Luonnos Ely-keskuksen rahoitusstrategiaksi 2011 18.1.2011 Kalevi Pölönen Kalevi Pölönen www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.1.2011 1
Esityksen sisältö 1. Rahoituksen painopisteet 2. Rahoituksen kohteet (Investoinnit ja kehittäminen) 3. Yrityksen kehittämishankkeen vaikutukset ja merkittävyys 4. Rahoituksen hakeminen ja edellytettävät suunnitelmat 5. Mikroyritysten rahoittaminen erityispiirteitä (alle 10 hlö) 6. Kilpailunäkökohtia 7. Muita täsmennyksiä (Omistusjärjestelyt, toimitilat) 8. Rahoituksen enimmäistukitasot 2
Taustaa Rahoitusstrategian tarkoituksena on täsmentää ELY-keskuksen valikoivan yritysrahoituksen periaatteita. Rahoitusstrategia kattaa yrityksen kehittämisavustuksesta annetun lain mukaisten hankkeiden lisäksi Manner- Suomen maaseutuohjelman yritysrahoituksen lukuun ottamatta Leader toimintaryhmien kautta kanavoitavaa rahoitusta. Rahoitusstrategiaa on tarkoitus käyttää yritysrahoitushakemuksen käsittelyn ja päätöksenteon tukena. Lisäksi rahoitusstrategian julkisen määrittämisen tavoitteena on turvata asiakkaiden tasapuolinen kohtelu. Rahoitusstrategia on laadittu laajalla yhteistyöllä eri sidosryhmien ja ministeriön kanssa 3
1. Rahoituksen painopisteet Rahoitus kohdistetaan erityisesti innovatiivista osaamista edustaviin ja / tai kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin joiden kehittämishankkeilla uskotaan olevan positiivinen vaikutus myös aluetalouteen. Kaupunkitaajamien ja niiden välittömässä läheisyydessä olevien teollisuuskeskittymien ulkopuolella voidaan lisäksi rahoittaa sellaista mikroyrityksen kehittämistoimenpiteitä, jotka lisäävät asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, monipuolistavat alueen elinkeinotoimintaa tai parantavat elinkeinotoiminnan rakennetta (EMR). Rahoituksen painopiste on pienten ja keskisuurten yritysten kehittämishankkeissa. 4
Rahoituspäätösten valmistelussa erityshuomiota kiinnitetään suunnitellun toiminnan: Innovatiivisuuteen Vaikutukseen yrityksen liiketoiminnan kasvuun Vaikutukseen alueen työllisyyteen Vaikutukseen aluetalouden kasvuun Vaikutukseen uusien verkostojen ja yhteistyörakenteiden syntymiseen Ympäristövaikutuksiin Tasa-arvovaikutuksiin Uuden osaamisen syntymiseen ja kehittymiseen pkyrityksissä 5
Työllisyys- ja ympäristövaikutusten merkitys Työllisyysvaikutusten kannalta rahoituksen myöntämistä puoltavia tekijöitä ovat yrityksen kehittämishankkeen myötävaikutuksella yritykseen syntyvät uudet työpaikat sekä työpaikat, jotka ilman yrityksen kehittämishankkeen toteuttamista menetettäisiin (säilytetyt työpaikat). Myös yrityksen kehittämishankkeen toteuttamisen kautta alueelle kohdistuvat mahdolliset välilliset vaikutukset otetaan huomioon hanketta arvioitaessa. Ympäristövaikutusten kannalta rahoituksen myöntämistä puoltavina tekijöinä pidetään tapauksia, joissa yritys kehittää tai ottaa käyttöön kestäviä ja ympäristön kannalta tehokkaita ratkaisuja. Myös toimenpiteet joilla tähdätään raaka-aineiden, energian käytön, päästöjen ja ympäristöriskien vähentämiseen tai minimointiin sekä tuotteiden kestävyyteen, kierrätettävyyteen ja ympäristöystävällisyyteen voidaan katsoa kuuluvan tähän yhteyteen. Tietyissä eritystapauksissa merkittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös paikallisten palvelujen turvaaminen (Esim kyläkauppa). 6
2. Rahoitusta voidaan myöntää Aineellisiin investointeihin (maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden, ohjelmistojen ja kaluston hankkiminen) Aineettomiin investointeihin (patenttioikeuksien, käyttölupien, tietotaidon ja patentoimattoman teknisen tietämyksen hankintaa) Muuhun kehittämiseen (liiketoimintaosaaminen, kansainvälistyminen, tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen, yrityksen perustamis- ja toimintaedellytysten selvittäminen ) asiantuntijakustannukset, palkkamenot, kehittämistyön kannalta välttämättömiin kone- ja laitekustannukset, kehittämistyöhön olennaisesti liittyviin raaka-ainemenoihin, kansainvälisille messuille osallistumisesta aiheutuvat kustannukset 7
3. Yrityksen kehittämishankkeen vaikutukset ja merkittävyys Rahoitusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan toimenpiteeseen Rahoituksen kohteena olevan toimenpiteen tulee olla 1) Merkittävä suhteessa yrityksen toiminnan volyymiin. Lisäksi toteutuksella tulee olla 2) Merkittävä vaikutus: a)yrityksen Kasvuun, b) Teknologiaan, c) Kansainvälistymiseen, d) Tuottavuuteen tai e) Liiketoimintaosaamiseen. Rahoitusta voidaan myöntää toimenpiteisiin, joissa rahoituksella arvioidaan olevan 3) Merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen: Rahoituksen myötävaikutuksella yrityksen kehittämishanke toteutetaan nopeammassa aikataulussa, Korkeatasoisempana, Laajempana, tai Hanketta ei toteuteta ilman myönnettävää rahoitusta. 8
Merkittävyyden arviointiin on laadittu seuraavana läpikäytävä taulukko, jota käytetään apuna merkittävyyttä määriteltäessä. Seuraavassa taulukossa kohdat A-C koskevat kaikkia yrityksiä ja lisäksi kohta D suuryrityksiä. Kohdissa A, B ja C ainakin yhden kriteerin tulee täyttyä jokaisessa kohdassa. Kohdassa D suuryritysten tapauksessa jompikumpi merkittävyyskriteeri tulee täyttyä. Lisäksi suuryritysten kohdalla tulee täyttyä normaalitasoa korkeampi kasvukriteeri. 9
Investointi Muu kehittäminen (pois lukien valmistelevat hankkeet) A. Hanke merkittävä suhteessa yrityksen toiminnan volyymiin Hankkeen koko > 10 % liikevaihdosta *) > 5 % liikevaihdosta *) *) Hankkeen koko: Hankkeen on muodostettava toteutuskelpoinen kokonaisuus, vaikka ELY-keskus ei hyväksyisikään koko hankkeen kustannuksia rahoituksen piiriin Kalevi Pölönen 18.1.2011 10
Investointi Muu kehittäminen (pois lukien valmistelevat hankkeet) B. Hankkeella merkittävä vaikutus yrityksen; Kasvuun Yrityksen liikevaihto vähintään + 25 % *) Teknologiaan Yritys kehittää tai ottaa käyttöön sellaista uutta teknologiaa, jota sillä ei aiemmin ole ollut käytössä ja joka selvästi parantaa yrityksen kilpailukykyä Kansainvälistymiseen Uudet tuotteet / uudet markkina-alueet, joiden vienti vähintään 20 % *) yrityksen liikevaihdosta Tuottavuuteen Jalostusarvo / työpanos vähintään + 20 % *) Liiketoimintaosaamiseen *)Tilanne 2 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen Uutta liiketoimintaosaamista henkilöresursseja hankkimalla tai liiketoimintaosaamisen kehittämiseen kohdistuvia ostopalveluja vähintään 50 % avustuksen piiriin esitettävästä kehittämisbudjetista Kalevi Pölönen 18.1.2011 11
Investointi Muu kehittäminen (pois lukien valmistelevat hankkeet) C. Rahoituksella merkittävä vaikutus hankkeen toteuttamiseen. Avustuksen myötä hanke toteutetaan; Nopeammin Korkeatasoisempana Hanke valmistuu vähintään 6 kk nopeammin. Perusteltavissa esimerkiksi tulorahoituksen kautta. Myönnettävä rahoitus vaikuttaa selkeästi investoinnin tekniseen tasoon Ulkopuolisten palvelujen osuus on vähintään 20 % hakemuksessa esitetystä kehittämisbudjetista Laajempana Julkinen rahoitus kasvattaa yrityksen panostusta hankkeeseen. Ei toteuteta lainkaan ilman avustusta Avustus välttämätön kokonaisrahoituksen järjestymisen kannalta Kalevi Pölönen 18.1.2011 12
Investointi Muu kehittäminen (pois lukien valmistelevat hankkeet) D. Suuryritysten hankkeet, edellisten lisäksi; Yrityksen kannalta merkittävä investointi tai: hankkeella merkittävä vaikutus alueen pk-yrityksiin Vaikutus kasvuun Yritykselle uusi toimintayksikkö, liiketoiminta-alue, tuote, palvelu tai teknologia. Hankkeen koko vähintään 20 % olemassa olevan tai kaavaillun yksikön liikevaihdosta *) Teknologian siirtoa pk-yrityksille, yhteistoimintaa pk-yritysten kanssa tai alihankintaa pkyrityksiltä Suuryrityksellä toimipaikan liikevaihto +40 % *) *) tilanne 2 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen Kalevi Pöllönen 18.1.2011 13
SIIS Rahoituspäätöstä tehtäessä suoritetaan kokonaisharkinta edellä mainitussa viitekehyksessä. Tavoitteena on, että rahoituksella saavutetaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus 14
4. Hakeminen ja edellytettävät suunnitelmat Rahoitusta voidaan myöntää yksilöityyn ja rajattuun yrityksen kehittämistoimenpiteeseen. Hakijalta edellytetään yksityiskohtainen projektisuunnitelma sekä ajantasainen liiketoimintasuunnitelma. Rahoitusta haetaan tukikohtaisella hakemuslomakkeella 15
5. Mikroyritysten rahoittaminen Mikroyritysten kehittämishankkeiden rahoitus kanavoidaan pääsääntöisesti valtionavustuksesta yrityksen kehittämisestä annetun lain - yrityksen kehittämisavustuksen - kautta, mikäli mikroyritys sijaitsee kaupungin ydintaajamassa tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa teollisuuskeskittymässä (esim. Lehmo ja Ylämylly). Muutoin mikroyritysten rahoitus kanavoidaan pääsääntöisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. 16
6. Kilpailunäkökohtia Paikalliseen loppukysyntään pohjautuvan yritystoiminnan investointeja ei rahoiteta, mutta kehittämistä voidaan rahoittaa. Poikkeuksena ovat alueelta selkeästi puuttuvat palvelut sekä osaamisintensiivisten yrityspalveluyritysten hankkeet. Mikroyritysten hankkeissa rahoitusta voidaan myöntää myös investointeihin, jos yritys selkeästi laajentaa markkina-aluettaan tai investoi ilmastonmuutosta hillitsevään teknologiaan. 17
7. Muita täsmennyksiä Omistusjärjestelyjä ei voida rahoittaa, mutta omistusjärjestelyjen jälkeistä kehittämistä ja investointeja voidaan rahoittaa. Palkkakustannuksia voidaan hyväksyä rahoituksen piiriin ajatuksella Hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta parhaat mahdolliset resurssit hyväksyttäviin kustannuksiin (myös omistajayrittäjän palkkakulut voidaan em. perusteilla hyväksyä) Toimitilahankkeita voidaan rahoittaa pääsääntöisesti, kun tilat tulevat hakijayrityksen käyttöön. Ns. kuntahalleja on mahdollista rahoittaa erillismäärärahoilla, kuten äkillisen rakennemuutoksen myöntövaltuudella tai työllisyysperusteisella investointiavustuksella 18
8. Rahoituksen enimmäistukitasot Investoinnit Muu kehittäminen* Suuri yritys** (250 hlö tai yli) 15 - Keskisuuri yritys (50-249 hlö) 25 50 Pieni yritys (10-49 hlö) 35 50 Mikroyritys (alle 10 hlö) 35 50 * Enimmäistukitason käyttö voi edellyttää avustuksen myöntämistä de minimis ehtoisena ** Koskee suuryrityksiä ja liikenteen toimialan yrityksiä Investointien enimmäisrahoitusprosentteja voidaan käyttää vuonna 2011, jos rahoituksen voidaan katsoa nopeuttavan hankkeen aloittamista Mikroyritysten investointeihin voidaan käyttää enimmäistukiprosentteja vuonna 2011 Äkillisen rakennemuutosten alueilla ja toimialoilla yritysten investointeihin voidaan käyttää enimmäistukiprosentteja vuonna 2011 Enimmäistukitasot on aina perusteltava erikseen 19