Kotikompostointi. Helppo ympäristöteko

Kotikompostointi Helppo ympäristöteko

Jätekukko Oy, 2009 Opas on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Savon Martat ry:n kanssa. Jätekukko Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tehtävä on hoitaa kunnille lakisääteisesti kuuluvia jätehuollon palveluita mahdollisimman edullisesti. Toiminta-alueella asuu yli 210 000 ihmistä. Yhtiön toiminta katetaan jätemaksuilla, verovaroja jätehuoltoon ei käytetä. Yhtiö ei myöskään jaa osinkoa osakkailleen.

Sisällysluettelo Kotikompostointi... 4 Mitä voi kompostoida... 5 Missä voi kompostoida... 6 Kompostin paikka... 7 Kompostorin hankinta... 8 Keittiöstä kompostoriin... 10 Seosaineet eli kuivikkeet... 12 Puutarhasta kompostiin... 14 Näin teet lehtikompostin... 16 Mitä kompostissa tapahtuu... 17 Kompostoitumisen vaiheet... 20 Mistä lierot tulevat?... 21 Usein kysyttyä... 22 Näin estät jäätymisen... 23 Kompostimullan käyttö... 26 Kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit... 29

4 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kotikompostointi Termit Biojäte Eloperäistä elintarvikeja puutarhajätettä, joka on kokonaisuudessaan biologisesti hajoavaa, kiinteää ja myrkytöntä. Elintarvikejäte Ruuan tähteitä, hedelmien ja juuresten kuoria, kahvin ja teen poroja ja muuta vastaavaa eloperäistä jätettä. Puutarhajäte Kasvien varsia, oksia, lehtiä, kukkia, juuria ja muuta vastaavaa eloperäistä jätettä. Kotitalouksien jätemäärästä noin kolmasosa on biojätettä. Jätetäyttöön joutuessaan biojäte hajoaa hapettomissa olosuhteissa ja muodostaa kasvihuoneilmiötä voimistavaa kaasua, metaania. Jätekukon toiminta-alueella syntyvä kotitalousjäte käsitellään Kuopion jätekeskuksella, jonka toimintaa ohjaava ympäristölupa edellyttää mm. tehokasta biojätteiden lajittelua. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan 67 % omakotitaloista kompostoi biojätettä. Pakottavaa velvoitetta kotikompostoinnille ei Jätekukon toiminta-alueella kuitenkaan vielä ole. Biojätteen lajittelu vähentää jätteen käsittelystä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Lajittelu mahdollistaa myös pidemmän tyhjennysvälin jäteastialle ja tuo säästöä kiinteistön jätemaksuihin. Biojätteiden omatoiminen kompostointi, kotikompostointi, vähentää jätteen kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja saa hyvän mielen lisäksi aikaan hyvää maanparannusainetta kotipuutarhaan. Kompostointi on myös mukava ja opettava toimintatapa koko perheelle, satsaus tulevaisuuteen. Tässä oppaassa viitataan Jätekukon toimialueen kuntien yhtenäisiin jätehuoltomääräyksiin, joiden mukaan kotikompostointi on biojätteiden ensisijainen käsittelymenetelmä. Ennen kompostointiin ryhtymistä kannattaa tarkistaa kunnan ympäristösuojeluja jätehuoltomääräysten kompostoinnista antama ohjeistus. Elintarvikejätteen kotikompostoinnista tulee tehdä kirjallinen ilmoitus Jätekukolle. Ilmoituksen tekeminen käy kätevästi valmiilla lomakkeella, joita saa mm. Jätekukon www-sivuilta ja asiakaspalvelusta.

Kompostointiopas kotitalouksille 5 Mitä voi kompostoida Pääsääntö on, että kaiken biojätteen voi kompostoida. Kompostiin ei saa laittaa mitään, mikä ei maadu tai mitään sellaista, joka haittaa kompostin toimintaa. Esimerkiksi muovi, metalli, lasi, tuhka ja kalkki eivät kuulu kompostiin. Muistilistaa biojätteistä Keittiöstä ruuantähteet kahvin ja teen porot hedelmien, perunoiden, juuresten, vihannesten ja marjojen kuoret ja perkaustähteet kananmunan kuoret kala- ja lihajätteet (kalanperkausjätteet) pienet luut pienet määrät paperia (suodatinpussit, pehmopaperit, kompostiastian suojapaperi) huonekasvien osat ja kukkamullat, leikkokukat Puutarhasta kasvien varret, lehdet, juuret ja kuihtuneet kukat ruoho ja pihan haravointijätteet oksasilppu olki ja sammal Ei tuhkaa kompostiin Tuhka nostaa kompostin ph-arvon ja hidastaa kompostoitumista, eikä sitä suositella laitettavaksi kompostiin. Puhdasta puuntuhkaa voi laittaa suoraan puutarhaan lannoitus- ja maanparannusaineeksi koristekasveille. Käyttömäärä: 10 litraa aarille (= 10 m x 10 m) korkeintaan kolmen vuoden välein. Hedelmien kuoret Tuontihedelmissä esiintyvät torjunta-ainepitoisuudet ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä ja hajoavat kompostoitaessa verraten nopeasti. Hedelmien kuorimassa myös laimenee muun kompostimassan joukkoon. Kotitaloudessa tuskin kertyy niin suurta määrää hedelmien kuoria, että se vaikuttaisi kompostin laatuun tai estäisi kompostimullan käytön edes vihannesmaalla.

6 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Missä voi kompostoida Muistathan, että aumassa tai kompostikehikossa ei saa kompostoida elintarvikejätettä elintarvikejätteistä syntynyt kompostimulta voidaan kuitenkin jälkikompostoida myös aumassa tai kompostikehikossa Kompostorissa Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan elintarvikejätteen kompostointi on sallittu vain tarkoitukseen sopivassa jyrsijäsuojatussa kompostorissa, jossa on sekä kansi että pohja tai pohjaverkko. Talviaikaan käytettävän kompostorin tulee lisäksi olla lämpöeristetty. Käytännössä tällaisessa kompostorissa voidaan kompostoida myös puutarhajätettä, mikäli sitä kompostoriin mahtuu. Kompostikehikossa Pelkän puutarhajätteen kompostointiin ei välttämättä tarvitse erillistä kompostoria, sillä puutarhajätettä voi kompostoida myös perinteisessä laudasta rakennetussa kompostikehikossa. Kompostikehikko kannattaa varustaa kannella, silloin kompostista haihtuu vähemmän vettä ja kompostoituminen on nopeampaa. Kompostikehikkoon kannattaa laittaa myös pohja tai pohjaverkko haittaeläinten, kuten myyrien ja hiirien estämiseksi, joskaan pelkkä puutarhajäte ei yleensä houkuttele haittaeläimiä. Aumassa Avo- eli aumakompostointi tarkoittaa kompostointia kasassa, ilman kehikkoa. Menetelmä sopii puutarhajätteelle silloin, kun jätettä tulee paljon kerralla. Aumassa kompostoituminen on hitaampaa kuin kompostikehikossa tai kompostorissa.

Kompostointiopas kotitalouksille 7 Kompostin paikka Kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan komposti on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille eikä ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta. Se voidaan kuitenkin sijoittaa hyväksytyissä rakennuslupapiirustuksissa merkittyyn, jätehuollolle varattuun tilaan. Muistilistaa paikan valintaan elintarvikejätteen vienti kompostoriin helppoa myös talvella riittävästi tilaa kompostin tyhjentämistä ja jälkikompostointia varten mahdollisuus kompostorista valuvan suotoveden hallintaan (kätevintä imeyttää maaperään) tuulensuojainen ja lämmin paikka, ei kuitenkaan paahteinen ei lähelle tuuletusikkunaa tai ilmastointikanavia vähintään 15 metrin etäisyys lähimpään kaivoon tai vesialueeseen naapurin kanssa voi sopia yhteisestä kompostin paikasta vaikka tontin rajalle

8 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kompostorin hankinta Vinkit Puutarhajätteille kannattaa varata erillinen noin 600 1 000 litran kompostori. Pelkkään elintarvikejätteiden kompostointiin nelihenkiselle perheelle riittää yleensä noin 200 300 litran kompostori. Liian pieni kompostori (suhteessa syntyvään jätemäärään) ei ehdi käsitellä kaikkea syntyvää biojätettä. Liian suuri kompostori (suhteessa sinne laitettavaan biojätteeseen) jäätyy talvella helpommin. Ison kompostorin (yli 400 l) voi tarvittaessa jakaa väliseinällä kahtia. Jätteet saavat rauhassa kompostoitua toisella puolella, samaan aikaan kun toista puolta käytetään. Tarvittaessa kompostoreita voi olla useampia. Kompostorin voi ostaa rauta- ja maatalouskaupoista, puutarhamyymälöistä ja marketeista. Markkinoilta löytyy useita erilaisia kompostorimalleja ja -merkkejä. Ennen kompostorin käyttöönottoa on hyvä perehtyä sen valmistajan antamiin käyttöohjeisiin, eri kompostorien välillä on eroja mm. ilmastoinnin säätämisessä. Kompostorin voi rakentaa myös itse esim. laudasta, vanerista, lujitemuovista tai metallista. Rakentamisessa kannattaa hyödyntää kierrätysmateriaaleja. Rakennuspiirustuksia löydät oppaan lopusta. Kompostorin koko Sopivan kompostorin valintaan vaikuttaa sekä syntyvän biojätteen määrä (1 5 l/hlö/viikko) että kompostorin toimivuus ja tyhjennysrytmi. Tilan tarve kasvaa, jos kompostoriin laitetaan elintarvikejätteiden lisäksi myös puutarhajätettä tai jos myös ns. jälkikompostointi tehdään kompostorissa. Riittävä lämpöeristys Ympärivuotisessa käytössä olevan elintarvikejätekompostorin tulee olla lämpöeristetty. Yleensä kompostorin talvi aikainen toimintavarmuus paranee eristeen paksuuden kasvaessa (vähintään 5 cm styrox). Lämpöeristys on seinien lisäksi syytä olla myös kannessa ja pohjassa. Lämpöeristeen tulisi olla suojattu siten, ettei se rikkoonnu helposti eikä ime itseensä kosteutta. Esimerkiksi styrox on syytä suojata vähintään muovilla tai kuitukankaalla. Riittävä ilmanvaihto Kompostorissa tulee olla toimiva ilmankierto, eli tarpeeksi monta riittävän kokoista ilma-aukkoa sekä ylä- että alaosassa. Ilmanvaihdon säädettävyys helpottaa kompostorin käyttöä. Ilma-aukot tulee olla suojattuna tiheällä kärpäsverkolla.

Kompostointiopas kotitalouksille 9 Jyrsijäsuojaus Elintarvikejätekompostorin tulee olla rakenteeltaan sellainen, etteivät jyrsijät pääse käsiksi jätteisiin. Seinien lisäksi kompostorissa tulee siis olla sekä kansi että pohja tai riittävän tiheä (0,7 cm) pohjaverkko. Omatekoisessa kompostorissa verkko laitetaan myös seiniin, mikäli seinissä on rakoja. Myös ilma-aukot tulee olla jyrsijäsuojattu. Suotoveden hallinta Kompostista valuu yleensä pieniä määriä jätteistä poistuvaa vettä, ns. suotovettä. Suotoveden hallintaa varten kompostorissa voi olla erillinen säiliö, mutta useimmiten suotovesi poistuu kompostorin alareunassa olevasta aukosta ja imeytyy maaperään. Jos mahdollista, suotoveden voi johtaa myös viemäriin. Helppokäyttöisyys Kevyt ja helposti avattava kansi helpottaa jätteiden vientiä kompostoriin ja kompostin hoitotöitä. Varmista, että kansi pysyy auki itsestään (myös tuulella). Lasten on helpompi käyttää kompostoria, jos sen eteen laitetaan erillinen koroke. Rakenteelliset ratkaisut voivat vaikuttaa myös siihen, miten helppoa kompostimassan sekoittaminen on käytön aikana. Huomio kannattaa kiinnittää myös kompostorin tyhjennettävyyteen. On hyvä, jos kompostorin seinä tai seinän osa on irrotettavissa kompostin tyhjennyksen ajaksi. Kestävät rakenteet Hyvä kompostori on valmistettu kauttaaltaan sään ja kulutuksen kestävästä materiaalista. Myös saranat, kiinnityssoljet ja ilmastoinnin säätöventtiilit ovat kestäviä ja toimivia.

10 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Keittiöstä kompostoriin Muistilista elintarvikejätteiden kompostointiin jyrsijäsuojattu, lämpöeristetty kompostori keittiöön lajitteluastia biojätteille seosaine kannellinen astia seosaineen säilytykseen sekä kauha talikko tai sekoitussauva kompostin sekoittamiseen lapio ja kottikärryt kompostorin tyhjentämiseen lämpömittari kompostin toiminnan tarkkailuun muovia tai pressu jälkikompostikasan peitoksi Tyhjän kompostorin pohjalle laitetaan ensin 10-20 cm kerros riittävän karkeaa seosainetta eli kuiviketta. Myös risuhake soveltuu hyvin kompostorin pohjakerrokseen ilmavuutta lisäämään. Lajittele biojäte keittiössä Keittiöön varataan erillinen lajitteluastia (sopiva koko yleensä 2 10 litraa) elintarvikejätteelle. Astian voi laittaa jätekaapin hyllylle tai oveen, jätevaunuun tai vaikka keittiön pöydälle. Astian suojana voi käyttää biohajoavaa pussia, tai sen pohjalle voi laittaa paperia tai kuoriketta kosteutta sitomaan, jolloin astia pysyy puhtaampana ja biojäte hajuttomana. Mitä ilmavammin biojätteet ovat astiassa, sitä helpommin ne kuivahtavat pinnaltaan ja pysyvät hajuttomina. Tiivistä kantta astiaan ei siis kannata laittaa. Astian lähelle kannattaa kiinnittää lajitteluohjeet. Halkaisemalla perunat, murskaamalla kananmunankuoret ja pilkkomalla isoimmat biojätteet pienemmiksi, nopeutetaan niiden kompostoitumista. Lajitteluastian tyhjentäminen Keittiön lajitteluastia tyhjennetään kompostoriin tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran viikossa. Tyhjennyksen yhteydessä biojätteiden päälle lisätään aina seosainetta. Jos biojätettä tuodaan kompostoriin kerralla isompi määrä, se kannattaa sekoittaa kompostin pintakerroksiin ennen seosaineen lisäämistä.

Kompostointiopas kotitalouksille 11 Tarkkailu Kun kompostoriin on kertynyt riittävästi jätettä, kompostoituminen alkaa melko nopeasti, jo muutaman päivän sisällä. Kompostorin toiminnan tarkkailu käy kätevästi lajitteluastian tyhjennyksen yhteydessä. Toimiva kompostori on lämmin eikä haise pahalle. Toimivaa kompostoria ei tarvitse sekoittaa. Ongelmia Kompostoijan on huolehdittava, että komposti on riittävän ilmava, kostea sekä sisältää sopivasti ravinteita ja että komposti saavuttaa tarvittavan lämpötilan. Kun biojätettä ja seosainetta käytetään sopivassa suhteessa, ei ongelmia yleensä ilmene. Sivulta 22 alkaen on toimintaohjeita yleisimpiin ongelmatilanteisiin. Kompostorin tyhjentäminen Tyhjentäminen on ajankohtaista viimeistään siinä vaiheessa kun kompostori on täynnä. Parasta kuitenkin olisi ajoittaa tyhjentäminen syksyyn, jolloin tehdään tilaa talven biojätteille. Toinen tyhjennyskerta kannattaa ajoittaa kevääseen, jolloin kompostori yleensä on talven jälkeen täynnä. Periaate on, että kompostia voidaan poistaa vasta kun se on ollut kompostoitumassa niin kauan, ettei siitä enää erotu elintarvikejätteen rakennetta. Lämpökompostorissakin biojätettä on yleensä kompostoitava vähintään kaksi kuukautta. Käytännössä kompostorista tyhjennetään vain alin kerros, jossa biojäte on jo hyvin kompostoitunutta. Pinnalla oleva tuoreempi biojäte siirretään väliaikaisesti syrjään tyhjennyksen tieltä. Tyhjennyksen jälkeen se nostetaan takaisin kompostoriin. Jälkikompostointi Kompostorista poistettua kompostimassaa on hyvä jälkikompostoida toisessa kompostorissa, kompostikehikossa tai avokompostissa puoli vuotta tai talven yli. Suojaa avokomposti rei itetyllä muovilla. Täysin kypsäksi kompostoituminen vaatii yleensä aikaa vieläkin enemmän.

12 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Seosaineet eli kuivikkeet Käytä riittävästi hyvälaatuista kuiviketta Sopiva seosaineen määrä riippuu sekä biojätteen määrästä ja kosteudesta että seosaineen laadusta. Ohjeellisena seosaineen määränä voidaan pitää 20 40 % biojätteen määrästä. Eli jos biojätettä laitetaan kompostoriin 5 litraa viikossa, seosainetta tarvitaan 1 2 litraa viikossa ja 4 10 litraa kuukaudessa. Liiallisesta seosaineen käytöstä ei aiheudu merkittäviä ongelmia, kompostori kuitenkin täyttyy nopeammin ja kompostimassa saattaa muuttua kuivaksi. Liian vähäinen seosaineen käyttö sen sijaan aiheuttaa helposti mm. hajuongelmia. Seosaine on kätevin sijoittaa helppokäyttöiseen, kannelliseen ja säänkestävään astiaan kompostorin viereen. Siitä se on helppo annostella kompostoriin esimerkiksi muovisella kauhalla. Kuiva seosaine ei jäädy talvella astiaansa. Elintarvikejätteen kompostointiin tarvitaan aina hyvän kompostorin lisäksi seosainetta. Seosaine parantaa kompostimassan ilmavuutta, sitoo sen sisältämää kosteutta ja ravinteita sekä nopeuttaa biojätteen hajoamista. Kompostoriin vietyjen biojätteiden säännöllinen peittäminen seosaineella vähentää hajuja ja kärpäsiä. Seosaine lisää myös hiiltä typpipitoiseen elintarvikejätteeseen. Aloittavan kompostoijan kannattaa aluksi käyttää seosaineena valmiita kaupan säkitettyjä kuorikkeita. Kun kompostoinnin niksit on opittu, on helpompi kokeilla erilaisia seosaineita ja niiden sekoituksia ja löytää niistä oman suosikkinsa. Seosaineita voi ostaa valmiina tai kerätä puutarhasta Pihan haravointijäte Kuivia puiden lehtiä, pieniä oksanpätkiä, neulasia, kuivaa ruohoa/heinää, sammalta ja muuta pihakariketta. Pihan haravointijäte on edullinen ja käyttökelpoinen seosaine ja sitä kannattaakin varastoida kuivana talvea varten. Haravointijäte tekee kompostista ilmavaa ja multaista. Puiden ja pensaiden lehdet eivät yksinään ole hyviä seosaineita, koska ne muodostavat kompostiin levymäisiä ilmattomia kerroksia. Lehtiä voi kuitenkin käyttää sekoitettuna muihin seosaineisiin. Tuore kasvijäte ei ole seosainetta, ominaisuuksiltaan sen voi rinnastaa elintarvikejätteeseen. Kuorike Lehti- ja havupuiden rouhittu kuori. Kuorike sopii hiilipitoisena hyvin typpipitoisen talousjätteen seosaineeksi. Kuorike on myös ilmavaa ja sitoo hyvin hajua ja kosteutta. Myynnissä oleviin kuorikkeisiin on yleensä lisätty turvetta, joka parantaa entisestään kuivikkeen kosteuden ja ravinteiden sitomiskykyä. Havupuiden pihkainen

Kompostointiopas kotitalouksille 13 kuori voi maatua hitaasti, mutta se ehkäisee kärpästen lisääntymistä kompostissa. Kuorike sopii hyvin myös kompostikäymälöihin. Turve Karkea, lannoittamaton ja kalkitsematon turve. Turve sitoo tehokkaasti hajua ja kosteutta ja maatuu nopeasti. Se on kuitenkin hienorakenteista ja tiivistyy helposti. Turve vaatiikin seurakseen karkeampaa seosainetta, esimerkiksi kuoriketta, kutterinlastua tai puuhaketta. Kutterinlastu Kuivasta puusta höylätty lastu. Kutterinlastu kuohkeuttaa kompostia ja pitää hyvin ilmavuutta yllä, mutta hajoaa hitaasti. Joukkoon kannattaa lisätä esimerkiksi turvetta sitomaan kosteutta ja ravinteita. Lahonsuoja-aineilla tai muuten käsiteltyä puuta ei pidä laittaa kompostiin. Hienojakoinen sahanpuru tiivistyy kompostissa liikaa eikä sido kosteutta tai ravinteita. Sitä voi käyttää pieniä määriä karkeamman seosaineen kanssa. Puuhake Lehti- ja havupuun oksat haketettuna/silputtuna. Puuhake kompostoituu hyvin, se ei pölyä eikä jäädy talvella seosaineastiaan. Se imee hyvin kosteutta ja varsinkin havupuuhake neutralisoi hyvin ammoniakkia. Lehtipuuhake hajoaa havupuuhaketta nopeammin. Puuhakkeen suositeltava raekoko seosaineena on 1 2 cm. Vanha komposti Vanhaa kompostia voi käyttää seosaineena, mikäli seassa on vielä maatumatonta ainetta. Yksin käytettynä se ei yleensä ole hyvä seosaine. Toisaalta vanhan kompostin sisältämä sädesienirihmasto nopeuttaa maatumista ja vähentää kärpästen esiintymistä. Olki ja ruoko Olki ja ruoko ovat silputtuna hyvää seosainetta. Ne hajoavat kuitenkin hitaasti. Kananmunakennot Kartonkiset kananmunakennot hajoavat silputtuna kompostissa melko nopeasti. Ne sitovat kompostista kosteutta ja ravinteita ja toimivat näin seosaineen tapaan.

14 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Puutarhasta kompostiin Puutarhajäte katteena Osan syntyvästä puutarhajätteestä voi käyttää sellaisenaan katteena istutusten alla tai kasvimaalla. Esimerkiksi tuore ruohosilppu on alkukesästä erinomaista kateainetta pensaskasvustojen alle ja kasvimaalle. Kaikkea ruohosilppua ei nurmikoltakaan kannata haravoida pois, vaan osan voi jättää nurmikolle lierojen ruuaksi. Puiden lehdet voi syksyllä silputa ruohonleikkurilla nurmikolle, ja osan voi viedä suoraan kasvimaalle. Kasvimaalle ne levitetään 10 cm katteeksi tai muokataan kevyesti pintamaahan. Lehdet ovat yleensä lahonneet kevääseen mennessä niin, että ne eivät syvemmällekään muokattuna haittaa kasvien kasvua. Puutarhajätettä voidaan kompostoida lämpökompostorissa, eristämättömässä kompostorissa, kompostikehikossa tai avokompostissa. Kompostin pohjalle laitetaan ilmastointikerrokseksi risuja, haketta tai salaojaputken pätkät. Seuraavaksi lisätään puutarhajätettä sitä mukaa, kun sitä puutarhasta syntyy. Kompostin kokoamisvaiheessa kannattaa muistaa, että kompostoituminen vaatii kosteutta, ravinteita ja ilmaa. Samantyyppistä jätettä ei kannata laittaa kovin paksua kerrosta. Paras lopputulos saavutetaan, kun komposti kootaan kuten täytekakku: erityyppisiä jätteitä kerroksittain, kutakin enintään 10 cm kerros. Kuivien jätteiden päälle lisätään tarvittaessa vettä kastelukannulla. Kuivat puutarhajätteet sisältävät yleensä vähän typpeä, joten sitä voidaan lisätä kompostiin vihreänä ruohojätteenä, kananlantarakeina, nokkosvetenä, ureana tai kaupallisina kiihdytinaineina. Kompostoitumista nopeuttaa vanhan, osittain maatuneen kompostin tai puutarhamaan lisääminen kompostiin. Myös elintarvikejätekompostorista tyhjennetyn kompostimassan jälkikompostoiminen puutarhajätteen seassa nopeuttaa puutarhajätteen kompostoitumista.

Kompostointiopas kotitalouksille 15 Jätettä tulee olla riittävästi, että kompostoituminen alkaa. Avokompostista kannattaa tehdä vähintään kuution kokoinen: 1,2 metriä korkea ja leveä, pituutta kasalla voi olla tarpeen mukaan. Kompostin peittäminen estää kompostin kuivumisen ja vettymisen sekä ravinteiden huuhtoutumisen kompostista. Kompostikehikkokin kannattaa peittää, esimerkiksi laudoilla, pellillä tai rei itetyllä muovilla. Avokompostin päälle laitetaan kerros turvetta tai multaa sitomaan kosteutta ja ravinteita sekä lehti- tai olkipeite pitämään lämpö kompostissa. Syyssateilta avokomposti peitetään rei itetyllä muovilla, jonka helmat jätetään irti maasta. Puutarhajätekompostin hoito Puutarhajätekomposti vaatii myös hoitoa. Tärkein hoitotyö on kompostin kääntäminen. Eristämättömässä kompostorissa tai avokompostissa lahoaminen on nopeinta kompostin keskiosassa ja reunaosat jäävät usein lahoamatta. Kääntövaiheessa reunaosat käännetään kompostin keskelle maatumaan. Kääntäminen on tärkeää myös silloin, kun samantyyppisiä jätteitä on kokoamisvaiheessa laitettu kompostiin liian paksuja kerroksia. Kääntäminen sekoittaa kerroksia, ja tarvittaessa kompostia voi samalla kastella ja lisätä ravinteita. Komposti käännetään 1 3 kertaa kesässä. Ensimmäinen kääntäminen tehdään kompostin sulamisen jälkeen keväällä, toinen mahdollisesti kesällä ja kolmas syksyllä. Kääntäminen tehdään kun kompostin lämpötila sen sisäosissa on laskenut ympäristön lämpötilan tasolle. Kuuman kompostin pöyhiminen häiritsee kompostoitumista ja aiheuttaa ravinteiden haihtumista. Kompostin kääntäminen on helppoa kaksi- tai useampiosaisessa kompostorissa. Jäte käännetään aina seuraavaan kompostorin lokeroon, kunnes se on valmista puutarhassa käytettäväksi. Avokomposti käännetään uuteen kasaan vanhan kasan vierelle. Kompostin kosteutta tarkkaillaan kesän aikana, ja tarvittaessa sitä kastellaan.

16 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Näin teet lehtikompostin Tarvitset eristämättömän kompostorin tai kompostikehikon (lehtiä voi kompostoida myös avokompostissa) oksahaketta tai salaojaputkia puiden lehtiä, mukana voi tietenkin olla muutakin haravointijätettä kanankakkarakeita, 1 litra / kottikärryllinen lehtiä vettä monta kastelukannullista puutarhamultaa pihan laita-alueilta (vanhat lehtikasat), tai puoliksi palanutta vanhaa kompostia (ei saa erottua elintarvikejätteitä) tai puutarhan vanhaa multaa Tee näin (Tässä ohjeessa kompostin pohja noin 1 m x 1 m) 1) Laita kompostin pohjalle 10 cm:n kerros oksahaketta tai kaksi salaojaputkea rinnakkain. Myös risut ja oksanpätkät käyvät, mutta ne hidastavat kompostin kääntämistä jatkossa. 2) Laita hakkeen päälle noin 10 cm kerros puiden lehtiä. 3) Ripottele lehtien päälle kaksi-kolme lapiollista multaa. 4) Seuraavaksi toinen noin 10 cm:n kerros puiden lehtiä. 5) Ripottele pinnalle noin 1 litra kanankakkarakeita. 6) Kastele vedellä, noin 1 2 kastelukannullista. 7) Aloita uudelleen kohdasta 2. 8) Päällimmäiseksi kerrokseksi laitetaan 20 cm lehtiä. 9) Keväällä toukokuussa, kun komposti on sulanut, se käännetään ensimmäisen kerran. Mikäli komposti on kuivaa, sitä kastellaan kääntämisen yhteydessä. 10) Loppukesällä, elokuussa komposti käännetään toisen kerran. 11) Syksyllä kompostimassan pitäisi olla jo melko hyvin maatunutta, eikä siitä erotu enää lehtien rakennetta. Tällaista kompostimultaa voi käyttää maanparannusaineena kasvimaalla tai laittaa marja- ja koristepensaiden ja puiden juurelle katteeksi (10 15 cm:n kerros).

Kompostointiopas kotitalouksille 17 Mitä kompostissa tapahtuu Komposti on pieneliöiden työmaa Kompostoituminen on lahoamista, eli biojätteen hajoamista hapellisissa olosuhteissa mikrobitoiminnan ansiosta. Sama hajoamisprosessi tapahtuu luonnossa maan pintaosassa olevalle kuolleelle kasvijätteelle. Mikrobit eli pieneliöt hajottavat eloperäisen jätteen hiilidioksidiksi, vedeksi, humukseksi ja ravinteiksi. Kompostissa jätteen hajottamisen aloittavat sienet, sädesienet ja bakteerit. Lierot ilmestyvät kompostiin vasta jälkikypsymisvaiheessa, kun massan lämpötila on laskenut riittävän alhaiseksi. Pieneliöt tarvitsevat happea, kosteutta ja ravinteita Jätteet ja maaperä sisältävät luonnostaan biojätteen hajoamiseen osallistuvia pieneliöitä. Kompostissa pieneliöiden hajotustyölle luodaan hyvät olosuhteet, joten jätteet hajoavat nopeammin kuin luonnossa. Hajotustyön onnistumiseksi pieneliöt tarvitsevat jätteen lisäksi sopivasti happea, ravinteita ja kosteutta. Happi Jätteen hajoamisen eli lahoamisen saavat aikaan happea käyttävät (aerobiset) pieneliöt. Kompostorin rakenteella, kompostoitavien jätteiden koostumuksella ja seosainevalinnalla voidaan vaikuttaa kompostin ilmavuuteen eli hapen riittävyyteen. Kompostorissa tulee olla toimiva ilmankierto, eli tarpeeksi monta riittävän kokoista (jyrsijäsuojattua) ilma-aukkoa. Ilmankierron varmistamiseksi kompostorin pohjalle on hyvä laittaa kerros ilmavaa seosainetta. Puutarhakompostoriin voi laittaa myös salaojaputkia noin puolen metrin välein.

18 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Liian suuret kompostit voivat sisäosiltaan muuttua ilmattomiksi. Esimerkiksi avokompostin korkeus ja leveys kannattaa olla korkeintaan 120 cm, pituutta kompostilla voi olla jätemäärän mukaan enemmänkin. Mikäli kompostissa on niukasti happea, lopettavat happea käyttävät pieneliöt toimintansa ja kompostin valtaavat hapettomissa olosuhteissa toimivat anaerobiset bakteerit. Jätteen hajoamista hapettomissa olosuhteissa kutsutaan mätänemiseksi. Mätäneminen aiheuttaa hajuhaittoja sekä metaanipäästöjä ilmakehään. Hapeton komposti on yleensä liian tiivis tai liian märkä. Kompostoitaessa märkää ja tiivistä elintarvikejätettä, tulee sen seassa käyttää riittävästi seosainetta eli kuiviketta. Kompostimassan sekoittaminen ja seosaineen lisääminen parantaa tiiviin kompostin ilmavuutta. Kosteus Pieneliöt tarvitsevat toimiakseen myös sopivasti kosteutta. Komposti on sopivan kosteaa, kun osittain lahonnutta kompostimassaa kädessä puristettaessa siitä irtoaa vain muutama vesipisara. Liian kuivassa kompostissa jäte ei kompostoidu. Talousjätekompostin kuivuudesta kertoo noin 20 30 cm syvyydessä oleva harmaa tuhkamainen rihmastokerros. Kerros voi olla merkki myös kompostin korkeasta lämpötilasta. Myös muurahaiset ovat merkki kuivasta kompostista. Puutarhajäte on yleensä kuivaa, joten puutarhakompostia on hyvä kastella sen kokoamis- ja kääntövaiheessa. Liian märkä komposti on ilmaton, ja kompostoituminen muuttuu mätänemiseksi. Elintarvikejäte on usein liiankin kosteaa, joten kompostoituakseen se tarvitsee joukkoonsa riittävästi kuivaa seosainetta.

Kompostointiopas kotitalouksille 19 Ravinteet Pieneliöt käyttävät eloperäisiä jätteitä ravintonaan. Tärkeimmät pieneliöiden tarvitsemat ravinteet ovat typpi (N) ja hiili (C). Hiiltä pieneliöt tarvitsevat toimintojensa ylläpitämiseen ja typpeä solujensa rakennusaineena. Hiilen ja typen keskinäisellä suhteella on vaikutusta kompostoitumisen onnistumiseen. Niukkatyppisessä kompostissa kompostoituminen on hidasta. Mikäli typpeä on runsaasti, osa siitä voi haihtua ilmaan ammoniakkina. Kompostin ravinnetasapainoa voidaan säädellä erityyppisillä jätteillä. Kuiva puutarhajäte, kuten haravointijäte ja puuhake sisältävät runsaasti hiiltä, mutta vähän typpeä. Typpeä voidaan lisätä kastelemalla kompostia ureatai nokkosvedellä tai käyttämällä kiihdytinaineita. Elintarvikejätteissä ja tuoreissa kasvijätteissä typpeä on runsaasti, joten ne vaativat seurakseen hiilipitoisempaa seosainetta. Lämpötila kuvaa kompostin vaiheita Pieneliöiden elintoiminnoista vapautuu hajottamistyön sivutuotteena lämpöä. Toimivassa kompostorissa lämpötila nousee muutamassa päivässä jopa yli 50 asteeseen ja jätteet painuvat vähitellen kasaan. Hajoamisen seurauksena jopa puolet jätteiden painosta voi hävitä kahdessa viikossa.

20 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kompostoitumisen vaiheet Kompostoitumisen eri vaiheita voi tarkkailla mittaamalla kompostin lämpötilaa. Lämpenemisvaiheessa kompostin valtaavat bakteerit ja sädesienet. Kun jätettä lisätään säännöllisesti vähän kerrassaan, kuten useimmiten tapahtuu, kaikkein päällimmäisenä kompostissa on lämpenemisvaiheessa oleva kerros. Hyvin toimiva komposti lämpenee muutamassa päivässä 40 50 ºC. Kun lämpötila on noussut ylös, alkaa kuumavaihe. Ensimmäisen vaiheen hajottajat väistyvät, ja kompostin valtaavat kuumiin oloihin erikoistuneet bakteerit ja sädesienet. Ne käyttävät ravinnokseen kompostin helposti hajoavia ravintoaineita, kuten sokereita ja rasvoja. Kuumavaiheessa kompostin lämpötila voi nousta jopa 85 ºC:een. Korkea lämpötila ei sinänsä ole osoitus hajotustoiminnan nopeudesta, sillä nopeinta hajoaminen on +35 50 ºC:ssa. Kuumavaihe kestää enintään muutamia viikkoja. Kun helpommin hajotettava ravinto alkaa loppua, kompostin lämpötila alkaa laskea, ja siirrytään jäähtymisvaiheeseen, jolloin lämpötila on noin 20 35 ºC. Kompostin valtaavat taas uudet hajottajat. Vaikeammin hajotettavia puuaineksia ryhtyvät hajottamaan niihin erikoistuneet sienet ja sädesienet. Kompostissa voi kasvaa tuttuja lakkisieniäkin, kuten herkkusieniä ja mustesieniä. Myös homesienet kuuluvat toimivaan kompostiin. Jäähtymisvaiheessa kompostissa voi paljain silmin havaita muutakin elämää: tunkiolieroja, kovakuoriaisia, tuhatjalkaisia jne. Viimeinen vaihe ns. jälkikompostoitumisen aikana on kypsymisvaihe. Sen aikana komposti muuttuu valmiiksi mullaksi eli humukseksi.

Kompostointiopas kotitalouksille 21 Mistä lierot tulevat? Lierot eli madot ovat luonnossa tärkeitä kuolleen kasviaineksen hajottajia. Suomessa elää parisenkymmentä luonnonvaraiseksi katsottavaa lierolajia. Myös puutarhakompostissa ja etenkin lehtikompostissa lieroja eli matoja näkee usein runsaastikin. Lierot kulkeutuvat kompostiin ns. vanhan maatuneen kompostin mukana tai maaperästä pohjan kautta. Monet lierot lisääntyvät partenogeneettisesti eli suoraan munasoluista ilman hedelmöitystä. Lieroista irtoaa maaperään munakoteloita, jotka sisältävät munia. Lierot voivat tuottaa munakoteloita muutaman päivän välein. Munakoteloissa voi olla lähes kolmekymmentä munaa, mutta kustakin munakotelosta syntyy tavallisesti vain yksi tai muutama liero. Lierojen lisääntyminen tapahtuu keväällä ja kesällä, sillä lämpötilasta riippuva jälkeläisten kehittyminen munien sisällä voi kestää jopa 4 kuukautta. Vastakuoriutuneet lierot ovat 2 2,5 cm:n mittaisia. Lisääntymiskykyisiksi ne kehittyvät 1 3 vuodessa. Kaikki lierot hengittävät ihollaan, ja hengityskaasujen tehokkaan vaihdon edellytyksenä on, että lieron ihon pinta on kostea. Kuivuuden sattuessa osa lierolajeista kykenee vaipumaan kuivahorrokseen, jolloin ne muistuttavat kerälle kiertynyttä nauhaa ja niissä saattaa olla solmujakin. Joskus lieroja voi olla samassa kasassa useampi, sillä kuivuuden seurauksena lierot hakeutuvat toisiinsa kiinni, jolloin kosteuden säilyttäminen on helpompaa. Kompostilierot viihtyvät parhaiten 20 25 asteen lämpötilassa. Kuumassa kompostorissa ne eivät viihdy, joten lierot ilmestyvät kompostiin vasta jälkikypsytysvaiheessa, kun kompostin lämpötila on laskenut lieroille suotuisaksi.

22 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Usein kysyttyä a) Mitä teen, jos kompostori jäätyy talvella? Lämpöeristettykin komposti voi jäätyä talvella. Jäätyminen sinällään ei ole haitallista kompostille, mutta koska se pysäyttää mikrobien toiminnan, jäätyneeseen kompostoriin harvoin mahtuu koko lopputalven biojäte. Biojätettä voi siis edelleen laittaa jäätyneeseenkin kompostoriin, jos se sinne mahtuu. Myös seosainetta on syytä lisätä tavalliseen tapaan. Jotkut hajottajaeliöt toimivat jopa viidessä pakkasasteessa, joten ei ole ihme, vaikka kompostissa olisikin taas tilaa. Komposti sulaa viimeistään keväällä ilmojen lämmetessä. Keväällä onkin syytä tarkistaa kompostorin tilanne, sekoittaa kompostimassaa ja lisätä tarvittaessa seosainetta. Sekoittaminen saattaa nopeuttaa sulamista ja kompostoitumisen uudelleen käynnistymistä. Myös kannen pitäminen auki kevään aurinkoisina päivinä voi jouduttaa sulamista. Umpijäätynyttä kompostoria voi sulatella pitämällä kompostorin sisällä kuumavesikanisteria. Vaihda kanisterin kuuma vesi pari kertaa viikossa. Joissakin ohjeissa kehotetaan kastelemaan kompostia sulamisen nopeuttamiseksi kuumalla vedellä, johon voi halutessaan liuottaa ns. kiihdytinaineita. Kasteluun kannattaa kuitenkin suhtautua aina varauksella, etenkin talviaikaan. Elintarvikejäte on itsessään jo hyvin märkää ja sisältää paljon ravinteita. Liika kosteus aiheuttaa kompostiin ilmattomuutta ja hajuhaittoja.

Kompostointiopas kotitalouksille 23 Näin estät jäätymisen Älä aukaise kompostoria turhaan. Vältä kompostorin tyhjentämistä talviaikaan. Jätä syksyisen tyhjennyksen yhteydessä kompostoriin riittävästi jätettä mikrobien ravinnoksi. Täytä kompostoria säännöllisesti ja vie kerralla jätettä riittävästi. Kolme kiloa biojätettä viikossa riittää yleensä pitämään kompostorin käynnissä talvellakin. Vie biojätteet ja seosaine kompostoriin huoneenlämpöisenä. Säilytä siis myös seosaine mahdollisuuksien mukaan lämpimässä. Säädä ilmastointiaukkoja pienemmälle. Muista kuitenkin, että hajoaminen vaatii aina myös happea. Tarkista kompostorin lämpöeristeen paksuus ja kunto. Kasaa kompostorin ympärille lunta lisäeristeeksi. Laita kompostorin sisälle kompostimassan päällä styroksilevy lisäeristeeksi. Tarkista onko kompostori oikean kokoinen? Liian suuri kompostori jäätyy helposti, liian pieneen eivät mahdu koko talven jätteet.

24 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Vinkki kärpästen hävittämiseen Kärpästen hävittämiseen kompostista on hyväksytty Bacillus thuringiensis -bakteerin itiöt. Bakteeri pystyy elämään kompostissa jonkin aikaa. Se loisii kärpäsen toukassa ja tappaa sen. Bakteerivalmiste tehoaa vain nuoriin kärpäsen toukkiin, joten vaikutukset näkyvät vasta kahden kolmen viikon kuluttua käsittelystä. Kärpäsbakteerivalmistetta on myynnissä rauta- ja maatalouskaupoissa ainakin tuotenimillä DeLaval Larvicide Bio ja Hygia Bio Fly Control. Tarkemmat käyttöohjeet löytyvät vähittäismyynnissäkin saatavista valmistepakkauksista. b) Mitä teen, jos komposti haisee pahalle? Toimiva komposti on lähes hajuton. Kevyt lahoavan jätteen ja humuksen tuoksu on merkki hyvästä toiminnasta. Tunkkainen mädänneen haju on merkki siitä, että mikrobeilta on loppunut happi. Hapettomissa olosuhteissa mätänemisen seurauksena vapautuu pahalta haisevia rikkiyhdisteitä ja metaania. Kompostin sekoittaminen ja seosaineen lisäys parantavat massan ilmavuutta, ja mädänneen haju häviää yleensä parissa päivässä. Mädänneen hajua esiintyessä myös kompostorin ilmankierto kannattaa tarkistaa. Pistävä ammoniakin haju on merkki siitä, että kompostista haihtuu ravinteita ilmaan. Ammoniakin hajua saattaa esiintyä silloin kun kuumassa vaiheessa olevaa kompostia sekoitetaan tai jos kompostiherätettä on käytetty runsaasti. Ravinteiden haihtumista voi vähentää käyttämällä herätteitä kohtuudella ja välttämällä kompostin sekoittamista kuumassa vaiheessa, eli silloin kun lahoaminen on vilkkainta. Seosaineista lannoittamaton ja kalkitsematon turve sitoo tehokkaasti paitsi kosteutta myös ravinteita. Turvetta laitetaan ammoniakille tuoksuvan kompostin pinnalle parin sentin kerros. c) Mitä teen, jos kompostissa on kärpäsiä tai kärpäsen toukkia? Mädänneen haju ja peittämättömät jätteet houkuttelevat kompostiin raato- ja kukkakärpäsiä. Kärpäset munivat kompostiin ja munista kehittyy vaaleita, pulleita toukkia. Yleisimmin kärpäset ilmaantuvat kompostiin muutama viikko käyttöönoton jälkeen, kun kompostoituminen ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin. Myös keväällä, jäätyneen kompostin sulamisvaiheessa, toukkia saattaa esiintyä runsaastikin. Normaalisti kärpäset häviävät, kun komposti lämpenee. Kärpästen ilmaantumista kompostiin voidaan ennalta ehkäistä peittämällä jäte huolellisesti seosaineella, käyttämällä riittävästi seosainetta ja sekoittamalla kompostia.

Kompostointiopas kotitalouksille 25 Koska toukat eivät yleensä kestä yli 43 asteen lämpötilaa, ne voi hävittää kääntämällä toukkainen kohta kompostin kuumimpaan sisäosaan. Samalla kompostiin lisätään seosainetta ja sekoitetaan. Myös kompostorin sisäseinät ja kansi huuhdellaan kuumalla vedellä ja kuivataan ikkunalastalla. Parin päivän kuluttua tilanne kannattaa tarkistaa. Jos toukkia edelleen esiintyy, toukat käännetään edelleen kompostin keskelle ja kuiviketta lisätään. d) Mitä teen, jos komposti hajoaa liian hitaasti? Mikäli kompostissa ei tapahdu mitään, se ei lämpene eikä haise, komposti on todennäköisesti liian kuiva tai vähäravinteinen. Mm. pelkästään kuivista puunlehdistä tehty komposti on yleensä liian kuiva ja sisältää liian vähän typpeä. Tällöin komposti tarvitsee lisää vettä ja ravinteita, joten se kastellaan esimerkiksi nokkosvedellä tai urealla. Urea on runsaasti typpeä sisältävä lannoite, jota valmistetaan ammoniakista ja hiilidioksidista. e) Mitä teen, jos kompostissa on muurahaisia? Kuivassa kompostissa esiintyy usein muurahaisia, niistä päästään eroon kastelemalla ja sekoittamalla kompostia. f) Mitä teen, jos kompostissa on hometta tai sieniä? Homeet ja sienet toimivat osaltaan jätteen hajottajina eikä niistä ole mitään haittaa. Näin teet nokkosvettä Nokkosvesi valmistetaan keräämällä astia (esim. ämpäri) täyteen nokkosia ja lisäämällä päälle vettä niin paljon, että kasvit peittyvät. Nokkosten annetaan seistä vedessä pari viikkoa välillä sekoittaen. Käyte laimennetaan vedellä kymmenkertaisesti ja sillä kastellaan ravinneköyhää kompostia. Käyte haisee pahalle, mutta hajuhaittoja voi lievittää lyhentämällä nokkosten liotusaikaa tai ripottelemalla päällimmäiseksi esim. turvetta. Kaupalliset kiihdytinaineet Kompostien kiihdytinaineita eli kompostiherätteitä on myynnissä useita eri valmisteita. Ne sisältävät mm. ravinteita, luonnon entsyymejä ja mikroorganismeja. Yleensä kompostimassassa on riittävästi näitä aineita, eikä kiihdytinaineiden käyttö ole välttämätöntä kompostoitumisen onnistumiselle. Koska puutarhajäte on usein typpiköyhää, voi typpipitoisen kiihdytinaineen lisääminen nopeuttaa kompostoitumista.

26 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kompostimullan käyttö Kompostin kypsyyden voi selvittää idätyskokeella Kompostimultaan kylvetään laskettu määrä nopeasti itävän kasvin siemeniä, (esim. krassia). Itämistä ja taimettumista seurataan ja verrataan siemenpussin tietoihin. Mikäli itävyys on odotettu ja taimet ovat elossa vielä viikon jälkeen taimettumisesta, komposti on todennäköisesti kypsää. Jos siemenet eivät idä tai taimet kuolevat taimettumisen jälkeen, komposti on vielä raakaa. Kompostin kypsymisaika riippuu kompostoitavista jätteistä, kompostin hoidosta ja kompostorin toimivuudesta. Kalliissakaan kompostorissa biojätteet eivät muutu hetkessä mullaksi. Pieneliöiden on annettava tehdä työnsä rauhassa. Kompostoria ei kannata tyhjentää liian aikaisin, mikäli sinne mahtuu vielä jätettä. Mikäli kompostimassasta erottuu keittiöjätteiden rakennetta, se annetaan olla vielä kompostorissa. Liian aikaisin tyhjennetty jäte houkuttelee puoleensa haittaeläimiä. Kompostin pohjalla jäte on maatuneempaa kuin pintaosissa, joten pintaosa laitetaan tyhjennyksen jälkeen kompostorin pohjalle jatkamaan maatumista. Pari kuukautta kestävä kompostointi hyvissä olosuhteissa hajottaa massan yleensä niin, ettei siitä erotu enää elintarvikejätteen lähtöaineita. Karkeammat seosaineet, munankuoret ja luut maatuvat hitaasti ja niitä massassa voi vielä näkyä. Massan lämpötila on tasoittunut ympäristön lämpötilan tasolle, se tuoksuu humukselle ja on ruskeaa. Tällainen raaka komposti, jonka lähtöaineena ovat elintarvikejätteet, saattaa sisältää paljonkin ravinteita. Sitä voidaan levittää esimerkiksi pensaiden juurelle ohuena 1 3 cm katteena keväällä maan lämmettyä, kun kasvit lähtevät kasvuun. Syksyllä levitettynä ravinteita huuhtoutuu helpommin ja kompostin korkea ravinnepitoisuus voi haitata joidenkin kasvien talvenkestävyyttä. Raaka komposti kannattaa yleensä vielä jälkikompostoida toisessa kompostorissa, kompostikehikossa tai aumassa. Noin 3 6 kuukautta, esimerkiksi talven yli, jälkikompostoitu komposti on jatkanut lahoamistaan niin, että sitä voidaan turvallisesti käyttää katteena lähes kaikille kasveille, se on puolikypsää. Puolikypsä komposti ei kääntämisen jälkeen enää lämpene. Mukana voi edelleen olla seosaineen karkeampia osia sekä kananmunankuoria ja luita. Kompostin sisältäessä hajoamattomia jätteitä, esimerkiksi seosaineena käytettyä oksahaketta sitä ei kannata sekoittaa syvälle kasvualustaan tai käyttää kasvien istutuskuopissa. Hajotessaan se sitoo maasta ravinteita sekä happea ja voi ehkäistä siementen itämistä ja kasvien

Kompostointiopas kotitalouksille 27 kasvua. Maan pinnan katteena tällaista kompostia voidaan kuitenkin huoletta käyttää. Esimerkiksi pensaskasvustoille puolikypsää kompostia voi levittää 10 15 cm katekerrokseksi. Puolikypsän kompostin jälkikompostoimista voidaan vielä jatkaa puolesta vuodesta vuoteen. Tämän jälkeen kompostista ei erotu enää lähtöaineita, se tuoksuu mullalle ja on ruskeaa, komposti on kypsää. Kypsää kompostia voi käyttää kasvimaan parantamiseen ja lähes kaikkialla puutarhassa. Yksinään kypsä komposti on liian kuohkea kasvualusta, ja se kannattaakin muokata maahan. Kasvimaan parantamiseen sitä voi käyttää kasvien tarpeesta ja maan kunnosta riippuen 30 50 litraa neliömetrille eli 3 5 cm verran. Kompostimulta on pitkävaikutteista maanparannusainetta, ja samalle lohkolle sitä laitetaan noin 3 4 vuoden välein. Kukkalaatikoihin kasveille saa hyvän kasvualustan, kun sekoittaa kypsään kompostiin hiekkaa ja savea suhteessa 1:1:1. Liian kauan kypsytetystä kompostista humusaineet ja ravinteet vähenevät. Kompostia ei siis kannata kypsyttää liikaa, mikäli haluaa siitä kaiken hyödyn. Kasvilajit sietävät eri tavalla kompostimultaa Kompostimullan kypsyyden suhteen vaateliaita ovat juurikasvit, sipulit, yrtit, salaatit, marjapensaat ja hedelmäpuut sekä muut monivuotiset kasvit. Näille kasviryhmille käytetään vain hyvin maatunutta kompostimultaa. Sen sijaan kaalit, kurpitsat, kurkut ja tomaatti sietävät puolikypsääkin kompostimultaa. Siistiä, tasalaatuista multaa vaikkapa nurmikolle Kompostimullan seulominen noin 10 mm seulalla ennen käyttöönottoa, erottaa massasta huonosti maatuneet luut, juurakot ja oksankappaleet. Ne voi laittaa uudelleen kompostoitumaan. Seulottu multa on siistiä levitettäväksi vaikkapa nurmikolle ohueksi katteeksi.

28 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Kompostimulta parantaa maata Kompostimulta on kotipuutarhan arvokas maanparannus- ja lannoitusaine. Kompostimullalla on monia maata ja sitä kautta kasvien kasvua parantavia vaikutuksia. Kompostimulta sisältää myös kasveille tärkeitä ravinteita. Ravinteet ovat hidasliukoisessa muodossa ja vapautuvat kasvien käyttöön vähitellen. Kompostin lähtöaineet ja kompostin hoito vaikuttavat lopputuotteen ravinnepitoisuuteen. Eniten ravinteita sisältää elintarvikejätekomposti, puutarhajätteestä valmistetussa kompostissa ravinteita on vähemmän. Kompostimulta edistää maan mururakenteen syntyä ja parantaa siten maan ilmavuutta ja vähentää maan liettymistä ja kuorettumista parantaa maan veden ja ravinteidenpidätyskykyä vähentää maan happamuutta ehkäisee katteeksi levitettynä rikkakasvien kasvua lisää maan pieneliötoimintaa kompostimullan käytön edulliset vaikutukset tulevat esille vähitellen, vuosien kuluessa

Kompostointiopas kotitalouksille 29 Kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit Kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit saattavat säilyä kompostissa ja levitä kompostin käytön myötä muuallekin puutarhaan. Etenkin eristämättömissä kompostoreissa korkeita lämpötiloja saavutetaan vain kompostin keskiosissa, reunoilla lämpötilat jäävät mataliksi. Jos laitat tautien tai tuholaisten vaivaamia kasveja tai rikkakasveja kompostiin, hautaa ne kompostin kuumimpaan keskiosaan. Yleisimmät kasvitautien aiheuttajat tuhoutuvat, kun kompostin lämpötila on useita viikkoja yli 40 astetta tai viikon ajan yli 70 astetta. Kotikompostissa lämpötila harvoin nousee näin korkeisiin lukemiin vaadituksi ajaksi. Haitallisimpien kasvitautien, kuten möhöjuuren ja pahkamädän saastuttamia kasveja ei kompostiin kannata laittaa. Rikkakasvien siemenet tuhoutuvat yleensä, kun kompostin lämpötila on muutamia vuorokausia +55 astetta. Siementävät rikkakasvit kannattaa poistaa kasvimaalta ennen kuin niiden siemenet ehtivät valmistua. Monivuotisten rikkakasvien, kuten voikukan, juolavehnän ja vuohenputken, juuret voi kuivata auringossa ennen kompostiin laittamista.

30 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Lämpöeristetty kompostori 300l Elintarvikejätteen ympärivuotiseen kompostointiin. 900 750 750 Säädettävä lautasventtiili ø 100mm, sisäpuolelle hyttysverkko 375 saranat 2 kpl vedin kansi: 10 mm:n vaneri styrofoam 30 mm kiinnityslaudat 2 kpl 19 x 100 900 Leikkaus Pohja : laudoitus 19 x 100, raot max. 7 mm seulaverkko max. 7 mm pohjalaudoituksen alla (jyrsijäsuoja) alusrimat 50 x 50 3 kpl

Kompostointiopas kotitalouksille 31 Seinäelementtien kiinnitys nauloin tai ruuvein Nivelsalpojen avulla irroitettava etuseinä 2 kpl/kulma 750 750 Sivuseinä pystylaudoitus 9 x 100, raot max. 7 mm vaakakoolaus 19 x 100 lauta, 2 kpl lämmöneriste styrofoam 30 mm seulaverkko max. 7 mm, (jyrsijäsuoja), kiinnitys 19 x 100 laudoin Tarvittavat materiaalit 10 mm:n vaneria 0,6 m 2 19 x 100 mm:n lautaa ~45 jm 50 x 50 mm:n rimaa 6 jm vedin 1 kpl, esim. Veturi-vedin 800 Pisla saranat 2 kpl, esim. T-sarana, Pisla nivelsalvat 4 kpl, esim Pisla seulaverkkoa max 7mm, ~ 3 m 2, esim. Cronwall lämpöeristettä 2,6 m2, esim. Styrofoam 30 mm palanen hyttysverkkoa sinkittyjä nauloja 2,5 x 60 tai 4 x 60 ruuveja

32 Kotikompostointi helppo ympäristöteko Jyrsijäsuojattu kompostori Puutarhajätteen ja kesäaikana elintarvikejätteen kompostointiin 2000 ~850 ~950 1000 Pohja 2000 Väliseinä 1000 Päältä Nivelsalpojen avulla irroitettava etuseinä Edestä Seulaverkko max. 7mm pohjaraudoituksen alla (jyrsijäsuoja)

Kompostointiopas kotitalouksille 33 Leikkaus Saranat 4 kpl 250 780 Nivelsalpojen avulla irroitettava etuseinä, nivelsalvat 2 kpl/kulma ~950 ~850 Seulaverkko max. 7mm 1000 Tarvittavat materiaalit 10 mm:n vaneria 2,1 m 2 19 x 100 mm:n lautaa ~95 jm 50 x 50 mm:n rimaa 14 jm vetimet 2 kpl, esim. Veturi-vedin 800 Pisla saranat 4 kpl, esim. T-sarana, Pisla nivelsalvat 4 kpl, esim Pisla seulaverkkoa max 7mm, ~ 2 m 2, esim. Cronwall sinkittyjä nauloja 2,5 x 60 tai 4 x 60 ruuveja