Kelan TYP-toiminta Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Kuntoutusryhmä Kelan Päätalo 21.1.2016
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan 1.1.2016 (vuosi 2015 oli lain toimeenpanon valmisteluaikaa) Kyseessä on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen edistämiseksi tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisen etenemisestä ja seurannasta Monialaista yhteispalvelua tarjotaan 1.1.2016 alkaen vähintään 33 TYPverkostossa kautta maan. Kelan osa - ja kokoaikaisia TYP-työkykyneuvojia TYP-toimipisteissä on tällä hetkellä 42. TYP-lain mukaisesti Kelan tehtävänä on ohjata asiakkaita TYP-toimintaan, selvitellä kuntoutustarvetta yhdessä asiakkaan sekä muiden toimijoiden kanssa, järjestää vajaakuntoisten työllistymistä tukevia kuntoutuspalveluja integroiden ne työllistymissuunnitelmaan. Lisäksi Kela tarjoaa muihin Kelan etuuksiin liittyvää neuvontaa. TYP-asiakasselvityksen perusteella monialaista yhteispalvelua tarvitsevia työttömiä asiakkaita on 87 544 (TEM 6/2015) 2
Mitä TYP-lainsäädännöllä tavoitellaan? 3 1. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen 2. Työllisyysasteen nostaminen 3. Työurien pidentäminen 4. Tulevaisuuden työvoimatarpeiden turvaaminen 5. Työttömyydestä aiheutuvien kokonaismenojen alentaminen 6. Nykyisen palvelujärjestelmän toimivuuden tehostaminen 7. Valtion ja kunnan työnjaon selkeyttäminen 8. Kunta-valtion yhteistyön parantaminen 9. Kuntien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä 10. Pitkäaikaistyöttömien palvelujen saatavuuden varmistaminen koko maassa 11. Työttömien yhdenvertaisuuden parantaminen asuinpaikasta riippumatta
Laissa määriteltävä TYP - toiminta 4 Laissa määritellään mm. Asiakkaan ohjaus monialaiseen yhteispalveluun Kartoitusjakso 3 kk kesto, joka sisältää monialaisen palvelutarvearvion Monialaisen työllistymissuunnitelman laatiminen, seuranta ja tarkistaminen Asiakkaan velvollisuudet Asiakkuuden päättyminen TYP-toiminnan järjestäminen ja valtakunnallinen ohjaus; alueelliset TYP-verkostot ja johtoryhmät sekä yhteistyösopimus valtakunnallinen työjaosto ja ohjausryhmä; toiminnan suunnittelu ja seuranta Kustannusten jakaminen Yhteisessä käytössä olevat tietojen käsittely, tietojen tallettaminen, salassa pidettävät tiedot
TYP:n asiakkuuskriteerit Asiakkaalla tulee olla sekä monialaisen yhteispalvelun tarve että riittävä työttömyyden kesto TE-toimisto, kunta ja Kela arvioivat monialaisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön on saanut työmarkkinatukea vähintään 300 pv täyttänyt 25-v. ja ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä alle 25-v. ja ollut yhtäjaksoisesti 6 kk työttömänä Lisäksi työttömällä asiakkaalla on tilanne, mikä edellyttää eri toimijoiden palvelujen yhdistämistä työllistymisen edistämiseksi 5
Ohjautuminen ja TYP-prosessin eteneminen - - - - - 3 kk - - - - - 12 kk (JTYPL) 300 pv 6 kk (JYTPL) Kela TE-tsto Kunta Monialainen palvelutarve arvio Kartoitusjakson palvelut Palvelut Toteutumisen seuranta Suunnitelman tarkistus Monialainen työllistymissuunnitelma Monialaisen yhteispalvelun tarve päättyy Ei monialaisen yhteispalvelun tarvetta Ohjaus TEtoimistoon tai muuhun tarpeen mukaiseen palveluun Lähde: TEM/ Kerminen Päivi TYP-aluekierros 2015
TYP-laissa erityistä: Monialainen työskentely verkostossa Mitä on verkostomainen yhteistyö? Perinteisesti yhteistyö on määritelty prosessiksi, jossa yksilöt, ryhmät tai organisaatiot tulevat yhteen, ovat toistensa kanssa tekemisissä ja muodostavat yhteistyösuhteet molemminpuolisen hyödyn saamiseksi (Järvensivu ym. 2010) Mitä on monialainen työskentely? Monialaisuudella viitataan myös koulutusalojen ylittämiseen ja erilaisten osaamisten nivoutumiseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi ja yksilön taitavuuteen tai pätevyyteen, joita kuvataan englannin kielessä käsitteillä interprofessional ja multiprofessional. (Grigg, Johnston & Milsom 2003; Holland 2006; March 2006; Katajamäki 2010.) Monialainen yhteistyö mielletään usein hallinnon- ja tieteenalat yhdistäväksi toiminnaksi (Isoherranen 2008; 2012). edellyttää oman substanssin osaamista, koordinointia, vuorovaikutustaitoja, sitoutumista, joustavuutta ja johtajuutta. edellytyksenä on resurssien ja vastuun jakaminen mutta myös yhteisen vastuun oivaltaminen (Katisko ym. 2014) 7
Monialainen yhteispalvelu huomioidaan palvelutapa, asiakas, kumppanit TYP -asiakasta palvellaan monialaisesti. Tämä palvelumuoto on TYPlaissa määritelty ja se tarkoittaa, että palvelu on henkilökohtaista asiantuntijapalvelua palvelua toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kasvokkain palvelu edellyttää toimivaa vuorovaikutusta asiakkaan ja toimijoiden kesken TYP -asiakas on useimmiten moniongelmainen asiakas, joka tarvitsee erityistukea ja kohtaamista (erityisasiakkaat) huomioitava TYP -pisteiden koot ja asiakasmäärät TYP-lain esitöissä on kirjattu, että Kela osoittaa TYP -toimintaan sellaista osatai kokoaikaista henkilöstöä, jolla on erityisesti kuntoutuksen osaamista Kelan TYP -työkykyneuvojan läsnäolon minimi TYP -toimipisteessä on määritelty seuraavasti: Edellytetään fyysistä läsnäoloa vähintään 1 päivä/vko tai asiakastarpeen mukaisessa laajuudessa (tarkoittaa 1-5 pvää/vko) Yhteydet/verkosto pitää luoda fyysisellä läsnäololla, ja asiakasprosessin jatkon voi hoitaa esim. etäyhteyksillä huomioiden maantieteelliset etäisyydet 8
Kelan TYPKE-projekti v. 2015 tavoitteita kohti saada aikaan toimiva TYP-toimintamalli lain tarkoittamalla tavalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa Kela toteuttaa TYP-lain määrittämiä tehtäviä lain hengen mukaisesti 1.1.2016 alkaen Kela toimii valtakunnallisesti tasalaatuisesti ja tarjoaa palvelua tasapuolisesti asiakkaille ympäri maata saada aikaan työtä helpottava ohjeistus vakuutuspiirien johtajille ja Kelan TYP-työntekijöille 9
Kelan vakuutuspiirit ja TYPverkostot piireittäin Eteläinen piiri -TYP Helsinki:1 Espoo:1 Läntinen piiri -TYP Varsinais- Suomi: 1 Satakunta: 2 Keskinen -TYP Pirkanmaa: 4 Kanta- Häme:1 Itäinen - TYP Pohjois- Savo:3 Etelä- Savo:3 Pohjoinen- TYP Pohjois- Pohjanmaa: 1 Pohjanmaa: 1 (Keski- Pohjanmaa) Vantaa:1 Pohjanmaa :2 Etelä- Pohjanmaa : 1 Keski- Suomi:2 Kainuu: 1 Itä- Uusimaa:1 Pohjois- Karjala: 1 Lappi: 1 Keski- Uusimaa:1 Länsi- Uusimaa:1 Etelä- Karjala:1 Kymenlaakso:1 Päijät- Häme:1 10 Yhteensä 33 TYP-verkostoa. Tämä kuva ei sisällä TYP-verkostojen toimipiste tietoja.
Kelan vakuutuspiirit 1.1.2016: TYP-asiakasmäärä, sairastavuus, henkilöstö, TYP-verkostot Eteläinen Läntinen Keskinen Itäinen Pohjoinen TYPasiakkaat yht. 40 440 (Hki 13 784) 10 761 11 847 13 350 10 937 Diagnoosiasiakkaat Työkykyneuvojat TYPverkostot 7 625 3 208 3 157 4 536 3 474 12 6 5 8 7 8 kpl 5 kpl 6 kpl 9 kpl 4 kpl 11
TYP-toiminnan asemoituminen Kelan organisaatiossa 1.1.2016 alkaen Lakiyksikkö vastaa TYPtoiminnan ohjauksesta, nimeää vastuuhenkilön Etuuspalvelut vastaa Kelan TYPtoiminnasta Johtaja yhteiskunnallinen vastuu Asiakkuuspalvelut vastaa erityisasiakkuu -desta, palvelumallista ja -verkosta Vakuutuspiiri vastaa TYP-toiminnasta: nimeää TYPjohtoryhmän jäsenen ja TYP-työkykyneuvojat Johtaja kehittämisen ja sisäisen palvelun vastuu Kehittämispalvelut vastaa TYPtoiminnan kehittämisosiosta: järjestelmät ja etäyhteydet ICT-palvelut vastaa teknisestä kehittämisestä Yhteiset palvelut vastaa taloudesta, toimitiloista 12
Kelan tehtävät TYP-toiminnassa TYP-lain mukaisesti Kelan tehtävänä on ohjata asiakkaita TYP-toimintaan selvittää kuntoutustarvetta monialaisesti yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarvearviossa kartoitusjaksolla arvioida, onko asiakas oikealla etuudella (työ ja toimintakyky) järjestää vajaakuntoisten työllistymistä tukevia kuntoutuspalveluja integroiden ne työllistymissuunnitelmaan seurata kuntoutusprosessin etenemistä työllistymissuunnitelman toteutumiseksi ja informoida siitä monialaisesti tarjota muihin Kelan etuuksiin liittyvää neuvontaa EdellytysKela osoittaa TYP- toimintaan henkilöstöä, jolla on erityistä kuntoutusosaamistatyp-työkykyneuvoja 13
Kelan tarjoama palvelu TYP:ssa 1/2 Kela keskittyy kuntoutuspalvelujen erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarjoamiseen, koska se edistää asiakkaan työ-, opiskelu- ja toimintakykyä TYP - asiakkuusprosessissa Asiakkaan hyöty: Kuntoutus voidaan joustavasti integroida työllistymis- suunnitelmaan ja vie asiakasta eteenpäin Voidaan arvioida sekä lääkinnällisen että ammatillisen kuntoutuksen tarvetta samalla kertaa Palveluja voidaan limittää tai ketjuttaa tarpeiden mukaisesti Ei päällekkäisiä toimintoja eri luukuilta Asiakas sitoutuu yhteen suunnitelmaan, ei turhaudu ja on tietoinen siitä, mitä tapahtuu 14
Kelan tarjoama palvelu TYP:ssa 2/2 Kela huomioi muiden toimijoiden teettämät selvitykset ja toimenpiteet sekä täydentää niitä omilla kuntoutuspalveluillaan asiakkaan suunnitelman laatimiseksi Työttömien terveystarkastukset, työkyvyn arvioinnit, kuntouttavan työtoiminnan ja muiden työllistymispalveluiden lausunnot, lääketieteelliset selvitykset jne. Kuntoutustarpeen arviointi, suunnitelman muotoutuminen asiakkaan ja muiden TYP-toimijoiden kanssa, kuntoutuksen hakeminen ja kuntoutuksen seuranta, yhteistyö palveluntuottajien kanssa tiedottaminen muille TYP:n toimijoille Lisäksi Kelan työntekijä antaa tarpeen mukaan muuta Kelan etuusneuvontaa tai ohjaa asiakasta Kelan muuhun palvelukanavaan toimeentulo turvataan kuntoutuksen aikana 15
Kelan vakuutuspiirin TYP-työkykyneuvoja: rooli ja tehtävät TYP-toiminnassa 1/2 Kelan TYP-työkykyneuvoja on Kelan erityisasiantuntija kuntoutukseen ja työkykyyn liittyvissä etuuksissa arvioi, että TYP-asiakas on oikealla etuudella; mahdollisuus ehkäistä turhat hakemukset esim. jos kuntoutus ei ole realistista toteuttaa Ottaa kantaa asiakkaan kokonaistilanteeseen ymmärtää TE- ja sosiaalitoimen ja terveydenhuollon ratkaisuja ja muiden hallintoyksiköiden toiminnan ratkaisee TYP-asiakkaan kuntoutushakemuksen tai delegoi sovitusti hakemuksen eteenpäin piirissään osaa ja haluaa työskennellä monialaisesti, on vahva kuntoutusetuuden osaaja, ohjaa tarvittaessa asiakkaan Kelan muihin palveluihin kykenee itsenäiseen työskentelyyn, tekee tilannearvioita TYPasiakasprosessissa ja sen perusteella päätöksiä (=>elämänkestoinen päätös asiakkaan asiassa)
Kelan TYP-työkykyneuvoja: rooli ja tehtävät TYP-toiminnassa 2/2 Kelan TYP-työkykyneuvoja rakentaa luottamussuhteen monialaisessa yhteispalvelussa kykenee linkittämään Kelan palveluja asiakkaan kokonaisprosessiin tuntee TYP:n ulkopuolisen verkoston keskittyy pääosin TYP-työhön omaa hyvät vuorovaikutustaidot ja on aktiivinen kumppani työskentelee toimintaympäristön tarpeiden mukaisesti; fyysisesti TYP-pisteessä, puhelimitse tai etäyhteyksillä saa tukea työskentelyynsä TYP-johtoryhmän Kelan edustajalta ja esimiehiltä sekä työyhteisöltään Kelassa
TYPPI-järjestelmä ja tietojen saaminen Yhteiseen käyttöön talletettavat työtöntä koskevat tiedot ja niiden käsittely TE-toimiston ylläpitämä monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteri (URAjärjestelmän osarekisteri) Ne yhteispalvelussa työskentelevät, joille on myönnetty käyttöoikeus tähän osarekisteriin, voivat saada ja käyttää tietoja sekä tehdä merkintöjä Työtöntä koskevien tietojen tallentaminen monialaiseen yhteispalveluun osallistuvan viranomaisen rekisteriin Tietojen tallettaminen TE-toimiston, kunnan ja Kelan omiin rekistereihin Salassa pidettävien tietojen saaminen palvelun järjestämistä varten Salassa pidettävät työtöntä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeellisia monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi, hankitaan työttömän suostumuksella Ilman työttömän suostumusta TE-toimistolla, kunnalla ja Kelalla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada toisiltaan, luovuttaa toisilleen ja käyttää työtöntä koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä monialaisen yhteispalvelun järjestämiseksi työttömälle 18
Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut Ammatillinen kuntoutusselvitys Henkilölle, joka tarvitsee moniammatillista kuntoutustarpeen arviointia ja ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa Henkilölla voi olla terveydellisiä,sosiaalisia ja/tai elämän hallinnan ongelmia sekä vaikeus valita ammattialaa tai työpaikkaa Koulutus ja työkokeilu Koulutuskokeilussa vammaisella ja erityistä tukea tarvitsevalla on mahdollisuus tutustua oppilaitokseen ja tulevan ammattialan vaatimuksiin Työkokeilussa henkilö hakee sopivaa koulutus- tai työpaikkaa kokeillen Ammatillinen koulutus Henkilö, joka on hyväksytty ammatilliseen koulutukseen (valmentava, perus-,jatko, uudelleen-,täydennys) ja koulutusala soveltuu terveydentilaan. Henkilö voi hakea ammatillisen koulutuksen päätöstä koulutuksen ajaksi, toimeentulona kuntoutusraha Työhönvalmennus ja MTtyöhönvalmennus Ammatilliset kuntoutuskurssit Apuvälineet, elinkeinotuki 19 Henkilö, joka soveltuu tietylle alalle, mutta tarvitsee yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen Henkilö, jolla on mt-häiriöitä ja joka tietää itselleen soveltuvan alan, mutta tarvitsee mt- häiriöiden erityistarpeet huomioivaa pitkäkestoista yksilöllistä tukea ja ohjausta työn etsintään ja työelämään siirtymiseen Henkilölle, joka on 18-60-v., ja joka tarvitsee tukea elämänhallintaan ja vahvistusta opiskelu ja työelämävalmiuksiin sekä vertaistukea Ryhmämuotoinen 10 kuntoutujan kurssi, kesto n. 8-12 kk Vajaakuntoinen henkilö, joka ei selviydy/suoriudu opiskelusta tai työstä ilman apuvälineitä Avustus yrityksen työvälineiden ja koneiden hankkimiseen tai muuten oman yrityksen perustamiseen
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut Avoterapiat Henkilö, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutuva haitta, ja josta aiheutuu yli vuoden kestävä kuntoutuksen tarve Henkilö tarvitsee tukea toimintakykyynsä sekä arjesta selviytymiseen kuntoutuksen toimenpiteillä Toteutus: yksilö- tai ryhmäterapiana Terapiamuodot; esim. fysio,-allas-,ratsastus-, musiikki-, psykoja toimintaterapia Moniammatillinen yksilökuntoutus Henkilö, joka tarvitsee intensiivistä lääkinnällistä kuntoutusta toimintakyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi, täydentää avoterapiaa Aistivammojen, yleis- ja neurologinen sekä tules ja reumalinja Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit Henkilö, joka tarvitsee tukea fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työopiskelu - ja toimintakyvyn parantamiseen tai säilyttämiseen 20
Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit Henkilö, joka tarvitsee tukea sairastumiseensa tai vammautumiseensa ja siihen liittyvään elämäntilanteeseen Kursseja eri sairausryhmille esim. MT, epilepsia, ADHD, Asperger, hengityssairaudet jne. Moniammatillinen yksilökuntoutus Henkilö, joka tarvitsee lääkinnällistä kuntoutusta toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi Sairausryhmäkohtaiset linjat; aistivammat, neurologiset, tules ja reuma sekä yleislinja Neuropsykologinen kuntoutus Henkilö, joka on 16 vuotta täyttänyt, ja jolla on kehityksellisiä oppimisvaikeuksia tai aivovaurion jälkitila. Toteutetaan yksilö tai ryhmämuotoisena 21
Kelan kuntoutuspsykoterapia Kehittämishankkeet Kuntoutuspsykoterapia Henkilö 16-67-v., jolla on diagnosoitu mielenterveydenhäiriö Yksilö- tai ryhmäterapiaa max.80krt/v., max 3 v, nuorille myös kuvataide- ja musiikkiterapiaa Kehittämishankkeet Esimerkiksi: PURA-hanke: 17-28-v. nuorille, joilla psykososiaalisia ja/tai mt-ongelmia. Yhdistetään työvalmennus ja päihdekuntoutus. Oma Väylä hanke: 18-35-v.Asperger, määrittelemätön tai muu lapsuusiän laajaalainen kehityshäiriö, Adhd/ADD. Kehitetään neuropsykiatrista yksilö-ja ryhmäkuntoutusmallia, jossa vahvistetaan kjan arjen, opiskelun ja työelämän taitoja Uusia hankkeita alkamassa mm. maahanmuuttajien kuntoutuksen, etäkuntoutus mallien ja kognitiivisen kuntoutuksen kehittäminen. 22