PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1
ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen aikaisemmat vaiheet Jätevoimalahankkeen nykyvaihe Jätevoimalahankkeen eteneminen Jätehuollon tuleva kehittäminen 2
Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen aikaisemmat vaiheet Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminnan käynnistäminen 1.4.1994 Päätetään valmistaa sekajätteestä voimalaitoksiin toimitettavaa REF:iä (nykytermi SRF) Käsittelylaitos RESSU valmistuu 1996. Valmistuksessa muodostuva seulonnan alite (hienoaines + biojäteaines) kompostoidaan Lopputuote osoittautui soveltuvaksi lähinnä vain suljettavan kaatopaikan pintarakenteisiin REF-polttoainetta voimalaitoksiin 1996 2006 (ns. rinnakkaispoltto). Laadun saavuttaminen oli haasteellista, mm. suolapitoisuus (korroosioriski voimalassa) EU:n ja siten myös Suomen jätepolttoaineiden käytölle tiukemmat säädökset Voimalaitokset eivät halukkaita investointeihin ja lisäkustannuksiin (mm. päästöjen mittaus) Kilpailutetaan energiana hyödyntäminen sisältäen voimalaitoksen rakentaminen; VAPO voittaa, jätevoimala sijoittuisi Hämeenkyröön Hämeenkyröön ei asemakaavaa jätevoimalatontille VAPO luopuu 2009 kilpailulla saadusta oikeudestaan rakentaa jätevoimala ja tuottaa sillä energiana hyödyntämisen palvelu 3
Jätevoimalahankkeen nykyvaihe Pirkanmaan Jätehuolto oy ja Tampereen Sähkölaitosyhtiöt sopivat yhteistyöstä. YVA-prosessi käynnistettiin toukokuussa 2010 ja yhteysviranomainen antoi lausuntonsa toukokuussa 2011. Neljä sijoituspaikkavaihtoehtoa sekä tekniikkavaihtoehtoina arina ja kaasutus Tarastenjärvi oli ainoana kaikkien selvästi hyväksymä sijoituspaikka, kuitenkin tummaverkkoperhosen suojeluasia korostui tärkeäksi näkökohdaksi. Ympäristölupahakemus vireille joulukuussa 2011 Sijoituspaikaksi Tarastenjärvi, mutta jätevoimalatontti kauemmaksi tummaverkkoperhosista Tarkentava selvitys arina- ja kaasutustekniikan välillä; laitetoimittaja katsoi kaasuksen sopivan huonosti jätevoimalahankkeen kontekstiin Jätevoimalaratkaisun pitää olla sellainen, että se mahdollistaa käytön myös jätepolttoaineen koostumuksen muuttuessa; mahdotonta ennakoida tarkasti koostumuksen muutosta Ympäristölupahakemus perustuen arinatekniikkaan Tarkennuksia päästömallinnuksesta ja jätepolttoaineesta Jätevoimalatontin asemakaavan laadinta Tarkentavaa selvitystä ja suunnittelua hulevesien hallinnasta Asemakaava lainvoimaiseksi elokuussa 2012 Ympäristölupa helmikuussa 2013 Enintään 180 000 tonnia vuodessa, johon voi sisältyä 1000 tonnia terveydenhuollon erityisjätteitä, 10 000 tonnia eläinsivutuotejätettä (kaupoista, liha ja kala) ja 13 000 tonnia vaarallista jätettä (kyllästetty puu, öljyllä nuhraantunut palava jäte) Tiukat päästöraja-arvot, hajupäästöjen esto Jätteiden vastaanotto ja mahdollinen käsittely sisätiloissa, joista poistoilma käsiteltävä 4
Jätevoimalahankkeen eteneminen Konsulttisopimukset jätevoimalan toteuttamiseksi (ÅF, Fundacon, jne ) Voimalarakennuksen suunnittelu Hankintojen kilpailuttaminen Taustamittaukset Neulastutkimus Pinta- ja pohjavesitutkimukset Rakennuslupa saatiin kesäkuussa 2013 Hankintapäätökset kesä-elokuussa 2013 Laitehankinnat Rakennusurakoitsija Toisen vaiheen konsultointi Rakennustöiden käynnistäminen elo-syyskuussa 2013 Maarakennustyöt Rakennus Laiteasennukset Koekäyttö syys - lokakuussa 2015 5
Mille jätteille varattu jätevoimalakapasiteettia? Tyypilliset jätteet, joiden polttoon ympäristölupa - sekalainen yhdyskuntajäte - Jätteenkäsittelyn rejektit - sivutuoteasetuksen luokat 1-3 jätteet - teollisuuden jätteet, rakennusjätteet - purku- ja pakkauspuu, kyllästetty puu - puhdistamoliete - sairaalajätteet - erikoisjäte-erät Yhdyskuntajätteelle noin 70-80 % kokonaiskapasiteetista - sekajätteen (tai laadultaan vastaavan) polttokapasiteetti vaihtelee laitoksittain n. 10 90 %:n välillä Esa Nummela, JLY
Jätehuollon tuleva kehittäminen Lasin, pienmetalliromun ja kovamuovin erilliskeräyksen tehostaminen Toimintamalli selviää kun valtioneuvoston asetus pakkausjätteistä on saatu. Yhteistyö tuottajayhteisöjen kanssa Keräys- ja kuljetus muodostavat luonnollisen perustan yhteistyölle Olisi paljon synergiahyötyjä Erilliskerättävän biojätteen saantojen kasvattaminen EU:n tavoite yhdyskuntajätteen 50 %:in kierrätystavoitteeksi edellyttää kuntavastuullisessa jätehuollossa panostamista erityisesti biojätteen erilliskeräykseen Erilliskerätyn biojätteen käsittelyn ja hyödyntämisen vaihtoehtojen tarkentaminen Vaihtoehtoja biokaasutus ja biokaasutus + etanolituotanto polttoaineeksi Nestefraktio lannoitteeksi ja kiinteä jäännös maanparannusaineeksi YVA valmiina Tarkentaminen hankintapäätöksen ja ympäristöluvan perustaksi syksyllä 2013 Toteuttaminen 2014 2015 Jätteiden synnyn ehkäisyn tukeminen kuten ennenkin ja uusia keinoja etsien 7
KIITOS! 9