Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Suomen rehtoreiden, Opsian sekä Suomen Vanhempainliiton esitys perusopetuslain muuttamiseksi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen rehtorit, Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA sekä Suomen Vanhempainliitto esittävät kursiivilla merkittyjä muutoksia perusopetuslakiin jäljempänä esitetyin perusteluin. 36 Kurinpito Opettaja voi määrätä oppilaan tekemään yleishyödyllisiä tehtäviä jälki-istunnon aikana. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että oppilaan oma tai toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opetuksen järjestäjä ja huoltaja voivat sopia tämän säännöksen mukaisten rangaistusten sijaan sovittelusta. Sovittelun toteuttamisesta ja menettelytavoista määrätään tarkemmin 14 :n mukaisessa opetussuunnitelmassa. Mikäli sovittelu ei toteudu, opetuksen järjestäjä voi käyttää tämän säännöksen mukaisia rangaistuskeinoja. 36 b Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan aineen, esineen tai oppilaan poistaminen Rehtorilla ja opettajalla on oikeus perustellusta syystä ottaa esine tai aine pois oppilaalta ja tarkastaa oppilas sekä tällä olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei oppilaalla ole yllään tai mukanaan sellaisia esineitä tai aineita, joilla voitaisiin häiritä opetusta tai aiheuttaa vaaraa opetukselle tai turvallisuudelle. Oppilaan tarkastamiseen ja esineiden poisottamiseen turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Pois otetut esineet ja aineet on luovutettava huoltajalle tai, jollei siihen ole lain mukaan estettä, palautettava oppilaalle koulupäivän päätyttyä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, tarkastamisen tai esineen tai aineen poisottamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi, tarkastamiseksi tai esineen tai aineen poisottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.
2 (8) 36 a Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano Rehtorin evätessä oppilaalta oikeuden opetukseen huoltaja vastaa oppilaan noutamisesta kotiin. 31 a Oppilashuolto Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jonka käyttäytyminen on aiheuttanut jäljempänä 36 :n 1 momentissa tarkoitetun kurinpitorangaistuksen tai jolta opetus on evätty enintään kolmen työpäivän ajaksi 36 :n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Epäämisestä on välittömästi ilmoitettava kouluterveydenhuollolle sekä sosiaalitoimesta vastaavalle taholle. Saatuaan tiedon epäämisestä näillä tahoilla on velvollisuus ryhtyä seitsemän päivän kuluessa selvittämään oppilaan ja hänen perheensä hyvinvoinnin tila. Oppilaalle tulee tarvittaessa järjestää valvonta 36 :n 2 momentin tarkoittamien toimenpiteiden jälkeen ja aina 36 :n 3 momentin tarkoittamien toimenpiteiden jälkeen. Oppilaan velvollisuudet Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan tulee suorittaa tämän lain nojalla määrätyt rangaistukset kunkin lukukauden loppuun mennessä. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti, käyttäydyttävä asiallisesti ja pidettävä huoli omasta sekä oppimisympäristönsä siisteydestä. Oppilaan on vältettävä sellaista muihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa muiden turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa. Oppilaan velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot määräytyy vahingonkorvauslainsäädännön (31.5.1974/412) mukaisesti. 19 Opetuksen julkisuus Tässä laissa tarkoitettu opetus on julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.
3 (8) Perustelut: 36 Kurinpito sekä 36 a Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano Yleishyödylliset tehtävät ja sovittelu: Perinteistä jälki-istuntoa ei pidetä enää toimivana rangaistusmuotona. Tämän vuoksi ehdotetaan, että opettaja voisi jälki-istunnon aikana määrätä oppilaan tekemään yleishyödyllisiä tehtäviä ja että opetuksen järjestäjä ja huoltaja voisivat sopia nykyisten kurinpito- ja ojentamiskeinojen sijaan sovittelusta. Yleishyödyllisten tehtävien sekä sovittelun seurauksen tulisi olla opetussuunnitelman kasvatustavoitteita tukevia, oikeassa suhteessa tekoon sekä oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen hänelle sopivia. Yleishyödyllisiä tehtäviä olisivat esimerkiksi koulun piha-alueen siistiminen, penkkien asettelu koulun juhlasaliin, koulun kirjaston järjesteleminen tai väliin jääneiden tehtävien teettäminen luvatta poissaolleella oppilaalla. Sovittelun tai jälki-istunnon ja yleishyödyllisten tehtävienteon seurauksena oppilaan olisi kasvatuksellisesti tarkoitus ymmärtää tekonsa sekä se, miksi siitä seurasi rangaistus. Yleishyödyllisiä tehtäviä teettämällä sekä sovittelussa yhdessä huoltajien kanssa pyrittäisiin ohjaamaan ja kannustamaan oppilaan käyttäytymistä ja toimia jatkossa oikeaan suuntaan ja kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin toimiensa osalta. Sovittelun toteuttamisesta ja menettelytavoista määrättäisiin tarkemmin opetussuunnitelmassa. Sovittelu ei edellyttäisi palavereja, vaan sovittelu voisi tapahtua esimerkiksi puhelimitse tai kodin ja koulun välisillä sähköisillä yhteistyöalustoilla. Huoltajan suostumus sovittelussa päätetystä rangaistuksesta turvaisi oppilaan oikeusturvan. Sovittelu mahdollistaisi sen, että yhdessä huoltajan kanssa voitaisiin sopia myös oppilaan vapaa-ajalla toteutettava seuraamus. Sovittelussa sovittavia seurauksia voisivat olla esimerkiksi se, että oppilas ei osallistu leirikouluun, oppilaalta jää viikkoraha saamatta tietyltä ajanjaksolta tai oppilaalla on pelikielto tietyn ajanjakson ajan. Vastuu vapaa-ajalla toteutetusta seuraamuksesta ja sen valvonnasta olisi kodilla. Mikäli sovittelu tai siinä sovittu seuraamus ei toteutuisi, opetuksen järjestäjä päättäisi, edellyttääkö asia 36 :n mukaisten muiden kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttöä epäonnistuneen sovittelun sijaan. Opetuksen epääminen: 1.1.2012 voimaan tulleessa ns. sora-lainsäädännössä opiskelijan oikeus opetukseen voidaan evätä opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan tai opetusta kohtuuttomasti häiritsevän käyttäytymisen vuoksi kolmen työpäivän ajaksi. Myös perusopetuslaissa olisi perusteltua mahdollistaa rehtorin päätöksellä opetuksen epääminen enintään kolmen työpäivän ajaksi turvaamistoimenpiteenä.
4 (8) Voimassa oleva perusopetuslaki mahdollistaa opetuksen epäämisen jäljellä olevan työpäivän ajaksi tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka jos opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan oppilaan oikeus opetukseen voidaan evätä vain loppupäivän ajaksi, minkä johdosta oppilas osallistuu normaalisti opetukseen taas seuraavana työpäivänä. Epäämisen laajentaminen enintään kolmeen päivään mahdollistaisi tilanteen rauhoittumisen sekä kouluyhteisössä että opetuksesta evätyn oppilaan kannalta. Säännöstä esitetään lisäksi täsmennettäväksi niin, että opetus voitaisiin evätä myös siinä tapauksessa, että oppilaan oma turvallisuus kärsii hänen väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisensä vuoksi. Tällainen tilanne voisi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa oppilas viiltelee itseään opetuksen yhteydessä. Opetuksen epääminen olisi jatkossakin tarkoitettu äärimmäisen poikkeuksellisia tilanteita varten, jolloin oppilas vaarantaisi oman tai muiden oppilaiden tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien turvallisuuden taikka häiritsisi kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvää toimintaa. Kyseessä olisi turvaamistoimenpide eikä tarkoitus olisi, että sitä käytettäisiin tavanomaisena ojentamiskeinona. Säännös edellyttäisi, että oppilaan sekä hänen perheensä hyvinvointi olisi tarpeen selvittää tilanteissa, joissa oppilaan oikeus opetukseen on evätty. Kouluterveydenhuollolla sekä sosiaalitoimesta vastaavalla taholla olisi velvollisuus aloittaa selvittäminen seitsemän päivän kuluessa saatuaan tiedon epäämisestä, jotta oppilaalle ja perheelle voitaisiin mahdollisimman pian tarjota tarvittava apu ja tuki. Oppilaan avuntarve tulisi luokitella kiireelliseksi. Oppilas, jolta olisi evätty oikeus opetukseen, olisi epäämisajan huoltajien vastuulla. Opetuksen järjestäjä vastaisi siitä, että oppilaan palatessa kouluun varmistetaan, ettei hän ole jäänyt jälkeen opetuksessa. 36 b Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan esineen tai oppilaan poistaminen Oppilaat saattavat pitää mukanaan aineita, esineitä tai tarvikkeita, joita ei tarvita koulussa. Vaikkei aine tai esine olisi tarpeeton, ei sitä pelkästään tällä perusteella voida ottaa oppilaalta pois. Oppilas voi häiritä opetusta monin eri tavoin. Erilaisten lelujen tai laitteiden (esim. kännyköiden) käyttäminen tunnilla taikka välitunnillakin saattaa aiheuttaa häiriötä. Opettaja voi nykyäänkin pyytää oppilasta luovuttamaan opetusta häiritsevän esineen vapaaehtoisesti oppitunnin ajaksi esim. opettajan pöydälle, mutta opettajalla ei ole mahdollisuutta tarkastaa oppilaan koululaukkua tai ottaa sieltä opetusta häiritsevää esinettä pois. Tämän vuoksi esitetään, että opettajalla ja rehtorilla olisi oikeus ottaa pois opetusta häiritsevät ja turvallisuutta vaarantavat aineet ja esineet.
5 (8) Opettajalla ja rehtorilla olisi myös perustellusta syystä oikeus tarkastaa oppilas sekä hänellä olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei oppilaalla ole yllään tai mukanaan sellaisia esineitä tai aineita, joilla voitaisiin aiheuttaa vaaraa opetukselle tai turvallisuudelle. Tarkastamisen ja poisottamisen edellytyksenä olevalla perustellulla syyllä tarkoitettaisiin perustetta, jonka perusteella opettajalla tai rehtorilla olisi syytä epäillä, että opiskeluympäristön turvallisuuden ja häiriöttömyyden varmistamiseksi heidän olisi tarkastettava oppilas tai hänen hallussaan oleva tavara. Säännös antaisi opettajalle ja rehtorille oikeuden poisottamiseen ja tarkastamiseen, mutta ei velvoittaisi heitä siihen. Rehtorin ja opettajan tulisi aina arvioida myös omaa turvallisuuttaan. Opiskeluympäristön turvallisuuden varmistamiseksi on aina mahdollisuus menetellä kuten nykyisinkin ja pyytää esimerkiksi poliisi paikalle. Mikäli oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää tarkastamisen tai aineen tai esineen poisottamisen, säännöksessä esitetään, että rehtorilla ja opettajalla olisi oikeus käyttää sellaisia oppilaan tarkastamiseksi tai esineen poisottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voitaisiin pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Säännös vastaisi nykyiseen lainsäädäntöön sisältyviä määräyksiä häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistamisen osalta. Mahdollisuus puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen olisi tarkoitettu vain niitä poikkeuksellisia tilanteita varten, joissa muut toimenpiteet eivät ole auttaneet ja muiden oppilaiden tai opiskelijoiden oikeus opetukseen, työrauhaan tai turvallisuuteen vaatisi välittömiä toimenpiteitä. Rehtori ja opettaja voisivat käyttää tarkastettaessa oppilasta, oppilaan tavaroita tai poisottotilanteessa vastarintaa tekevää oppilasta kohtaan edellä mainituissa tapauksissa vain sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voitaisiin pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tarpeellinen keino voisi olla esimerkiksi oppilaan kiinni pitäminen. Käytettävät voimakeinot eivät oikeuttaisi tarpeettomaan tai liialliseen voimankäyttöön tai väkivaltaan. Poisottamiseen ja tarkistamiseen turvautuneen opettajan tai rehtorin tulisi antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle vastaavasti kuin nykyisessä lainsäädännössä edellytetään turvaamistoimien osalta. Oppilaalta poisotetut esineet ja aineet palautettaisiin koulupäivän jälkeen joko oppilaalle, mikäli tämä on lainsäädännön mukaan mahdollista taikka muussa tapauksessa oppilaan huoltajalle. 36 a Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano Rehtorin evätessä oppilaalta oikeuden opetukseen vastaisi huoltaja oppilaan noutamisesta kotiin. Opetuksen epääminen tulisi kyseeseen vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa oppilas vaarantaa oman tai muiden oppilaiden tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien turvallisuutta taikka häiritsee
6 (8) kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvää toimintaa. Tällöin on tärkeää, että huoltaja saisi tiedon asiasta ja mahdollisuuden keskustella tapahtuneesta sekä oppilaan että koulun henkilökunnan kanssa. Tämän johdosta oppilaan huoltajan tai huoltajan valtuuttaman henkilön tulisi hakea oppilas. Oppilas on todennäköisesti myös tilassa, jossa hänen ei ole hyvä olla yksin, vaan hän tarvitsisi jonkun tutun aikuisen läsnäoloa. 31 a Oppilashuolto Tilanteessa, jossa oppilaan oikeus opetukseen olisi tarve evätä, on tärkeää huolehtia siitä, että oppilas saa tarvittavia oppilashuollon palveluita. Koska opetuksen epäämisessä olisi kyse poikkeuksellisesta turvallisuutta uhkaavasta tai vaarantavasta tilanteesta, tulisi koulun ilmoittaa opetuksen epäämisestä kouluterveydenhuollolle sekä koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Tarvittaessa opetuksen epäämisen perusteena olevasta turvallisuutta uhkaavasta tai vaarantavasta tilanteesta tulisi ilmoittaa muullekin viranomaiselle, kuten poliisille. Kun epäämisestä ilmoitetaan kouluterveydenhuollolle sekä koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle, heidän olisi ryhdyttävä selvittämään oppilaan ja hänen perheensä hyvinvointi tarpeen mukaisella tavalla yhdessä muiden viranomaistahojen kanssa. Hyvinvointia selvitettäessä olisi arvioitava, tarvitseeko lapsi lääkärin tai muun asiantuntijan tutkimuksia. Tilanteessa, jossa huoltaja nimenomaisesti kieltää tutkimuksen tekemisen arvioitaessa lastensuojelun tarvetta, voidaan käyttää lastensuojelulain 28 :n mukaista tuomioistuimen lupaa lapsen tutkimiseen. Säännös on tarkoitettu lastensuojelulain esitöiden mukaan lastensuojeluviranomaisille keinoksi selvittää lapsen tilanne silloin, kun työskentely ei muutoin ole lainkaan päässyt alkamaan, vaikka lapsen etu sitä vaatisi. Luvan edellytyksenä on, että sosiaalityöntekijän saaman alustavan selvityksen perusteella lapsen lastensuojelun tarve tulisi selvittää, mutta riittäviä tutkimuksia lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi ei voida suorittaa huoltajien vastustuksesta johtuen. Lastensuojelulain 28 :ssä tarkoitetun luvan myöntäminen ei tarkoita sitä, että lapsen potilaslakiin perustuva oikeus määrätä hoidostaan sivuutettaisiin. Lapsen tahdon merkityksen ja hoitotoimenpiteen tekemisen yhteisymmärryksessä lapsen kanssa ratkaisee vasta lasta hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö hoitotilanteessa. Vaikka säännöksessä tarkoitettu lupa olisi annettu, tutkimusta ei voitaisi suorittaa silloin, kun lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön arvion mukaan riittävän kypsä ja omasta hoidostaan päättämään kykenevä lapsi itse vastustaa varsinaista hoitotoimenpidettä. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että oppilaalle, joka on määrätty poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta taikka jonka oikeus opetukseen on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, ei saa jättää ilman valvontaa. Tätä
7 (8) säännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että valvonnan järjestämisvelvollisuus ei olisi ehdoton, vaan oppilaaseen kohdistetun rangaistuksen antajan harkittavissa tilanteissa, joissa oppilas poistetaan luokasta. Mikäli oppilaan oikeus opetukseen evätään, oppilaan valvonta on tarpeellista siihen asti, kunnes oppilaan huoltaja on järjestänyt oppilaan hakemisen koulusta. 35 Oppilaan velvollisuudet Käytännössä kouluissa on koettu ongelmana se, että osa oppilaista ei suorita heille määrättyjä rangaistuksia. Opetuksen järjestäjällä ei ole tosiasiallisia keinoja puuttua tilanteeseen, mikäli oppilas ei esimerkiksi saavu suorittamaan hänelle määrättyä jälki-istuntoa. Oppilaalle on osassa tapauksista määrätty kirjallinen varoitus jälkiistuntojen suorittamatta jättämisestä. Tilanteen korjaamiseksi esitetään, että oppilaan tulisi suorittaa hänelle tämän lain nojalla määrätyt rangaistukset kunkin lukukauden loppuun mennessä. Säännösmuutoksella on tarkoitus tehdä selväksi, että saatujen rangaistusten suorittaminen kuuluisi oppilaan velvollisuuksiin ja annetut rangaistukset olisi suoritettava. Kasvatuksellisesti on tärkeää, että oppilas opetetaan niin kotona kuin koulussa pitämään huoli omasta sekä työskentely-ympäristönsä siisteydestä. Mikäli oppilas kieltäytyisi siivoamasta omia jälkiään, ei ole olemassa lainmukaisia keinoja hänen pakottamisekseen. Tällöin on kuitenkin mahdollista käyttää tämän lain mukaisia rangaistukeinoja osoittamaan oppilaan teon moitittavuus. Lisäksi oppilas olisi velvollinen korvaamaan sotkujen siivoamisesta aiheutuneet kulut yleisen vahingonkorvausoikeuden mukaisesti. Kirjaamalla lakiin, että oppilaan olisi vältettävä sellaista muihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa halutaan saattaa kaikille oppilaille selväksi, että laki kieltää yksiselitteisesti kaiken muiden häirinnän ja epäasiallisen kohtelun. Samalla viestitään, että tällaista ei tule hyväksyä eikä sallia muiden taholta, vaan siihen on välittömästi kaikkien puututtava. Jos oppilas rikkoo tai aiheuttaa vahinkoa koulun tai jonkun muun omaisuudelle koulupäivän aikana, hänen vahingonkorvausvelvollisuutensa ratkeaa vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti. Vahingonkorvauksesta voidaan kussakin tilanteessa sopia. Alle 18-vuotiaan vahingontekijän vahingonkorvausvelvollisuudesta sovittaessa otetaan huomioon muun muassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa sekä tekonsa tahallisuus. Mikäli yhteisymmärrykseen vahingonkorvauksesta ei päästä, ratkotaan asia viimekädessä oikeusteitse. Käytännöt, joita koulussa noudatetaan oppilaan omien jälkien siivoamisen sekä vahingonkorvaamisen suhteen, tulee tiedottaa oppilaille sekä huoltajille.
8 (8) 19 Opetuksen julkisuus Opetuksen julkisuutta ei esitetä muutettavaksi. Viimeaikaiset tapahtumat ovat tuoneet korostetusti esille tarpeen valtakunnallisen informaatio-ohjauksen antamisesta opetuksen järjestäjille siitä, mitä opetuksen julkisuus käytännössä tarkoittaa ja miten sitä voidaan rajata tai perustellusta syystä rajoittaa pääsyä seuraamaan opetusta. Käytännön ohjeistuksessa olisi lähdettävä siitä, että opetuksen järjestäjällä on oikeus pitää koulujen ovet lukittuna, kunhan ovella on ohjeistukset siitä, kuinka toimia, jotta pääsee sisälle. Lisäksi olisi tuotava esille, että jos opetusta tullaan seuraamaan, opetuksen järjestäjän edustajalla on oltava ensin mahdollisuus arvioida, onko perustellusta syystä tarve rajoittaa pääsyä seuraamaan opetusta. Saapuneen henkilön olisi siten ennalta ilmoitettava tulostaan koulun rehtorille, joka viime kädessä vastaa koulun toiminnasta. Opetuksen järjestäjällä, käytännössä koulun rehtorilla ja opettajilla, on oltava tiedossaan keitä koulun tiloissa kulloinkin oleskelee. Tietoa tarvitaan esimerkiksi tulipalon tai muun henkilöiden evakuoimista edellyttävän onnettomuuden varalta.