Mikko Mäkinen MULTIAN KUNNAN LIIKUNTASUUNNITELMA 2013 Yleistä liikuntatoimen tehtävistä ja liikuntapaikoista Multian liikuntatoimen kenttä on vuonna 2013 mahdollisesti hyvin erilainen nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Liikunnanohjaaja on jäämässä ainakin osa-aikaeläkkeelle, ja kunnan liikuntapaikkojen kunnossapito saatetaan siirtää teknisen toimen alaisuuteen. Kuten suuressa osassa Suomen kunnista, asettavat väestön ikääntyminen ja kapea taloudellinen liikkumavara omat haasteensa myös liikuntatoimelle. Liikuntalain 2 mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä, kun taas järjestöt vastaavat toiminnan järjestämisestä. Kunnan tulee näin luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä alueellista ja paikallista yhteistyötä, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä esimerkiksi tukemalla kansalaistoimintaa. Paikallisella tasolla huomiota tulisi linjausten mukaisesti kiinnittää etenkin erityis- ja kuntoliikuntaan. 1 Liikuntatoimen tehtäväksi on Multialla määritelty mahdollisimman monipuolisten liikuntapalveluiden tarjoaminen yhteistyössä urheiluseurojen ja muiden järjestöjen kanssa. Toiminnan lähtökohtana on eri-ikäisten kuntalaisten saaminen liikunnan pariin yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 2 Olemassa olevat liikuntapaikat ovat kunnan kokoon nähden kattavat ja monipuoliset, joten akuuttia tarvetta uusille ei juuri ole. Ehdotuksista uusiksi liikuntapaikoiksi voidaan mainita ainakin frisbeegolf-rata sekä pienimuotoinen lasten hiihtomaa Siltalamminkankaalle. Kirjasto-kuntotalon ja sen viereisen koulukeskuksen välinen pihamaasto olisi lisäksi syytä suunnitella virikkeellisemmäksi yhteistyössä koulun kanssa. Liikuntapaikkojen käyttö on tähän asti ollut maksutonta, mikä on ideaalitilanne myös jatkossa. Käyttömaksujen asettamista jouduttaneen kuitenkin harkitsemaan vanhojen kohteiden peruskorjausten sekä kunnan yleisen taloudellisen tilan vuoksi. Kuntotalon peruskorjaus on tarkoitus viedä loppuun aiempien suunnitelmien mukaisesti. Pallokenttä on hyvässä
kunnossa, mutta sen viereinen kenttä on kunnostettu viimeksi 1990 ja pinnoitteet ovat pahoin kuluneet. Jos käyttömaksuja tullaan vastaisuudessa perimään, on ne syytä pitää kohtuullisina. Liikuntapaikkojen tulee olla kuntalaisten käytössä ympäri vuoden. Multian liikuntapaikkoja ovat muun muassa (lisää löytyy osoitteesta www.liikuntapaikat.fi ): Kuntotalo (v. 2011 noin 30 000 käyttökertaa) Urheilu-/pallokenttäalue Kissalahden uimala Hiihtoladut (esim. Siltalamminkankaan valaistu latu) Purstivuoren suunnistusalue Siltalamminkankaan suunnistusalue Luontopolut ja retkeilyreitit, esim. Runoilijan polku, Palsankoski/Housukoski, Kulhavuori ja Syväoja, Karhunahas Multialla järjestettävistä tapahtumista on syytä mainita: Potkukelkkailun MM-kisat (2012 osallistujia n. 100 ja yleisöä n. 400) Keuruu-Multia -laturetki (2012 osallistujia n. 2 100) Nikaraisten kirkkotievaellus (n. 70 osallistujaa) Runoilijan polun vaellus (n. 50 osallistujaa) Seurat ja järjestöt Multialla on kolme toimivaa urheiluseuraa: MultiAnts, Multian Jyske sekä Multian Naisvoimistelijat. Näistä MultiAnts keskittyy palloilulajeihin, kuten esimerkiksi futsaliin, jalkapalloon ja salibandyyn. Jyske on perinteinen yleisseura, jonka piirissä voi harrastaa hiihtoa ja yleisurheilua. Naisvoimistelijoiden ohjelma koostuu puolestaan erilaisista jumpista, tansseista ja voimistelusta. 3 Urheiluseurojen lisäksi liikuntatoimintaa järjestävät paikallisista järjestöistä mm. lippukunta Kulhan Kulkijat, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Multian osasto, kaksi eläkeläisjärjestöä, kyläyhdistykset, Lions Club Multia sekä Multia-Seura. Urheiluseurat
toimivat läheisessä yhteistyössä naapurikuntien seurojen kanssa. Kunta tukee seuroja rahallisesti yhteensä 8 500 avustuksella. Erityisryhmät, erityisliikunta ja kolmen kunnan yhteistyö Erityis- eli soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan lyhyesti sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikeaa osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan, ja joiden liikunta vaatii erityisosaamista, soveltamista. Vaikka liikunnalla ja urheilulla on maassamme vahvat perinteet kasvatuksen välineenä ja terveyden edistäjänä, jäävät vammaiset, pitkäaikaissairaat ja iäkkäät helposti liikuntakulttuurin marginaaliin. Kuntien erityisliikuntapalvelujen taso vaihtelee huomattavasti, mikä lisää alueellista eriarvoisuutta. Väestön ikääntyessä liikunnan merkitys toimintakyvyn ja terveyden ylläpitäjänä korostuu entisestään, kuten myös kuntien rooli erityisliikunnan kehittämisessä. 4 Vaikka järjestöt ja kansalaisopisto tekevät oman osansa erityisryhmien liikuttamisessa, on toimivista ryhmistä puutetta. Urheiluseurojen oma painopiste on ymmärrettävästi lasten ja nuorten suunnalla, mutta sieltäkin olisi mahdollista yrittää rekrytoida uusia toimijoita erityisliikunnan piiriin. Vuosina 2006 08 toimineen Liikuntaa erityisesti Sinulle -projektin tuloksena Keuruu, Multia ja Petäjävesi palkkasivat yhteisen erityisliikunnan ohjaajan helmikuusta 2008 alkaen. Projektin tarkoituksena oli luoda kolmen kunnan alueellinen erityisliikunnan toimintamalli, jossa ko. palveluita kehitetään yli kunta- ja hallintorajojen yhdessä julkisen sektorin ja kansalaistoimijoiden kanssa. 5 Projekti tuotti kohtuullisia tuloksia ja poliittiset päättäjät saatiin yhteisten tavoitteiden taakse, mutta erityisliikuntaa tulee jatkossa ajaa entistä voimallisemmin osaksi kuntien hallintoa ja liikuntatoimia. Hyvin käynnistynyttä hanketta olisi hyvä päivittää muutamalla vuodella ja samalla arvioida, mikä on esim. erityisliikunnan ohjaajan palveluiden (iäkkäät, kehitysvammaiset, toipilaat, lapset, Vehkoon ja Poukaman hoitokodit) tarve Multialla välittömässä lähitulevaisuudessa. Yksi päivä ja muutama ryhmä viikossa on auttamatta liian
vähän. On myös syytä miettiä, miten olemassa olevien palveluiden ulkopuolelle herkästi jäävät (työttömät, vähän tai ei ollenkaan liikkuvat lapset) saataisiin niiden pariin. Yhteistyötä koulujen kanssa tulee tiivistää kaikkien kolmen kunnan alueella. Erityisliikunnan palvelutarpeen kartoitukseen kuuluu myös uusiin, varta vasten erityisliikuntaan tarkoitettujen liikuntapaikkoihin tehtävien investointien pohtiminen. Miten tästä eteenpäin? Liikuntatoimen henkilökuntaan kuuluu tätä kirjoittaessa liikunnanohjaaja sekä ulkoilualueiden hoitaja. Liikuntapaikkojen kunnossapito tullaan mahdollisesti siirtämään kokonaisuudessaan teknisen toimen alaisuuteen, joka on tähän mennessä vastannut sisätilojen huollosta ja siivouksesta. Osa kunnossapitotehtävistä voitaisiin ehkäpä hoitaa ostopalveluina tai vapaaehtoistyön avulla. Liikunnanohjaaja on ollut paikkakunnalla todella aktiivinen esim. erilaisia ryhmiä ohjatessaan, joten hänen tulevat eläkejärjestelynsä vaikuttavat peruuttamattomasti liikuntatoimen kenttään. Tavoitteena olisi saada Multialle yksi (1) kentänhoitajan toimi; hallinto hoidettaisiin puolestaan joko osa-aikaisen liikunnanohjaajan toimesta tai ostopalveluna yhdessä Keuruun ja Petäjäveden kanssa. Kuntien taloudellinen tilanne, työikäisen väestön suhteellinen väheneminen ja mahdolliset kuntakartan muutokset ajavat kukkaron nyörit tiukoille ja luovat epätietoisuutta tulevista investoinneista päätettäessä. On selvää, että kolmen kunnan yhteisiä materiaali- ja työvoimaresursseja on käytettävä jatkossa entistä paremmin hyödyksi. Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueelle olisi hyvä luoda yhtenevät käytännöt liikuntapalveluiden tarjonnan ja tuottamisen suhteen. Tämä koskettaa varsinkin erityisliikunnan saralla tehtäviä järjestelyitä ja päätöksiä. Syrjäytymisen ja liikkumattomuuden ehkäisyyn tulee kuitenkin panostaa, sillä liikunnalla aikaansaatavat kansanterveydelliset hyödyt ja kustannussäästöt ovat vertaansa vailla. Liikkumalla ja säännöllisesti harjoittelemalla voidaan roimasti parantaa ikääntyvien toimintakykyä. Tilanne on tältä osin suotuisa, sillä epävirallisten tilastojen mukaan leijonanosa multialaisista liikkuu kohtalaisesti tai riittävästi.
Kuten todettua, uusia liikuntaryhmien vetäjiä on syytä rekrytoida kolmannen sektorin ja kansalaisopiston toimijoiden riveistä. Olisiko esim. urheiluseurojen ja kunnan välistä yhteistyötä syytä tiivistää? Mikäli liikuntapaikkojen käyttömaksut otetaan käyttöön, on samalla huolehdittava siitä, etteivät seurojen puitteet toimia vaarannu ja että seuroissa urheileminen ei muodostu taloudelliseksi kynnyskysymykseksi. Maksuttomuus on osaltaan taannut liikuntapalveluiden helpon saavutettavuuden kaikkien multialaisten kannalta. Esim. kuntotalo on avoinna klo 8-21, mutta siellä ei ole vakituista henkilökuntaa aukioloaikoina. Tällöin ainut tasapuolinen ratkaisu käyttömaksujen suhteen olisi jonkinlainen magneettijuovakorteilla tm. toimiva kulunvalvonta. Ulkopaikkakuntalaisilta voitaisiin periä hieman isompia käyttömaksuja kuin multialaisilta. Myös yksityisen sektorin merkitystä ei sovi unohtaa, sillä yritysten merkitys liikuntapalveluiden tuottajana kasvaa jatkossa entisestään. Olisiko multialaisten yritysten mahdollista subventoida työntekijöidensä liikuntaharrastusta esim. liikuntasetelein? 1 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981054, viitattu 15.3.2012. 2 http://www.multia.fi/index.php/palvelut/palvelut-liikunta.html, viitattu 15.3.2012. 3 Seurojen verkkosivut: http://multiants.sporttisaitti.com/, http://multianjyske.nettisivu.org/, http://multian.naisvoimistelijat.sporttisaitti.com/, viitattu 15.3.2012. 4 http://www.slu.fi/lum/numero_2_2010/liikuntapolitiikka/raportti_erityisliikunnasta_kunt/, viitattu 15.3.2012. 5 http://www.keuruu.fi/vapaa_aika/liikuntapalvelut/erityisliikunta/liikuntaa_erityisesti_sinulle_projekti.html, viitattu 15.3.2012.