VIHDIN YHTEISKOULU, KOULU, LAAJENNUS, 2. VAIHE RAKENNUSTAPASELOSTUS

kate 2.11.2016 76 liite 1 PROJEKT KUUBIS OÜ VIHDIN YHTEISKOULU, KOULU, LAAJENNUS, 2. VAIHE RAKENNUSTAPASELOSTUS ALUSTAVA Nietoinkuja 1, 03400 Vihti Arkkitehti: Projektinjohtaja: Katrin Männik Jarmo Nikland 25.10.2016 Tatari tn 25, 10116 Tallinna, Viro +372 6 828 999 www.kuubis.ee

SISÄLLYS ISÄLLYS: 1 RAKENNUSOSAT... 3 1.1 ALUEOSAT... 3 1.1.1 MAAOSAT... 3 1.1.2 Tuennat ja vahvistukset... 6 1.1.3 Päällysteet... 7 1.1.4 alueen varusteet... 9 1.1.5 alueen rakenteet... 11 1.2 talo-osat... 14 1.2.1 perustukset... 14 1.2.2 alapohjat... 14 1.2.3 runko... 15 1.2.4 julkisivut... 17 1.2.5 ulkotasot... 19 1.2.6 vesikatot... 20 1.3 tilaosat... 22 1.3.1 tilan jako-osat... 22 1.3.2 tilapinnat... 24 1.3.3 tilavarusteet... 26 1.3.4 muut tilaosat... 27 1.3.5 Tilaelementit... 27 2 TEKNIIKKAOSAT... 29 2.1 putkiosat... 29 2.2 ilmanvaihto-osat... 29 2.3 sähköosat... 29 2.4 tiedonsiirto-osat... 29 2.5 laiteosat... 32 2.5.1 siirtolaitteet... 32 2.5.2 tilalaitteet... 32 1 / 32

RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Rakennushanke Vihdin yhteiskoulu, laajennus, 2. vaihe. Koulun vanhimmat 1950-, 1960- ja 1980-luvuilla rakennetut osat puretaan. Koulun vuonna 2009 käyttöönotettuun 1. vaiheeseen kohdistuu vain joitakin rakennustoimenpiteitä. 1. vaiheen tekniset järjestelmät integroidaan yhteen 2. vaiheen järjestelmien kanssa. Osoite Nietoinkuja 1, 03400 Vihti Kohde Koulurakennus, rakennuksessa toimii ylä-asteen ja ala-asteen koulu. Kokonaisala: 5405 m² Kerrosala: 5278 m² Huoneistoala: 4857 m² Tilavuus: 19556 m³ Rakennuttaja Vihdin kunta/tilapalvelu Asemantie 30 C, 2. kerros, Nummela PL 67, 03101 Nummela Tilapäällikkö Mikko Hytönen +358 50 574 1913 Rakennuttajainsinööri Riitta Ilomäki-Vänttinen +358 50 570 2783 Käyttäjän edustajat Suunnittelijat, asiatuntijat Arkkitehti- ja pääsuunnittelu Projekt Kuubis OÜ Tatari tn. 25, Tallinn Katrin Männik +372 6 828 999 +372 55 619 150 katrin.mannik@kuubis.ee 2 / 32

1 RAKENNUSOSAT 1.1 ALUEOSAT Tontilla olevat Vihdin yhteiskoulun nykyinen, vuonna 1959 käyttöön otettu osa sekä sen laajennus vuodelta 1965, puretaan ennen uuden laajennuksen rakentamisen aloittamista. Vuonna 2009 valmistunut rakennuksen 1.vaiheen osassa sijaitsevat koulun ruokasali ja valmistuskeittiö, mikä huolehtii myös lähialueen ruokapalvelusta. Lisäksi rakennuksessa sijaitsevat teknisen työn ja tekstiilityön erikoisluokat. Rakennusurakkaankuuluu jäävien piha-alueiden täytöt ja muotoilut tasoitussuunnitelman vaatimaan tasoon maarakenteiden mukaisesti. Purettu vanhan osan kohdalle suoritetaan maatäyttöjä. Tontin rakennettavat maastonkorkeudet sovitetaan urakka-alueen rajojen ulkopuolella oleviin maastonkorkeuksiin geo-suunnitelmien ja tasauspiirustuksen mukaan siten, että tontti muodostaa yhtenäisen aluekokonaisuuden niin rakenteellisesti kuin esteettisestikin. Toteutettavat rakennuksen nurkkakorkeudet esitetään asemapiirustuksissa ja piha-alueen korkeudet geo-suunnittelijan laatimassa tasaussuunnitelmassa, josta oleelliset korot ja tasausviivat on siirretty myös asemapiirustukseen. Uudet istutettavat puut, pensaat ja nurmikot on esitetty asemapiirustuksessa-/ pihasuunnitelmissa. Urakka-alueen rajat on esitetty asemapiirustuksessa sekä piha-aluepiirustuksissa. Asemapiirustuksessa näkyvät yleiset merkinnät (johdot, putket tms.) ovat siirretty suunnitelmiin kaupungin toimittamista pohjakartoista. HUOM! Kaapeleiden ja putkistojen sijainnit ovat viitteelliset, ja ne ovat ilmenevät tarkemmin erikoissuunnittelijoiden piirustuksista sekä kaapeleiden ja putkistojen haltijoilta. Urakoitsijat vastaavat huolimattomuudestaan ja piittaamattomuudestaan johtuvista putkisto- ja kaapelivaurioista, ks. urakkarajaliite. 1.1.1 MAAOSAT Tontilla tehdään pintavaaitus ja pohjatutkimus, jolla selvitetään perustamisolosuhteet. 1.1.1.1 Raivausosat Rakennusurakkaan kuuluu rakennuspaikan saattaminen rakentamiskelpoiseksi. Rakennuspaikan raivattaviin osiin kuuluu muun muassa rakennuksen paikan, pihaalueen, tiestön tms., katosten, varasto-, jäte- ja aitarakenteiden yms. 3 / 32

rakennuspohjien raivaus suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Raivaus- ja korjuujätteiden poistaminen rakennusalueilta ja luonnontilaan jääviltä alueilta kaatopaikkamaksuineen kuuluu myös urakkaan. Rakennusurakkaan kuuluu purkutyöt tontilla ja sen maapohjassa suunnitelmaasiakirjojen mukaisesti. Toteutettavan rakennuksen rakennuspohjan, katosten sekä rakennettavan ja istutettavan alueen pintakerrosten poisto tehdään asemapiirroksessa sekä rakennesuunnitelmissa esitetyssä ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa sekä rakennekerrosten ja rakenteiden perustamisen edellyttämään syvyyteen. Koulun pihalta poistetaan vanha asfaltti. LVIS-asennusten kaivuutöistä johtuvat pintakerrosten poistot ilmenevät em. suunnitelmista. Alkutarkastuksessa määritellään käyttökelpoisin ruokamulta-aineksen varastointipaikka tontilla. Kasat eristetään aidalla, eikä niiden päällä saa liikkua tai niitä käyttää varastointialueena. Kasoihin mahdollisesti ilmaantuva kasvillisuus on poistettava välittömästi. Käyttökelvottomat kaivumassa lajitellaan ja kuljetetaan viranomaisten osoittamalle kaatopaikalle. 1.1.1.2 Kaivannot Ks. em. geo-suunnittelijan lausunnot, pohjatutkimukset ja perustamistapaohjeet. Maankaivu suoritetaan koko rakennusalueella niin, että kaikki työt voidaan tehdä suunnitelmien mukaan. Maankaivu toteutetaan pihasuunnitelman, pintavesisuunnitelman, rakennepiirustusten, salaojapiirustusten sekä lämpö-, vesi, viemäri- ja sähkösuunnitelmiin liittyvien asemapiirrosten mukaan. Kaivu rakennuspohjaa varten tehdään rakennepiirustusten ja salaojitussuunnitelman edellyttämässä laajuudessa. Kaivannot on tehtävä niin loiviksi, että sortumavaaraa ei ole. Yli 1,8 m syvät kaivannot tehdään tuettuina. Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:50. Putkijohtoja ja kaapeleita varten tehtävät kaivut toteutetaan putki- ja sähkösuunnitelmien edellyttämällä tavalla siten, että putkien ympärille saadaan joka kohdassa tehdyksi suunnitelmien edellyttämät täytöt sekä tarvittavat siirtymäkiilat. 1.1.1.3 Kanaalit Kaapeli-, kaukolämpö-, vesi-, viemäri-, ja sade- sekä perusvesiviemärit sekä liittymäkaivannot tehdään GEO-, RAK- ja LVIS asemapiirustusten mukaisesti. Pohjamoreenin isot kivet ja lohkareet poistetaan tai rikotaan aina vähintään 200mm syvyyteen, suunnitellun kaivutason alapuolelle. Maan tiiveysvaatimuksissa eri rakennetyypeissä ja täytöissä noudatetaan rakennesuunnitelmissa annettuja ohjeita. 4 / 32

Purkutöitä koskevat tehtävät on määritelty kaupallisissa asiakirjoissa. LVIS- ja automaatiotöihin liittyvät erityispurkutyöt kts. urakkarajaliite. Uusien ja vanhojen kaapeleiden, kanaaleiden, johtojen ja viemäreiden tms. liittymistä toisiinsa vastaa kukin urakoitsija erikoisalansa mukaisesti. Vesi- ja viemärijohtojen liitospaikka on kaupungin osoittamalla kohdalla. Viemärissä ei saa esiintyä pohjaveden vuotoa putken sisään. Kaapelikanaalit tehdään siten, että johtojen asennus ja peitesyvyys toteutuu sähköasemapiirustuksen ja sähkösuunnitelmien mukaisesti. Kaukolämpökanaalit salaojitetaan. 1.1.1.4 Täyttöosat Täyttö suoritetaan pihasuunnitelman, pintavesisuunnitelman, rakennepiirustusten, salaojapiirustusten sekä lämpö-, vesi, viemäri- ja sähkösuunnitelmiin liittyvien asemapiirrosten mukaan. Täytettäessä on otettava huomioon sellaiset varovaisuustoimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia estämään johtojen, eristeiden ja muiden rakennusosien vahingoittumisen. Täytöissä yleensä käytetään tiivistettävissä olevia kivennäismaalajeja, ei kuitenkaan silttiä eikä savea, suurin sallittu raekoko enintään 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Täytöissä ei saa olla kasveilla haitallisia aineita eikä hajoavia aineita. Pengerrettävillä tai täytettävillä alueilla säilytettävien puiden ympärillä, yli 20cm:n korkea täyttö on rakennettava kevytsorasta. Päällystettävien alueiden rakennekerrokset, kts. pohjarakennesuunnitelma ja rakennetyyppileikkaukset. Humuspitoinen pintamaa poistetaan ja pohjamoreenin isot kivet ja lohkareet poistetaan tai rikotaan vähintään 200mm syvyyteen suunnitellun kaivutason alapuolelle. Täytettävillä liikenne- ja muilla päällystetyillä piha-alueilla saa rakennekerrosten alapuoliseen täyttöön käyttää myös tiivistyskelpoisia kaivumaita, ellei suunnitelmista muuta ilmene. Täytön tiiveysvaatimus on 90%. Rakennekerrosten alle levitetään suodatinkangas KL III. Leikkivälineiden turva-alueiden täytöissä noudatetaan ao. tarvikkeen valmistajan ohjeita. 1.1.1.5 Penkereet Tontilla on maanmuotoilussa käytetty jossain määrin penkereitä ja/tai tukimuurimaisia rakenteita. Ulko-oleskelualueet pengerretään tarpeellisessa määrin. Pengertävät rakenteet toteutetaan tasaussuunnitelmien sekä geosuunnittelijan ohjeen mukaan. 5 / 32

1.1.1.6 Kuivatusosat Salaojat ja tarkastuskaivot suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Jätevesiviemäröinti ja pintavesiviemäröinti tehdään työselostuksen, rakennepiirustusten ja LVIsuunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaan. Salaojien ympärystäyttö suunnitelmien mukaan. Alueen viemärit perustetaan perustamissuunnitelmien mukaan. 1.1.1.7 Erityiset maaosat Rakentamisen yhteydessä toteutetaan radonputkistorakenteet geo-suunnittelijan ja rakennesuunnittelijan ohjeiden ja suunnitelmien mukaan, ks. ao. geo- ja rakennesuunnitelmat. Putkien vienti lattiapinnasta ylöspäin. Tähän osioon myös mahdolliset hule- ja jätevesien imeytysrakenteet. 1.1.2 TUENNAT JA VAHVISTUKSET Uudisrakennus perustetaan pohjatutkimuksen perustamistapalausunnon ohjeita noudattaen. Rakennusten perustamistapaa tarkistetaan lisäpohjatutkimusten perusteella suunnittelun aikana. 1.1.2.1 Paalut Paalut tehdään työselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Massanvaihtojen täytöt tehdään ennen niihin liittyvää paalutusta. Paalut, jotka ovat niin kaukana massanvaihto-kohdasta, että pohjamaan siirtymät eivät voi niitä vahingoittaa, saa lyödä ennen massanvaihtoa. Paalutustyön aikana seurataan, että jatkoskappaleet liitetään valmistajan ohjeiden mukaan. 1.1.2.2 Tuennat Tuennat tehdään työselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Tuennan suunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon ympäröivien rakenteiden ja niiden toimintojen vaikutus, työnaikaiset rakenteet, kuten nosturiperustukset, sekä muut toiminnot, kuten asennusjärjestys ja asennusteiden liikenne. Kaivannon tukemistarve selvitetään maan laadun, kaivannon syvyyden, ulkopuolisen kuormituksen yms. tekijöiden perusteella. Kaivanto tuetaan, jos kaivannon pohjan tai luiskan vakavuus on liian pieni. Yli 1,8 m syvät kaivannot tehdään tuettuina. 1.1.2.3 Vahvistukset Vahvistukset tehdään työselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Ennen varsinaista stabilointityötä tehdään esityöt, joita ovat raivaustyöt, mahdolliset humusmaan poisto, työalueen tasaus, rakennettu työalusta ja pintakuivatus. 6 / 32

Stabilointia mahdollisesti haittaavat rakenne- ja täyttökerrokset poistetaan tai välpätään pilaroinin edellyttämässä laajuudessa. 1.1.2.4 Erityiset tuennat ja vahvistukset Ei ole. 1.1.3 PÄÄLLYSTEET Rakennusalueen pintarakenteet on esitetty pihasuunnitelmassa. Kaikki päällystepinnat tehdään tasaiseen kaltevuuteen tasaussuunnitelman mukaan osoittamaan veden poisjohtamisen suuntaan. Alueiden kallistukset tulee tehdä siten, että ei synny sadevettä kerääviä painanteita. Pohjan tasauksen jälkeen tehdään liikenne- ja piha-alueille eristyskerros sekä jakava kerros rakenneleikkauksissa määritellyistä materiaaleista ja suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Jakavan kerroksen tulee ulottua myös reunarakenteiden alle. Sokkelien vierustat päällystetään kivimurskeella, alueen leveys 900. 1.1.3.1 Liikennealueiden päällysteet Pintarakenteet tehdään rakenneleikkausten ja erikseen tehtävän suunnitelman mukaan. Liikennealueet tasataan pihasuunnitelmassa ja pintavesisuunnitelmassa annettujen korkeuksien mukaan. Tiet ja piha-alueiden liikennealueiden katuluokka on 5, ks. Infraryl 2006, Liite 06. Asfalttibetoni Maarakennetyyppiä käytetään alapiha-alueella/ saattoliikenne ja pysäköinti, pelastustie, sekä yläpihan pysäköinti ja huoltopiha-alueilla. Sekä niillä piha-alueella, asemapiirustuksen osoittamassa laajuudessa, jossa olevalla hyväkuntoisella asfaltti alueella on jouduttu tekemään purku- ja/tai asennustöitä. Lisäksi asfalttibetoni maarakennetyyppiä on koulun tien puoleisella sivulla pinnoitettavaksi merkityillä tiealueilla, ks. urakka-aluerajaus. Rakennetyypin rakennekerrokset geo-suunnittelijan maarakennetyypin mukaisesti. Kivituhka Kivituhkaa MR2 käytetään pohjarakenteessa kaikilla asemapiirustuksessa merkityillä pihateillä, jotka eivät ole pelastusteitä tai raskaasti liikennöityjä huoltoväyliä. Kivituhkaa käytetään asemapiirustuksen osoittamassa laajuudessa esim. kevytliikennereiteillä, polkupyöräreiteillä, jalankulkuväylillä, poluilla luontoalueella, jne. Kivituhka-alueet on merkitty asemapiirustuksessa merkinnällä kt tai kivituhka. 7 / 32

1.1.3.2 Paikoitusalueiden päällysteet Paikoitusalue sijaitsee tontilla. Paikoitusalue on asfalttipintainen. Polkupyörien paikoitusaluetta koskevat samat pinta- ja pohjatyöohjeet. Päällysteen liittyminen kasvillisuusalueisiin niin, ettei päällyste vaurioita ympäröiviä rakenteita. Liittymiset on suunniteltava siten, että mm. ajoneuvoliikenteen vaatimat madallukset reunatuissa, vesien poisjohtaminen sekä liikkumis- ja toimimisrajoitteisten esteetön liikkuminen on otettu huomioon. Liittymiset eivät saa vaurioittaa liittymispintaa tai -rakennetta. 1.1.3.3 Oleskelu- ja leikkialueiden päällysteet Leikkialueen päällysteet ovat Suomessa voimassa olevien kansallisten tai kansalliseksi vahvistettujen standardien mukaisia. Oleskelu- ja leikkialueen päällysteeseen käytettyjen aineiden ja tuotteiden tulee täyttää käyttö- ja huoltoturvallisuuden sekä työturvallisuuden ja työterveyden vaatimukset. Pihaalueiden leikkialueiden yhteydessä paikalla valettavaa joustavaa turva-alustaa (eri värejä), muutoin asfaltti- tai kivituhkapintaa (käsitelty pölyttömäksi). Betonikivet Betonituotteiden tulee täyttää Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena vaatimukset. Laatoitus rakennusselostuksen mukaan. Laatoissa ei saa esiintyä haitallisesti poikkeavia värieroja tai pinnan laadusta johtuvia eroja. Betonikivi on asemapiirustuksen osoittamassa laajuudessa pääsisäänkäynnin ja pääosin muiden sisäänkäyntien edustalla käytettävä rakennetyyppi. Betonikiviä käytetään reunakivinä eri ainesta olevien pintojen välillä. Esim. seulanpääkivet /nurmikko tai pensaikko/ kivituhka (kts. rakennusaikana täydennettävä istutus-/asemapiirustus ), kivet asennetaan päittäin 68mm leveäksi nauhaksi. Rajapinnoissa ei käytetä lautoja. Turva-alustat Turva-alustaa käytetään asemapiirustukseen merkityillä alueilla leikkivälineiden/ kuntoiluvälineiden alla. Turvalaatoittavat minimialueet näkyvät kaarevilla viivoilla merkittynä asemapiirustuksessa aina kunkin välineen/telineen ympärillä. Turvalaatta-alueet tehdään kulmikkaina, jolloin ne tulee tehdä ehdottomasti esitettyjä aloja suurempina. Turvalaatan paksuudet ovat aina myös välinekohtaiset (välinevalmistajan ohjeen mukaan). Laatan paksuus kuntoiluvälineiden (ja keinujen) alla 45mm. Turva-alustan paksuus riippuu välineestä ja putoamiskorkeudesta, kts. rakennetyyppi. Kallistukset 1:100. Asennuksissa täytyy huolehtia, että alusrakenteen kallistukset ovat sellaiset, ettei turva-alustojen alle kerry vesipesiä ja että ne toisaalta varmistavat turva-alustojen paikallaan pysymisen. Maanpinnan ja alustarakenteiden 8 / 32

alle tulevien kerrosten laatu ja laajuus sekä sadevedenpoisto ja kaivojen paikat ilmenevät lvi- ja tasaussuunnitelmista. 1.1.3.4 Kasvillisuus Viherrakentamistyöt tehdään erikseen tehtävän istutussuunnitelman mukaan. Pohjamaa lannoitetaan. Rakentamisessa käytetään nopeasti vettä läpäisevää, liettymätöntä ja tiivistymätöntä maata. Peruslannoitus viljavuusanalyysien mukaan. Kaikki pinnat, joita ei päällystetä, viheriöidään. Nurmikko tyyppiä on "käyttönurmi". Puut ja pensaat istutetaan asemapiirustuksen ja erillisen vihertyöselostuksen sekä pihapiirustusten mukaan. Puulajikkeet ja niiden määrät on esitetty piirustuksissa. 1.1.3.5 Erityisalueiden päällysteet Betoniset reunatuet Upotetut reunakivet asennetaan yläpinnaltaan samaan tasoon istutus- tai hiekkaalueen kanssa ja 50mm ylemmäksi käytävän / kulkuväylän / piha-alueen kanssa asemapiirroksen mukaisesti. Reunatukien korkeus 300mm, leveys 170mm. Pituudet paikan mukaan. Käytetään suoria ja kaarevia kiviä, esim. Lemminkäinen. Betonisia reunatukia käytetään asfalttialueen, kivetyn alueen, istutusalueen ja nurmien reuna-alueiden rakentamiseen sekä leikkialueen turva-alustan ja asfaltin / rajapinnassa niiden kohdatessa asemapiirustuksessa esitetyssä laajuudessa. Reunakivien yläpinta asennetaan yleensä 50mm korkeudelle ympäröivästä asfalttipinnasta ellei asemapiirustuksessa ole toisin esitetty. 1.1.4 ALUEEN VARUSTEET Ulkovarusteet sijoitetaan pihapiirustuksessa ja pohjapiirustuksissa osoitettuihin paikkoihin. Pihavalaistus tehdään sähkösuunnitelmien mukaan. Rakenteiden perustukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaan turvanormeja noudattaen. Pihateiden tehdasvalmisteiset liikennemerkit lisäkilpineen rakennuttajan ohjeiden mukaan. Piha-alueella olevat aluevarusteet ovat asemapiirustuksen mukaisia yleensä puu- tai metallirakenteisia vakiotuotteita betoniperustuksilla, turva-alustoilla tai turvahiekalla. Välineiden suojaaminen kuuluu ru:n tehtäviin. 1.1.4.1 Talovarusteet Pohjapiirustuksissa osoitetuissa paikoissa sisäänkäyntien edessä kuumasinkityt jalkasäleiköt, mitat pohjapiirustusten mukaan. Jätesäiliöt ja lipputangot, pyörätelineet sijoitetaan pihasuunnitelman mukaan. 9 / 32

Pyörätelineet ovat katoksellisia, kuumasinkittyä terästä, pulverimaalatut RAL, tumma harmaa. Pyörätelineet perustetaan kiinteästi betonipilareille valmistajan kirjallisen ohjeen mukaan. Roska-astiat sijoitetaan sisäänkäyntien, oleskelualueiden ja paikoitusalueiden läheisyyteen, sijoitus esitetty asema-/pihapiirustuksessa. Roska-astioiden paikat varmistetaan vielä ennen paikalleen asennusta käyttäjän sekä rakennuttajan edustajan kanssa. Maahan upotettavien roskakorien perustus rakennesuunnittelijan ja valmistajan ohjeen mukaan. 1.1.4.2 Oleskeluvarusteet Tontille toteutetaan oleskelua varten istuma- ja lepopaikkoja, jotka samalla toimivat istutuksia rajaavina ja suojaavina seurusteluryhminä sekä rajaavat myös laatoitusaluetta. Tontille sijoitetaan penkkejä ja keinuja, kiipeily ja liikuntaa välineitä sekä reittejä. Kalusteiden tyypit, materiaalit ja värit sekä sijoittelu on esitetty pihapiirustuksessa. TAI kirjaa tähän: Valmistaja, tyyppi, tuotenumero, lukumäärä sekä materiaali/väri, jos ei sisälly tuotenumeroon. Kalusteiden perustaminen, kiinnitykset, ja turvallisuusvaraukset tehdään tavaran toimittajan kirjallisten ohjeiden mukaisesti. 1.1.4.3 Leikkivarusteet Leikkivarusteet ovat vakiorakenteisia. Varusteet sijoitetaan pihapiirustuksessa ja pohjapiirustuksissa osoitettuihin paikkoihin. Leikkivarusteiden kiinnitys- ja liitoskohdat suunnitellaan siten, että ne eivät vaurioita kiinnityspintaa tai kiinnitysrakennetta. Välineiden perustaminen, kiinnitykset, ja turvallisuusvaraukset tehdään tavaran toimittajan kirjallisten ohjeiden mukaisesti. 1.1.4.4 Alueopasteet Rakennuksen pääsisäänkäynnin viereen asennetaan metallirakenteinen tilaopaste. Opasteesta ilmenee rakennuksen osien sijainti, sisäänkäyntien sijainti, opastus eri rakennusosiin sekä sisäänkäyntiopastus. Opaste toteutetaan yksinkertaisen karttakuvan ja tekstien avulla. Opaste sijoitetaan erikseen esitetylle paikalle. Opastepaikka tarkennetaan yhdessä rakennuttajan/käyttäjän edustajan ja arkkitehdin kanssa. Rakennuksen seinään asennetaan opastekylttejä: RAKENNUKSEN NIMI. Nimikyltit valaistaan. Valaistus sähkösuunnitelmien mukaan. 10 / 32

1.1.4.5 Erityiset aluevarusteet Liikennealueiden varusteet liikennemerkit, kpl Valaistusrakenteet - Valaisinten paikat ja lukumäärä on esitetty sähkösuunnitelmissa, pihasuunnitelmissa sekä erikoisvalaisimet sijoitusmitoituksineen julkisivu-piirustuksissa. Autolämmityspylväät - Lämmitystolppien paikat ja lukumäärä on esitetään sähkösuunnitelmissa ja asema-/pihapiirustuksessa. 1.1.5 ALUEEN RAKENTEET 1.1.5.1 Pihavarastot Pihojen yhteyteen rakennetaan kylmät piharakennukset. Pihavaraston perustukset suunnitellaan siten, että routa ei vaurioita tai liikuttele haitallisesti rakenteita. Perustukset erotetaan viereisen rakennuksen perustuksesta liikuntasaumalla. Kiinnitys- ja liitoskohdat suunnitellaan siten, että vesi ei pääse seinärakenteeseen. Maaston korkeuserot otetaan huomioon ja ympäristö muotoillaan siten, että pihavarasto liittyy luontevasti ympäristöön. 1.1.5.2 Pihakatokset Kaikki kylmät katosrakenteet ovat pääsääntöisesti irti rakennusmassasta. Irrotuksella varaudutaan kylmien ja lämmitettyjen rakennelmien mahdollisille erilaisille liikkumisille. Rakennuksen seinään asennetaan aina (paitsi lasikatosten osalta) vesipelti, joka ulotetaan katoksen päälle ja joka estää veden pääsyn ulkoseinäpinnan ja katoksen välisestä liikuntaraosta. Katos kallistetaan valmistajan ohjeen ja ripustustarvikkeiden mukaan noin 1:20..25 seinään pain, ja katoksen alapuolelle, rousteilta suojaavan pellityksen alle asennetaan räystäskourut ja syöksytorvet, halkaisija 80mm. Kaikki katoksien pilarirakenteet ovat täyskiiltäviksi pintakäsiteltyjä kuumasinkittyjä teräspilareita, tai betonisilla tukirakenteella varustettuja yhdistettyjä poistumistieporras-, tasanne-, ja katosrakenteita. 1.1.5.3 Aidat ja tukimuurit Verkkoaidat Pihoja ympäröi osittain hitsattu lankaverkkoaita, silmäkoko 40x200mm (pystysuunta kapea). Tolpat vakiorakenteisia teräspylväitä 50x50mm pihasuunnittelijan määrityksen mukaan. Kaikki rakenteet kuumasinkittyjä ja maalattuja. Aidon korkeus 1000mm. Aitojen perustukset rakennesuunnittelijan ohjeen mukaan. Pääsääntöisesti aidoille betoniperustus, rakennesuunnitelmien mukaan. 11 / 32

Betonirakenteinen pihamuuri/tukimuuri/istuinmuuri. Aita ja tukimuuri suunnitellaan siten, että ne eivät muodosta liikenteen näkemäesteitä. Kaiteen korkeus ulkoportaissa, -luiskissa ja tasanteilla on Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeiden mukainen. Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen ja harhaanjohtamisen vaara on olemassa. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide. Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. Betoninen elementtimuuri perustetaan maanvaraisena geo- ja rakennesuunnitelmien mukaisesti. Alapuolen käsittelyn tulee kestää maata vasten. Pinnat, perustukset ja käsittelyt, sekä eristävät rakenteet geo- ja rakennesuunnitelmien mukaan. Hiotun aitaelementin sideaineen ja kiviaineksen laadut ja seossuhteet on määriteltävä tarkemmin mallielementin valmistuksen jälkeen. Kts. asemapiirustus/pihapiirustus, erikoispiirustus aidoista, rakennesuunnitelmat. 1.1.5.4 Alueen portaat, luiskat ja terassit Rakennuksen ulkopuoliset portaat ovat paikalla valettuja porrasaskelmia. Rakennuksen sisäänkäynneille johtaa luiskat inva-mitoituksella. Luiskat ovat paikalla valettuja teräsbetoniluiskia. Kateut luiskat ovat 1:12,5, ja kattamattomat 1:20. Pinta betonikivipäällysteinen 750x750, ulko-oven edessä kuumasinkitty liukuturvaritilä upotettuna betonikiveyksen tasoon, ritilän silmäkoko 16x100 (25/3). Jalkaritilöiden syvennykset varustetaan vedenpoistolla. Muut pinnat sileävalettua betonia. Pinnan luokkavaatimus 2. Muottina käytetään esim. filmipintaista vaneria (Wisa-form) tai vastaavaa. Valmiissa pinnassa ei sallita saumapurseita tai vastaavia pinnan epätasaisuuksia. Nurkkien valuvirheitä ei sallita. Valmiin pinnan värisävy on vaalea ja mahdollisimman tasainen. Muottisiteiden syvennykset jätetään näkyviin. Syvennykset siistitään. Avokaiteet ovat kuumasinkittyä terästä ja maalattuja. 1.1.5.5 Alueen pysäköintirakenteet Pysäköintipaikat sijoittuvat tontille asemapiirustuksen mukaisesti. Liikuntaesteisen pysäköintipaikan leveys on 3600 mm. Liikuntaesteisten paikat toteutetaan asemapiirustuksessa esitettyihin kohtiin sisäänkäyntiä. Kaikki uudet pysäköintipaikat (henkilökunnan pysäköintipaikat) varustetaan autolämmitystolpilla. Yleisperiaate lämmitystolpallisten pysäköintipaikkojen osalta on: yksi tolppa/ neljä autopaikkaa. Alueen pihalle toteutetaan saattoliikenteelle reitti, sekä busseille/ pienbusseille pysähdyt ja odotuspaikka, niitä ei varusteta lämmityspylväillä. Alueelle ei tule 12 / 32

sähköauton latauspaikkaa. Yläpihalle toteutetaan mönkijän ja mopojen pysäköintipaikkoja, joita ei varusteta lämmityspistokkeilla. 1.1.5.6 Erityiset aluerakenteet Ei ole. 13 / 32

1.2 TALO-OSAT Rakennuksen paloluokka on P1. Rakennusmateriaalien tulee täyttää Rakennustietosäätiön määrittelemä Rakennusmateriaalien päästöluokitus M1. 1.2.1 PERUSTUKSET Alustavan pohjatutkimuksen mukaan rakennus perustetaan teräsbetonisille paaluille Perusmuurit, peruspilarit ja -palkit ovat paikalla valettua teräsbetonia. 1.2.1.1 Anturat Teräsbetoni paaluanturat tehdään paikallavalettuina rakennesuunnitelmien mukaan. Pilari- ja seinäanturat ovat teräsbetonia. 1.2.1.2 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit Sokkelipalkit ovat teräsbetonisia elementtipalkkeja. Työ- ja liikuntasaumat, halkaisueristykset, vedeneristys ja salaojiin liittyvät aukot rakennesuunnitelmien mukaan. Kaikki piiloon jäävät tai tasoitettavat pinnat saavat olla raakavalua: Näkyviin jäävät betonipinnat ovat By MUO 2 luokan mukaisia. Muotit voivat olla vaneri- tai metallipintaisia, kuitenkin yhdenmukaisesti saman-tyyppisille pinnoille. Rakennuksen ulkopuoliset rakenteet erotetaan liikuntasaumalla rakennuksen perusmuurista. 1.2.1.3 Erityiset perustukset 1.2.2 ALAPOHJAT 1.2.2.1 Alapohjalaatat Lattiat tehdään kantavina teräsbetonielementeistä rakennepiirustusten ja rakennetyyppien mukaisesti huomioiden lämmön-, veden- ja kosteudeneristykset. Alustila on tuuletettu. Ryömintätilaa tulee olla min 1200mm. Tilaan koneellinen tuuletus. Ryömintätilaan kaksi huoltoluukku: Luukun koko on 8Mx8M. Luukun pitää olla ilmatiivis (kaasutiivis), asianmukaisesti eristetty ja täyttää asentamat palomääräykset (EI 60). Yleensä käytetään kaksoisluukkua, jotta hyvä lämmöneristävyys ja tiiveys saavutetaan. (Esim. Forssan Metallityöt OY Lattialuukku EI260). Varsinaisena palosuojana toimii tiivisteellinen saranoitu alaluukku. Valmistettu sinkitystä teräslevystä. Pohjamaalaus jauhepolttomaalilla. Mallissa 2 on lattiapinnoitteelle varaus, jonka paksuus huomioitava asennuksessa. Pintaluukku on 14 / 32

valmistettu 3 mm paksuisesta teräslevystä. Avaamisen helpottamiseksi luukussa on nostoreikä. Varastoissa maanvaraan rakennettu kantava reunavahvistettu laatta rakennepiirustusten mukaan. 1.2.2.2 Alapohjakanaalit Salaojitustason alapuolella ulottuvat kanavat, kaivot ja kuilut valetaan vesitiivistä betonista. Rakennuksen alapohjan alle asennetaan rakenne/ lvi-suunnitelmien osoittamassa laajuudessa ja osoittamiin paikkoihin radonputkisto. Putkisto viedään katolle ao. suunnitelmien mukaisesti. 1.2.2.3 Erityiset alapohjat Sisäänkäyntien edustalle valetaan betoniset siirtymälaatat. Sisäänkäyntien kohdissa jalkaritiläsyvennyksen, jotka viemäröidään. Hissikuilu. 1.2.3 RUNKO Radonpoistoputkisto. Lattiasyvennys/VSS: Väestönsuojan suojaoven kohdalle toteutetaan lattiasyvennys rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti. Syvennyksien tarvittavat peittorakenteet kevytrakenteisina, mutta tiiviinä, toteutetaan rakenne- ja rakennussuunnitelmien mukaisesti. Katettavan syvennyksen riittävästä ilmanvaihdosta ja riittävästä lämmityksestä ohjeistaa LVI-suunnittelija suunnitelmissaan. 1.2.3.1 Väestönsuojat Noudatetaan RT SM-21508 / Valtioneuvoston asetus väestönsuojista sekä RT SM- 21509 Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista. Tehdään määräysten mukainen S1-luokan teräsbetonirakenteinen väestönsuoja. Suojakoko henkilömäärän mukaan. Uudisrakennuksessa yhtä aikaa 481 oppilasta. Henkilöstöä lisäksi 50. Yhteensä siis 481+50=536 henkilöä. Toimistotyöajassa tunteja vuodessa 8x21x12=2016h, lomat 30x8h=240h, yhteensä 2016-240=1976h. Ylä- ja alakoulun tunteja vuodessa 5x190=950h. Käyttöaste tiloilla maksimissaan, jos koulun tilat ovat koko kaikki 5 tuntia käytössä 950/1976x100=48,1% Henkilöitä laskennallisesti käyttöasteen mukaan 0,481x536=258 henkilöä. Mitoitustarve oli 0,75m²/hlö eli 0,75x258=194m². 15 / 32

Liikuntasalissa on S1-väestönsuoja 133m². Koulun tiloissa tarvitaan lisäksi 61m² väestönsuojaa. Rakenteet teräsbetonia (paikalla valettu). Varapoistumisteinä sirpalesuojatut seinäluukut. Väestönsuojaan sijoitetaan tilaohjelman mukaisia tiloja (kirjaston toimisto ja sosiaalitila). Väestönsuojan kantavat rakenteet tehdään paikallavalettuina tai elementteinä rakennesuunnitelmien mukaan noudattaen väestönsuojia koskevia velvoittavia säädöksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Näkyvät seinä- ja kattopinnat ovat sileävalua. Väestönsuojan rakenteisiin ei saa tehdä muita kuin piirustuksissa esitettyjä työsaumoja, aukkoja, läpivientejä, syvennyksiä ym. varauksia. Vesi- ja kosteudeneristykset rakennepiirustusten mukaan. Urakoitsija hankkii ja asentaa ovet, luukut, sulkulaitteet, aukot, ilmanvaihtolaitteet kanavistoineen ja niiden suojaseinät yms. sekä asentaa putkiurakoitsijan hankkimat rakenteisiin tulevat vesi- ja viemärilaitteet. Sulkukammio varastoidaan muiden VSSlaitteiden kanssa väestönsuojaan. IV-urakkaan kuuluu jakokanaviston teko rauhan ajan käyttöä varten. 1.2.3.2 Kantavat seinät 1.2.3.3 Pilarit 1.2.3.4 Palkit Kantavat seinät tehdään teräsbetonista elementtirakenteisina tai paikallavalettuina. Kantavat pilarit ovat teräsliittopilareita tai teräsbetonipilareita. Palkit ovat teräsrakenteisia deltapalkkeja rakennesuunnitelmien mukaan. Palonsuojaus tehdään rakennesuunnitelmien mukaan yleensä betonoimalla ja palon-suojamaalilla. 1.2.3.5 Välipohjat Välipohjat ovat yleensä ontelolaattaelementtirakenteita, osittain paikallavalettuja teräsbetonilaattoja. 1.2.3.6 Yläpohjat Rakennuksen yläpohjan kantavat rakenteet ovat ontelolaattaelementtirakenteita. vesikattorakenteet puuta (pulpettikatot) rakennesuunnitelman mukaan. Päärakennusmassojen väliin jäävällä alueella on tasakattorakenne. 1.2.3.7 Runkoportaat Sisäportaat 16 / 32

Rakennuksen sisäporras ja uloskäytäväportaat ovat vakiotyyppisiä teräsbetoniportaita. Askelmien pinta mosaiikkibetonia. Kaiteet maalattuja teräspinnakaiteita. Ulkoportaat Uloskäytävien ulkoportaat ovat katettuja, elementtirakenteisia teräskierreportaita. Askelmat ruuturitilää. Kaiteen suojaosa teräspinnakaide. Käsijohde on hiottua ruostumatonta terästä Æ 32mm. Porrassyöksyn alapäässä syöksyn puolelta avattava, lukittuva sulkuportti. Kierreportaan teräsosat maalattuja. Kaiteet ja käsijohteet ks. Rakennustapaselostus kohta 1314 Tilakaiteet 1.2.3.8 Erityiset runkorakenteet Varsinainen hissikuilu teräsbetonia rakennesuunnitelman mukaan. Pystykuilurakenteet rakennesuunnitelman mukaan. 1.2.4 JULKISIVUT 1.2.4.1 Ulkoseinät 1.2.4.2 Ikkunat Ulkoseinien kantavat rakenteet ovat teräsbetonia. Lämmöneristeet: mineraalivillaa. Julkisivut ovat betonisandwich-elementtejä, ulkopinta sileävalettua betonia. Lasiseinät ovat teräs-lasirakenteita, teräsprofiilit kylmäkatkaistuja kokoteräsprofiileja. Lasitus kaksinkertainen umpiolasi, argon-täyte, lasit turvalasia. Sokkeleissa luokan A betonivalupinta. Puu-alumiini-ikkunat. Kaksipuitteinen, neliömallinen 2+2 lasinen sisään-sisään avautuva MSEL-tyypin puualumiini-ikkuna. Ikkunat ovat tehtaalla valmiiksi lasitettuja (ensimmäisen luokan float-lasia): Lasipaksuudet RT 38-10316 mukaisesti. Ikkunat ja sisäikkunat, joiden ikkunapenkki on matalampi kuin 700mm, ovat turvalasia. Sisimmässä lasissa selektiivikalvo. Sisäkarmit ja puitteet ovat tehdasmaalattua mäntyä, laatu V RT 41-10431 mukaisesti Karmin ulkopuoliset osat ja ulkopuitteet polttomaalattua alumiinia. Ikkunoiden U-arvo enint. 0,8 W/m²K koko ikkunarakenteella. Ikkunoiden vesipellitys RT 80-10632/4.1 "Peltikaistakiinnitys" mukaan, muovipinnoitettu teräspellit, pellin vahvuus 0.6mm. Pellillä yhtenäinen aluspelti. Hätäpoistumistieikkunoissa ovat kiinteät painikkeet. Kaikki luokkatilat varustetaan puitteiden väliin asennetuilla sälekaihtimilla. 17 / 32

Heloitus: ikkunavalmistajan vakioheloitus; tuuletusikkunat varustetaan pitkäsalvalla, kiinteällä painikkeella, sekä puitteet yhteen kytkevällä, vahvalla, auki pito laitteella; irtopainikkeita toimitetaan 1 kpl/huone, ikkunakilvet soikeita peitekilpiä. Saranoiden ja salpojen lukumäärä ja sijoitus ikkunan koon mukaan (RT 10096). Ikkunapenkit - maalattu betoni (elementti tasata ja maalata). Alumiinirakenteiset ulkoikkunat ja lasiseinät. Ikkunoiden karmit ovat kylmäkatkolla varustettua lyöntilistallista alumiiniprofiilijärjestelmää. Ikkunoiden U-arvo enint. 0,8 W/m²K koko ikkunarakenteella. Lasiseiniin liittyy avattavia alumiiniprofiili-ikkunoita, jotka ovat järjestelmään sopivia (sisään aukeavat tuuletusikkunat, ulos aukeavat savunpoistoikkunat). Lasiseinärakenteisiin liittyy myös ovia, joiden runko on lämpökatkaistua alumiiniprofiilia. Pintakäsittely: polyesteripulverimaalaus polttomaalattuna, pohjakäsittely kromatointi, alumiiniosissa jauhepolttomaalaus sävyyn. Kiinnikkeet maalataan lasiprofiilien sävyyn. 3K-lasitus, argon-kaasu ja selektiivipinnoite, U-arvo vähintään 0,6 W/m2K, välilistat TPS. Lasiseiniin liittyy julkisivulasiosia. Näissä lasina käytetään laminoitua 3+3 mm lasia. Lasin taustalle asennetaan pieniaaltoinen profiilipelti. Välitilan tuuletus varmistettava riittävillä raoilla ylhäällä ja alhaalla. umpiolasien asennuksessa ja tiivistyksessä noudatetaan ikkunatoimittajan kirjallisia ohjeita ja RT 41-10279 soveltuvin osin. Lasitus ja huomiomerkinnät ruutukoon ja RakMK F2 turvamääräysten mukaan. Teräs-lasiseinät ks. kohta 1241. Sisäikkunat ks. kohta 1311. Savunpoistoikkunat. Ulosaukeavat savunpoistoikkunat ja luukut ovat kaukolaukaistavia. varustetaan automaattisella savunpoistomekanismilla. Jokaisessa ikkunassa ja luukussa myös sulkupainikkeet sekä tuuletuspainikkeet. Aulatilojen savunpoisto toteutetaan savunpoistoikkunoilla. 1.2.4.3 Ulko-ovet Ovet ovat teräs-lasirakenteita, teräsprofiilit kylmäkatkaistuja kokoteräsprofiileja, lasit turvalasia, laseissa turvamerkinnät. Ovien u-arvo tulee olla pienempi kuin 1.0 W/m2K. 18 / 32

Ovet varustetaan kulunvalvonnalla ja sähkölukituksella. Pääsisäänkäynnin ja portaan ovet varustetaan avausautomatiikalla. Pääsisäänkäyntiväylillä kynnyskorkeudet max. 20 mm. Kynnys ruostumatonta terästä, kynnys luiskataan molemmin puolin siten, ettei siihen jää vaikeasti ylitettävää jyrkkää kulmaa. Kaikissa ovissa RST-potkupelti, ovensuljin, oven aukipitokoukku ja maahan kiinnitettävä oven aukipitotappi Oviin Abloy lukkorungot ja iloq-lukkopesät tai vastaava. Sarjoitus koulun ohjeiden mukaan. Kulunvalvotut ovet varustetaan tarvittavilla ylivientisuojilla ja putkituksilla sekä kulunvalvontavarusteilla (mukaan lukien moottorilukot). Kulunvalvonnan tarkemmat määritykset sähkösuunnitelmien mukaan. Lasitus 3-kertainen umpiolasielementti, umpiolasielementin uloimmat lasit karkaistuja tai laminoituja ovikaavion mukaan. Lasituslistat valmistajan vakioratkaisun mukaan. Lasitus ja huomiomerkinnät ruutukoon ja RakMK F2 turvamääräysten mukaan. Ovien ulko- ja sisäpuolelle yhtenäiset pulverimaalatut alumiinipeitelistat oven väriin. Tiivisteet ulko-ovissa silikonikumia. 1.2.4.4 Julkisivuvarusteet Talotikkaat ovat kuumasinkittyä, maalattua terästä. Ulkotikkaat tehdään rakennesuunnitelmien mukaan kuumasinkittyä terästä. Talotikkaiden sivujohteiden vapaa sisäpuolinen väli on vähintään 400 mm. Metallisten tikkaiden puolien väli on enintään 300 mm ja enintään kaksikerroksisen rakennuksen puisten tikkaiden puolien väli 400 mm keskeltä keskelle. Tikkaiden kiinnitysetäisyys seinästä tai seinän ulkonemasta on vähintään 200 mm. Alin puola sijoitetaan yleensä 1000...1200 mm:n korkeudelle maanpinnasta. Talotikkaat, joiden nousukorkeus on vähintään kahdeksan metriä, varustetaan jäätymistä vastaan suojatulla turvavyön kiinnityskiskolla tai selkäsuojuksella. 1.2.4.5 Erityiset julkisivurakenteet Rakennuksen julkisivut (länteen ja etelään) on verhoiltu rei itetyllä alumiini pellillä (aurinko-suojaus). Vertikaalinen aurinko-suojaus on ripustettu julkisivuun. Alumiinipelti on anodisoitu (väri: harmaa). Rei itetty pelti on valaistu (LED-nauha) takaapäin. ks. Julkisivut ja leikkaus 1.2.5 ULKOTASOT 1.2.5.1 Parvekkeet Ei ole. 19 / 32

1.2.5.2 Katokset Sade- ja sisäänkäyntikatokset Runko maalattua terästä, vesikaton rakenteet lisäksi puuta. Bitumikermikate. Katosten alapinta verhoiltu läpivärjätyllä ja maalatulla kuitusementtilevyllä. Ulkovarastot ja -katos ja jätekatos Pihojen yhteyteen rakennetaan kylmät piharakennukset, johon sijoitetaan polkupyöräkatos ja ulkovarastot. Piharakennusten alapohjana maanvarainen betonilaatta. Rakennusten runko kuumasinkittyä terästä, tehdasmaalattu. Ulkoseinät verhottu kuitusementtilevy tai peittomaalattu pystylautaverhous. Katon runko kertopuurakenteinen. Katon alapinta verhoillaan näkyviltä osiltaan läpivärjätyllä kuitusementtilevyllä. Ulkoportaat Ulkoportaat teräsbetonielementtejä, askelmapinnat, lepo- ja kerrostasot puuhierrettyä betonia. Sinkityt teräspinnakaiteet, pinnat lattaterästä. Käsijohteet lattaterästä. Pääsisäänkäyntioville rakennetaan ulkoluiskat ja sisäänkäyntitasot. Luiskien kaltevuus 1:20. Luiskat paikalla valettua betonia, puuhierto. Kynnyskorkeudet max. 20 mm. Kaiteet kuumasinkittyä lattaterästä. Kaikki ulkopuoliset teräsrakenteet ovat kuumasinkittyjä (ei rst) 1.2.5.3 Erityiset ulkotasot Pääsisäänkäynnin edus muotoillaan ovea kohti nousevaksi luiskamaiseksi betonikivipintaiseksi tasoksi pohjapiirustuksen mukaan. Sisäänkäynnin edustalla sähkölämmitys (SU) 1.2.6 VESIKATOT 1.2.6.1 Vesikattorakenteet Vesikaton rakenteet ovat puurakenteisia rakennetyyppien mukaan, paloluokka REI30. Lämmöneristys ja vedeneristys rakennesuunnitelmien mukaan. yläpohja: kantava runko ontelolaattaelementtejä, lämmöneristys puhallusvillaa, vesikatteen kantava runko puurakenteinen, vesikatteen alusta vedenkestävää vaneria. Ullakko osastoidaan EI15-rakentein ullakkopiirustuksen mukaan. Osastoivassa seinässä puurakenteinen EI15 ovi, ovi varustetaan välioven painikkeella ja sulkijalaitteella. 20 / 32

Lämmöneristeen/puurungon päälle tehdään puurakenteiset kulkusillat, leveys 600 mm. Kattoluukkujen kohdalle tikkaat. 1.2.6.2 Räystäsrakenteet Räystäät tehdään puurakenteisina. Räystäiden alapinnat verhoiltu läpivärjätyllä kuitusementtilevyllä. 1.2.6.3 Vesikatteet Vesikatteet rakennesuunnitelmien, muovipinnoitettu kuumasinkitty konesaumattu teräsprofiilipelti, joka varustetaan aluskatteella. Räystäät ja ulkopuolinen vedenpoisto. 1.2.6.4 Vesikattovarusteet Yläpohjavarusteet tehdään RakMK, F2:n turvallisuusmääräysten mukaisesti. Tarvittavat talotikkaat, hoitosillat, kaiteet ja lumiesteet ovat kuumasinkittyä pulveripolttomaalattua terästä, väri kuten vesikatteessa. Sijainti ja laajuus LVIsuunnitelman ja ARK vesikattopiirustuksen mukaan. Noudatetaan myös RT 85-10862. Puhaltimien jalustat pellitetään 0.7 mm vahvuisella kuumasinkityllä, muovipinnoitetulla teräspellillä PVDF-HB pinnoite. Räystäskouru 2-kertaiset puolipyöreä muovipinnoitettu (PVDF HB pinnoite), kuumasinkittyä teräspeltiä 0.8 mm, RT 85-11020, kuva 3 soveltaen, ulkopuoliset kannakkeet väri julkisivupiirustuksen mukaan; räystäskourun kiinnitys RT 85-11020 mukaan. Päärakennuksen siipien pitkien lappeiden räystäillä kourujen halkaisija 200 mm ja syöksytorvien 150mm, muualla kourut 150mm ja syöksytorvet 120mm. Kiinnitystarvikkeet kuumasinkittyjä tai ruostumatonta terästä. Syöksytorvet pvdfpinnoitettua teräspeltiä, alaosa kuumasinkittyä ja maalattua 2,5 mm teräsputkea. Syöksytorvet johdetaan suoraan sadevesiviemäriin. Syöksytorviin asennetaan saattolämmityskaapelit. Tarkastus-/huoltoluukku syöksytorvien alapäähän. Vesikatto varustetaan kattopollarein ja tarvittavilta osiltaan teräskulkusilloin. Pollarit ja kulkusillat kuumasinkittyä terästä ja maalattu katon sävyyn. Kattoluukut ja läpiviennit tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle harjaa, alalappeelle sijoittuvien läpivientien yläpuolelle tulee asentaa lumieste. Vesikaton varusteiden tulee olla katteeseen soveltuvia malleja. 1.2.6.5 Lasikattorakenteet Ei ole. 21 / 32

1.2.6.6 Kattoikkunat ja-luukut Kulku katon ontelotilaan järjestetään seinäluukkujen kautta iv-konehuoneesta. Osaan ontelotiloista kuljetaan vakiomallisten, teräsrakenteisten kattoluukkujen kautta. Luukut sinkittyjä ja maalattuja. Jokaiseen katon palo-osastoon yksi huoltoluukku. Iv-konehuoneesta lämmöneristetty luukku katolle (varapoistumistie) + tikkaat. 1.2.6.7 Erityiset vesikattorakenteet Ei ole. 1.3 TILAOSAT 1.3.1 TILAN JAKO-OSAT 1.3.1.1 Väliseinät Opetus-, työ- ja ryhmätilojen seinien ääneneristysvaatimus on 44 db, oppilashuollon tiloissa 55 db. Kantavat väliseinät betonirakenteisia rakennesuunnitelmien mukaan. Kevyet väliseinät pääosin levyrakenteisiaseiniä. Levyrakenteisten seinien runkona teräspeltiranka. Levytyksenä kuitusementtilevy 13 mm. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään pääosin kiviaineisina. Kaikkien käytettävien tasoitus-, vedeneristys-, kiinnitys- yms. materiaalien tulee olla keskenään yhteensopivia ja saman valmistajan tuotesarjaa. Kaikkia materiaaleja käytettäessä noudatetaan materiaalitoimittajan antamia ohjeita, ellei tässä työselosteessa mainita muuta. Väliseiniin rakennetaan tarvittavat vahvistukset laitteita, varusteita ja kalusteita varten. Aulojen, käytävien ja yhteisten oleskelutilojen ulkonurkissa kulmasuojat ruostumatonta terästä alakattoon saakka, ellei suunnitelmissa erikseen muuta mainita. Kulmasuojien reunat tehdään siten, ettei niistä muodostu teräviä reunoja joihin voisi viiltää itsensä. Laatoitettaviin pintoihin kosteussulkusively. Ääneneristys WC- sekä pesutilojen seiniin. Väestönsuojan väliseinät ovat betonirakenteisia. 1.3.1.2 Lasiväliseinät Puurakenteiset lasiväliseinät: 22 / 32

Luokkien ja ryhmätilan väliset lasiväliseinät ovineen ovat puurunkoisia, modulimitoitettuja elementtilasiseiniä. vakiorakenteinen lasiseinäjärjestelmä, runko 30x130 mm puuviilutettua mdf-profiilia. Lasit laminoituja turvalaseja RakMk F2:n mukaan, välissä ääneneristyskalvo. Lasien ääneneristävyys R w 40 db. Tehdasmaalaus arkkitehdin värisuunnitelman mukaan. Ovet järjestelmän mukaisia, huullettuja, maalattuja puu-lasiovia, ääniluokka 30 db. Lasipinnoissa turvaraidat. Ovissa laskeutuvat tiivistekynnykset. Teräsrakenteiset lasiväliseinät: Runko 50x20 mm maalattua teräsputkea. Lasit laminoituja turvalaseja RakMk F2:n mukaan, välissä ääneneristyskalvo. Lasien ääneneristävyys R w 40 db. Osa paloluokiteltuja, tyyppihyväksyttyjä E30 tai EI30 luokan palorakenteita. Paloluokitellut lasit kirkasta palolasia. Alumiinirakenteiset lasiväliseinät: Kirjaston ja opettajien työtilojen isot lasiseinät tehdään välilistattomana lasiseinäjärjestelmänä, jossa ylä- ja alalistat anodisoitua alumiinia. Ääneneristys koko rakenteelle R w 41 db. Lasit laminoituja turvalaseja RakMk F2:n mukaan 1.3.1.3 Erityisväliseinät 1.3.1.4 Kaiteet Akustinen siirtöseinä: Opetustilojen välissä ääneneristetty (db 46) akustinen siirtoseinä esim. St Auran Team siirtoseinä Aura SWG 600 ECO, 49 db, puuviilupäällystettyjä, akustisella rei'ityksellä. WC-tilan jakoseinä: Jakoseinä laminaattipintaista kosteuden kestävää lastulevyä, runko eloksoitua alumiiniprofiilia, ovessa WC-lukko. Teräspinnakaiteet, maalattu. Pinnat lattaterästä. Käsijohteet portaissa kahdessa tasossa, muutoin yhdessä. Käsijohteet öljyttyä tammea. 1.3.1.5 Väliovet Sisäikkunat-lasiseinät varustetaan tarpeen mukaan törmäyssuojilla. Ovet heloitetaan käyttötarkoituksen mukaan ja sarjoitetaan koulun ohjeiden mukaan. Oviin Abloy lukkorungot ja iloq-lukkopesät tai vastaavat. Kulunvalvotut ovet varustetaan tarvittavilla ylivientisuojilla ja putkituksilla sekä kulunvalvontavarusteilla (mukaan lukien moottorilukot). Kulunvalvonnan tarkemmat määritykset sähkösuunnitelmien mukaan. Luokkien ja opettajanhuoneen ja wc-tilojen ovet varustetaan sulkimilla. 23 / 32

Kulkureiteillä kynnysten korkeus max. 20 mm. Sisätilojen kynnykset tammea, kosteissa tiloissa RST-kynnykset. Sisäovet yleensä ovat puurakenteisia, laminaatti tai puuviilupintaisia vakiovalmisteisia huullettuja laakaovia. Puukarmit maalattuja tai viilutettuja. Opetus-, ryhmä- ja työtiloissa ovien ääneneristys 30dB, oppilashuollon tiloissa 2x35dB. Kynnykset laskeutuvia laahuskynnyksiä. Käytäväovet ja kirjaston ovi teräsprofiilirakenteisia lasiovia, joihin liittyy pieli- ja ylälasirakenteita. Palo-ovet teräs-lasirakenteisia E230- ja EI230-luokan ovia ja osa EI260-luokan umpipalo-ovia. Lasiovissa paloluokan mukainen kirkas palolasi. Ilmastointisuunnitelmien mukaisissa ovissa ovirako. Puu-lasiseinäisten luokkahuoneiden ovet ks. kohta 1311. 1.3.1.6 Erityisovet Märkätilojen ovet vakiorakenteisia lujitemuoviovia. Ovissa alumiiniset säätökarmit. 1.3.1.7 Tilaportaat Iv-konehuoneen sisäportaat tehdasvalmisteisia sinkittyjä teräsritiläaskelmaportaita. 1.3.1.8 Erityiset tilajako-osat Ei ole. 1.3.2 TILAPINNAT Pintamateriaalien tulee täyttää Rakennustietosäätiön määrittelemä. Kaikkien pintarakenteiden ja käytettävien kiinnitysaineiden päästöluokka on pääosin M1. 1.3.2.1 Lattioiden pintarakenteet Lattioiden pintarakenteet rakennetyyppien mukaan. Ks. myös 1322. Vedeneristeet RakMK C2:n määräyksiä ja RIL 107-2000 ohjeita noudattaen. Seinien vedeneristeet ja lattiapinnoitteen seinille nostot limitetään vesitiiviisti. Märkätiloissa kaadot 1:100 ja kaivojen ympärillä 1:50. Kaikki wc-tilat ovat märkätiloja. 1.3.2.2 Lattiapinnat Lattiat yleensä SisäRYL:n korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat ja varastotilat alinta laatutasoa. Lattianpäällysteet ulotetaan kiinteiden kalusteiden alle. 24 / 32

Aulatilojen lattiat muovimattoa. Fysiikan ja kemian luokkahuoneiden lattiat tiloihin sopivaa muovimattoa. Sisääntuloaula ja niihin liittyvät käytävätilat: keraaminen kuivapuristelaatta 600x600mm. Käytävissä yleensä riittävästi ääntä vaimentava muovimatto. Tuulikaapeissa ja sisääntuloissa lattiasyvennys + kuramatto Luokkahuoneiden, kirjaston ja työtilojen lattiat muovimattoa, nosto seinille 100mm. Märkätiloissa vesieristys + keraaminen laatta. Teknisissä tiloissa polyuretaanipinnoite. 1.3.2.3 Sisäkattorakenteet Aulatilojen ja luokkahuoneiden alaslasketut katot akustisia lasivillakattoja, ripustus T-kannatinlistajärjestelmän varaan. Ryhmätyötilojen ja kirjaston kattopinnat verhoillaan 50mm vahvuisella ripustetulla akustisella lasivillalevyllä. Märkätiloissa ripustettu akustinen lasivillalevy, pestävä, vakiovalkoinen, ripustus levyvalmistajan T-listajärjestelmän varaan. Teknisten tilojen katoista 50% reikäpeltipintaista teollisuusakustiikkalevyä. Huoltoluukut järjestelmän mukaisia luukkuja. 1.3.2.4 Sisäkattopinnat Kattopinnat yleensä SisäRYL:n normaalia laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Katot tasoitettuja ja maalattuja kattoja tai tasoitettuja, maalattuja kipsilevykattoja. Tiloissa, joissa on ulkoikkunat, tehdään alakattoon verhokiskosyvennys ulkoseinälle. Opetus-, ryhmä- ja työtilat: avattava moduliruutualakatto 600x600. Alakattolevyt huopapintaista vaimennusvillalevyä, piilolistakiinnitys. 80% kattopinnasta hyvin vaimentavaa ja loput kovempaa villalevyä. 1.3.2.5 Seinien pintarakenteet Märkätilojen seinät laatoitettuja. Fysiikan ja kemian luokkahuoneiden kalusteiden välitilat laatoitetaan. Kuvataideluokkien kalusteiden välitilat verhotaan laminaattipintaisella levyllä. Musiikki luokassa tuplaseinä. 25 / 32

1.3.2.6 Seinäpinnat Yleensä SisäRYL:n normaalia laatutasoa, laatoitettavat pinnat korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Levyseinät yleensä tasoitettuja ja maalattuja. Wc:t, siivoustilat: vedeneristys + keraaminen laatoitus. Käsienpesualtaiden ja tasoallaskalusteiden taustoissa vedeneristys + keraaminen laatoitus yleensä 1000x2400 mm alueella. Huom. Opetustilojen tasoallaskalustetta ympäröi laatoitus kokonaisuudessaan. Laatoitukseen ulkokulmalistat + päätelilistat (jos laatoitus ei kata koko seinää). Teknisten tilojen seinärakenteista 50% reikäpeltipintaista teollisuusakustiikkalevyä. 1.3.2.7 Erityiset tilapinnat Ei ole. 1.3.3 TILAVARUSTEET Noudatetaan kalustekaavioita, pohjapiirroksia, seinäprojektioita ja huoneselostusta. Uudet kiintokalusteet on esitetty pohjapiirustuksissa ja huoneselostuksessa. Kiintokalusteet varustetaan metallijaloilla ilman sokkelia. 1.3.3.1 Vakiokiintokalusteet Luonnontieteen luokkien sekä kuvataiteen koulukalusteet ovat vakiovalmisteisia, tarkoitukseen sopivia kalusteita. Kalusteet sijoitetaan pohjapiirrosten mukaan. Värit vakiovärejä. Aulan vaatekaapit ja vaatenaulakko kalustekaavion mukaan. Oppilaslokerikot ovat laminaattirunkoisia ja ovisia, lukittavia. Yksittäisiä lokeroja 500 kpl. Varastotiloissa hyllyköt, 7 hyllytasoa. 1.3.3.2 Erityiskiintokalusteet Siivoustilojen kalusteet ruostumatonta terästä ja jaloilla varustettu. Opetustilojen luokkakaapistot ovat lukittavia, laminaattipintaisia, ovellisia kaappeja. 1.3.3.3 Varusteet Vakiomalliset varusteet ja laitteet (opetustilat, siivous-, wc- ja pesutilat) Opetustiloissa tussitaulut, valkokankaat, välinekaapit, dataprojektorivaraukset. Ulkoikkunoissa rullaverhot, tuuletusikkunoissa sälekaihtimet. Luokissa ja muissa tiloissa, joissa on av-välineitä rullaverhot ovat 100 % pimentävää kangasta. Sähkötoimiset pimennysverhot sisääntuloaulassa. Osassa väliseinäikkunoita 26 / 32

rullaverhot. Sisäikkunoissa verhokiskot, verhot erillishankinta. Verhokiskot liukuineen kaikissa tiloissa. WC- ja pesutiloissa peilit. Jalkasäleiköt, tuulikaappimatot. Pikapalopostikaapit (sis. jauhesammuttimet) tehdasmaalattuna ympäröivän seinän sävyyn. Pesuhuoneissa ja WC-tiloissa käsipyyhetelineet ja pesuaineannostelijat. 1.3.3.4 Vakiolaitteet Normaalit koulun laitteet ja koneet. 1.3.3.5 Tilaopasteet Normaalit koulun opasteet. numerokilvet ja nimitekstit, opastetaulut koulun auloissa ulkoseinissä talon nimitekstit sekä ulko-opastetaulu pääsisäänkäynnin yhteydessä. Anodisoitu alumiini. Paikoitus- ja ajoalueet varustetaan liikennemerkein. 1.3.3.6 Erityiset tilavarusteet Ei ole. 1.3.4 MUUT TILAOSAT 1.3.4.1 Hoitotasot ja kulkurakenteet 1.3.4.2 Tulisijat ja savuhormit Ei ole. 1.3.4.3 Muut erityiset tilaosat Pysty- ja vaakahormit Näkyviin jäävät ilmanvaihto- ja viemäriputket vaikka kaikkia koteloita ei arkkitehdin työpiirustuksissa olekaan erikseen huomioitu. Kotelointi tehdään yleensä kipsilevyllä puu-/metallirungon varaan. Kotelon tasoitus + maalaus ympäröivien seinien tasoon. Märkätiloissa pystyhormit muurataan umpeen lapetiilimuurauksena. Kaikki eri palo-osastojen väliset hormit osastoidaan muuraamalla tai levyttämällä vaadittuun palonsuojatasoon. 1.3.5 TILAELEMENTIT Ei ole. 27 / 32