Suomen Kulttuurirahasto - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääntömääräinen tarkoitus on suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen.
Koululaiskeräys - ideologinen pohja Maisteri L. A. Puntilan artikkeli Suomen Kuvalehdessä (7/1937) herätti ajatuksen suomalaisen kulttuurirahaston perustamisesta. Puntila järjesti suurkeräyksen, jossa vedottiin vauraaseen keskiluokkaan ja elinkeinoelämään. Tämän jälkeen koululaiset kulkivat ovelta ovelle keräyslistojen kanssa. Kulttuurirahastosta haluttiin tehdä koko kansan rahasto. Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 27.2.1939.
Historia Suurlahjoittajat - pääomaperusta Rahaston toiminnan pohjaa loivat merkittävästi myös suurlahjoittajat, joista ensimmäisiä olivat mm: pääjohtaja Mauri Honkajuuri asikkalalainen emäntä Helmi Nuuttila vuorineuvos Antti Antero vuorineuvos Heikki Huhtamäki neiti Maili Autio.
Nimikkorahastot - tahtojen kohtauspaikka Kulttuurirahasto muodostaa rahastojärjestelmän, jossa on yhteensä 788 rahastoa. Keskusrahastossa on säätiön yleisrahaston lisäksi 383 nimikkorahastoa, maakuntarahastoissa yleisrahastojen lisäksi 387 nimikkorahastoa. Nimikkorahastot perustuvat yksityishenkilöiden ja yhteisöjen tekemiin lahjoituksiin. Rahastoista jaetaan apurahoja niiden ohjesäännöissä määriteltyihin tarkoituksiin.
Talous Lahjoitukset 2003-2012 (elinkustannusindeksillä korjattuna) Pääomalahjoitukset Toimintalahjoitukset 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 milj. EUR
Talous Sijoitusomaisuus 2003-2012 (elinkustannusindeksillä korjattu) Kotimaiset osakkeet Ulkomaiset osakkeet Huoneistot, kiinteistöt JVK, rahamarkkinat, muut sijoitukset 1300 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 milj. EUR.
Talous Sijoitustuotot 2003-2012 (brutto, elinkustannusindeksillä korjattu) Osingot Vuokrat Korot Voitto-os. Muut Myyntivoitot 60 50 40 30 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 milj. EUR
2011 2009 2007 2005 2003 2001 1999 1997 1995 1993 1991 1989 1987 1985 1983 1981 1979 1977 1975 1973 1971 1969 1967 1965 1963 1961 1959 1957 1955 1953 1951 Vuotuiset apurahat ja kulttuuritoiminta inflaatiokorjattuna (milj. ) 40 35 30 25 20 15 10 5 0
Talous Varsinaisen toiminnan kulut (milj. EUR) 2005-2012 (elinkustannusindeksillä korjattu) 45 3,5 Hallinto- ja yleiskulut 40 3,2 3 Kulttuuritoiminta 35 3,6 3 30 Apurahat 25 6,2 4,3 3 0,4 3 0,8 7,5 3,6 3,2 3,4 4,2 5,2 3,4 3,2 1,1 2 7,7 2 9,1 33 3 1,3 3 0,9 31 2011 2012 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010
Maakuntarahastot Maakuntarahastot ja perustamisvuodet 1. Etelä-Karjalan rahasto 1962 2. Etelä-Pohjanmaan rahasto 1959;1963 3. Etelä-Savon rahasto 1961 4. Hämeen rahasto 1960 5. Kainuun rahasto 1954;1968 6. Keski-Pohjanmaan rahasto 1959;1963 7. Keski-Suomen rahasto 1958 8. Kymenlaakson rahasto 1960 9. Lapin rahasto 1954;1968 10. Pirkanmaan rahasto 1961 11. Pohjois-Karjalan rahasto 1961 12. Pohjois-Pohjanmaan rahasto 1954;1968 13. Pohjois-Savon rahasto 1963 14. Päijät-Hämeen rahasto 1971 15. Satakunnan rahasto 1959 16. Uudenmaan rahasto 1963 17. Varsinais-Suomen rahasto 1964
Luottamuselimet Hallituksen jäsenet 1.10.2012 alkaen Puheenjohtaja Timo Viherkenttä, hallintoneuvos Varapuheenjohtaja Elina Ikonen, akatemiaprofessori Pertti Haaparanta, professori Helena Hiilivirta, intendentti Jari Järvelä, kirjailija Jussi Lehtonen, näyttelijä Johanna Mappes, akatemiaprofessori Riitta Pyykkö, vararehtori Ari Sihvola, professori Teija Tiilikainen, johtaja Maarit Toivanen-Koivisto, vuorineuvos Annika Waenerberg, professori
Kulttuuritoiminta Taidekoti Kirpilä - suomalaista taidetta, yleisöluentoja, konsertteja Taidekoti Kirpilä on lääkäri Juhani Kirpilän (19311988) Kulttuurirahastolle lahjoittama koti, jossa on esillä hänen keräämänsä suomalaisen taiteen kokoelma. Kokoelmassa on 537 teosta vuosisadan vaihteen realistisista maalauksista 1960-luvun informalistisiin teoksiin.
Kulttuuritoiminta Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu - ponnahduslauta nuorille laulajille Laulukilpailu on nimetty professori Mirjam Helinin (1911-2006) mukaan ja rahoitetaan hänen 1981 tekemänsä lahjoituksen turvin Mirjam ja Hans Helinin rahastosta. Kilpailu järjestetään joka viides vuosi. Ensimmäinen kilpailu pidettiin 1984, seuraava kilpailu on 2014. Vuonna 2009 kilpailun voittivat Yulia Lezhneva ja Kihwan Sim.
Kulttuuritoiminta Soitinkokoelma -Stradivari, Guadagnini, Amati, Grancino, Testore Kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä yli kolmekymmentä jousisoitinta. Arvosoittimiksi on luokiteltu yli 50.000 euron arvoiset soittimet. Soittimia lainataan nuorille lahjakkaille muusikoille ja musiikinopiskelijoille. Laina-aika on viisi vuotta. Soitinkokoelman hoitokunta tekee ehdotuksen hankinnoista sekä lainansaajista.
Kuntien kirjahankinnat ja BKT-kasvu 1990-2005 160 140 120 100 Kirjahankinnat 80 BKT-kasvu 60 40 20 0 1990 1993 1996 1999 2002 2005
Kirjatalkoot - kutsu kunnille yhteistyöhön Suomen Kulttuurirahaston historian suurin yksittäinen tukipäätös: 3,5 miljoonalla eurolla tukea kuntien kirjahankintoihin. Svenska litteratursällskapet (SLS) osallistui hankkeeseen n. 200 000 eurolla. Tavoitteena lisätä yleisten kirjastojen kirjahankintoja 2008-2010 vähintään 15 % Hankkeeseen ilmoittautui mukaan 402 kuntaa (97 %).
Kirjatalkoot Vuonna 2009 220 kuntaa (67 %) oli nostanut omia kirjahankintojaan. Lisäys koko maassa 8,2 % (1,9 ME). Kampanjan aikana 2008-2011 hankittu lähes 1.000.000 kirjaa lisää.
Kulttuuritoiminta Nuorisohanke Myrsky - inspiroi, yhdistää, antaa malleja Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallinen suurhanke 2008 2011. Kulttuurirahaston panostus yhteensä lähes 5 milj. euroa. Suunnattu 13 17-vuotiaille nuorille - erityisesti niille, joita on vaikea tavoittaa perinteisin keinoin. Tarjoaa nuorille välineitä persoonalliseen ja sosiaaliseen kasvuun. Juurruttaa Suomeen uudenlaisia toimintamalleja nuorista lähtöisin olevan toiminnan lisäämiseksi. Ammattitaiteilijoiden ohjauksessa toteutettiin yli 80 taidehanketta, joihin osallistui yli 14.000 nuorta. Hanketta jatkaa Suomen lasten ja nuorten säätiö.
Huhtiniemen arkeologiset kaivaukset Sitkeän huhun mukaan Lappeenrannan Huhtiniemessä olisi kesällä 1944 salaa teloitettu satoja sotilaskarkureita. Alueelta oli myös löydetty ihmisten luita. Kulttuurirahasto käynnisti syksyllä 2006 arkeologiset kaivaukset, jotka osoittivat, että paikalla oli 1800luvulla sijainnut venäläinen sotilashautausmaa. Teloituksista ei löytynyt merkkejä. Kulttuurirahaston kaivausten ansiosta arvoitus voidaan katsoa lopullisesti selvitetyksi.
Kulttuuritoiminta Oopperaan! Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlien kunniaksi Kulttuurirahasto kutsui oopperaan noin 7000 seitsemäsluokkalaista valvojineen. Yli 400 hakemuksen joukosta mukaan arvottiin 177 koulua Utsjoelta Hankoon. Kulttuurirahasto maksoi pääsyliput ja matkakulut. Oppilaat valmistautuivat esitykseen Kansallisoopperan opettajille tarjoaman koulutuksen avulla. Oppilailta kerätyn palautteen mukaan 75 % oli valmis lähtemään uudelleen oopperaan.
Pienten sukukielten elvytys Tavoitteena turvata mm. inarinsaamen ja karjalan kielen tulevaisuus. Inarin kielipesä on 2000-luvulla kasvattanut kymmeniä lapsia. Kielipesiä levitetään yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa Aunuksen Karjalaan ja muille suomalais-ugrilaisille alueille. Kulttuurirahaston rahoitus vuodesta 2006 noin 3 ME.
Kulttuuritoiminta Toimittajien täydennyskoulutus - Kulttuurijournalismin tukemiseksi Syksyllä 2013 järjestettävä, viiden kuukauden mittainen koulutus on kehitetty kulttuurijournalismin tukemiseksi. Koulutus on suunnattu yleistoimittajille, jotka haluavat erikoistua kulttuuriin, tai kulttuuritoimittajille, jotka haluavat työhönsä uusia näkökulmia. Koulutuksen tavoitteena on lisätä hyvien kulttuuriuutisten, -artikkeleiden ja kritiikkien määrää suomalaisissa tiedotusvälineissä. Hakuaika helmi-maaliskuussa 2013, apuraha noin 20 toimittajalle.
Maahanmuuttajien kielikoulutushanke - osaksi Suomea Suurhanke, joka julkistettiin vuosijuhlassa 27.2.2010. Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin yhteistyössä valtion kanssa käynnistämä kokeilu, jonka tavoitteena on tehostaa maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen opetusta. Mallia kokeillaan 16 kunnassa, ja kokeilu kestää kaksi vuotta. Kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa. Kokeilun jälkeen päätetään pysyvästä mallista, joka säädetään kotouttamislaissa.