Luento 5: MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet

Luento 5: MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 9.3.2006 Luennon teemat Tekijänoikeuksista sopiminen (niiltä osin kuin jäi käsittelemättä viime luennolla) Materiaalilisenssit Erilliset sopimukset Muita huomioonotettavia säädöksiä Sananvapauslaki Henkilötietolaki 1

Avoimet materiaalilisenssit jatkoa edelliseltä luennolta Kirjallisten ja taiteellisten teosten lisenssit Peruslähtökohtana on tekijän yksinoikeus määrätä teoksensa käyttämisestä (kappaleiden valmistamisesta, julkisesta näyttämisestä, yleisön saataville asettamisesta, muokkaamisesta jne..) käyttöoikeuksista voidaan tehdä erillinen sopimus Tekijä voi lisensoida teoksena myös vapaammilla lisensseillä mm. seuraavista syistä hinta- ja tuotediskriminointi teoksen käyttöehtojen räätälöiminen kohderyhmän maksukyvyn tai tarpeen mukaan näkyvyyden tavoittelu oheispalvelujen vapaampi jakelu voi edistää päätuotteen myyntiä halu saada palautetta tai apua ulkopuolisilta yhteiskunnalliset tavoitteet Vapaammat lisenssit eivät välttämättä estä painetun kirjan tai levyn myyntiä verkossa jaettavan teoksen ohella. (Välimäki 2003.) 2

Creative Common hanke: CC-lisenssi Eräs suosituimmista ns. avoimen sisällön (open content) lisensointihanke CC-lisenssit koostuvat kahdesta eri osasta yhteiset ehdot (tekijän lupaa ei tarvita eikä tekijälle tarvitse maksaa korvauksia) lisenssi on ilmainen teoksesta saa valmistaa kappaleita rajoittamattomasti teoskappaleita saa levittää julkisesti saataville rajoittamattomasti teosta saa esittää ja näyttää julkisesti rajoittamattomasti erityiset ehdot asettavat kuitenkin tiettyjä rajoituksia taloudellisten oikeuksien luovutus (tekijän nimi mainittava) ei-kaupallinen käyttö (muu kuin kaupallinen käyttö sallittu) jälkiperäisten teosten kielto (ei saa muunnella) lisenssin pysyvyys (copyleft) muunnelmat sallittuja jos levitetään samalla lisenssillä (Välimäki 2003.) Creative Common hanke: CC-lisenssi Erityiset CC-lisenssit ei tekijänoikeutta (public domain) tekijä luopuu lain sallimissa rajoissa omista oikeuksistaan ja antaa teoksen vapaaseen käyttöön lyhyt suoja-aika (founder s copyright) tekijä luopuu tekijänoikeuksistaan 14 vuoden suoja-ajan jälkeen (yleensä 70 vuotta) CC-lisenssien riskienjako lisenssin antaja vakuuttaa, että hänellä on teoksen kaikki vaadittavat oikeudet eikä se loukkaa kolmansien osapuolien oikeuksia, yksityisyyttä tai kunniaa lisenssin antaja voi joutua korvausvastuuseen vrt. avoimen lähdekoodin lisenssit (yleensä lisenssin antaja irrottautuu kaikesta mahdollisesta käyttöön liittyvästä vastuusta) (Välimäki 2003; 1069.) 3

Creative Common hanke: CC-lisenssi Välimäen (2003, 1070) mukaan CC-lisensseihin liittyy lukuisia avoimia oikeudellisia kysymyksiä Yleensä sopimuksen kappaleet ovat molemmilla sopija-osapuolilla käytännössä CC-lisensseissä viitataan ko. organisaation verkkosivuilla olevaan sopimustekstiin, jota voidaan periaatteessa muuttua sopijapuolten tietämättä Lisenssin antaja voi muuttaa sopimusehtoja, jotka tosin pätevät vain uusiin teoskappaleihin (ennen muutosta liikkeelle lasketut teokset pysyvät aiemman lisenssin piirissä) Lisenssimerkintä ja sen kattavuus jos merkintä sijaitsee sivuston etusivulla, niin kattaako vain ko. sivun vai koko sivuston? jos merkintä on esim. blogin sivulla, niin kattaako kolmansien osapuolien lisäämät kommentit (todennäköisesti) Lisenssiehtoja ei voi muutella Soveltaminen jo julkaistuihin teoksiin ongelmallista (Välimäki 2003; 1070.) Muita lisenssejä mm. GNU Free Documentation License (GFDL) lisenssin alla olevia dokumentteja saa kopioida ja levittää ilman maksua vapaasti tekijälle annetaan mahdollisuus yksilöidä mitä osia dokumentista saa muuttaa vapaasti ja mihin tarvitaan tekijän lupa eri tasoisia lohkoja käytännössä monimutkaista Open Publication License pysyvä, ei saa muuttaa vaikka teosta muunneltaisiin sellaisenaan sallii teoksen kopioimisen, levittämisen ja näyttämisen rajoittamattomasti voidaan rajoittaa jälkiperäisten (muunneltujen) teosten julkaisemista ja levittämistä (Välimäki 2003; 1072.) 4

Luokittelua Categories of freely downloadable content and software. Lähde: Ala-Mutka 2005, 67. Lisätietoa Free Software Foundation http://www.fsf.org/ Open Source Initiative (OSI) http://www.opensource.org GNU Licenses http://www.gnu.org/licenses/licenses.html Creative Commons Suomi http://creativecommons.fi/etusivu Välimäki, M. & Laine, J. 2004. Vastuunrajoituksista kolmannen osapuolen immateriaalioikeusväiteille ohjelmistotoimituksessa. Defensor Legis 84 (5), 901-911. Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2004 [viitattu 1.3.2006]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/2338.pdf>. Tietokoneohjelman teostaso ja suoja [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2005 [viitattu 1.3.2006]. Tekijänoikeusneuvosto lausunto 2005:7. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: http://www.minedu.fi/opm/asiantuntijat/tekijanoikeusneuvosto/neuv_l ausunnot/2005/tn%202005-7.rtf > 5

Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeuksista sopiminen Tietoverkoissa on niin valtava määrä materiaalia, että tekijänoikeuksien toteutumisen tehokas valvominen on vaikeaa Tekijänoikeuksia rikotaan jatkuvasti - valtaosa tekijänoikeudellisesti suojattua materiaalia käyttävistä tahoista ei ole tietoisia oikeuksien tarkasta sisällöstä Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus lähtökohtaisesti määrätä teoksena käytöstä kieltää teoksensa luvaton käyttö vaatia tapahtuneesta tekijänoikeusloukkauksesta korvaus Teoksen käytöstä ja tekijänoikeuksien luovutuksesta on hyvä tehdä aina erillinen sopimus. 6

Tee riittävät esiselvitykset ennen sopimuksen laatimista Hyvän sopimuksen lähtökohtana on, että aineiston käyttötarpeet ovat tiedossa. Tämän käyttötarpeen määrittelyssä paras asiantuntija on organisaatio itse. Vasta kun käyttötarve tiedetään, voidaan identifioida tarvittavat oikeudet Muussa tapauksessa on vaarana, että hankitaan liian vähän oikeuksia, jolloin aineistoja ei voidakaan käyttää niihin käyttötarkoituksiin, joihin niitä myöhemmin haluttaisiin käyttää Tee riittävät esiselvitykset ennen sopimuksen laatimista Aineiston käyttötarvetta määriteltäessä tulisi kyetä ennakoimaan nykyisten tarpeiden lisäksi tulevaisuuden tarpeet Mikäli käyttötarpeen määrittelyä ei tehdä huolella, eväät hyvän sopimuksen tekemiselle ovat heikot Sopimusprosessissa voidaan erotella seuraavat vaiheet: Käyttötarpeen määrittäminen Tarvittavien oikeuksien identifiointi Tarvittavien oikeuksien hankkiminen 7

Selvitä kuinka laajat oikeudet tulee hankkia Sopimuksessa voi olla kyse tekijänoikeuden kokonaisluovutuksesta, osittaisluovutuksesta tai pelkästään käyttöluvan myöntämisestä Luovutus voi yksinomainen (eksklusiivinen) tai rinnakkainen (ei-eksklusiivinen) yksinomainen luovutus tarkoittaa sitä, ettei tekijä voi luovuttaa samaa oikeutta kenellekään toiselle eikä hän myöskään itse voi sitä käyttää rinnakkainen taas sitä, että molemmat osapuolet voivat tahoillaan hyödyntää teosta esim. kehittää sovellusta edelleen Luovutus voi koskea sekä jo tehtyjä että myös tulevia teoksia Luovutus voi olla myös rajoitettu niin käyttötarkoituksen suhteen kuin ajallisesti ja alueellisestikin (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000) Tekijänoikeuksista sopiminen - käytettäviä termejä Usein sopimuksissa käytetään tiettyjä fraaseja, joille ainakin tietyillä erityisalueilla on vakiintunut tietty sisältö Tällaisia ehtoja ovat esim.. seuraavat: "kaikki oikeudet" ("all rights"): yksinomainen kokonaisluovutus, moraaliset oikeudet jäävät kuitenkin tekijällä "kaikki julkaisuoikeudet": oikeus julkaista teos, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen "yksinoikeudella": oikeus luovutetaan yksinomaisena, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen "ensijulkaisuoikeus": oikeus ensimmäiseen julkaisuun, tekijä saa itse käyttää teostaan vapaasti sen jälkeen, kun julkaisu on tapahtunut "kertajulkaisuoikeus": oikeus julkaista teos kerran "jatkuva käyttöoikeus": käyttöoikeuden luovutus, ei oikeutta muunteluun tai oikeuden edelleen luovuttamiseen (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000) 8

Tekijänoikeuksista sopiminen - sopimusvapaus Sopimusvapaus tarkoittaa myös muotovapautta Sopimus voidaan tehdä missä muodossa tahansa: se voi olla esimerkiksi suullinen, kirjallinen tai sähköinen Käytännössä kirjallinen sopimus on usein helpoin näyttää toteen, mutta suullinen ja sähköinen sopimus ovat aivan yhtä sitovia Sopimus voi olla myös niin sanotusti hiljainen eli se voidaan johtaa myös kustannus-, työ- tai toimeksiantosopimuksen sisällöstä, vaikka tekijänoikeuksia ei niissä olisi nimenomaisesti mainittu Tekijänoikeuksista sopiminen - apua mallisopimuksista Erilaisten mallisopimusten käyttö ei ole pakollista Niitä voidaan kuitenkin käyttää sopimuksia tekevien tahojen apuvälineinä Sopimustilanteet ovat niin moninaisia, että mallisopimuksia voidaan harvoin käyttää sellaisenaan Mallisopimuksia tulee aina käyttää harkiten mallisopimukset toimivat hyvänä pohjana, mutta niihin tulee tehdä kunkin käyttötilanteen edellyttämät muutokset, jotta sopimus olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen 9

Tekijänoikeus ja teoskappaleen hallinta- tai omistusoikeus Tekijänoikeuden luovutus on erotettava teoskappaleen hallinta- tai omistusoikeuden luovuttamisesta Teoskappaleen luovutukseen ei sinänsä sisälly tekijänoikeuden luovutusta eikä tekijänoikeuden luovutukseen välttämättä kappaleen omistusoikeuden luovutusta Omistusoikeuden luovuttaminen tiettyyn teoskappaleeseen ei tarkoita, että luovutuksensaajalla olisi oikeus esimerkiksi valmistaa teoksesta lisää kappaleita julkista levittämistä varten Kyse ei ole tekijänoikeuden luovutuksesta, eikä sopimus ole siten tekijänoikeuden luovutussopimus vaan esimerkiksi kauppa- tai vuokrasopimus (Haarman 2001) Tekijänoikeuksista sopiminen Pääsääntöisesti tekijänoikeuksista voidaan sopia vapaasti Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin kaksi käytännössä hyvin merkittävää olettamasäännöstä Ensinnäkään oikeuksien saaja ei saa muunnella teosta, jollei toisin ole nimenomaisesti sovittu Toiseksi oikeuksien saaja ei saa luovuttaa oikeuksia edelleen, jollei toisin ole nimenomaisesti sovittu Tämän katsotaan yleisesti koskevan myös tilanteita, joissa on luovutettu kaikki oikeudet Aina erikseen nimenomaisesti hankittavat oikeudet: Muunteluoikeus Edelleenluovutusoikeus (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000) 10

Tekijänoikeuksista sopiminen - taloudelliset oikeudet Tekijän taloudellisia oikeuksia ovat: oikeus valmistaa teoksesta kappaleita millä tahansa tavalla oikeus saattaa teos yleisön saataviin esimerkiksi välittämällä teosta tietoverkossa, levittämällä teoksen kappaleita (esim. tulosteita tai cd-rom -tallenteita) yleisölle, esittämällä teosta julkisesti, näyttämällä teosta julkisesti Tekijä voi luovuttaa edelleen teoksen hyödyntämiseen liittyviä taloudellisia oikeuksia Taloudelliset oikeudet voidaan luovuttaa yksinoikeudella, jolloin kukaan muu kuin luovutuksensaaja ei voi enää aineistoa hyödyntää (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000) Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijä voi siis vapaasti luovuttaa joko koko tekijänoikeutensa taikka osia siitä (TekijäL 27.1 ) Tekijällä on myös moraalisia oikeuksia, jotka eivät ole luovutettavissa Moraalisia oikeuksia ovat oikeus tulla mainituksi tietyissä yhteyksissä teoksen luojana, sekä mm. oikeus kieltää teoksen käyttö tietynlaisissa loukkaavissa yhteyksissä (respektio-oikeus) (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000) 11

Tekijänoikeuksista sopiminen Kukaan ei saa myydä enempää oikeuksia kuin on itse hankkinut Periaate on helppo ymmärtää, mutta tekijänoikeuksien osalta joskus vaikeata toteuttaa, sillä käyttöoikeuksien luovutuksen laajuus voi jäädä tulkinnanvaraiseksi Jotta voisi eliminoida tahattomat oikeudenloukkaukset, on suositeltavaa, että eri sopimuksissa käytetään samaa terminologiaa ja samanlaisia oikeuksien luovutusta koskevia lausekkeita Näin voidaan varmistua siitä, ettei ainakaan luovuteta enempää oikeuksia kuin on itse hankittu (Haarman 2001; Harenko 2005; Koivumaa 2000) Tekijänoikeuksista sopiminen Eri asia on, jos halutaan luovuttaa selkeästi suppeampia oikeuksia kuin on itse hankittu Tällöin tietenkään ei voida käyttää samanlaista oikeuksienluovutuslauseketta kuin hankintasopimuksessa on ollut 12

Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimus laaditaan aina kahden tai useamman oikeustoimikelpoisen tahon välille Muuten sopimus voidaan todeta pätemättömäksi Sopimuskumppanina luonnollisen henkilön on oltava täysivaltainen (eli henkilö hallitsee itseään ja omaisuuttaan) Sopimuskumppanina organisaatioiden puolelta tulee olla sellainen taho, jolla on oikeus solmia sopimuksia Tekijänoikeuksista sopiminen Sopimuksen kohteena voi olla yksittäinen teos yksittäisen verkkopalvelun kaikki materiaali erikseen yksilöitynä tai tarkemmin yksilöimättä kaikki materiaalin toimittajan toistaiseksi toimittama materiaali kunnes toisin sovitaan Tärkeää on määritellä riittävän selkeästi mitä materiaalia sopimuksessa tarkoitetaan missä muodossa ja minkälaisessa käytössä sitä aiotaan hyödyntää 13

Tekijänoikeuksista sopiminen Laki ei ota kantaa siihen, mikä on kohtuullinen korvaus käytäessä kauppaa tekijänoikeuksilla Toisaalta tekijänoikeuden luovutuksesta ei ole välttämätöntä pyytää mitään korvausta Toisaalta tekijällä ei ole velvollisuutta luopua oikeuksistaan miltään osin, vaikka tarjottava korvaus olisi kuinka suuri Tekijänoikeuksista sopiminen Ketään ei voi velvoittaa sopimaan oikeuksistaan vastoin tahtoaan Usein kuitenkin oikeuksien kokonaisluovutuksella on tekijälle suurempi taloudellinen merkitys kuin rajatun käyttöoikeuden antamisella teokseen Se, minkä arvon hän yksittäistapauksessa teoksen hyödyntämiselle tietyssä muodossa määrittelee, on aina neuvottelukysymys 14

Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeudelliset kysymykset ovat valitettavan harvoin helppoja ja yksiselitteisiä Moniin kysymyksiin on mahdotonta antaa ehdottoman oikeaa vastausta Useista tekijänoikeudellisista rajanvetoasioista lausuu käytännössä tekijänoikeusneuvosto lausuntopyynnön perusteella Tekijänoikeuksista sopiminen Tekijänoikeusneuvostolta voi pyytää lausuntoa kuka tahansa Lausunnot ovat suosituksen luonteisia, eivätkä ne oikeudellisesti sido lausunnon pyytäjää eivätkä tämän vastapuolta Tekijänoikeusneuvoston lausunnoilla on kuitenkin merkittävä painoarvo lausunnon kohteena olevaa mahdollista oikeusriitaa ratkaistaessa 15

Muita huomioon otettavia säädöksiä Sisällöntuottajan vastuu Internetissä, ekstranetissä, intranetissä julkaistava sisältö on informaatiosisällön esittämistä julkisesti salasanasuojauksella ei merkitystä Erilaiset säädökset ja ns. hyvä tapa ohjaavat toimintaa. Esimerkiksi Tekijänoikeuslaki, Sananvapauslaki, Rikos- ja vahingonkorvauslaki, Perustuslaki ja Henkilötietolaki. 16

Sananvapauslaki ja verkkoviestintä Suomen perustuslain (731/1999) 10 mukaan jokaisella on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Sanavapauslakia sovelletaan kaikkeen joukkoviestintään riippumatta käytettävästä tekniikasta. Erityisiä vaatimuksia verkkojulkaisuille, joille on tyypillistä säännöllisyys: tarkoitus julkaista säännöllisesti (väh. 4 kertaa vuodessa) toimituksellisuus: sisältö on julkaisijan tuottamaa ja käsittelemää. tunnistettava kokonaisuus: aineiston osat muodostavat yhtenäiseksi laaditun verkkoviestien kokonaisuuden esim. sanomalehden verkkoversio, säännöllisesti julkaistava uutisalue tai verkkolehti Muuhun verkkoviestintään sovelletaan sananvapauslakia rikos- tai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. (SananvapausL 1: 2; Prättälä ym. 2003) Sananvapauslaki ja verkkojulkaisu Sanavapauslaki asettaa tiettyjä velvoitteita verkkojulkaisulle: oltava vastaava toimittaja, joka johtaa ja valvoo toimitustyötä sekä päättää julkaistavasta sisällöstä voi johtua vastuuseen laiminlyönneistä verkkojulkaisussa oltava tieto vastaavasta toimittajasta verkkojulkaisu on tallennettava ja säilytettävä 21 vuorokautta siitä kun se saatettu yleisön saataville verkkojulkaisun on julkaistava yksityisen henkilön tekemä vastine, mikäli voidaan perustellusti katsoa hänen tulleen loukatuksi verkkojulkaisun on myös julkaistava oikaistava yksityishenkilöä, yhteisöä, säätiötä tai viranomaista koskeva virheellinen tieto Edellä mainitut velvoitteet eivät koske portaaleja tai keskustelupalstoja (mikäli niiden sisältöjä ei käsitellä toimituksellisesti) yksityisten henkilöiden ja yritysten kotisivuja (vaikka niitä päivitettäisiin säännöllisesti) (SananvapausL 2: 4-5 ja 3: 8-11 Prättälä ym. 2003) 17

Sananvapauslaki ja muu viestintä Yksityisen henkilön, yrityksen, yhdistysten tavanomaisiin kotisivuihin sovelletaan sananvapauslakia vain niiltä osin kuin on tarpeen rikos- tai vahingonkorvausvastuun toteutumisen turvaamiseksi. 12 : rikoksen tekijän ja osallisen vastuu (lainvastaisen viestin saattaminen yleisön saataville) perussääntö: lainvastaisen viestin kirjoittaja vastaa itse kirjoituksistaan 14 : määrätään vahingonkorvausvastuista (yleisön saataville asetetun viestin sisällöstä aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen), 16. määrätään lähdesuojasta ja oikeudesta anonyymi ilmaisuus (oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot esitutkinta ja oikeudenkäynti ovat asia erikseen), 18 : verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys (velvollisuus keskeyttää lainvastaisen verkkoviestin jakelu tuomioistuimen määräyksestä ) 22 : viestin hävittämisvelvollisuus (velvollisuus hävittää lainvastainen viesti tuomioistuimen määräyksestä. (SananvapausL 5: 17-20 ja 6: 22) Sananvapauslaki ja tekninen toiminta Toimintaan, joka vastaa julkaisun tai verkkoviestin teknisestä valmistamisesta, lähettämisestä, välittämisestä tai jakelusta sovelletaan sanavapauslain seuraavia kohtia: 17 : verkkoviestien tunnistetietojen luovuttaminen, silloin kun on perusteltua olettaa viestin olevan lainvastainen (tuomioistuimen vaatimuksesta) 18 : verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräys (velvollisuus keskeyttää lainvastaisen verkkoviestin jakelu tuomioistuimen määräyksestä ) 19 : jakelun keskeyttäminen käsitellään ylläpitäjän kotipaikan tai Helsingin käräjäoikeudessa 20 : julkaisun kaikki levitykseen tarkoitetut kappaleet voidaan takavarikoida 22 : viestin hävittämisvelvollisuus (velvollisuus hävittää lainvastainen viesti tuomioistuimen määräyksestä. Huomioitavaa: esim. keskustelupalstan ylläpitäjän rikosoikeudellista osuutta voidaan arvioida, mikäli keskustelupalsta muodostuu rikollisten viestien julkaisukanavaksi. (SananvapausL 5: 17-20 ja 6: 22) 18

Muu lainsäädäntö ja verkkoviestinä Verkkoviestien sisältöä säätelee myös rikos- ja vahingonkorvauslaki sekä tekijänoikeuslaki. Lainvastaista on esimerkiksi: Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: lausunnot, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, rodullista, etnistä tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa kansanryhmää (RL 11 :8). Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen: toisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan levittäminen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24 :8). Kunnianloukkaus: esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle (RL 24: 9). Väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17). Lapsipornon levittäminen ja hallussapito (RL 17: 18-19). Rikoslaki ja aineettomien oikeuksien loukkaaminen Henkilö voidaan tuomita tekijänoikeusrikoksesta, jos tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa tekijänoikeuksien haltijan oikeuksia niin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa tai vahinkoa myös sähköisten hallinnointitietojen poistaminen ja muuttaminen luvatta on rangaistavaa sähköisiä hallinnointitietoja ovat sellaiset tiedot, joiden avulla teos, sen tekijä tai oikeuksien haltija tunnistetaan sekä käyttöehdot [Tehokkaan] suojauksen kiertämisen mahdollistavan tai helpottavan laiteen, tuotteen tai niiden osien valmistaminen tai maahantuonti yleisölle levittämistä varten, levittäminen yleisölle ja hallussapito kaupallisessa tarkoituksessa on rangaistavaa myös teknisen suojauksen kiertämisen mahdollistavien tai helpottavien palvelujen tarjoaminen on rangaistavaa. (teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos). (Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005) 19

Henkilötietolaki ja verkkopalvelut Henkilötietolaki säätelee henkilötietojen käsittelyä Suomen perustuslain (731/1999) 10 mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Henkilötietolaki toteuttaa yksityiselämän ja yksityisyyden suojaa. koskee niin viranomaisten, yritysten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden toimintaa Henkilötieto on luonnollista henkilöä (myös kuollutta) tai hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavat merkinnät, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. nimi ja yksilöintitiedot sekä kaikki muutkin yksittäiseen henkilöön liitettävät tiedot; myös valokuva tai videokuva, josta henkilö on tunnistettavissa Sovelletaan myös verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. (HetiL 1: 3) 20

Henkilörekisteri Henkilörekisterillä tarkoitetaan henkilötietolain mukaan henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, joka muodostuu käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista henkilöä koskevista merkinnöistä ja tietojoukkoa käsitellään osin tai kokonaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla Henkilörekisterissä henkilötiedot on voitu myös järjestää kortistoksi, luetteloksi tai muulla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan löytää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta (HetiL 1: 3) Henkilörekisteri Verkkopalveluiden lainmukaisuus tulee arvioida aina henkilötietolain kannalta. muodostuuko tai käsitelläänkö toiminnassa henkilötietoja Verkkopalveluissa henkilörekisteri muodostuu usein käytettäessä rekisteröitymistä vaativia palveluita kuten keskustelupalstoja, verkkokauppojen palveluita, erilaisia kyselyja tilauslomakkeita myös sähköisen kaupan, neuvonnan ja palvelun käytöstä syntyvät lokitiedot voivat myös muodostaa henkilörekisterin Rekisterin pitäjän (esim. verkkopalvelun tarjoaja) tulee laatia jokaisesta eri henkilörekisteristä rekisteriseloste velvoitteen noudattamatta jättäminen on rangaistava teko (sakko) (HetiL 2: 10 ja 7: 33, 48) 21

Käyttäjälokin tiedot voivat olla henkilötietoja Lokitiedot voivat muodostaa henkilörekisterin, jos ne sisältävät tunnistettavaa henkilöä koskevia merkintöjä. Henkilötietoja sisältävän lokin käytön tulee olla perusteltua käyttötarkoitus on henkilörekisterin suojaaminen ts. rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus valvominen ja toimiminen tarvittaessa rekisteröityjen turvaksi voidaan käyttää myös tilastotarkoituksiin Lokia saavat käyttää vain tietoturvasta vastaavat henkilöt liittyy vaitiolovelvollisuus - tietoja ei saa luovuttaa sivullisille lainvastaisesti (Käyttäjälokin tietojen käsittely 2003) Käyttäjälokin tiedot voivat olla henkilötietoja Lokilla on yleensä oma itsenäinen käyttötarkoitus lokista on myös laadittava rekisteriseloste Lokin tietoja ei saa käyttää käyttötarkoituksen vastaisesti Lokin tulee olla tehokkaasti suojattu sivullisilta Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot saada tiedot rekisterinpitäjästä ja tietojen käyttöoikeudesta Lokitietoja tulee säilyttää kaksi vuotta (ellei aiemmin ole todettu säilyttämisen olevan tarpeetonta henkilötietojen lainvastainen käsittely ja rekisteriin tunkeutuminen ovat rikoksia, joiden syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa (Käyttäjälokin tietojen käsittely 2003) 22

Varmistettavia asioita Henkilötietolain nojalla on otettava huomioon se, että silloin kun henkilötietoja kerätään mm. verkon välityksellä, tulee varmistua seuraavista asioista: Henkilötietojen käsittelyyn on olemassa oikeus Tietojen kerääminen on tarpeellista - tarvittaessa voitava osoittaa Tiedot ovat virheettömiä Tiedot eivät ole arkaluonteisia (kerääminen pääsääntöisesti kiellettyä) Mikäli kerätään henkilötunnuksia tulee niiden käsittelemiseen olla oikeus Tarvitaanko ilmoitus tietosuojavaltuutetulle (Ota oppaaksi henkilötietolaki 2005) Milloin henkilötietojen käsittelyyn on oikeus? Henkilötietoja saa käsitellä rekisteröidyn eli henkilön yksiselitteisesti ja vapaaehtoisesti antamalla suostumuksella suostumuksen antajan tulee tietää mihin suostuu jos rekisteröidyllä on asiakas- tai palvelussuhteen, jäsenyyden tai muun niihin verrattavan suhteen vuoksi asiallinen yhteys rekisterinpitäjän toimintaan nk. yhteysvaatimus jos käsittely on lakisääteinen tehtävä tai se perustuu lakiin (HetiL 2: 7.) 23

Arkaluonteisten tietojen kerääminen Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on tiettyjä laissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kiellettyä. Yksityiselämän suojaan perustuvia, arkaluonteisia henkilötietoja ovat tiedot, jotka kuvaavat: rotua tai etnistä alkuperää, henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista, rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia koskevat tiedot (HetiL 2: 11) Henkilötunnusten kerääminen ja käsittely Henkilötunnuksen käsittely on sallittu rekisteröidyn yksiselitteisellä suostumuksella ja silloin, kun rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on välttämätöntä laissa säädetyn tehtävän toteuttamiseksi rekisteröidyn tai rekisterinpitäjän oikeuksien ja velvoitteiden toteuttamiseksi historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten myös vuokraus- ja lainaustoiminnassa, terveydenhuollossa jne. Henkilötunnusta ei saa tarpeettomasti merkitä esim. tulosteisiin. (HetiL 3: 13) 24

Käyttäjien eli rekisteröityjen oikeudet Käyttäjillä on oikeus saada tarkastaa itseään koskevat tiedot, vaatia virheellisen tiedon oikaisua, estää henkilötietojen käyttö mielipide- ja markkinointitutkimuksissa, sukututkimuksissa, henkilömatrikkeleissa sekä suoramarkkinoinnissa Kielto-oikeudesta on oltava maininta henkilötietojen keräämisen yhteydessä Tuotteiden tai palveluiden markkinointi s-postiin ja matkapuhelimeen on sallittua vain etukäteen annetulla suostumuksella. Henkilörekisterin henkilötietojen laittaminen kotisivuille edellyttää suostumusta (kysymyksessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen) (Ota oppaaksi henkilötietolaki 2005) Rekisteriseloste Henkilörekisteristä pitää laatia rekisteriseloste, joka tulee olla jokaisen saatavilla käytännössä verkkopalveluiden ollessa kysymyksessä verkkosivuilla Rekisteriselosteessa tulee mainita vähintään seuraavat tiedot: tiedot rekisterinpitäjästä ja tarvittaessa tämän edustajasta tiedot henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta tiedot säännönmukaisesta tietojen luovuttamisesta tiedot rekisteröidyn oikeuksista kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista (Laadi tietosuojaseloste 2004) 25

Henkilörekisterin hävittäminen Henkilörekisteri tulee hävittää tai siirtää arkistoitavaksi tai sen tiedot on muutettava sellaiseen muotoon, ettei tiedon kohde ole niistä tunnistettavissa, kun henkilötiedot eivät enää ole tarpeen verkkopalvelun käyttämiseksi tai käytön asianmukaisuuden varmistamiseksi Myös lokitiedot tulee hävittää asianmukaisesti (Valokuva ja yksityisyyden suoja... 2005) Tietosuojaseloste Tietosuojaseloste on käsite, joka kattaa informointivelvoitteen ja rekisteriselosteen saatavillapitovelvoitteen Viitataan käytännössä henkilötietoja keräävien verkkopalveluiden henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta huolehtimiseen henkilötietojen keräämisen yhteydessä on annettava tietyt tiedot sekä kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista rekisteriseloste rekisteriseloste pidettävä saatavilla (verkkopalvelun ollessa kyseessä verkossa) 26

Muuta huomioitavaa Henkilötietojen käsittelyä voi henkilötietolain lisäksi säädellä myös muut lait Eri käyttötarkoituksia varten kerättävistä tiedoista on laadittava omat erilliset rekisteriselosteet Tietosuojavaltuutettu voi oma-aloitteisesti tarkastaa kenen tahansa rekisterinpitäjän henkilötietojen käsittelyn. Evästeiden (cookies) käytöstä on informoitava käyttäjää (sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004) käytännössä voi tiedottaa tietosuojaselosteessa ei tarvitse informoida, jos käyttäjä on nimenomaan pyytänyt evästeiden käyttöön perustuvaa palvelua tai evästeiden ainoa tarkoitus on helpottaa teknisesti palvelun käyttöä Valokuvia henkilöistä Internetissä Valokuva, josta henkilö on tunnistettavissa, katsotaan laissa henkilötiedoksi (HetiL 3 ) kun tällaisia valokuvia käsitellään sovellettavaksi tulee henkilötietolaki tulee laatia rekisteriseloste, tarvitaan henkilön suostumus, asiallinen yhteys tai keräämisen tulee olla lakisääteinen velvoite rekisteröidyllä on kuvaan tarkastusoikeus kuvien laittamiseen verkkosivuille tarvitaan pääsääntöisesti henkilön suostumus (kysymyksessä on henkilötietojen luovuttaminen) kuvien julkaisemisessa Internetissä sovelletaan henkilötietolain kaikkia säännöksiä (EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisu C101/01) toimituksellisessa tarkoituksessa julkaistuun valokuvan sovelletaan henkilötietolakia vain tietyin osin 27

Valokuvia henkilöistä Internetissä Yksityisyyttä suojaavien säädösten perusteella kuvan kohteella oikeus kieltää yksityisyyttä loukkaavan kuvan käyttö ja oikeus vahingonkorvaukseen arviointiin vaikuttaa tunnistettavuus (henkilö on tunnistettavissa valokuvasta), kuvan rajaus, kuvaustilanne, kuvan konteksti (asiayhteys, missä kuva esitetään) yksityisyyden suoja on voimassa myös julkisilla paikoilla Rangaistavaa on (RL 24: 6-10) yksityiselämään liittyvän kuvan oikeudeton esittäminen kunniaa loukkaavan tiedon sisältävän valokuvan käyttäminen asiattomasti salakatselu: kuvan ottaminen ja käyttö kotirauhan suojaamassa paikassa tai yleisöltä suljetussa kokoustilassa, toimistossa, aidatulla piha-alueella jne. (jo yritys on rangaistava) Viikkoharjoitus 5 Valitse toinen tehtävä: Tehtävä 1: Mitä tahansa informaatiosisältöä ei saa julkaista verkkosivuilla - vai saako? Millaisten haasteiden tai ongelmien eteen verkkopalvelun tarjoaja voi joutua? Pohdi asiaa sanavapauden ja rikosoikeuden näkökulmasta. Voit tarkastella asiaa yleisellä tasolla tai oman kokemuksesi pohjalta. Tehtävä 2: Käyttäjällä on mahdollisuus tilata erilaisia tuotteita verkkopalvelun välityksellä. Mitä vaatimuksia henkilötietolaki asettaa tällaisen verkkopalvelun tarjoajalle? 28

Lähteet Ala-Mutka, K. 2005. Automatic Assessment Tools in Learning and Teaching Programming. Publication 559. Tampere. Tampere University of Technology. Haarmann, P-L. 2001. Immateriaalioikeuden oppikirja. 3. painos. Helsinki: Kauppakaari, Lakimiesliiton Kustannus. Harenko, K. 2005. Verkko-opetusmateriaalit ja hyvän sopimuskäytännön periaatteet [online]. Suomen virtuaaliyliopisto, 2005. [viitattu 1.3.2006]. Saatavilla www- muodossa: <URL: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/?node=vy_nakokulma_0301_fin> Koivumaa, A. 2000. Johdatus tekijänoikeuden perusteisiin [online]. Tampereen yliopiston Täydennyskoulutuskeskus. [viitattu 1.3.2006]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.uta.fi/tyt/digit/kaytto/johdatus/johdatus.html>. Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2003, julkaistu 10.2.2003 [viitattu 8.3.2006]. asiaa tietosuojasta 1/2003. Saatavissa rtfmuodossa: <URL: http://www.tietosuoja.fi/18069.htm> Lähteet Laadi tietosuojaseloste! Miten henkilötietojen käsittelystä on informoitava verkkopalveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2004, julkaistu 24.9.2004 [viitattu 8.3.2006]. Hyvä tietää 2/2004. Saatavissa rtfmuodossa: <URL: http://www.tietosuoja.fi/27983.htm> Ota oppaaksi henkilötietolaki! Esite rekisterinpitäjille - Rakenna luottamus: se kannattaa [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, [viitattu 7.3.2005]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: http://www.tietosuoja.fi/15939.htm> Prättälä. K., Tyry-Salo, S.& Seppänen, S. Sananvapauslaki ja kuntien internet-palvelut [online]. Helsinki: Supmen Kuntaliitto, 2003, päivitetty 23.11.2003 [viitattu 7.3.2006]. Saatavissa www-muodossa: <http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;63;375;731;4995 5;51121 > 29

Lähteet Suomen säädöskokoelma Henkilötietolaki 523/1999 (HetiL) Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003, (SananvapausL) Laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005 Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005 Rikoslaki 39/1889, RL Suomen perustuslaki 731/1999 Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 516/2004 Tekijänoikeuslaki 404/1961 (TekijäL) Vahingonkorvauslaki 412/1974 Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. FAQ - tekijänoikeuden pääpiirteet [online]. Helsinki: Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus, [viitattu 2.3.2006]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.antipiracy.fi/faq/paapiirteet.html > Tekijänoikeuksista sopiminen verkko-opetuksessa [online]. Helsinki: Suomen virtuaaliyliopisto. [viitattu 1.3.2006]. Saatavilla www-muodossa: <URL: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/?node=vy_tietovarantoja_tekijanoikeudet_ alku_fin> Lähteet Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta! [online]. Helsinki: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2005, julkaistu 31.10.2005 [viitattu 8.3.2006]. Hyvä tietää 3/2005. Saatavissa rtfmuodossa: <URL: http://www.tietosuoja.fi/33490.htm> Verkko-opetuksen tekijänoikeudet 2001. Ohjeistus sopimusmallien käyttöön ja muokkaamiseen [online]. Helsinki: Opetusministeriö, 2001, päivitetty 12.10.2001 [viitattu 22.2.2006]. Saatavissa rtf-muodossa: <URL: http://www.minedu.fi/opm/hankkeet/koul_ja_tutk_tietostrategia/10 verkko_opetus/sopimusopas_opm_12_10_2001.rtf >. Välimäki, M. 2003. Vapaammista kirjallisten ja taiteellisten teosten lisenssiehdoista. Defensor Legis 83 (6), 1064-1073. Myös julkaisussa Defensor Legisin Edilex [online]. Helsinki: Edita Publishing Oy, 2002 [viitattu 1.3.2006]. Saatavissa pdfmuodossa: <URL: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/1169.pdf>. 30