Taskulämmin 2004 Sisältö Palkansaajien yhteistyöllä tasa-arvoiseen ja kansanvaltaiseen yhteiskuntaan. (SAK:n periaateohjelmasta 1991)... 3 Periaatteista toimintaan... 4 SAK etujärjestöistä arvostetuin... 6 SAK:n historiaa ja saavutuksia... 7 SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen järjestörakenne... 10 SAK:n organisaatio... 11 SAK:n hallinto-organisaatio... 12 Edustajakokous... 12 Valtuusto... 13 Hallitus... 13 Työvaliokunta... 14 Muut valiokunnat... 14 Neuvottelukunnat... 15 Johtoryhmä... 15 Jäsenmaksut talouden perusta... 15 Alueellinen toiminta... 17 SAK:n organisaatio maakunta-, alue- ja paikallistasolla... 19 SAK:n hallitus... 20 Jäsenliittojen jäsenistön jakauma, jäsentilasto ja 31.12.2003... 21 1
SAK:n sopimuspolitiikka... 22 Globalisaatio tiivistänyt kansainvälistä ay-verkkoa... 24 SAK:n koulutus- ja kehittämistyö... 26 Asiantuntijat SAK:n osastoilla... 27 SAK:n aluepalvelukeskukset... 43 SAK:n jäsenliitot... 45 VTY:n jäsenliitot... 49 Palvelualan Unionin PaU:n jäsenliitot... 50 2
Palkansaajien yhteistyöllä tasa-arvoiseen ja kansanvaltaiseen yhteiskuntaan. (SAK:n periaateohjelmasta 1991) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on etujärjestö, painostusjärjestö ja yhteiskunnallinen uudistusliike. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen voima perustuu suuren jäsenmäärän lisäksi jäsenistön yhteistyöhön ja aloitteelliseen toimintaan. SAK:n tehtävänä on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen kaikissa elämän vaiheissa parantamalla palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, taloudellisia, terveydellisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja sivistyksen etuja, oikeuksia ja vapauksia. Tavoitteitaan SAK toteuttaa yhteistyössä muiden palkansaajajärjestöjen ja yhteiskunnallisten uudistusliikkeiden kanssa. SAK:n toiminta perustuu vapauden, solidaarisuuden, tasa-arvon, demokratian ja rauhan ihanteisiin kaikkea riistoa ja sortoa vastaan. SAK:n periaateohjelma on rakennettu kuuden oikeuden periaatteelle. Oikeus työhön Jokaisella on oikeus tehdä vapaasti valiten edellytyksiään vastaavaa ja mielekästä työtä. Oikeus riittävään ja oikeudenmukaiseen toimeentuloon Jokaisella on oikeus turvattuun toimeentuloon, joka takaa hyvän elämisen laadun. Jokaisella on myös oikeus yhdenvertaisiin palveluihin ja mahdollisuus toimeentulon vaarantumatta jäädä elämäntilanteensa mukaisesti pois palkkatyöstä. Tulojen ja varallisuuden jakautuminen on oikeudenmukainen. 3
Oikeus vaikuttamiseen ja omaehtoiseen edunvalvontaan Jokaisella on oikeus vaikuttaa työehtoihinsa, työoloihinsa ja laajemmin yhteiskuntaan. Tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua on vaikuttamisen perusta. Oikeus terveelliseen ja viihtyisään työympäristöön Jokaisella on oikeus terveelliseen, turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön. Oikeus henkisesti rikkaaseen elämään Jokaisella on oikeus monipuoliseen tietojen, taitojen ja yhteistoiminnan kehittämistä edistävään elämään sekä vapaa-aikansa valintaan elämäntilanteen mukaan. Oikeus rauhaan ja velvoite kansainväliseen vastuuseen Jokaisella on oikeus elää maailmassa, josta sodat ja taloudellinen, ruumiillinen ja henkinen alistaminen on poistettu. Yhteisvastuu kaikkien maiden ihmisiä kohtaan edellyttää, että työntekijöiden ihmis- ja kansalaisoikeudet ja -vapaudet sekä turvallisuus ja tulonjaon oikeudenmukaisuus hyväksytään kaikkialla ja että näitä oikeuksia valvotaan kansainvälisesti. Periaatteista toimintaan SAK on yhteiskunnallinen etu-, painostus- ja kansalaisjärjestö. Työmarkkinajärjestönä SAK pyrkii tavoitteisiinsa ensisijaisesti neuvotellen ja sopien, mutta se on tarvittaessa valmis eriasteisiin painostus- ja työtaistelutoimiin. Yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä SAK vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää SAK:n, sen jäsenliittojen ja jäsenistön yhteistyön jatkuvaa voimistamista. Ammattiyhdistysliike vahvistuu SAK:lainen ammattiyhdistysliike kehittää järjestörakennettaan ja toimintamuotojaan ennakoimalla työelämän muutoksia. Sen tehtävä on hoitaa työntekijöiden edunvalvontaa kaikissa olosuhteissa luotettavasti ja tuloksellisesti. Ammattiyhdistysliike kehittää sisäistä demokratiaansa entistä jäsenvaltaisemmaksi. Jäsenistön vaikutuskeinoja 4
laajentamalla parannetaan edunvalvonnan edellytyksiä erityisesti työpaikoilla ja perusjärjestöissä. Järjestäytymisen perustana on palkansaajien yhteisyys ja solidaarisuus sekä edunvalvontaa palveleva, toimiva ja voimakas järjestökokonaisuus, joka ei tunne keinotekoisia rajoja palkansaajien välillä. Palkansaajien yhteistyöllä saavutetaan edunvalvonnassa paras tulos. SAK:n tehtävänä on kehittää yhteistyötä jäsenliittojensa keskusjärjestönä. Ammattiyhdistysliikkeen toiminnan perustana on demokratia, tasaarvo ja solidaarisuus. SAK:lainen ammattiyhdistysliike on kaikkien palkansaajien - niin nuorten, naisten kuin miestenkin - yhtäläisten mahdollisuuksien, oikeuksien ja velvollisuuksien liike. Itsenäinen suhteessa työnantajiin Työnantajien ja työntekijöiden välillä on edelleen perustava eturistiriita. Jäsentensä etujen ajamiseksi SAK haluaa ylläpitää asiallisia neuvottelusuhteita työnantajiin. Aloitteellinen uudistaja Etujärjestönä SAK on itsenäinen suhteessa julkiseen valtaan ja aloitteellinen lainsäädännön uudistamiseksi. SAK vaikuttaa niin, että julkinen valta tekee päätöksiä ja käyttää varoja palkansaajien etujen mukaisesti. Puolueista riippumaton SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen jäsenet edustavat erialisia poliittisia ja yhteiskunnallisia mielipiteitä. SAK on riippumaton poliittisista puolueista. SAK - osa kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä Kansainvälisissä järjestöissä ja yhteyksissä SAK ajaa aloitteellisesti eri maiden palkansaajien yhteisiä etuja ja kohentaa ammattijärjestöjen yhteistyötä. 5
SAK etujärjestöistä arvostetuin Suomen Gallup Oy selvittää puolivuosittain suomalaisten etujärjestöjä kohtaan tuntemaa arvostusta ja järjestöihin liittyviä mielikuvia sekä käsityksiä ajankohtaisista työmarkkinakysymyksistä. Keväällä 2004 työmarkkinailmastotutkimukseen haastateltiin 1 000 suomalaista. SAK:ta arvostaa kolme neljästä suomalaisesta Suomalaisista etujärjestöistä SAK on kaikissa vuosina 1995 2004 tehdyissä selvityksissä saanut osakseen suurinta arvostusta. Suomalaisista 66 prosenttia kertoo arvostavansa SAK:ta ainakin melko paljon. Erityisen paljon SAK:n työtä arvostavat ammattiliittojen jäsenet, työntekijät ja toimihenkilöt sekä SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajat. Yleisarvosana SAK:lle hyvä Suomalaisten etujärjestöjen joukossa SAK:n arvostus on omaa luokkaansa. SAK sai 71 prosentilta vastanneista hyvän arvosanan. Jokseenkin yksiselitteisen hyvät arvosanat SAK saa jäsentensä ansiotason turvaamisesta, työajoista ja lomista sopimisesta sekä jäsenpalveluiden tarjoamisesta. Vastaamme ajan haasteeseen Parhaiten SAK:ta suomalaisten mielestä kuvaa luonnehdinta pystyy vastaamaan ajan haasteisiin. Tähän uskoo 68 prosenttia haastatelluista. Tulos ei sovi ay-liikkeeseen usein kohdistettuun kritiikkiin. Sopivaksi koetaan myös väite huolehtii hyvin jäsentensä eduista (71 %). Myös pätevät johtohenkilöt sopii kuvaamaan SAK:ta 67 prosentin mielestä. Kaksi kolmasosaa vastanneista on sitä mieltä, että SAK on yhteiskunnallisesti vastuuntuntoinen. Lakkoon on oikeus Suomalaiset eivät halua luopua lakko-oikeudesta. Valtaosa vastaajista on sillä kannalla, että lakko on oikeutettu, jos työnantaja ei noudata työelämää koskevia lakeja tai sopimuksia (85 %) tai jos tavoitteisiin ei päästä neuvottelemalla (74 %). Puolet vastanneista olisi myös valmis lakkoon solidaarisuussyistä muiden liittojen tukemiseksi. 6
SAK:n historiaa ja saavutuksia 1907 Suomen Ammattijärjestö perustettiin 15.4. Tampereella Ensimmäiset eduskuntavaalit 1917 8 tunnin työaikalaki, ammattientarkastus Suomen itsenäistyminen 1918 Kansalaissota 1920 Suomen Ammattijärjestön edustajakokous, jossa kommunistit ja vasemmistososialistit saivat enemmistöaseman 1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 7 päivää 1924 Työehtosopimuslaki 1927 Ammattientarkastuslaki, työläistarkastajat 1930 Suomen Ammattijärjestön toiminta estettiin heinäkuussa Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto SAK perustettiin Helsingissä 1937 Kansaneläkelaki 1939 Vuosilomalaki, vuosiloma 5 12 päivää 1940 SAK:n ja STK:n julkilausuma, ns. tammikuun kihlaus STK tunnusti SAK:n neuvottelijaosapuoleksi 1944 SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus, STK hyväksyi työehtosopimusperiaatteen 1945-1947 Työehtosopimustoiminnan läpimurto 1945-1947 Luottamusmiesjärjestelmän rakentaminen 1946 SAK-STK yleissopimus Uudistettiin työehtosopimuslaki ja laki työriitojen sovittelusta Laki työtuomioistuimesta, työaikalaki Vuosilomalaki, vuosiloma 12 päivää 1 kuukausi 1948 Lapsilisälaki, tapaturmavakuutuslaki 1949 Laki tuotantokomiteoista 1956 Yleislakko, joka kesti 19 päivää Lakossa oli noin 420 000 työntekijää 1957 SAK:n hajaannus alkoi 1958 Työturvallisuuslaki 1959 Työajan lyhentämistä koskeva muutos saatiin päätökseen: 45 tunnin työviikko 1960 Suomen Ammattijärjestö SAJ perustettiin marraskuussa Vuosilomalaki, vuosiloma 18 päivää 1 kuukausi 1962 Työntekijän eläkelaki (TEL) 1963 Sairausvakuutuslaki 1964 SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen eheytysneuvottelut 1966 Siirtyminen 40-tuntiseen ja 5-päiväiseen työviikkoon alkoi Irtisanomissuojasopimus 1967 Lomapalkkasopimus Uusi ammattitautilaki ja -asetus 7
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu Liinamaa I, indeksiehtojen poistaminen, valtuuslaki vuokrien ja hintojen valvontaan, jäsenmaksuperintäsopimus 1969 Ammattiyhdistysliikkeen eheytyminen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Luottamusmiessopimus 1970 Työsopimuslaki, irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto, Liinamaa II, erorahajärjestelmä, kokoontumisoikeus työpaikalla 1971 Neljän viikon vähimmäisvuosiloma 1973, tiedotussopimus, koulutussopimus, vähimmäispalkka 1972 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetuuksien parantaminen 1973 Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus 24 26 päivää Työsuojelun valvontalaki, työsuojeluhallinto 1974 Verohelpotuksia, lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, ansiokehitystakuu 1976 Työsuojelusopimus ryhmähenkivakuutus 1977 Vuosiloman pituus 24 30 päivään, josta viikko talvilomaa 1978 Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista, työterveyshuoltolaki, yhteistoimintalaki 1979 Talvilomaoikeuden laajentaminen 1980 Opintovapaalaki 1981 Sopimus yhteistoiminnan edistämisestä 1984 Työttömyysturvalaki, laki irtisanomismenettelystä Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus Työajan lyhentäminen 16/32 tunnilla vuonna 1986 1986 Pelisääntöihin liittyvät sopimusjärjestelyt ja lait Sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä RAT-sopimus Työajan lyhentäminen 68 tunnilla vuosina 1987 1990 1987 Tasa-arvolaki, aikuisopintolaki, opintovapaalain muutokset, työturvallisuuden muutokset 1988 Tilapäinen ja osittainen hoitovapaa sekä liukuva työaika lakisääteisiksi Irtisanomisajan pidentäminen, irtisanomisperusteiden täsmentäminen, osa-aikaisten työsuhdeturvan parantaminen Yhteistoimintalain muuttaminen 1989 Henkilöstörahastolaki, uusi yhdistyslaki 1990 Luottamusmiessopimus SAK STK, SAK LTK Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa 8
Yhteistoimintasopimus SAK LTK Työsuojelusopimus SAK STK, SAK LTK Uusittu lomapalkkasopimus SAK STK Yleissopimus SAK LTK Työajan lyhennys (loppiainen) 1.1.1992 alkaen 1991 Uusittu koulutussopimus SAK STK Ammattikoulutusraha Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain muuttaminen Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus Vuosiloman säästämisjärjestelmä 1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot Vuorotteluvapaa Yt-lain muutokset: Eurooppa-tason konserniyhteistyö 1996 Työaikalain kokonaisuudistus Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva Vuosilomalain osittaisuudistus Ulkomaalaisten työntekijöiden työehdot Henkilöstörahastolain muutokset Yhteistoimintalain uudistus, TEL-yhtiöiden hallintolaki 1997 Yleissopimus TT SAK, yhteistoimintasopimus PT SAK Työeläkelaitokseen sijoitusuudistus Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta 1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen 1999 Varhaiseläkeuudistus 2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002 2001 Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti) Uusi työterveyshuoltolaki, voimaantulo 2002 Sopimus helatorstaista (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta) 1.1.2002 alkaen 2002 Työeläkeuudistusratkaisu 5.9.2002, voimaan 2005 Työttömyysturvalain uudistus, voimaan 2003 Uusi työturvallisuuslaki, voimaan 2003 Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus, voimaan 2003 Ammatillinen kuntoutusuudistus, oikeus ammatilliseen kuntoutukseen laajenee, voimaan 2004 Perhevapaat-uudistus, voimaan 2003 2003 Koululaisten iltapäivähoito Esitykset ulkomaalaisten työntekijöiden työehtovalvonnan parantamiseksi valmistuivat: ulkomaalaislaki, valvontayksikkö KRP:n yhteyteen 9
SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen järjestörakenne SAK ON LIITTOJEN LIITTO EDUSTAJAKOKOUS VALTUUSTO HALLITUS NEUVOTTELU- JA VALIOKUNNAT 1 edustaja kutakin alkavaa 3 000 henkilöjäsentä kohti 122 työpaikkojen edustajaa 23 liittojen edustajaa ja 2 SAK:n johdosta hallituksen apuelimiä AMMATTILIITOT (24) LIITTOJEN PIIRIT / ALUEET AMMATTIOSASTOT (n.4000) SAK:N ALUEORGANISAATIO maakuntaryhmät (19) aluepalvelukeskukset (14) SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖT (141) Jäseninä ammattiosastot TYÖPAIKAT -luottamushenkilöt (yht. n. 100 000) 1 049 171 Jäsentä 10
SAK:n organisaatio AMMATTILIITOT Teollisuusalojen neuv.kunta Palvelualojen neuv. kunta Valtion alojen neuv. kunta Kunta-alan neuv.kunta Kuljetusalojen neuv.kunta EDUSTAJAKOKOUS VALTUUSTO HALLITUS TYÖVALIOKUNTA KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO Lauri Ihalainen, Matti Huutola, Eija Hietanen JOHTORYHMÄ Lauri Ihalainen, Matti Huutola, Eija Hietanen, Pertti Parmanne, Kirsti Palanko-Laaka, Matti Tukiainen, Mikko Paiho, Marjaana Valkonen Asiantuntijavaliokunnat YHTEISKUNTA- POLIITTINEN OSASTO johtaja Pertti Parmanne TYÖYMPÄRISTÖ-KANSAINVÄLINEN OSASTO OSASTO johtaja johtaja Kirsti Palanko-Laaka Marjaana Valkonen JÄSENPALVELU- OSASTO johtaja Matti Tukiainen TALOUS- JA SISÄISTEN PALVELUJEN OSASTO johtaja Mikko Paiho talouspolitiikka sosiaalipolitiikka palkkapolitiikka koulutuspolitiikka tyˆvoimapolitiikka budjettipolitiikka tutkimusja selvitystyö työelämän kehittäminen keskusjärjestösopimukset työlait työsuojelu teknologia ja tuottavuus osallistumisjärjestelmät tasa-arvo työelämän tutkimus integraatiopolitiikka kv-suhteet lähialueyhteistyö solidaarisuustyö viestintä järjestötyö alueyhteistyö ja aluepalvelukeskukset ay-koulutus/ kehittämiskeskus järjestötutkimus lehdet tietopalvelu talous sisäiset palvelut henkilöstöpolitiikka kiinteistöpalvelu tietohallinto ay-arkisto 11
SAK:n hallinto-organisaatio Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry on jäsenliittojensa keskusjärjestö, joka toimii etu- ja painostusjärjestönä, yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä sekä osana kansainvälistä ammattiyhdistysliikettä. SAK:hon kuuluu 24 jäsenliittoa, joiden 1 049 171 jäsentä ovat järjestäytyneet teollisuus-, palvelualojen-, valtionalojen- ja kunta-alan liittoihin. Edustajakokous SAK:n korkein päättävä elin on joka viides vuosi kokoontuva edustajakokous. Kukin jäsenliitto valitsee edustajakokoukseen kutakin alkavaa 3 000:a henkilöjäsentään kohden yhden edustajan ja riittävän määrän varaedustajia 30 000 jäseneen saakka, ja sen jälkeen yhden alkavaa 5 000 henkilöjäsentä kohden ja riittävän määrän varaedustajia. Edustajakokous valitsee valtuuston puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa ja muut valtuuston jäsenet: kunkin jäsenliiton piiristä yhden varsinaisen jäsenen ja hänelle kaksi henkilökohtaista varajäsentä kutakin alkavaa 10 000 henkilöjäsentä kohden. Edustajakokous valitsee myös hallituksen puheenjohtajan, jota kutsutaan järjestön puheenjohtajaksi ja muut hallituksen varsinaiset jäsenet, heille henkilökohtaiset varajäsenet ja saman määrän yleisvarajäseniä sekä tilintarkastajat ja heidän varahenkilönsä. Edustajakokous hyväksyy järjestön suuntaviivat toimintalinjoiksi ja taloussuunnitelmaksi seuraaviksi toimintavuosiksi hyväksymällä ohjelmat ja käsittelemällä liittojen esitykset sekä muut asiakirjat. Edustajien määrä edustajakokoukseen ja jäsenten määrä valtuustoon määräytyvät kokousta edeltäneen vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon jäsenmäärän perusteella. 12
Valtuusto Edustajakokousten välisenä aikana ylin päätäntävalta on valtuustolla. Valtuusto kokoontuu varsinaisiin kokouksiinsa kaksi kertaa vuodessa ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa. Esityksiä valtuustolle saavat tehdä hallitus ja jäsenliitot. Valtuusto käsittelee kevätkokouksessa hallituksen toimintakertomuksen, vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä päättää jäsenliittojen ja hallituksen esittämistä asioista. Järjestön vuosittaiset, edustajakokouksen suuntaviivojen mukaiset, toiminta- ja taloussuunnitelmat vahvistetaan valtuuston syyskokouksessa. Syyskokouksen tärkein tehtävä on asettaa jäsenliittojen ajankohtaisten esitysten pohjalta järjestön ohjelmiin perustuvat tavoitteet seuraaviin työmarkkinapoliittisiin neuvotteluihin. Valtuusto määrää jäsenliitoilta kannettavan jäsenmaksun suuruuden ja maksuajan sekä päättää jäsenliittojen ja hallituksen esittämistä asioista. Valtuustossa on 122 jäsentä, joista kolme toimii puheenjohtajina (yksi puheenjohtajana ja kaksi varapuheenjohtajana). Jäsenistä naisia on 39. Hallitus Järjestön toiminnasta vastaa hallitus. Hallitukseen kuuluu järjestön puheenjohtajan ja hallituksen varapuheenjohtajan lisäksi 23 jäsenliittojen joko puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa tai sihteeriä. Hallituksen jäsenistä naisia on neljä. Hallitus edustaa järjestöä, päättää järjestön neuvottelemien työmarkkinapoliittisten sopimusten hyväksymisestä ja pitää yhteyttä jäsenliittoihin sekä muihin järjestön toiminnan kannalta merkittäviin keskeisiin koti- ja ulkomaisiin tahoihin. Hallitus valmistelee ja esittelee edustajakokouksissa ja valtuuston kokouksissa käsiteltävät asiat sekä toteuttaa näiden kokousten tekemät päätökset. Hallitus huolehtii järjestön taloudenpidosta, vahvistaa toimintaorganisaation ja päättää henkilöstöhallinnosta sekä vahvistaa valiokuntien ja neuvottelukuntien tehtävät ja valitsee niiden jäsenet. 13
Hallituksen työ-, valmistelu ja asiantuntijaeliminä toimivat eri toimialoilla liittojen asiantuntijoista valitut valiokunnat ja neuvottelukunnat. Työvaliokunta Hallitus asettaa keskuudestaan työvaliokunnan. Se valmistelee ja hoitaa toimintapoliittisia ja hallituksen erikseen sille kulloinkin antamia tehtäviä. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Lauri Ihalainen, pj SAK Anja Oksa Metalli Matti Huutola, vpj SAK Teija Asara-Laaksonen KTV Tuire Santamäki-Vuori KTV Heikki Kehälinna KTV Raimo Rannisto VTY Jaan Vingisaar VTY Jarmo Lähteenmäki Paperi Timo Vallittu Kemia Erkki Vuorenmaa Metalli Lauri Lyly Sähkö Ann Selin PAM Anssi Vuorio PAM Kalevi Vanhala Puu- ja erit. Pentti Raitioharju Viestintä Timo Räty AKT Esa Vilkuna Posti Pekka Hynönen Rakennus Erik Lindfors Metalli Ritva Savtschenko SEL Kaarlo Julkunen PAM Muut valiokunnat Muut valiokuntien jäsenet on kottu jäsenliittojen edustajista. Yhteiskuntapoliittisen osaston yhteydessä toimii sosiaalivaliokunta. Työympäristöosaston yhteydessä toimivat työelämän kehittämisen valiokunta, oikeudellinen valiokunta, työsuojeluvaliokunta ja tasaarvovaliokunta. Kansainvälisen osaston yhteydessä toimii kansainvälinen valiokunta. Jäsenpalveluosaston yhteydessä toimivat järjestövaliokunta, ruotsinkielinen sihteeristö, koulutus- ja nuorisovaliokunta sekä viestintävaliokunta. Talous- ja sisäisten palvelujen osaston yhteydessä toimivat talousvaliokunta, talous- ja henkilöstövaliokunta sekä Ammattiyhdistysarkiston johtokunta. 14
Neuvottelukunnat Neuvottelukunnat avustavat SAK:n hallitusta sekä toimivat toimialansa liittojen yhdyselimenä erityisesti sopimustoimintaan liittyvissä asioissa. Ne voivat myös organisoida määrärahaansa sisällyttäen tutkimus- ja kehityshankkeita, perustaa projekteja, järjestää tapahtumia ja luoda informaatiojärjestelmiä. Johtoryhmä Järjestöä johtaa johtoryhmä, jonka kokoonpanon ja sisäiset tehtäväja vastuualueet hallitus määrittelee. Jäsenmaksut talouden perusta Ammattiyhdistysliike rahoittaa toimintansa jäsenmaksuilla, jotka ovat keskimäärin 1,08 prosenttia jäsenen kokonaispalkasta (ilman työttömyyskassan osuutta). Korkein työttömyyskassamaksun sisältämä liiton jäsenmaksuprosentti on 1,9 ja alhaisin 1,22 prosenttia (luvussa eivät ole mukana VTY:läiset liitot). Tuottojen jakauma 2003 14,65 % 3,44 % 3,16 % 1,73 % 77,02 % Toimintatuotot 0,519 milj. (3,44%) Lehtituotot 0,476 milj. (3,16 %) Saadut avustukset 0,261 milj. (1,73 %) Jäsenmaksutuotot 11,611 milj. (77,02 %) Sijoitustuotot 2,209 milj. (14,65 %) 15
Kulujen jakauma 2003 2,44 % 46,35 % 49,00 % 2,22 % Henkilöstökulut 6,597 milj. (46,35%) Poistot 0,315 milj. (2,22%) Muut kulut 6,975 milj. (49,00 %) Sijoituskulut 0,347 (2,44 %) Kulut toiminta-aloittain 2003 2 500 000 2 000 000 2 061 532 1 634 094 1 500 000 1 000 000 950 638 500 000 510 750 308 951 492 933 0 75 971 Kokonaistoimintojen johto Työympäristöosasto Jäsenpalveluosasto Projektit Yhteiskuntapoliittinen osasto Kansainvälinen osasto Talous- ja sisäisten palvelujen osasto SAK saa kolme neljännestä toimintansa vaatimista varoista jäsenliittojensa maksamasta jäsenmaksusta, joka on 7 prosenttia liiton omasta kokonaisjäsenmaksutulosta, josta on vähennetty työttömyyskassalle menevä osuus. Minimijäsenmaksu on 6,60 jäseneltä vuodessa. Loput varoista kertyvät sijoitustoiminnasta, erilaisista palvelujen maksuista ja julkaisutoiminnasta. 16
Alueellinen toiminta SAK:n vahvuuden eräs perustekijöitä on kattava ja toimiva alueorganisaatio, jonka ansiosta SAK:lla on mahdollisuus toteuttaa valtakunnallista toimintaa koko maassa. SAK:lainen aluetoiminta on osoittanut iskukykynsä, kun lamavuosina ajauduttiin yhteislakkotilanteisiin ja yleensä silloin kun on mobilisoitu SAK:laista ay-väkeä liikekannalle. Viimeksi Työn puolesta -mielenilmauspäivän yhteydessä joulukuussa 2003. Alueellisella yhteistoiminnalla on herätetty palkansaajien yhteiskunnallista aktiivisuutta erilaisissa tilanteissa. Aluetoiminnalla on ollut tärkeä rooli myös sopimusneuvottelujen tukitilanteissa ja niiden tuloksista tiedottamisessa. SAK:laisen aluetoiminnan päätehtävänä on edistää jäsenliittojen alueellista yhteistyötä sekä tarjotaan palveluja, koulutusta ja tiedotusta. Liittojen jäsenhankinnan tukeminen korostuu SAK:n aluetoiminnassa, koska työelämässä ja järjestötoiminnassa on käynnissä suuri sukupolvenvaihdos. Alueellisella yhteistyöllä varmistetaan myös SAK:laisen ay-liikkeen vaikuttamismahdollisuudet lääni- ja maakuntatason kehittämistyössä ja päätöksen teossa. SAK:n aluepalvelukeskuksia on 13, joista yksi Ahvenanmaalla. Lisäksi Uudenmaan aluepalvelutoimisto sijaitsee SAK:n keskustoimistossa. Aluepalvelukeskusten toiminta-alue on yleensä sama kuin työvoimaelinkeinokeskuksilla. Poikkeuksen tekevät Oulu ja Pohjanmaa, joihin kuuluu kaksi TE-keskusaluetta. Aluetoiminnasta vastaa SAK:n aluejohtaja. SAK:n aluekokouksessa jäsenliittojen ja SAK:n paikallisjärjestöjen edustajat linjaavat vuosittain SAK:laista aluetoimintaa ja määrittelevät toiminnan painopisteitä. Aluekokoukset pidetään syys-lokakuussa. Kokouksen kutsuu koolle SAK:n aluepalvelukeskus. Näissä kokouksissa valitaan myös SAK:n maakuntaryhmät kaksivuotiskaudeksi. Maakuntaryhmä toimii maakunnallisena yhteistyöelimenä ja edunvalvojana yhdessä SAK:n, ammattiliittojen ja paikallisjärjestöjen välillä. Lausunnot maakunnan kehittämisestä ja yhteistyö piirihallintoviranomaisten ja ammatillisten oppilaitosten kanssa kuuluvat maakuntaryhmän tehtäviin. Ne tekevät myös esitykset SAK:n edustajista maakunnallisiin ja alueellisiin elimiin. 17
Koko maassa toimii 19 maakuntaryhmää Suomen virallisen maakuntajaon mukaisesti. Maakuntaryhmien toiminnalla voidaan myös tukea SAK:n paikallisjärjestöjä ja edistää niiden yhteistyötä. SAK:n paikallisjärjestöjä on koko maassa 141. Ne ovat itsenäisiä yhdistyksiä, jotka kokoavat SAK:n jäsenliittojen ammattiosastot yhteistoimintaan omalla toiminta-alueellaan. Viime vuosina toiminta-alue on laajentunut seudulliseen suuntaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta paikallisjärjestöissä kohdistuu kunnallisiin ja aluehallintoviranomaisiin sekä poliittisiin päättäjiin. Työelämän edunvalvonnassa tuetaan ammattiosastojen edunvalvontaa työpaikoilla. Paikallisjärjestöt ovat myös luonteva foorumi ay-liikkeen yhteisille tapahtumille, seminaareille ja juhlille. Ammattiosastot maksavat paikallisjärjestöille jäsenmaksua ja SAK:lta on mahdollisuus saada kannustavaa toimintatukea. Ammattiyhdistysliikkeen tärkein yksikkö on työpaikka. Työpaikoilla asioita hoitavat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Paikallisesti asioita käsitellään jäsenliitoille ja SAK:n paikallisjärjestöille esitettäviksi työhuonekunnissa ja ammattiosastoissa. SAK:n liittojen jäsenistön jakautuminen alueittain Ahvenanmaa 0,3 % E-Savo Varsinais-Suomi 3,3 % 9,1 % Häme 7,3 % Keski-Suomi 5,7 % Uusimaa 19,8 % Kymenlaakso 8,0 % Lappi 4,4 % Satakunta 6,0 % Pirkanmaa 10,3 % Pohjois-Savo 4,9 % Pohjois-Pohjanmaa 9,3 % Pohjois-Karjala 3,5 % Pohjanmaa 8,1 % 18
SAK:n organisaatio maakunta-, alue- ja paikallistasolla SAK:n aluekokous SAK:n maakuntaryhmä SAK:n maakuntaryhmä SAK:n maakuntaryhmä Edunvalvonnan johtoryhmä SAK:n paikallisjärjestö SAK:n paikallisjärjestö Seutukunnittainen paikallisjärjestö SAK:n aluepalvelukeskus Liittojen aluetoimistot 19
Yleisvarajäsenet Liitto Lundén Mauri Rautatieläisten liitto Vingisaar Jaan VTY Lindholm Henri SEL Hakala Rainer IAU Vänttinen Ahti Suomen Muusikkojen Liitto Roger Svanfors Kemianliitto Koivunen Juhani AKT Rämö Kari Teva Piipponen Eljas AKT Nyman May Kemianliitto Immonen Seppo KTV Aalto Riku Metallityöväen Liitto Puuska Marja PAM Veirto Katja PAM Väänänen Jari Paperiliitto Asikainen Kari Puu- ja erityisalojen liitto Kallio Kari Rautatievirkamieslittto Järvinen Harri SSSL Salmi Reijo Sähköliitto Eloranta Risto Veturimiesten liitto Anttila Juhani Postiliitto Nyberg Jarmo Rautatieläisten liitto Orajärvi Yrjö VTY Hernberg Kari Viestintäalan ammattiliitto Saarnio Pekka YLL SAK:n hallituksen jäsenet Varsinainen jäsen Liitto Henkilökohtainen Liitto varajäsen Ihalainen Lauri, pj. SAK Helenius Arto Metaliltyöväen Liitto Ahmavaara Pekka, vpj. SAK Laine-Tuominen Nina Kemianliitto Ainasto Lauri Puu- ja erityisalojen liitto Hölttä Kalevi Puu- ja erityisalojen liitto Ahonen Jouko Paperiliitto Vanhala Petri Paperiliitto Asara-Laaksonen Teija KTV Heinola Pekka KTV Hynönen Pekka Rakennusliitto Suokas Kyösti Rakennusliitto Julkunen Kaarlo PAM Ahonen Risto PAM Kehälinna Heikki KTV Saari Ritva-Hanna KTV Kivistö Mauri Rakennusliitto Kurki Rauno Rakennusliitto Kovanen Sauli Paperiliitto Laitinen Raimo Paperiliitto Lindfors Erik Metallityöväen Liitto Mäkelä Matti Metallityöväen Liitto Lyly Lauri Sähköliitto Alakoski Martti Sähköliitto Oksa Anja Metallityöväen Liitto Laine Markku Metallityöväen Liitto Raitoharju Pertti Viestintäalan ammattiliitto Hämäläinen Irene Viestintäalan ammattiliitto Rannisto Raimo VTY Mäkinen Pirjo VTY Räty Timo AKT Salmela Juhani AKT Savtschenko Ritva SEL Anttila Veli-Pekka SEL Selin Ann PAM Muttilainen Kyllikki PAM Söder Juha Teva Ruokonen Tuula Teva Vallittu Timo Kemianliitto Salonen Heikki Kemianliitto Vanhala Kalevi Puu- ja erityisalojen liitto Lepola Sakari Puu- ja erityisalojen liitto Vilkuna Esa Postiliitto Tamminen Kari Postiliitto Vuorenmaa Erkki Metallityöväen Liitto Löhman Jorma Metallityöväen Liitto Vuorio Anssi PAM Rautavuori Leena PAM Zitting Simo Suomen Merimies-Unioni Ukkonen Erkki Suomen Merimies-Unioni 20
Jäsenliittojen jäsenistön jakauma, jäsentilasto 31.12.2002 SAK ry LIITTO MIEHIÄ NAISIA % YHTEENSÄ Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 44 488 6 348 12,5 50 836 Ilmailualan Unioni IAU ry 2 754 865 23,9 3 619 Kaupanalan Esimiesliitto ry (vain PAU:n jäsen) 2 285 3 715 61,9 6 000 Kemianliitto-Kemifacket ry 20 983 13 497 39,1 34 480 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry *) 52 965 147 151 73,5 200 116 Metallityöväen Liitto ry 134 575 34 600 20,5 169 175 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 38 704 158 555 80,4 197 259 Paperiliitto ry 36 306 11 841 24,6 48 147 Postiliitto ry 14 895 11 484 43,5 26 379 Postin Toimihenkilöliitto PVL ry 417 3 214 73,5 3 631 Puu- ja erityisalojen liitto ry 36 090 11 317 23,9 47 407 Rakennusliitto ry 76 571 3 641 4,5 80 212 Rautatieläisten Liitto ry **) 14 141 1 574 10,0 15 715 Rautatievirkamiesliitto ry 768 1 027 57,2 1 795 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry 15 887 23 560 59,7 39 447 Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 179 1 618 90,0 1 797 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry 6 310 4 769 43,0 11 079 Suomen Muusikkojen Liitto ry 2 228 751 25,2 2 979 Suomen Sos.Dem Sanomalehtimiesliitto SSSL ry 215 87 28,8 302 Sähköalojen ammattiliitto ry 29 892 1 311 4,2 31 294 Tekstiili- ja vaatetustyöväen liitto Teva ry 2 111 12 579 85,6 14 690 Valtion Yhteisjärjestö VTY ry **) 17 724 16 020 47,5 33 744 Veturimiesten Liitto ry 1 947 4 0,2 1 951 Viestintäalan ammattiliitto ry 12 904 14 032 52,1 26 936 Yleinen Lehtimiesliitto YLL ry 112 69 38,1 181 KAIKKI YHTEENSÄ 565 451 483 629 46,1 1 049 171 *) Liiton arvio **) Vuoden 2002 tieto 21
SAK:n sopimuspolitiikka SAK:n sopimuspolitiikka perustuu jäsenten ja heidän perheittensä tarpeisiin. Näiden tarpeiden ja kulloistenkin mahdollisuuksien pohjalta toteutuvat niin tulopoliittiset kokonaisratkaisut kuin liittokohtaisetkin sopimukset. Sopimuspoliittisina päätavoitteina korostuvat työllisyyden parantaminen, vakaan talouskasvun turvaaminen, kotitalouksien ostovoiman maltillinen kasvattaminen sekä matala inflaatio. Laadullisia tavoitteita ovat mm. luottamusmiesten aseman ja toimintaoikeuksien parantaminen, työelämän kehittäminen osallistumisjärjestelmiä, työn organisointia ja sisältöä kehittämällä sekä mm. oppimista ja tasa-arvoa edistämällä. SAK on asettanut tavoitteeksi täystyöllisyyden, mikä tarkoittaa työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin työikäisestä väestöstä. Täystyöllisyyden saavuttamisen edellytyksiä ovat talouden kasvu ja työelämän jatkuva kehittäminen. Työelämän lakeja sekä työhön liittyvää sosiaaliturvaa kuten työttömyys- ja eläketurvaa kehitetään maan hallituksen esityksistä eduskunnassa. Valmisteleva työ on kolmikantayhteistyötä, jossa työntekijäja työnantajapuolet sekä valtiovalta pyrkivät yhteisymmärrykseen parannettavista asioista. Euroopan unionin työelämää koskevien direktiivien ja suositusten valmistelussa kolmikantayhteistyö on tullut merkittäväksi osaksi SAK:n sopimuspolitiikkaa. Yhä useampi työelämää kehittävä suomalainen laki- tai sopimusmuutos saa alkunsa eurooppalaisessa sopimisprosessissa, josta työ jatkuu kotimaisena kehittämistyönä. Vastaavaa menettelyä on jo pitkään toteutettu Kansainvälisen työjärjestö ILO:n suositusten valmistelussa ja toimeenpanossa. Tulopoliittinen kokonaisratkaisu on SAK:n sopimuspolitiikan toteuttamisen tärkein ja keskeisin väline, koska sillä on laaja vaikutus palkkapolitiikan lisäksi työlainsäädäntöön, sosiaalipolitiikkaan ja maan kansantalouteen. Palkansaajan kannalta keskeinen tavoite on turvata mahdollisimman hyvä ostovoiman kehitys. Tuloerojen kaventaminen pieni- ja keskituloisten eduksi on SAK:n oma linja tulopolitiikassa. 22