SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1
JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, 02601 Espoo Harakantie 18, 02650 Espoo Puh. (90) 547 610 www.stul.fi KUSTANTAJA Sähköinfo Oy PL 55, 02601 Espoo Harakantie 18, 02650 Espoo Puh. (90) 547 610 www.sahkoinfo.fi PÄÄTOIMITTAJA Tekninen asiantuntija Esa Tiainen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry TOIMITUS JA TAITTO Eeva Karppinen KUVAT Esa Tiainen Pertti A. Mäkinen Arto Saastamoinen Asko Hakamäki 3., uusittu painos KIRJAPAINO Painokurki Oy, Helsinki Espoo 2005 ISBN 952-5382-91-5 (painettu) ISBN 952-5600-04-1 (CD) 2
ALKUSANAT Kuva kertoo tunnetusti enemmän kuin monet sanat. Runsaasti teknisiä yksityiskohtia sisältävät sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset avautuvat monesti helpommin, mikäli tekstien tukena on yksityiskohtiin liittyvää kuvitusta. Varsinkin koulutuksessa kuvat elävöittävät viestiä ja tekevät esitetyistä asioista konkreettisemmin ymmärrettäviä. Sähköturvallisuusmääräykset kuvina -kirja havainnollistaa kuvien avulla sähköasennusstandardien vaatimuksia. Kirjan mukana toimitettava CD soveltuu hyvin muun muassa sähköasennusvaatimusten opetustyöhön ja myös itseopiskeluun. Kirja sisältää noin 200 sähköasennusstandardien sisältöä tukevaa valokuvaa tai piirrosta. Kuvien yhteydessä olevat kuvatekstit täydentävät kuvien sanomaa. Kirja julkaistaan nyt uusittuna, värillisenä painoksena ja julkaisija toivoo saavansa palautetta käytetyn julkaisumuodon edelleen kehittämiseksi. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 3
SISÄLLYS 1 YLEISIÄ VAATIMUKSIA... 7 1.1 Eri jakelujärjestelmät... 7 1.2 Sähkölaitteiden suojausluokat... 10 1.3 Sähkölaitteiden kotelointiluokat... 13 2 MAADOITUSJÄRJESTELMÄT... 19 3 SUOJAUS... 34 3.1 Ylivirtasuojaus... 34 3.2 Kosketusjännitesuojaus... 36 3.3 Vikavirtasuojakytkimet... 41 3.4 Ylijännitesuojaus... 44 4 ASENNUKSET ERI TILOISSA... 46 4.1 Kylpy- ja suihkutilat... 46 4.2 Uima-allastilat... 51 4.3 Saunat... 52 4.4 Rakennustyömaat... 56 4.5 Palovaaralliset tilat... 58 4.6 Maatalouden rakennukset... 61 4.7 Ahtaat johtavat tilat... 64 4.8 Matkailuvaunut ja matkailuvaunualueet... 65 4.9 Pienvenesatamat... 67 4.10 Lääkintätilat... 69 4.11 Messut... 73 4.12 Sähkölaitekorjaamot ja -laboratoriot... 74 4.13 Ulkotilat... 76 4.14 Kuivat, kosteat ja märät tilat... 78 5 ERI LAITTEISTOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET... 80 5.1 Ulkovalaistusasennukset... 80 5.2 Lämmityskaapeliasennukset... 82 5.3 Lämmityskelmuasennukset... 83 5.4 Halogeenivalaistusasennukset... 86 5.5 Jakokeskukset... 88 5.6 Pistokytkimet... 96 5.7 Varavoimalaitteistot... 99 5.8 Jakeluverkot... 104 5
6 ASENNUSTAPOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET... 111 6.1 Pinta-asennukset... 111 6.2 Asennus putkeen... 112 6.3 Putketon uppoasennus... 113 6.4 Hyllyasennukset... 116 6.5 Kaapeleiden läpiviennit... 118 6.6 Maakaapeliasennukset... 119 7 KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUSTEN MITTAUKSET... 121 7.1 Jatkuvuusmittaukset... 121 7.2 Eristysresistanssin mittaukset... 122 7.3 Oikosulkuvirran mittaukset... 126 7.4 Vikavirtasuojakytkimen testaaminen... 127 8 MERKINNÄT JA DOKUMENTOINTI... 129 8.1 Johdinvärit ja virtapiirin tunnistaminen... 129 8.2 Merkinnät ja kilvet... 132 6
1 YLEISIÄ VAATIMUKSIA 1.1 Eri jakelujärjestelmät Kuva 1.1.1. TN-C-järjestelmää käytetään lähinnä jakeluverkoissa. Uudisasennuksissa TN-C-järjestelmää saa käyttää vain, mikäli PEN-johtimen poikkipinta on vähintään 10 mm 2 Cu tai 16 mm 2 Al eikä rakennukseen tule merkittäviä tietotekniikan asennuksia. Kuva 1.1.2. TN-S-järjestelmää tulee käyttää kaikissa uusissa rakennusten sähköasennuksissa liittymiskohdasta lähtien, mikäli rakennukseen tulee huomattava tietotekniikan asennus. 7
Kuva 1.1.3. TN-C-S-järjestelmä. Sen jälkeen kun on siirrytty TN-S-järjestelmään, ei nolla- ja suojajohtimia voi enää kytkeä yhteen. Kuva 1.1.4. Tasasähköjärjestelmä TN-S (d.c). 8
Kuva 1.1.5. TT-järjestelmää ei juuri käytetä Suomessa. Etelä-Euroopassa se on yleinen. Vikatilanteessa vikavirta kulkee maan kautta ja vian nopeaan poiskytkentään tarvitaan vikavirtasuojakytkintä. Kuva 1.1.6. IT-järjestelmää käytetään Suomessa lähinnä teollisuudessa. Ensimmäistä vikaa ei tarvitse kytkeä pois. Järjestelmä voi myös olla maadoitettu suurehkon impedanssin kautta. 9
1.2 Sähkölaitteiden suojausluokat Kuva 1.2.1. Suojausluokan 0 laiteessa suojaus sähköiskulta on laitteen peruseristyksen varassa. Mahdollisia jännitteelle alttiita osia ei yhdistetä kiinteän verkon suojajohtimeen. Peruseristyksen vioittuessa turvallisuus riippuu käyttöolosuhteista. Kuva 1.2.2. Suojausluokan I laitteessa suojaus sähköiskulta ei ole ainoastaan peruserityksen varassa, vaan jännitteelle alttiit osat yhdistetään kiinteän verkon suojajohtimeen. Vikatilanteessa suojalaite katkaisee virtapiirin, ennen kuin jännitteestä ehtii aiheutua vaaraa. 10
Kuva 1.2.3. Suojausluokan II laitteessa suojaus sähköiskulta ei ole pelkästään peruseristyksen varassa, vaan laitteessa on kaksoiseritys tai vahvistettu eristys. Laitteessa ei ole suojamaadoitusmahdollisuutta, eikä suojaus saa riippua käyttöolosuhteista. 11
Kuva 1.2.4. Suojausluokassa III suojaus sähköiskulta on toteutettu SELV- tai PELV-järjestelmän avulla. Suuremman jännitteen esiintyminen laitteessa on estetty. Kuva 1.2.5. Suojajännitemuuntaja voi olla pistotulppaliitäntäinen tai kiinteästi asennettu. 12
1.3 Sähkölaitteiden kotelointiluokat Kuva 1.3.1. Kotelointiluokituksessa on käytössä IP-koodi. 13
Osat Numerot tai kirjaimet Merkitys laitesuojauksessa Merkitys henkilösuojauksessa Kirjaimet IP Ensimmäinen tunnusnumero Suojaus vieraiden esineiden ja pölyn sisäänpääsyltä Vaaralliset osat kosketussuojattu 0 1 2 3 4 5 6 suojaamaton kun halkaisija 50 mm kun halkaisija 12,5 mm kun halkaisija 2,5 mm kun halkaisija 1,0 mm pölysuojatusti pölytiiviisti suojaamaton nyrkiltä sormelta työkalulta langalta langalta langalta Toinen tunnusnumero Suojattu veden sisäänpääsyn haitallisilta vaikutuksilta 0 1 2 3 4 5 6 7 8 suojaamaton pystysuoraan tippuvalta vedeltä tippuvalta vedeltä (laitteen kallistus 15 astetta) satavalta vedeltä roiskuvalta vedeltä vesisuihkulta voimakkaalta vesisuihkulta lyhytaikaisesti upotettuna jatkuvasti upotettuna Lisäkirjain (vapaaehtoi- nen) A B C D Vaaralliset osat kosketussuojattu nyrkiltä sormelta työkalulta langalta Täydentävä kirjain (vapaaehtoinen) H M S W Täydentävän tiedon merkitys Suurjännitelaite Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa käynnissä Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa pysähdyksissä Laite on koestettu erityisiin sääolosuhteisiin Kuva 1.3.2. Kotelointiluokkien eri numeroiden ja kirjainten merkitys. 14
Kuva 1.3.3. Vielä joissakin uusissa laitteissakin käytetään aiempaa tunnusjärjestelmää. Vastaavuus IP-luokitusjärjestelmään on likimäärin oheisen kuvan mukainen. 15
16 Kuva 1.3.4. Esimerkkejä kotelointiluokan määräytymisestä.
Kuva 1.3.5. IP 20 -laitteita, käytetään kuivissa tiloissa. 17
Kuva 1.3.6. IP 34 -laitteita, käytetään märissä tiloissa, joissa laitteet eivät joudu alttiiksi vesisuihkulle. Kuva 1.3.7. IP 55- tai IP 65 -laitteita, käytetään palovaarallisissa tiloissa ja tiloissa, joissa laitteet joutuvat alttiiksi vesisuihkulle. 18
2 MAADOITUSJÄRJESTELMÄT Kuva 2.1.1. Suojajohtimien nimikkeet. 19
20 Kuva 2.1.2. Esimerkki johdinnimikkeistä.
Kuva 2.1.3. Suojajohtimien mitoitussäännöt. 21
Kuva 2.1.4a. Pääpotentiaalintasaukseen yhdistetään rakennusta syöttävä suojamaadoitusjohdin tai PEN-johdin, maadoitusjohdin, rakennusta syöttävät metalliputkistot, esim. kaasu ja vesi, metalliset rakenneosat kuten keskuslämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistot, soveltuvin osin betonirakenteiden teräkset. Kuva 2.1.4b. Esimerkki hyvin merkitystä pääpotentiaalintasauksesta. 22
Kuva 2.1.4c. Esimerkki potentiaalintasauksesta. Kuva 2.1.4d. Laajat yhtenäiset putkistot yhdistetään pääpotentiaalintasaukseen. 23
Kuva 2.1.5. Rakennuksissa, joihin todennäköisesti tulee huomattava tietotekniikan asennus, on käytettävä erillistä suojamaadoitus- ja nollajohdinta syöttöpisteestä alkaen. TN-C-järjestelmässä nollavirta haarautuu eri johtaviin rakenteisiin, TN-S-järjestelmässä nollavirta kulkee ainoastaan nollajohtimen kautta. Kuva 2.1.6. Häiriösuojausta voidaan parantaa kattavalla vaaka- ja pystytasoisella potentiaalintasausjärjestelmällä. 24
Kuva 2.1.7. Paras maadoituselektrodirakenne on rakennuksen ympäri kiertävä rengaselektrodi. 25
*) VAIHTOEHTONA SFS 6000 KOHDAN 543.1 LASKENTAKAAVAN MUKAINEN MITOITUS Kuva 2.1.8. Esimerkki TN-C-S järjestelmästä. Pääkeskuksena viisikiskoinen keskus. Muuntajan tähtipiste on maadoitettu, tähtipisteestä tuleva johdin on PEN-johdin ja se kytketään PE-kiskoon. 26
Vaihtoehtona SFS 6000:n kohdan 543.1 laskentakaavan mukainen mitoitus Kuva 2.1.9. Esimerkki TN-S-järjestelmästä. Pääkeskuksena on viisikiskoinen keskus. Muuntajan tähtipisteessä ei ole maadoitusta. Tähtipisteestä tuleva johdin on nollajohdin. 27
*) VAIHTOEHTONA SFS 6000 KOHDAN 543.1 LASKENTAKAAVAN MUKAINEN MITOITUS Kuva 2.1.10. Esimerkki TN-C-S-järjestelmästä. Pienjänniteliittymä, jonka liittymisjohto on nelijohtiminen ja pääkeskus viisijohtiminen. 28
Kuva 2.1.11. Esimerkkejä johtimien kytkennöistä vanhojen asennusten muutos- ja laajennustöissä. Kuva 2.1.11.1a. Esimerkkejä PEN-johtimen käytöstä asennusten korjaustöissä. 29
Kuva 2.1.11.1b. Esimerkkejä PEN-johtimen käytöstä asennusten korjaustöissä. Kuva 2.1.11.1c. Esimerkkejä PEN-johtimen käytöstä asennusten korjaustöissä. 30
Kuva 2.1.11.2. Esimerkkejä suojamaadoitettavien laitteiden liittämisestä PENjohtimeen vanhojen asennusten muutostöissä. Kuva 2.1.11.3. Esimerkkejä keskusten syöttöjohtojen vaihtamisesta vanhoissa asetuksissa. 31
Kuva 2.1.11.4. Esimerkki tapauksesta, jossa jakokeskus ja osa keskuksesta lähtevistä johdoista uusitaan, keskuksen suojakiskon johtokyky vastaa nollakiskoa. Kuva 2.1.11.5. Esimerkki tapauksesta, jossa jakokeskus ja osa keskuksesta lähtevistä johdoista uusitaan, keskuksen suojakiskon johtokyky on nollakiskoa pienempi. 32
* Nolla- ja suojapiirin yhdistys kiskoissa ** Nolla- ja suojapiirin vaihtoehtoinen yhdistys lähtevän johdon liittimissä Kuva 2.1.11.6a. Esimerkkejä nolla- ja suojapiirin yhdistämisestä keskuksessa, jonka suojakiskon johtokyky on nollakiskoa pienempi. Keskuksen syötössä ja lähdössä 9 käytetään PEN-johtimella varustettua johtoa. Kuva 2.1.11.6b. Suoja- ja nollapiirin yhdistyskohdat suositellaan merkittäviksi keskuksen kanteen kiinnitetyllä merkillä. 33
3 SUOJAUS 3.1 Ylivirtasuojaus Kuva 3.1.1. Ylikuormitussuojauksessa noudatetaan yllä olevia ehtoja. Kuva 3.1.2. Sulakkeiden ja johdonsuojakatkaisijoiden toiminta-alueet poikkeavat toisistaan. Kun käytetään B-, C- ja D-tyyppisiä johdonsuojakatkaisijoita, voi johdonsuojakatkaisijan nimellisvirran valita suoraan johdon kuormitettavuuden mukaan. 34
Kuva 3.1.3. Kytkettäessä kolme tai useampi johdin rinnan, tulee oikosulkusuojaus toteuttaa käyttämällä jokaisen osajohtimen molemmissa päissä sulakkeita. Vaihtoehtoisesti suojaukseen voidaan käyttää alkupäähän sijoitettavaa katkaisijaa. 35
3.2 Kosketusjännitesuojaus Kuva 3.2.1. Yleisimmin kosketusjännitesuojaus toteutetaan syötön nopean poiskytkennän avulla. Nopea poiskytkentä voidaan toteuttaa ylivirtasuojilla tai vikavirtasuojakytkimellä. Kuva 3.2.2. Nopean poiskytkennän vaatimukset ovat yleensä pistorasiaryhmille 0,4 s, muille ryhmille 5 s. 36
Kuva 3.2.3. Suurimmat sallitut johtopituudet, joilla nopean poiskytkennän ehdot toteutuvat. 37
38 Kuva 3.2.4. Suojaeristyksen käyttäminen on vaihtoehtoinen kosketusjännitesuojausmenetelmä. Suojaus perustuu vahvistettuun tai kaksoiseristykseen.
Kuva 3.2.5. Suojaerotusta käytetään kosketusjännitesuojaukseen esimerkiksi sähkölaboratorioissa. Mikäli suojaerotettuun virtapiiriin liitetään useampia laitteita, jännitteelle alttiit osat on kytkettävä toisiinsa maadoittamattomalla potentiaalintasausjohtimella.erityistiloissa, kuten ahtaissa johtavissa tiloissa, suojaerotusmuuntajalla voidaan syöttää ainoastaan yhtä laitetta. Kuva 3.2.6. Kosketusjännitesuojaus toteutuu myös käyttämällä SELV- tai PELV-järjestelmää. 39
Kuva 3.2.7a. SELV- ja PELV-järjestelmän syötössä on käytettävä suojajännitemuuntajaa. Kuva 3.2.7b. Erikoismuuntajien merkintöjä. 40
Kuva 3.2.8a ja b. SELV- ja PELVjärjestelmän johtimet eivät saa olla kosketuksissa suurempijännitteisten järjestelmien johtimien kanssa. a. b. 3.3 Vikavirtasuojakytkimet Kuva 3.3.1a ja b. Vikavirtasuojakytkimiä voidaan käyttää kosketussuojauksen lisäsuojana, syötön nopeaan poiskytkentään kosketusjännitesuojauksessa sekä palosuojaukseen. 41
42 Kuva 3.3.2. Vikavirtasuojakytkin lisäsuojana erilaisissa tilanteissa.
Kuva 3.3.3. Vikavirtasuojakytkimien merkinnät. Kuva 3.3.4. Vikavirtasuojakytkimien sijoituspaikkaan on kiinnitettävä ohjeet vikavirtasuojakytkimen säännöllisestä koestamisesta. Ohjeet on myös oltava siitä, kuinka vikavirtasuojakytkin viritetään sen toimittua. 43
Kuva 3.3.5. Suomessa suositellaan A- tai B-tyyppisten vikavirtasuojakytkimien käyttöä. 3.4 Ylijännitesuojaus Kuva 3.4.1. Sähköverkon kolmiportainen ylijännitesuojaus. Karkeasuojalla puretaan suuri purkausenergia, ennen kuin se etenee sähköverkkoon. Keskija kojesuojilla leikataan edelleen ylijännite hyväksyttävälle tasolle. Portaittainen suojaus voidaan toteuttaa myös ns. yhdistelmäsuojalla. 44
Kuva 3.4.2. Ylijännitesuojan asentaminen liittymiskohtaan. Jos syöttö on viisijohtiminen eikä N- ja PE-kiskoja yhdistetä, asennetaan myös nollajohtimelle ylijännitesuoja. Ylijännitesuojan asentamiseen käytettävät yhdistysjohtimet tulee olla mahdollisimman lyhyitä. 45
4 ASENNUKSET ERI TILOISSA 4.1 Kylpy- ja suihkutilat Kuva 4.1.1a. Suihkutilojen aluejako. Kuva 4.1.1b. Kylpytilojen aluejako. Ammeen alapuoleinen tila on aluetta 1, jos sinne pääsee ilman avainta tai työkalua. Muuten se on luokittelematonta tilaa. 46
Kuva 4.1.1c. Suihkuseinällä voidaan vaikuttaa aluejakoon. Suihkuseinän on ulotuttava vähintään 2,25 m korkeudelle lattiasta, eikä lattian ja seinä välissä saa olla 0,3 m enemmän avonaista tilaa. 47
Esimerkkikuvassa lisäpotentiaalintasausjohdin on kytketty sähkölaitteen jännitteelle alttiiseen osaan tai pistorasian suojakoskettimeen. Lisäpotentiaalintasaus voidaan toteuttaa myös kytkemällä sähkölaitetta syöttävän ryhmäjohdon suojamaadoitusjohdin lisäpotentiaalintasaukseen esimerkiksi tilan välittömässä läheisyydessä olevassa jakorasiassa. Tällöin itse laitteelle ei tarvitse tuoda erillistä lisäpotentiaalintasausjohdinta. Kuva 4.1.2a. Lisäpotentiaalintasaus peseytymistiloissa on tarpeen silloin, kun käytetään metallielementtikylpyhuoneita. 48
Kuva 4.1.2b. Lisäpotentiaalintasaus tehdään esimerkiksi elementin kattorakenteessa. Kuva 4.1.3. Kotelointiluokat eri alueilla suihkutilassa. 49
50 Kuva 4.1.4. Suojausvaatimukset kylpyhuoneessa eri alueilla, esimerkki.
4.2 Uima-allastilat Kuva 4.2.1. Uima-allastilojen aluejako. Alueella 1: X4 sellaisissa rakennuksissa olevissa tiloissa, joita ei puhdisteta vesisuihkulla Alueella 2: X2, sisätiloissa, X4 ulkotiloissa, X5, kun tilojen puhdistamiseen käytetään vesisuihkua Kuva 4.2.2. Kotelointiluokat eri alueilla. 51
4.3 Saunat Kuva 4.3.1. Aluejako saunassa. Alueella 1 saa asentaa ainoastaan kiukaan sekä sen käyttöön kuuluvia sähkölaitteita. Alueella 2 sähkölaitteiden lämmönkestävyydelle ei aseteta erityisvaatimuksia. Alueella 3 sähkölaitteiden on kestettävä vähintään 125 C ympäristön lämpötila. Alueella 4 sähkölaitteiden on kestettävä yhtä hyvin lämpöä. Kuin alueella 3. Alueella saa olla ainoastaan valaisimia, jotka on asennettu siten, etteivät itse kuumene tai kuumenna ympäristöä liikaa. Lisäksi alueella 4 saa olla kiukaan ohjaukseen ja säätöön tarvittavia laitteita ja niihin kuuluvia kaapeleita. 52
Kuva 4.3.2. Laitteet eri alueilla. Sähkölaitteiden kotelointiluokan tulee olla vähintään IP 24. Saunaan ei saa asentaa pistorasioita. Muita kuin kiukaaseen tai saunaan asennettuihin lämmityslaitteisiin tai muihin saunan käytön kannalta välttämättömiin laitteisiin kuuluvia kytkimiä ei saa asentaa löylyhuoneeseen. Kuva 4.3.3. Kiukaan asentamisessa on noudatettava valmistajan määrittelemiä mittoja. 53
54 Kuva 4.3.4. Jos samaan löylyhuoneeseen asennetaan kaksi kiuasta, tulee niiden välillä olla seuraavat minimietäisyydet.
Kuva 4.3.5. Esimerkki kiukaan asentamisesta lattiasyvennykseen. Asennuksessa noudatetaan kiukaan valmistajan ilmoittamia asennusmittoja. 55
4.4 Rakennustyömaat Kuva 4.4.1. Työmaakeskuksissa kaikki enintään 32 A pistorasiat, jotka on tarkoitettu kädessä pidettävien tai käytön aikana siirrettävien sähkölaitteiden syöttämiseen, on suojattava enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä. 56
Kuva 4.4.2. Jos nimellisvirraltaan 32 A pistorasiaa käytetään muiden kuin kädessä pidettävien tai käytön aikana siirrettävien sähkölaitteiden syöttämiseen, sitä ei tarvitse suojata vikavirtasuojakytkimellä. Tällaisen pistorasian vieressä on oltava varoitus, jossa varoitetaan liittämästä kädessä pidettävää sähkölaitetta pistorasiaan, koska sitä ei ole suojattu vikavirtasuojakytkimellä. Kuva 4.4.3. Kulkuteiden poikki vietävät kaapelit on suojattava mekaaniselta vaurioitumiselta. 57
Kuva 4.4.4. Taipuisien kaapeleiden on oltava tyyppiä H07RN-F tai H07BB-F tai vastaavaa rakennetta. 4.5 Palovaaralliset tilat Kuva 4.5.1. Tyypillisiä palovaarallisia tiloja ovat kuivan puutavaran työstötilat, kuten puusepän verstaat. 58
Kuva 4.5.2. Viljankuivaamot ovat myös palovaarallisia tiloja. 59
Kuva 4.5.3. Palovaarallisissa tiloissa olevien sähkölaitteiden kotelointiluokan täytyy olla vähintään IP 5X silloin, kun laitteelle kerääntyy pölyä. Jos pölyn kerääntymistä ei ole odotettavissa, voidaan käyttää kotelointiluokkaa IP 4X. Kuva 4.5.4. Uloskäytäviin voidaan ilman erityistä suojausta asentaa vain sellaisia johtojärjestelmiä, jotka syöttävät uloskäytävissä olevia laitteita, esimerkiksi valaisimia ja pistorasioita. 60
Kuva 4.5.5. Jos kaapeleita sijoitetaan uloskäytäviin, johtojärjestelmät suojataan palonkestoisuusluokan EI30 rakenteella tai käytetään kaapeleita, jotka täyttävät testausstandardien SFS-EN 50266, SFS-EN 50267-2-3 ja SFS-EN 50268 vaatimukset. Tällaisia ovat standardin SFS 5546 mukaiset kaapelit. 4.6 Maatalouden rakennukset Kuva 4.6.1. Sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava maatalousrakennuksissa vähintään IP 44. 61
62 Kuva 4.6.2. Kasvihuoneiden valaisimien kotelointiluokaksi riittää IP 23, jos valaisimet eivät ole alttiina roiskuvalle kasteluvedelle.
Kuva 4.6.3. Eläimille tarkoitetuissa tiloissa on tehtävä lisäpotentiaalintasaus, johon on yhdistettävä kaikki asennuksen suojajohtimet, jännitteelle alttiit osat ja muut johtavat osat, joita eläimet voivat koskettaa. 63
4.7 Ahtaat johtavat tilat Kuva 4.7.1. Ahdas johtava tila muodostuu pääasiassa ympäröivistä metallisista tai muista johtavista rakenteista. Tilassa on todennäköistä, että ihminen joutuu työskennelleessään suurella osalla kehoaan koskettamaan ympäröiviä johtavia osia ja mahdollisuudet irrottautua tällaisesta kosketuksesta ovat rajoitetut. Tähän rinnastetaan myös mastot. 64
4.8 Matkailuvaunut ja matkailuvaunualueet Kuva 4.8.1. Matkailuvaunun liittämiseen käytettävä pistokytkinrakenne. 65
66 Kuva 4.8.2. Matkailuvaunualueen pistorasiat on sijoitettava 0,8 1,5 m etäisyydelle maanpinnasta. Jokaisella pistorasialla on oltava oma ylivirtasuoja. Pistorasiat on suojattava enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä.
4.9 Pienvenesatamat Kuva 4.9.1. Jokaista venepaikka kohti on oltava vähintään yksi pistorasia. Pistorasioiden on oltava standardin SFS-EN 60309-2 mukaisia teollisuuskäyttöön tarkoitettuja pistorasiat. Samassa kotelossa saa olla enintään 6 pistorasiaa. Jokainen pistorasia on suojattava yksittäin tai korkeintaan kolmen ryhmissä enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä. 67
68 Kuva 4.9.2. Ulosasennettavien jakokeskusten ja pistorasiakoteloiden kotelointiluokan on oltava vähintään IP 44. Jos esiintyy suihkuavaa vettä tai aaltoja, kotelointiluokan pitää olla vähintään IP X5 tai IP X6.
4.10 Lääkintätilat Kuva 4.10.1. Ryhmän 1 lääkintätilojen korkeintaan 32 A ryhmäjohdoissa on käytettävä vikavirtasuojaa, jonka mitoitustoimintavirta on enintään 30 ma. 69
70 Kuva 4.10.2. Esimerkki ryhmän 2 lääkintätilan (leikkaussalin) suoja- ja lisäpotentiaalintasausjohtimien periaatekytkennöistä.
4.11 Messut Kuva 4.11.1. Jokaiselle yhdelle määrätylle käyttäjälle tarkoitettu tilapäisrakenne, kuten messuosasto, on varustettava selvästi tunnistettavalla ja helposti käyttäjän ulottuvilla olevalla erotuslaitteella. Kuva 4.11.2. Valaisimet tulee asentaa siten, etteivät ne lämmitä liikaa messurakenteita. 71
4.12 Sähkölaitekorjaamot ja -laboratoriot Kuva 4.12.1. Kaikki sähkölaitekorjaamossa tai sähkölaboratoriossa sijaitsevat enintään 32 A nimellisvirtaiset pistorasiat tulee suojata enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä, ellei niitä ole liitetty SELV- tai PELV-järjestelmään, ITjärjestelmään tai suojaerotukseen. Kuva 4.12.2. Tilapäisiin kytkentöihin käytettävinä kytkentäjohtoina ja mittajohtoina suositellaan varsinkin oppilaitosten sähkölaboratorioissa käytettävän rakenteita, jotka on suojattu vahingossa tapahtuvalta koskettamiselta. 72
Kuva 4.12.3. Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa erotuskytkimen pitää olla lukittavissa, jolloin oppilaat eivät pääse työskentelemään ilman valvontaa. Kuva 4.12.4. Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa pitää olla hätäkytkentää varten laitteet, joilla nopeasti voidaan kytkeä jännitteet pois työskentelyalueelta. Tämän kytkimen on oltava helposti luoksepäästävässä paikassa ja tunnistettavissa niin, että punainen kytkin on keltaisella taustalla. 73
Kuva 4.12.5. Sähkölaitekorjaamot ja sähkölaboratoriot on järjestettävä siten, että sinne pääsevät vain ammattitaitoiset tai opastetut henkilöt. Sähkölaitekorjaamoiden ja sähkölaboratorioiden ovat tai vastaavat kulkutiet on varustettava kilvillä, jotka kieltävät asiattomien pääsyn näihin tiloihin. Kuva 4.12.6. Korjattaessa sähkölaitteita niiden käyttöpaikalla voidaan niiden suojaukseen käyttää siirrettävää suojaerotusmuuntajaa tai nimellistoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojakytkintä. 74
Kuva 4.12.7. Sähkölaitekorjaamoihin ja sähkölaboratorioihin on sijoitettava sopiviin paikkoihin sähkötapaturmien ensiavusta kertovat ensiapuohjeet sekä yleinen hälytysnumero. 75
4.13 Ulkotilat Kuva 4.13.1. Kotelointiluokat ulkotiloissa. Ulkotiloissa pistorasian asennuskorkeuden tulee olla sellainen, ettei se joudu lumen alle. Kuva 4.13.2. Ulosasennettavat nimellisvirraltaan enintään 20 A pistorasiat on suojattava nimellistoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä. 76
Kuva 4.13.3. Jos ulosasennettua pistorasiaa käytetään ainoastaan syöttämään kiinteitä sähkölaitteita, esimerkiksi siirrettäviä rakennuksia, pistorasiaa ei tarvitse suojata vikavirtasuojakytkimellä, mikäli pistorasia sijoitetaan siten, ettei siihen vahingossa kytketä kädessä pidettäviä ja siirrettäviä laitteita ja lisäksi pistorasia varustetaan kilvellä, jolla sen käyttö rajoitetaan vain määrättyyn käyttöön. 77
Kuva 4.13.4. Myös parvekkeella olevat pistorasiat pitää suojata enintään 30 ma vikavirtasuojakykimellä. 4.14 Kuivat, kosteat ja märät tilat Kuva 4.14.1. Keittiö on yleensä kuivaa tilaa. Kuitenkin roiskuva tai tippuva vesi rajoittaa sähkölaitteen asentamista pesualtaan ympäristöön. Tilaan, joka on sivusuunnassa enintään 0,2 m ja korkeussuunnassa enintään 0,5 m pesualtaasta ei saa asentaa pistorasioita, ja tässä tilassa ja lisäksi kuivauskaapin alapuolisessa tilassa sähkölaitteiden kotelointiluokan on oltava vähintään IP 21. 78
Kuva 4.14.2. WC ilman kokovartalosuihkua on kuivaa tilaa. Kuva 4.14.3. Talopesulat ovat kosteita tiloja. 79