson alkamista. Jos vuorotteluvapaa on sovittu yhdenjaksoiseksi, ei sitä voi muuttaa jaksotetuksi. Vuorotteluvapaajaksojen pidentämisestä on sovittava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa tulee pitää kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen aloittamisesta. Vuorottelijan yläikäraja Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden jälkeen, jolloin vuorottelija saavuttaa iän, joka vastaa työntekijän vanhuuseläkkeen alkamisikää vähennettynä kolmella vuodella. Tällä hetkellä yläikäraja on 60 vuotta. Jaksotetussa vapaassa ensimmäinen vapaajakso tulee aloittaa ennen yläikärajan täyttymistä, loput jaksoista voivat alkaa sen jälkeen. Yläikärajaa ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin. Työssäoloedellytys Vuorotteluvapaalle voi jäädä, kun työssäolo ja palvelusuhde samalla työnantajalla ovat kestäneet välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta. Jaksoon voi sisältyä palkatonta aikaa enintään 30 kalenteripäivää. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo katsotaan työssäoloksi. Työhistoriaedellytys Vapaalle voi jäädä henkilö, jolla on eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa vähintään 16 vuotta ennen vuorotteluvapaata. Työhistoriaan lasketaan kaikki ennen vuotta 2007 tehty eläkettä kerryttänyt työ, mutta vuodesta 2007 lukien vain yli 18-vuotiaana tehty työ. Mukaan voidaan ottaa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä tehdyt työt. Työhön rinnastettavaa aikaa, kuten perhevapaata, voi olla enintään neljännes. Vuorotteluvapaalle voi jäädä uudestaan, kun edellinen vuorotteluvapaa on päättynyt vuonna 2003 tai sen jälkeen, ja tämän jälkeen työssäoloaikaa on vähintään 5 vuotta. Vuorottelukorvauksen määrä Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia ansiopäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään ilman lapsi- tai muita korotusosia. Korvauksen suuruutta laskettaessa huomioidaan vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon palkkatulot. Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos eläkettä kerryttävää työhistoriaa löytyy vähintään 25 vuotta ennen vuorotteluvapaata. Vuorottelun aikana saatu tulo muulta kuin vuorotteluvapaan myöntäneeltä työnantajalta sovitellaan kuten ansiopäivärahassa, lukuun ottamatta suojaosaa koskevia säännöksiä. Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta, jos jäsen saa vuorotteluvapaan myöntäneeltä työnantajalta palkkaa suorittaa varusmiespalvelua, naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta suorittaa vapausrangaistusta on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin vuorotteluvapaan myöntäneen palveluksessa harjoittaa päätoimista yritystoimintaa saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutuksesta saa päivärahaa tai eläkettä täydestä työkyvyttömyydestä tai saa osasairauspäivärahaa saa vanhuuseläkettä täysien palvelusvuosien perusteella, uuden eläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä saa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai on lomalla raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi 16

17 VUOROTTELUKORVAUKSEN SUURUUS ALKAEN Voit käydä myös kokeilemassa työttömyyskassan internetsivuilta löytyvällä laskurilla paljonko vuorottelukorvauksesi määrä olisi. PALKASTA TEHTÄVÄ 4,28 % VÄHENNYS ON OTETTU HUOMIOON Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % ansiopäivärahan suuruudesta. Mikäli hakijalla on työhistoriaa vähintään 25 vuotta, on korvaus 80 % ansiopäivärahan suuruudesta. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. Palkka kk Työhistoriaa alle 25 v Työhistoriaa yli 25 v Työhistoriaa alle 25 v Työhistoriaa yli 25 v Korvaus 70 % /pv Korvaus 70 % /kk Korvaus 80 % /pv Korvaus 80 % /kk Palkka kk Korvaus 70 % /pv Korvaus 70 % /kk Korvaus 80 % /pv Korvaus 80 % /kk ,46 633,39 33,66 723, ,88 964,92 51, , ,81 640,92 34,06 732, ,23 972,45 51, , ,16 648,44 34,46 740, ,58 979,97 52, , ,51 655,97 34,86 749, ,93 987,50 52, , ,86 663,49 35,26 758, ,28 995,02 52, , ,21 671,02 35,67 766, , ,55 53, , ,56 678,54 36,07 775, , ,07 53, , ,91 686,07 36,47 784, , ,81 54, , ,26 693,59 36,87 792, , ,34 54, , ,61 701,12 37,27 801, , ,86 54, , ,96 708,64 37,67 809, , ,39 55, , ,31 716,17 38,07 818, , ,91 55, , ,66 723,69 38,47 827, , ,44 56, , ,01 731,22 38,87 835, , ,96 56, , ,36 738,74 39,27 844, , ,49 56, , ,71 746,27 39,67 852, , ,01 57, , ,07 754,01 40,08 861, , ,54 57, , ,42 761,53 40,48 870, , ,06 58, , ,77 769,06 40,88 878, , ,59 58, , ,12 776,58 41,28 887, , ,33 58, , ,47 784,11 41,68 896, , ,85 59, , ,82 791,63 42,08 904, , ,38 59, , ,17 799,16 42,48 913, , ,90 60, , ,52 806,68 42,88 921, , ,43 60, , ,87 814,21 43,28 930, , ,95 60, , ,22 821,73 43,68 939, , ,48 61, , ,57 829,26 44,08 947, , ,00 61, , ,92 836,78 44,48 956, , ,53 62, , ,28 844,52 44,89 965, , ,05 62, , ,63 852,05 45,29 973, , ,58 62, , ,98 859,57 45,69 982, , ,10 63, , ,33 867,10 46,09 990, , ,84 63, , ,68 874,62 46,49 999, , ,37 64, , ,03 882,15 46, , , ,89 64, , ,38 889,67 47, , , ,42 64, , ,73 897,20 47, , , ,94 65, , ,08 904,72 48, , , ,47 65, , ,43 912,25 48, , , ,99 66, , ,78 919,77 48, , , ,52 66, , ,13 927,30 49, , , ,82 66, , ,48 934,82 49, , , ,04 66, , ,83 942,35 50, , , ,48 67, , ,18 949,87 50, , , ,71 67, , ,53 957,40 50, , , ,15 67, ,39 17

18 Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen verotus Työttömyyskassan maksamat etuudet ovat veronalaista tuloa, josta työttömyyskassa toimittaa ennakonpidätyksen. Kassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta verovuoden alussa (1.helmikuuta). Jos kuitenkin olet liittynyt työttömyyskassaan uudeksi jäseneksi kesken vuotta, toimita ennakonpidätystietosi itse työttömyyskassalle hakiessasi päivärahaa tai vuorottelukorvausta. Ansiopäivärahan ennakonpidätys on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkkaa varten laskettu, kuitenkin vähintään 20 prosenttia. Jos ansiopäivärahaan maksetaan korotettua ansio-osaa, ennakonpidätys on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkasta. Ennakonpidätys on myös tällöin vähintään 20 prosenttia. Ennakonpidätys vuorottelukorvauksesta on kolme prosenttiyksikköä alhaisempi kuin palkasta. Jos haluat käyttöösi alemman verotusprosentin, tilaa verottajalta muutosverokortti sosiaalietuutta varten. Voit pyytää verotoimistoa postittamaan sen suoraan työttömyyskassalle tai voit itse lähettää sen ewertti Nettikassan tai Hakemusliitteet-palvelun kautta. Muutosverokortin ei tarvitse olla alkuperäinen, sähköinen kopio siitä riittää. Työttömyyskassa toimittaa verottajalle tiedot maksetuista etuuksista ja ennakonpidätyksistä. Ansiopäivärahan hakuohje työttömille ja lomautetuille Jos jäät työttömäksi, Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon. Tutustu päivärahahakemuksen täyttöohjeisiin ja hanki tarvittavat liitteet. Hakemuksen liitteet: palkkatodistus vähintään 26 työttömyyttä edeltäneeltä kalenteriviikolta (lomarahat ja -korvaukset, muut mahdolliset korvaukset, palkattomat jaksot ja syyt niihin tulee näkyä eriteltyinä todistuksessa) kopio irtisanomisilmoituksesta, jos sinut on irtisanottu kopio päätöksestä, jos saat jotain sosiaalietuutta esim. lasten kotihoidontukea kopio viimeisimmästä vahvistetusta verotuspäätöksestä, jos olet sivutoiminen yrittäjä tai omistat maa- tai metsätilan palkkalaskelma hakujakson työpäivistä sekä kopio työsopimuksestasi, jos olet esim. osaaikatyössä lähetä hakemus liitteineen työttömyyskassaan. Helpoimmin se tapahtuu ewertti Nettikassan kautta ensimmäinen hakemus kannattaa lähettää, kun työttömyys on kestänyt vähintään kaksi viikkoa, siten että jakson viimeinen täytettävä päivä on sunnuntai jatkossa päivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Kokonaan työttömän jatkohakemuksen voi toimittaa myös eemeli Puhelinkassan kautta hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta haluat sitä maksettavaksi pidä työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeiden mukaan työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta. Voit toimittaa halutessasi kassalle muutosverokortin etuutta varten, jos haluat muuttaa suorasiirtona tulleita verotietoja Jos sinut lomautetaan, Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon. Tutustu päivärahahakemuksen täyttöohjeisiin ja hanki tarvittavat liitteet. Hakemuksen liitteet: palkkatodistus lomautusta edeltävältä 26 kalenteriviikolta. Viimeisen palkkakauden ja lomautuksen alkamisen välissä saa olla enintään 30 päivää. Jos olet lomautuksen alkaessa saanut päivärahaa edeltävän 26 viikon sisällä, palkkatodistus tulee olla koko edellisen lomautuksen jälkeiseltä ajalta uuden lomautuksen alkuun asti kopio lomautusilmoituksesta kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle palkkalaskelma hakujaksolle kohdistuvista tuloista, jos sinut on lomautettu lyhennetylle työpäivälle selvitys vuosiloman ajankohdasta, jos se osuu lomautusjaksolle kopio etuuspäätöksestä, jos saat jotain sosiaalietuutta, esim. osa-aikaeläkettä kopio viimeksi vahvistetusta verotuksesta, jos harjoitat sivutoimista yritystoimintaa tai omistat maa- tai metsätilan 18

19 lähetä hakemus liitteineen työttömyyskassaan. Helpoimmin se tapahtuu ewertti Nettikassan kautta lähetä ensimmäinen hakemus, kun lomautus on kestänyt vähintään kaksi viikkoa, siten että viimeinen täytettävä päivä on sunnuntai. Jos lomautuksesi kestää korkeintaan neljä viikkoa, hakemus kannattaa lähettää lomautuksen päätyttyä koko ajalta yhdellä kertaa jos lomautuksesi alkaa tai päättyy keskellä viikkoa, eikä kyseessä ole kokoaikainen lomautus (=kestää yhdenjaksoisesti vähintään täyden kalenteriviikon), liitä hakemukseen mukaan selvitys koko kyseisen viikon työajoista (maanantaista sunnuntaihin). Voit esimerkiksi merkitä työtunnit hakemukseen tai liittää mukaan listan työvuoroista. Työttömyyskassa tarvitsee tiedon työaikatarkastelua varten, koska jotta oikeus päivärahaan syntyy, lomautusviikon työaika ei saa ylittää 80 % kokoaikaisesta enimmäistyöajasta jatkossa päivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Kokonaan lomautetun jatkohakemuksen voi toimittaa myös eemeli puhelinkassan kautta hae päivärahaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta haluat sitä maksettavaksi. ppidä työnhakusi voimassa TE-toimiston ohjeiden mukaan OIKEIN TÄYTETTY HAKEMUS NOPEUTTAA KÄSITTELYÄ! Hakemuksen käsittely työttömyyskassassa Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Käsittelytilanteen näet työttömyyskassan internetsivuilta. Mikäli hakemuksesta puuttuu tarvittavia todistuksia, joudutaan ne pyytämään ja se voi viivyttää hakemuksen käsittelyä. Voit varmistaa hakemuksesi saapumisen työttömyyskassaan eemeli Puhelinkassasta tai ewertti Nettikassasta kaikkina vuorokauden aikoina. Saat myös vaivattomasti tietoa hakemuksesi käsittelyvaiheesta ja maksupäivistä. Kun päivärahaoikeus on selvitetty ja päivärahan suuruus laskettu, lähettää kassa postitse päivärahapäätöksen. Tavallisesti päätös päivärahan myöntämisestä, sen suuruudesta ja omavastuuajasta annetaan samanaikaisesti. Päätös annetaan vasta siinä vaiheessa, kun päivärahaa jää esimerkiksi omavastuuajan jälkeen maksettavaksi. Tästä syystä onkin tärkeää täyttää ja lähettää myös aina ns. jatkohakemus, vaikka ensimmäistä päivärahapäätöstä ei vielä olisi saanutkaan. Hakujakso on joko neljä viikkoa tai kalenterikuukausi. Työttömyyskassa pyytää tarvittaessa hakemuksen, mutta omatoimisuudella voi nopeuttaa maksua. ewertti Nettikassan tai eemeli Puhelinkassan kautta lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa muutamien päivien kuluessa hakemuksen saapumisesta. Postitse lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa saapumispäivästä noin viikon päästä. Vuorottelukorvauksen hakuohje Työnantaja toimittaa TE-toimistolle: työnantajan ja työntekijän allekirjoittaman vuorottelusopimuksen luotettavan selvityksen sijaisen palkkaamisesta (mielellään jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta) Vuorotteluvapaalle jäävän työntekijän on toimitettava TE-toimistolle: selvitys vuorotteluvapaan edellytysten täyttymisestä (esim. jäljennös palkkatodistuksesta, josta ilmenee edeltävän 13 kuukauden työssäolo ja kokoaikaisuus) Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta. Hakulomakkeita saa ewertti Nettikassasta tai TE-toimistosta. Hakemus kannattaa lähettää liitteineen sähköisesti ewertti Nettikassan kautta. Ilmoitukset vuorotteluvapaan aikaisista muutoksista voi myös lähettää ewertin kautta. Hakemukseen tulee liittää: palkkatodistus vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta vähintään 52 viikon ajalta kopio vuorottelusopimuksesta kopio mahdollisesta sosiaalietuudesta tai selvitys sen hakemisesta selvitys sivutoimisesta yritystulosta vuorotteluvapaan ajalla Hakemus liitteineen kannattaa jättää työttömyyskassalle sen kuun aikana kun vuorotteluvapaa alkaa. Päätös vuorotteluvapaasta tehdään, kun TE-toimisto on antanut lausunnon ja hakemus kaikkine liitteineen on toimitettu. Korvauksen takautuva hakuaika on 3 kuukautta. Mikäli olet jaksottanut vuorotteluvapaan, tulee jokaista jaksoa hakea omalla vuorottelukorvaushakemuksella. Tällöin liitteitä (esim. palkkatodistusta) ei tarvitse lähettää uudelleen. Ensimmäinen maksuerä on noin kahdelta viikolta, ja maksupäivä on jakson päättymistä seuraavan viikon perjantaina. Jatkossa korvaus on maksussa ilman erillistä hakemusta neljän viikon välein, tavallisesti perjantaisin. Vuorottelukorvaukseen vaikuttavista muutoksista, esimerkiksi työhön menosta, on ilmoitettava välittömästi TE-toimistolle ja työttömyyskassalle. 19

20 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Postiosoite: PL 100, Helsinki Faksi: Kotisivu: Sähköposti: Puhelinpäivystys ma-pe klo : Hinta kiinteästä verkosta soittaessa paikallisverkkomaksu ja matkapuhelinverkosta soittaessa oman operaattorin hinnoittelun mukaan. eemeli Puhelinkassa: eemeli Puhelinkassa Hinta kiinteästä verkosta soittaessa paikallisverkkomaksu ja matkapuhelinverkosta soittaessa oman operaattorin hinnoittelun mukaan. Liiton jäsenmaksuja ja jäsenyyttä koskeviin tiedusteluihin vastaa liiton jäsenyksikkö, p (ma-to). Voit hoitaa jäsenasioitasi myös liiton verkkosivujen Jäsenpalvelu 24h:n kautta osoitteessa tai ottamalla yhteyttä omaan yhdistykseesi.. Jäsenpalvelu 24h Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL PL 101, Helsinki, JHL:n aluetoimistot Etelä-Suomen aluetoimisto Hämeenkatu 25-27, 2. krs., Riihimäki vaihde: Itä-Suomen aluetoimisto Joensuun toimisto Yläsatamakatu 7 B 13, Joensuu vaihde: Kuopion toimisto Puistokatu 6, Kuopio vaihde: Kaakkois-Suomen aluetoimisto Lappeenrannan toimisto Koulukatu 23, Lappeenranta vaihde: Mikkelin toimisto Vuorikatu 11 A 4, Mikkeli vaihde: Keski-Suomen aluetoimisto Kalevankatu 4, Jyväskylä vaihde: Lapin aluetoimisto Rovakatu A, Rovaniemi vaihde: Ilmailualan Unioni IAU ry John Stenbergin ranta 6, 3. krs Helsinki vaihde: Oulun seudun aluetoimisto Oulun toimisto Mäkelininkatu 31, Oulu vaihde: Kainuun toimisto Kauppakatu 22 B, Kajaani vaihde: Pirkanmaan aluetoimisto Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere vaihde: Pohjanmaan aluetoimisto Pitkäkatu 43, Vaasa vaihde: Pääkaupunkiseudun aluetoimisto Haapaniemenkatu 14, 2. krs, Helsinki vaihde: Satakunnan aluetoimisto Isolinnankatu 24, 5. krs., Pori vaihde: Varsinais-Suomen aluetoimisto Puistokatu 6 A, Turku vaihde: Rautatievirkamiesliitto RVL ry Kaisaniemenkatu Helsinki