Kunnalliset perhepäivähoitajat



Samankaltaiset tiedostot
Kunnalliset perhepäivähoitajat

KVTES LIITE 12:n neuvottelutulos

rehtorit ja apulaisrehtorit,

2 mom. Sopimusmuutokset tulevat voimaan lukien.

2 Perhepäivähoitajan palkka-asteikko

Työaikamuoto KVTES KVTES t 45 min /vk. Arkipyhälyhennys 7 t 39 min. Ylityöraja. Säännöllinen työaika. Arkipyhälyhennys.

PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA JA EHDOISTA

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 KVTES Liite 12:n neuvottelutulos Marja Lehtonen. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Uusi jaksotyö alkaen Muutosseminaarit 2015

"Työaikalain vaikutus perhepäivähoitoon eri näkökulmista / Kaarinan malli"

Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelman mukainen paikallinen järjestelyerä Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

LIITE 21, Sivistyslautakunta Palkkaus ja työaika PERHEPÄIVÄHOITO

Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

KT Yleiskirjeen 4/2018 liite 5 1 (10) TS-18 liitteen 8, määräaikainen kokeilumääräys ns. 24 t / 42 t työajasta

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Keskeytysmääräykset sisältävät voimaantulevat yleistyöaikamääräykset

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

AVAINTES:n muuttuneet työaikamääräykset

Jaksotyöuudistus alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

11. Jäsenistön ansiotaso

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

Palkkatekijät sopimusaloittain KVTES

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

KT YLEISKIRJEEN 3/2007 LIITE 1

"Kaupunginhallitus

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

KT Yleiskirjeen 2/2018 liite 2 1 (10) voimaan tulevien yleistyöaikamääräysten soveltamisohje. Sisällys

, , , ,5 48,75 52

Paikallinen virka- ja työehtosopimus 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7)

Työaika yleisiä määräyksiä

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Ammattina hyvinvointi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. PERHEPÄIVÄHOITAJIEN TYÖAIKA Omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES ) keskeiset materiaaliset muutokset.

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna Kunnallinen työmarkkinalaitos

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu lukien

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

REHTORIT, APULAISREHTORIT JA AIKUISKOULUTUSJOHTAJAT

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kandien kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kilpailukykysopimus: Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta.

SuPerin PLM neuvottelupäivät Uudet kunta-alan jaksotyöaikamääräykset lähtien

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

2 Kirkkoherran viran haltijan palkkauksen perusteet. 3 Kirkkoherran viran hinnoitteluryhmä ja peruspalkka

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

Tilastoesite syyskuu Kunnalliset palkat ja henkilöstö.

KUNNALLINEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS mom. Vuosityöaika määräytyy vuosiloman pituuden mukaan seuraavasti:

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

AVAINTES Yleistyöaika ja toimistotyöaika, lisäja ylityön laskentaesimerkit

SOPIMUS AMMATILLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VUOSITYÖAJASTA

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus neuvottelutulos

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES yleistyöaika. Keskeytysmääräykset sisältävät voimaantulevat yleistyöaikamääräykset. JHL koulutus/mp

Peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärän mukaan KVTES:ssa määritettyjen hoitopaikkakohtaisten korvausten mukaisesti

Ammatillisten vuosityöaika

PALKKAUSJÄRJESTELMÄT KUOPION KAUPUNGISSA

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

2 Hoidon yksityiskohdat ja hoitosuunnitelman sitovuus vanhempiin nähden

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Valtuustoaloite, Perhepäivähoitajien työehtojen parantaminen 127/01.01.

poissaolo Viikoittainen ylityöraja viikolla tai tasoittumisjaksolla, jossa on hyväksyttävä

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

Tietotekniikan palvelualan TES vs. laki

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu lukien

PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA

Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Nybondas-Kangas /2012. Yleiskirje on yksimielinen JUKO ry:n kanssa.

Henkilökohtainen palkanlisä, siirtymäkauden lisä ja henkilökohtainen lisä

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Ammatillisten vuosityöaika

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat viranhaltijat lähtien

KUNNALLISET PALKAT JA HENKILÖSTÖ

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN:n neuvottelutulos

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

3. Työntekijän työ kuuluu siihen palkkaryhmään, jonka mukaisia tehtäviä hän lähinnä suorittaa.

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

Transkriptio:

Kunnalliset perhepäivähoitajat Selvitys lukumääristä, työajoista ja palkkauksesta toukokuussa 2013 KT Kuntatyönantajat selvitti lukumäärätiedot kunnallisista perhepäivähoitajista ja heillä hoidossa olevista lapsista. Lukumäärätiedot koskevat kaikkia perhepäivähoidon eri muotoja eli omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia, ryhmäperhepäivähoitajia, kolmiperhepäivähoitajia ja muita lapsen kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia sekä varahoitajia. Omassa kodissaan työskentelevistä perhepäivähoitajista selvitettiin lisäksi työaikoja ja palkkausta ja joitain muita erityiskysymyksiä. Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkaus on selvitetty yksityiskohtaisesti palkkatekijöittäin. www.kt.fi Painetun julkaisun ISBN 978-952-293-157-3 Verkkojulkaisun ISBN 978-952-293-158-0

Kunnalliset perhepäivähoitajat Selvitys lukumääristä, työajoista ja palkkauksesta toukokuussa 2013 KT KUNTATYONANTAJAT HELSINKI 2013 1

KT Kuntatyönantajat Anne Hotti 1. painos ISBN 978-952-293-158-0 verkkojulkaisu ISBN 978-952-293-157-3 painettu Kuntaliitto Palvelut Oy Helsinki 2014 http://shop.kuntatyonantajat.fi KT Kuntatyönantajat Toinen linja 14 00530 HELSINKI puh. 09 7711 www.kt.fi 2

Sisällysluettelo Tiedustelun tarkoitus ja aineisto... 4 Osa I Kunnallisen perhepäivähoidon eri muodot ja eräitä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajiin liittyviä erityiskysymyksiä... 5 1. Perhepäivähoitajien lukumäärä... 5 1.1 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat... 5 1.2 Ryhmäperhepäivähoitajat... 6 1.3 Kolmiperhepäivähoitajat ja muut lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat... 6 1.4 Ainoastaan varahoitajina toimivat perhepäivähoitajat... 6 2. Hoidossa olevien lasten lukumäärä... 7 2.1 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien hoidossa olevat lapset... 7 2.2 Ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset... 7 2.3 Kolmiperhepäivähoidossa ja muussa lapsen kodissa tapahtuvassa hoidossa olevat lapset... 7 3. Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaika toukokuussa 2013... 8 3.1 Hoitajilta varattujen ja aktivoituneiden hoitopaikkojen lukumäärä 6.5.2013... 8 3.2 Henkilökohtaisen lisän käyttö... 8 3.3 Vähimmäisperuspalkan käyttö... 9 3.4 Käytössä oleva työaikajakso... 9 3.5 Työvuoroluettelot... 10 3.6 Aamuvarallaolon käyttö... 10 3.7 Esimiestyön järjestäminen... 11 3.8 Lasten varahoidon järjestäminen... 11 3.9 Perhepäivähoitajasopimusta parempien etuuksien käyttö kunnissa... 12 3.10 Kokemuksia työaikalain piiriin tulemisesta... 13 Osa II Omassa kodissaan työskentelevät kunnalliset perhepäivähoitajat toukokuussa 2013... 14 4. Taustatietoja perhepäivähoitajista... 15 4.1 Perhepäivähoitajien lukumäärä... 15 4.2 Perhepäivähoitajan palkkaryhmä... 16 5. Hoitopaikkojen lukumäärä... 17 5.1 Yli viiden tunnin hoitopaikat... 17 5.2 Enintään viiden tunnin hoitopaikat... 17 5.3 Hoitopaikkojen yhteismäärä... 18 6 Perhepäivähoitajan työaika toukokuussa 2013... 19 6.1 Käytetyt työaikajaksot ja tietojen muunto kuukausitasolle... 19 6.2 Perhepäivähoitajien työaika toukokuussa 2013... 20 7. Perhepäivähoitajien palkkaus toukokuussa 2013... 21 7.1 Perhepäivähoitajien palkkauksen rakenne pääpiirteissään... 21 7.2 Peruskuukausipalkasta kokonaisansioon... 21 Liitetaulukot... 22 3

Tiedustelun tarkoitus ja aineisto Tämän tiedustelun avulla selvitettiin kunnallisten perhepäivähoitajien ja heillä hoidossa olevien lasten lukumääriä, työ- ja hoitoaikoja sekä palkkausta. Lisäksi tiedustelussa selvitettiin eräitä omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lukumäärätiedot on kerätty kaikkiin kuntiin lähetetyllä tiedustelulla ja työaika- ja palkkaustiedot otoskuntiin lähetetyllä tiedustelulla. Molempiin tiedusteluihin vastattiin toukokuun 2013 tilanteen mukaisesti. Tiedustelun tuloksia tarvitaan neuvottelutoiminnassa sekä perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämistyössä. Edellisistä tiedusteluista saamamme palautteen mukaan kerätyistä tiedoista on ollut hyötyä myös kunnille itselleen. Tiedustelulomakkeita oli kaksi, jonka mukaisesti myös selvityksen yhteenveto on kaksiosainen. Lähetekirjeet ja tiedustelulomakkeet ovat selvityksen lopussa liitteenä. Tiedustelulomake A lähetettiin kaikkiin kuntiin ja se koski kaikkia eri perhepäivähoidon muotoja. Tiedustelulomake B lähetettiin otokseen valittuihin 42 kuntaan ja se koski pelkästään omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Tiedusteluun vastaaminen aiheutti kunnissa runsaasti työtä. Tiedusteluun vastattiin kattavasti ja lomakkeet oli täytetty huolellisesti. KT kuntatyönantajat kiittää kaikkia tiedusteluun vastanneita! Perhepäivähoitajia koskevia tiedusteluja on tehty Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa aikaisemmin vuosina 1981, 1985, 1989, 1992, 1996, 1999, 2003, 2006 ja 2010. KT Kuntatyönantajat 4

Osa I Kunnallisen perhepäivähoidon eri muodot ja eräitä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajiin liittyviä erityiskysymyksiä Tässä osassa on esitetty "Kunnallisia perhepäivähoitajia koskevan tiedustelulomakkeen A" avulla kerätyt tiedot. Tiedustelulomake lähetettiin kaikkiin kuntiin ja siinä kerättiin lukumäärätiedot perhepäivähoitajista ja heillä hoidossa olevista lapsista. Lukumäärätiedot koskevat kaikkia perhepäivähoidon eri muotoja eli omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia, ryhmäperhepäivähoitajia, kolmiperhepäivähoitajia ja muita lapsen kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia sekä varahoitajia. Omassa kodissaan työskentelevistä perhepäivähoitajista tiedusteltiin lisäksi joitakin erityiskysymyksiä. Tiedustelussa selvitettiin mm. kuntien kokemuksia omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien työaikalain piiriin tulemisesta. 1. Perhepäivähoitajien lukumäärä Tiedustelu koski kaikkia perhepäivähoitajia, joilla oli 6.5.2013 voimassa oleva työsuhde kuntaan huolimatta siitä oliko hoitaja tiedusteluajankohtana ollut töissä vai ei tai oliko hän saanut palkkaa vai ei. Tiedot ilmoitettiin siis myös sairaus-, äitiys-, vuosi- tai työlomalla, lomautettuna yms. olleista perhepäivähoitajista. Tiedustelussa eivät olleet mukana Ahvenanmaan kunnat. Vastaus saatiin 261 kunnan perhepäivähoitajista. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan perhepäivähoitajia työskenteli 292 kunnassa. Tämän perusteella perhepäivähoitajia ei työskentelisi ollenkaan 12 kunnassa ja tiedusteluun olisi jättänyt vastaamatta vain 31 kuntaa. Yhteenvedossa on mukana tiedot yhteensä 9 207 perhepäivähoitajasta. Kuntasektorilla oli 6.5.2013 tiedustelun mukaan palvelussuhteessa 8 835 palkkaa saavaa perhepäivähoitajaa. Tämän lisäksi palkattomana perhepäivähoitajia oli yhteensä 372. Palkattomana oleviin kuuluvat mm. palkattomalla työvapaalla, lomautettuna tms. ilman palkkaa olevat. Tiedusteluun vastaamatta jättäneiden 31 kunnan palveluksessa työskenteli näiden lisäksi arviolta noin 615 palkkaa saavaa perhepäivähoitajaa eli noin 7 prosenttia kaikista perhepäivähoitajista. Omassa kodissaan työskentelevien palkkaa saavien perhepäivähoitajien kokonaismäärä on vähentynyt edelliseen vuoden 2010 tiedusteluun verrattuna 1 057 hoitajalla. Ryhmäperhepäivähoitajien määrä oli vähentynyt 306 hoitajalla ja kolmiperhepäivähoitajien määrä oli vähentynyt 113 hoitajalla. Perhepäivähoitajien ikä oli lokakuussa 2012 keskimäärin 49,3. Perhepäivähoitajien määrän vähenemiseen on osaltaan vaikuttanut voimakas eläköityminen. Kevan tietojen mukaan perhepäivähoitajista noin puolet siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. 1.1 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat Suurin osa eli 64 % palkkaa saavista perhepäivähoitajista oli omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa heitä oli yhteensä 5 667. Näistä valtaosa eli 5 541 (98 %) oli täyttä työaikaa tekeviä ja vain 126 (2 %) oli osa-aikatyötä tekeviä hoitajia. Perhepäivähoitajia, joilla oli soveltuva ammatillinen tutkinto (palkkaryhmä 12PPH001) oli 3 296 eli hoitajista 58 %. Niitä perhepäivähoitajia, joilla tällaista tutkintoa ei ole (palkkaryhmä 12PPH002) oli 2 371 eli 42 % hoitajista. Palkattomana olevia omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia oli 6.5.2013 yhteensä 271. 5

1.2 Ryhmäperhepäivähoitajat Palkkaa saavia ryhmäperhepäivähoitajia oli tiedusteluun vastanneissa kunnissa 6.5.2013 yhteensä 2 581 eli 29 % kaikista perhepäivähoitajista. Palkattomana olevia ryhmäperhepäivähoitajia oli lisäksi 83. Ryhmäperhepäiväkotien lukumäärä oli 850. Ryhmäperhepäiväkodissa työskenteli keskimäärin 3 ryhmäperhepäivähoitajaa. 1.3 Kolmiperhepäivähoitajat ja muut lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat Palkkaa saavia kolmiperhepäivähoitajia ja muita lapsen kodissa työskenteleviä perhepäivähoitajia oli tiedustelun mukaan yhteensä 304 eli 3 % kaikista perhepäivähoitajista. Palkattomana olevia kolmiperhepäivähoitajia oli 14. 1.4 Ainoastaan varahoitajina toimivat perhepäivähoitajat Ainoastaan varahoitajina toimivia perhepäivähoitajia oli 6.5.2013 palkkaa saavina 283 hoitajaa eli 3 % kaikista perhepäivähoitajista. Palkattomina oli 4 hoitajaa. Varahoitajat työskentelevät yleensä päiväkotien yhteydessä olevissa varahoitopisteissä tai ryhmäperhepäiväkodeissa. Monissa kunnissa on myös kiertäviä perhepäivähoitajia sekä varahoitajia, jotka hoitavat lapsia omassa kodissaan. Joissain kunnissa on pelkästään varahoitoon tarkoitettuja päiväkoteja/ryhmäperhepäiväkoteja. Kunnallisten perhepäivähoitajien lukumäärä 6.5.2013 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat Palkkaa saavat Palkattomana olevat Yhteensä Lkm % % Lkm % % Lkm % % 5 667 100,0 64,1 271 100,0 72,8 5 938 100,0 64,5 Täyttä työaikaa tekevät, joista 5 541 97,8 265 97,8 5 806 97,8 12PPH001 3 220 56,8 167 61,6 3 387 57,0 12PPH002 2 321 41,0 98 36,2 2 419 40,7 Osa-aikatyötä tekevät, joista 126 2,2 6 2,2 132 2,2 12PPH001 76 1,3 5 1,8 81 1,4 12PPH002 50 0,9 1 0,4 51 0,9 Ryhmäperhepäivähoitajat 2 581 29,2 83 22,3 2 664 28,9 Kolmiperhepäivähoitajat ja muut lapsen kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat 304 3,4 14 3,8 318 3,5 Ainoastaan varahoitajina toimivat perhepäivähoitajat 283 3,2 4 1,1 287 3,1 Kaikki yhteensä 8 835 100,0 372 100,0 9 207 100,0 6

2. Hoidossa olevien lasten lukumäärä Perhepäivähoidossa oli tiedustelun mukaan 33 122 lasta toukokuussa 2013. Kaikista eri perhepäivähoitomuodoissa hoidossa olevista lapsista perhepäivähoitajan omassa kodissa hoidossa oli 66 %, ryhmäperhepäivähoidossa 31 %, kolmiperhepäivähoidossa 3 % lapsista. Omassa kodissaan työskentelevillä perhepäivähoitajilla hoidossa olevin lasten määrä on vähentynyt 2010 toukokuusta 5 872 lapsella. Ryhmäperhepäivähoidossa olevien määrä on vähentynyt 2 193 hoitajalla ja kolmiperhepäivähoidossa olevien lasten määrä on vähentynyt 271 hoitajalla. 2.1 Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien hoidossa olevat lapset Omassa kodissaan työskentelevillä perhepäivähoitajilla oli 6.5.2013 hoidossaan yhteensä 21 982 lasta. Koska omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien lukumäärä on vähentynyt viime vuosina, on vastaavasti myös tässä perhepäivähoitomuodossa olevien lasten määrä vähentynyt samaa vauhtia. Yhdellä perhepäivähoitajalla oli hoidossaan keskimäärin 3,9 lasta. Suhdeluku on laskettu jakamalla hoidossa olevien lasten lukumäärä palkkaa saavien perhepäivähoitajien lukumäärällä. 2.2 Ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset Ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia oli yhteensä 10 140. Yhtä palkkaa saanutta ryhmäperhepäivähoitajaa kohden oli hoidettavana keskimäärin 3,9 lasta. 2.3 Kolmiperhepäivähoidossa ja muussa lapsen kodissa tapahtuvassa hoidossa olevat lapset Kolmiperhepäivähoidossa olevia lapsia oli yhteensä 1 000. Yhdellä palkkaa saavalla kolmiperhepäivähoitajalla oli hoidossaan keskimäärin 3,3 lasta. Perhepäivähoidossa olevien lasten lukumäärä 6.5.2013 lkm % Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien hoidossa olevia lapsia 21 982 66,4 Ryhmäperhepäivähoidossa olevia lapsia 10 140 30,6 Kolmiperhepäivähoidossa olevia lapsia 1 000 3,0 Yhteensä 33 122 100,0 7

3. Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkaus- ja työaika toukokuussa 2013 3.1 Hoitajilta varattujen ja aktivoituneiden hoitopaikkojen lukumäärä 6.5.2013 Perhepäivähoitajan peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärän mukaan. Hoitopaikkoja on kahdenlaisia, yli viiden tunnin ja enintään viiden tunnin hoitopaikkoja. Hoitopaikka voidaan varata toistaiseksi tai määräajaksi. Hoitopaikkoja oli tiedusteluun vastanneissa kunnissa 6.5.2013 yhteensä 22 951. Varatuista hoitopaikoista 21 390 (93 %) oli yli viiden tunnin hoitopaikkoja. Näistä 96 % oli varattu toistaiseksi ja vain 4 % määräajaksi. Enintään viiden tunnin hoitopaikkoja oli 1 561 (7 %). Näistä 85 % oli varattu toistaiseksi ja 15 % määräajaksi. Hoitajilta varattujenhoitopaikkojen lukumäärä 6.5.2013 Yli viiden tunnin hoitopaikat Enintään viiden tunnin hoitopaikat Hoitopaikat yhteensä lkm % lkm % lkm % Toistaiseksi varatut 20 545 96,0 1 327 85,0 21 872 95,3 Määräajaksi varatut 845 4,0 234 15,0 1 079 4,7 Yhteensä 21 390 100,0 1 561 100,0 22 951 100,0 % 93,2 6,8 100,0 3.2 Henkilökohtaisen lisän käyttö Tiedusteluun vastanneista kunnista 84 % oli ottanut käyttöön omassa kodissaan työskenteleville perhepäivähoitajille hyvien työtulosten ja ammatinhallinnan perusteella maksettavan henkilökohtaisen lisän. Henkilökohtaista lisää sai 2 980 hoitajaa, joka on noin 53 % kaikista palkkaa saaneista omassa kodissaan työskentelevistä perhepäivähoitajista. Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan lokakuussa 2012 henkilökohtainen lisä oli keskimäärin 1,6 % omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien tehtäväkohtaisista palkoista. Saajaa kohden laskettuna lisä oli keskimäärin 48 euroa kuukaudessa. Työantajan on käytettävä omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien henkilökohtaisiin lisiin vähintään 1,3 % perhepäivähoitajien tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä, jos perhepäivähoitajia on kunnassa vähintään 30. Niissä 39 kunnassa, joissa henkilökohtainen lisä ei ollut käytössä, työskenteli yhteensä 426 hoitajaa eli keskimäärin 11 hoitajaa kuntaa kohden. Onko omassa kodissaan työskentelevillä perhepäivähoitajilla käytössä henkilökohtainen lisä? lkm % On 205 84,0 Ei 39 16,0 Yhteensä 244 100,0 8

3.3 Vähimmäisperuspalkan käyttö KVTES:n liitteen 12 4 3 momentin mukaan täyttä työaikaa tekevän peruspalkka on vähintään kahta yli viiden tunnin hoitopaikkaa vastaava euromäärä, mikäli hoitajalta on varattu vähintään yksi hoitopaikka, jota tosiasiallisesti käytetään. Vähimmäisperuspalkkaa sai 322 hoitajaa eli 6,5 % kaikista perhepäivähoitajista. 3.4 Käytössä oleva työaikajakso Tyypillisimmät kuntien käyttämät työaikajaksot olivat 26, 6, 12 ja13 viikon työaikajaksot. Vuoden työaikajakso oli käytössä kolmessa kunnassa. Seitsemässä kunnassa oli käytössä useampia eri työaikajaksoja. Kunnassa käytössä olevien työaikajaksojen pituudet toukokuussa 2013 Työaikajakson pituus viikkoa lkm % 2 2 0,9 3 8 3,6 4 6 2,7 5 2 0,9 6 36 16,3 8 13 5,9 9 2 0,9 10 1 0,5 12 34 15,4 13 32 14,5 14 3 1,4 15 1 0,5 16 19 8,6 17 6 2,7 18 3 1,4 24 5 2,3 25 1 0,5 26 37 16,7 52 3 1,4 Käytössä on useamman mittaisia työaikajaksoja 7 3,2 221 100,0 9

3.5 Työvuoroluettelot Tiedustelussa selvitettiin kuinka pitkäksi aikaa omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien työvuoroluettelot tehdään. Tyypillisimmät työvuoroluettelon pituudet olivat 4, 6 ja 12 viikkoa. Seitsemässä kunnassa työvuoroluettelojen pituus vaihteli. Työvuoroluetteloiden pituudet toukokuussa 2013 Viikkoa Lkm % 2 1 0,4 3 13 5,4 4 95 39,7 5 4 1,7 6 37 15,5 7 1 0,4 8 11 4,6 9 2 0,8 10 1 0,4 12 25 10,5 13 16 6,7 14 2 0,8 16 7 2,9 17 3 1,3 18 1 0,4 24 2 0,8 26 10 4,2 52 1 0,4 Vaihtelee 7 2,9 Yhteensä 239 100,0 3.6 Aamuvarallaolon käyttö Aamuvarallaolo oli toukokuussa 2013 käytössä 37 eli 15 % tähän kysymykseen vastanneessa kunnassa. Korvausprosentti oli keskimäärin 30,7. Aamuvarallaolokorvausta oli saanut 196 hoitajaa ja varallaolotunteja heillä oli keskimäärin 7,9. Aamuvarallaoloprosentit toukokuussa 2013 Aamuvarallaolo- lkm % prosentti 20 9 26,5 25 6 17,6 30 16 47,1 35 1 2,9 100 2 5,9 Yhteensä 34 100,0 10

3.7 Esimiestyön järjestämien Oma perhepäivähoidon ohjaaja hoiti esimiestyön 40 % tiedusteluun vastanneista kunnista ja päiväkodin johtaja 16 % kunnista. Kunnista 44 % esimiestyön hoiti joku muu henkilö esimerkiksi varhaiskasvatuksen johtaja, päivähoidon/perhepäivähoidon esimies tai aluevastaava. Miten kunnassanne on järjestetty perhepäivähoidon esimiestyö? lkm % Oma perhepäivähoidon ohjaaja 99 40,1 Päiväkodin johtaja 40 16,2 Muu henkilö 108 43,7 Yhteensä 247 100,0 3.8 Lasten varahoidon järjestäminen Lasten varahoidon järjestämiseksi samankin kunnan sisällä joudutaan turvautumaan moniin eri keinoihin. Lapsia viedään varahoitoon päiväkoteihin, ryhmäperhepäiväkoteihin ja toisen omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan hoidettaviksi. Monissa päiväkodeissa on erillisiä varahoitopisteitä ja joissain kunnissa on pelkästään varahoitoon tarkoitettuja varapäiväkoteja tai ryhmäperhepäiväkoteja. Usein toinen hoitaja tulee hoitamaan lapsia perhepäivähoitajan kotiin. Joissain kunnissa vanhemmat saavat hyvityksen päivähoitomaksusta, jos pystyvät järjestämään hoidon itse. Kunnista 95 % pystyy järjestämään lasten varahoidon pääsääntöisesti samassa varahoitopaikassa. Varahoitopaikka lkm % Päiväkodissa 188 72,0 Ryhmäperhepäiväkodissa 145 55,6 Toisen omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan luona 129 49,4 Erikseen omaan kotiin palkattavan perhepäivähoitajan luona 206 78,9 Muuten 60 23,0 11

3.9 Perhepäivähoitajasopimusta parempien etuuksien käyttö kunnissa Suuressa osassa kunnista oli sovittu jotain valtakunnallisesta perhepäivähoitajasopimuksesta poikkeavaa. Näistä suurimpina asiaryhminä mainittakoon: Kuntien lukumäärä, joissa mainittu Korkeampi peruspalkka/hoitopaikan hinta 60 Oman sairaan lapsen palkallinen hoitovapaa 59 Omia korvauksia hoitoisuudesta 23 Kaikille palkka 3, 4, 4,5 tai 5 hoitopaikan mukaan 22 Oma lapsi lasketaan hoitoryhmään 13 Takuupalkka 111 Puhelinraha 6 Korvaus oman tietokoneen käytöstä 6 Kokous-/palaveripalkkioita 5 Tiiminvetäjän palkkio 5 Ei vähennystä palkkaan, jos lapset poissa/tarkastellaan harvemmin 4 Kuukausipalkkasopimus 4 Työnantaja kustantaa toimintavälineitä 4 Koulutuksessa olo korvataan vapaana/rahana 4 Korvaus omasta lapsesta 4 Oma TVA-luokitus, omia kriteereitä 3 Korkeampi kustannuskorvaus 3 Palkallisia suunnittelupäivä 3 Siivouspäiviä palkallisena 2 Suunnittelu-, valmisteluaika työaikaa 2 Vaateraha 2 Aamuvarallaolo kokonaan palkallisena 2 Korkeampi ylityökorvaus 2 Ylityöt ei mene täyttöön 1 Korvaus kasvun kansion tekemisestä 1 Ylimääräinen palkallinen vapaapäivä 1 Työaikapankki 1 12

3.10 Kokemuksia työaikalain piiriin tulemisesta Omassa kodissaan työskenteleviin perhepäivähoitajiin alettiin soveltaa uusia työaikalain mukaisia työaikamääräyksiä 1.8.2011 lukien. Kuntia pyydettiin ilmoittamaan mielipiteensä uudistuksen toimivuudesta asteikolla, jossa 1 = Täysin samaa mieltä ja 5 = Täysin eri mieltä. Uudistus on mielestäni toimiva Arvosana asteikolla 1-5 lkm % 1 15 6,2 2 70 28,9 3 105 43,4 4 44 18,2 5 8 3,3 Yhteensä 242 100,0 Keskiarvo 2,8 Työaikalain piiriin tulemisen johdosta omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien säännöllinen työaika lyheni 43,5 tunnista viikossa 40 tuntiin viikossa. Plussaa: Lyhyemmät työpäivät ja lisääntynyt vapaa-aika on monien vastaajien mielestä vaikuttanut positiivisesti perhepäivähoitajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Joissain kunnissa sairauspoissaolot olivat vähentyneet uudistuksen jälkeen. Miinusta: Koska työaika on lyhentynyt, on se vaikuttanut varahoidon tarpeen lisääntymiseen. Vanhemmat eivät ole olleet tähän tyytyväisiä. Tämä on vähentänyt perhepäivähoidon suosiota, koska lisääntynyt varahoidon tarve tarkoittaa käytännössä sitä, että lapselle tulisi vähintään kaksi hoitopaikkaa. Lapsia sijoitetaan enenevässä määrin päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin. Uudistus on monen vastaajan mielestä hankaloittanut perhepäivähoidon joustavuutta. Muuttuvat työvuorot, perhepäivähoitajien vapaiden ja varahoidon suunnittelu ja järjestely on työllistävää perhepäivähoidon esimiehille ja ohjaajille. 13

Osa II Omassa kodissaan työskentelevät kunnalliset perhepäivähoitajat toukokuussa 2013 Tässä osassa on esitetty "omassa kodissaan työskenteleviä kunnallisia perhepäivähoitajia koskevan tiedustelulomakkeen B" avulla kerätyt tiedot. Tiedot koskevat omassa kodissaan työskentelevien kunnallisten perhepäivähoitajien ja hoidettavien lasten taustatietoja, työ- ja hoitoaikoja sekä hoitajien palkkausta. Perhepäivähoitajien palkkaus on selvitetty yksityiskohtaisesti palkkatekijöittäin. Tiedot kerättiin tilastollisesti edustavana otantatutkimuksena. Otoskuntia oli 42, joista vastaus saatiin 31 kunnasta. Yhteenvedossa on tiedot vastanneiden otoskuntien 1 214 omassa kodissaan työskentelevästä perhepäivähoitajasta. Tiedustelu koski jokaista otoskunnan palveluksessa olevaa perhepäivähoitajaa, joka hoiti lapsia omassa kodissaan ja joka on ollut kokoaikaisessa työsuhteessa koko toukokuun 2013. Tiedustelu ei koskenut osa-aikaisia perhepäivähoitajia eikä ryhmäperhepäivähoitajia, kolmiperhepäivähoitajia, varahoitajia tms. 14

4. Taustatietoja perhepäivähoitajista 4.1 Perhepäivähoitajien lukumäärä Tiedustelussa mukana olevat omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat kunnittain toukokuussa 2013 Kunta Selvityksessä on mukana 1 214 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Oheisesta taulukosta käy ilmi selvityksessä mukana olleiden perhepäivähoitajien lukumäärä kunnittain. On huomioitava, että otokseen eivät välttämättä kuuluneet kaikkien kuntien kaikki perhepäivähoitajat. Perhepäivähoitajien lkm % Espoo 80 6,6 Eura 34 2,8 Haapavesi 13 1,1 Heinävesi 6 0,5 Hyvinkää 27 2,2 Hämeenlinna 46 3,8 Janakkala 38 3,1 Joutsa 6 0,5 Jyväskylä 138 11,4 Karkkila 16 1,3 Kemi 18 1,5 Kiuruvesi 19 1,6 Kokkola 47 3,9 Kotka 29 2,4 Kouvola 82 6,8 Kuopio 46 3,8 Lappeenranta 20 1,6 Leppävirta 16 1,3 Lieksa 21 1,7 Mäntyharju 7 0,6 Pieksämäki 35 2,9 Rovaniemi 39 3,2 Seinäjoki 98 8,1 Suomussalmi 11 0,9 Suonenjoki 14 1,2 Turku 86 7,1 Ulvila 25 2,1 Vaasa 90 7,4 Vantaa 86 7,1 Viitasaari 14 1,2 Virrat 7 0,6 Yht. 1 214 100,0 15

4.2 Perhepäivähoitajan palkkaryhmä Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan perhepäivähoitajan palkkaryhmä ja hoitopaikasta maksettu korvaus määräytyvät 1.2.2013 lukien seuraavasti: Hoitopaikka on varattu keskimäärin Yli 5 tunniksi Enintään 5 tunniksi Perhepäivähoitajalla on vähintään soveltuva ammatillinen tutkinto 12PPH001 395,67 197,85 Perhepäivähoitajalla ei em. tutkintoa 12PPH002 376,83 188,42 Perhepäivähoitajista 632 eli 52 % oli suorittanut vähintään soveltuvan ammatillisen tutkinnon ja 582 eli 48 % ei ollut suorittanut ko. tutkintoa. 16

5. Hoitopaikkojen lukumäärä Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkaus perustuu hoitajilta varattujen hoitopaikkojen määrään. Hoitopaikka voidaan varata joko yli viideksi tunniksi tai enintään viideksi tunniksi päivässä. Hoitopaikka varataan joko toistaiseksi tai määräajaksi. 5.1 Yli viiden tunnin hoitopaikat Hoitajista 82 prosentilla oli varattu 4 yli viiden tunnin hoitopaikkaa. Keskimäärin hoitajaa kohden yli viiden tunnin hoitopaikkoja oli 3,8. Valtaosa yli viiden tunnin hoitopaikoista oli varattu toistaiseksi. Määräajaksi varattuja yli viiden tunnin hoitopaikkoja oli vain 12 prosentilla hoitajista. Yli viiden tunnin hoitopaikkojen lukumäärä toukokuussa 2013 Hoitopaikkojen Toistaiseksi Määräajaksi Yhteensä lukumäärä varatut varatut lkm % lkm % lkm % 0 137 11,3 1 073 88,4 4 0,3 1 5 0,4 9 0,7 7 0,6 2 40 3,3 14 1,2 50 4,1 3 118 9,7 17 1,4 133 11,0 4 894 73,6 101 8,3 1 000 82,4 5 20 1,6 19 1,6 6 1 0,1 Yhteensä 1 214 100,0 1 214 100,0 1 214 100,0 Keskimäärin 3,4 0,4 3,8 5.2 Enintään viiden tunnin hoitopaikat Enintään viiden tunnin hoitopaikkoja oli vain 10 %:lla hoitajista. Suurimmalla osasta näistä hoitajista hoitopaikkoja oli vain yksi. Kaikkia hoitajia kohden laskettuna enintään viiden tunnin hoitopaikkoja oli keskimäärin 0,1. Lähes kaikki enintään viiden tunnin hoitopaikoista oli varattu toistaiseksi. Enintään viiden tunnin hoitopaikkojen lukumäärä toukokuussa 2013 Hoitopaikkojen lukumäärä Toistaiseksi varatut Määräajaksi varatut Yhteensä lkm % lkm % lkm % 0 1 113 91,7 1 193 98,3 1 095 90,2 1 77 6,3 19 1,6 90 7,4 2 14 1,2 1 0,1 18 1,5 3 4 0,3 4 0,3 4 5 0,4 1 0,1 6 0,5 5 1 0,1 1 0,1 Yhteensä 1 214 100,0 1 214 100,0 1 214 100,0 Keskimäärin 0,1 0,0 0,1 17

5.3 Hoitopaikkojen yhteismäärä Jos yli viiden tunnin hoitopaikkaa käsitellään ns. kokopäiväpaikkana ja enintään viiden tunnin hoitopaikkaa ns. puolipäiväpaikkana eli jaetaan kahdella, saadaan keskimääräiseksi hoitopaikkojen lukumääräksi hoitajaa kohden 3,85 eli n. 3,9 (3,8 + 0,1/2). Alla on edellä mainitulla tavalla laskettu hoitopaikkojen jakauma otoskunnissa. Hoitopaikkojen yhteismäärä toukokuussa 2013 Hoitopaikkojen lukumäärä Perhepäivähoitajien lkm % 1 3 0,2 1,5 2 0,2 2 46 3,8 2,5 3 0,2 3 113 9,3 3,5 13 1,1 4 935 77,0 4,5 74 6,1 5 21 1,7 5,5 3 0,2 6 1 0,1 Yhteensä 1 214 100,0 Keskimäärin 3,9 18

6. Perhepäivähoitajan työaika toukokuussa 2013 6.1 Käytetyt työaikajaksot ja tietojen muunto kuukausitasolle Kunnilla on mahdollisuus valita käyttämänsä työaikajakson pituus. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa työaikajaksojen pituudet vaihtelivat kahdesta viikosta yhden vuoden mittaisiin työaikajaksoihin. Osa tiedusteltavista palkkatekijöistä ilmoitettiin jo valmiiksi kuukausitasolla koko toukokuulta 2013. Osa perhepäivähoitajien työaika- ja palkkatiedoista ilmoitettiin kunnassa käytetyn työaikajakson ajalta. Kaikki työaikajaksolta ilmoitetut työaika- ja palkkaustiedot on muutettu tässä yhteenvedossa kuukausitasolle (kuukaudessa viikkoja keskimäärin 4,35) kertomalla kutakin käytettyä työaikajaksoa koskevat tiedot kertoimella. Esimerkiksi: Työaikajakson pituus Kerroin 2 viikko 4,35/2 = 2,18 3 viikkoa 4,35/3 = 1,45 Kuukausi 4,35/4,35 = 1 16 viikkoa 4,35/16 = 0,27 jne. Pisimmillään käytettävä työaikajakso voi siis olla jopa vuoden mittainen. Mitä pidempi työaikajakso on käytössä, sitä enemmän niihin sisältyy vuosilomia sekä mahdollisia muita poissaoloja, kuten esimerkiksi sairauspoissaoloja. Erityisesti pitkistä työaikajaksoista kuukausitasolle muutetut työaika- ja palkkatiedot sisältävät siis pakostakin näitä poissaoloja. Poissaoloista johtuen työaikalisien osuus on pienempi kuin jos poissaolojaksoja ei sisältyisi aineistoon. Aiemmissa tiedusteluissa työaika- ja palkkavertailuihin otettiin mukaan vain ne perhepäivähoitajat, jotka olivat tosiasiassa olleet töissä vähintään 15 päivää ko. kuukauden aikana. Pitkistä työaikajaksoista johtuen tämä ei enää ollut mahdollista. Tämä on muistettava, kun vartaillaan saatuja tietoja aikaisempiin tiedusteluihin. Toukokuulta 2013 ilmoitetut tiedot: Tehtäväkohtainen palkka Henkilökohtainen lisä Työkokemuslisä Määrävuosilisä Syrjäseutulisä Muut varsinaisen palkan lisät yhteensä Päiväkohtainen erilliskorvaus satunnaisesti hoidossa olevasta lapsesta Käytössä olevalta työaikajaksolta ilmoitettavat tiedot, jotka muutettu kuukausitasolle (taulukoissa ilmoitettu kuin olisivat toukokuulta 2013): Lisätyö Ylityö Iltatyö Yötyö Lauantaityö Sunnuntaityö Aamuvarallaolo Työaikakorvausten käyttö säännöllisen työajan täyttöön Toteutunut työaika Tosiasiallisesti tehdyt työpäivät Tasoittumisvapaapäivien määrä 19

6.2 Perhepäivähoitajien työaika toukokuussa 2013 Perhepäivähoitajan työehtosopimuksen mukainen säännöllinen täysi työaika on keskimäärin 40 t/viikossa. Kun tämä keskimääräinen työaika muutetaan kuukausitasolle kertomalla se 4,35:llä, saadaan keskimääräiseksi työehtosopimuksen mukaiseksi täydeksi säännölliseksi työajaksi kuukaudessa 174 tuntia. Tiedustelussa mukana olevien perhepäivähoitajan toteutunut keskimääräinen tehty työaika oli siten 81 % täydestä säännöllisestä työajasta eli noin 33 tuntia täyttä työaikaa lyhempi. Tähän ovat vaikuttaneet työaikajakson aikana pidetyt vuosilomat ja mahdolliset muut poissaolot. Perhepäivähoitajan työaikakorvauksiin oikeuttavien tuntien jakauma, vapaana korvattujen sekä aamuvarallaolotuntien jakauma käyvät ilmi liitetaulukoista 5 14. 20

7. Perhepäivähoitajien palkkaus toukokuussa 2013 7.1 Perhepäivähoitajien palkkauksen rakenne pääpiirteissään Perhepäivähoitajan palkkausrakenne on pääpiirteissään samanlainen kuin muillakin KVTES:n piiriin kuuluvilla. Perhepäivähoitajan palkkaus koostuu pääosin tehtäväkohtaisesta palkasta, joka määräytyy hoitopaikkojen määrän ja tehtävien vaativuuden mukaan, työkokemuslisästä ja henkilökohtaisesta lisästä sekä erikseen maksettavista säännöllisen ja lisä- ylityöajan työaikakorvauksista. KVTES:n tulospalkkausta koskevat sopimusmääräykset koskevat myös perhepäivähoitajia. Suurimpana erona KVTES:een on edelleen se, että ylityökorvauksena maksetaan kaikissa tilanteissa 40 prosentilla korotettu tuntipalkka ja yötyökorvaus on 15 % korottamattomasta tuntipalkasta. Satunnaisesti hoidossa olevasta lapsesta voidaan maksaa perhepäivähoitajille päiväkohtaista erilliskorvausta. Tuntipalkka lasketaan perhepäivähoitajilla jakamalla varsinainen palkka luvulla 174. 7.2 Peruskuukausipalkasta kokonaisansioon Perhepäivähoitajan kokonaisansioista keskimäärin 97 % muodostuu varsinaisesta palkasta. Työaikakorvauksista ylityökorvauksen osuus oli selvästi suurin. Ylityökorvauksen osuus perhepäivähoitajan kokonaisansioista oli 2,3 %. Ylityökorvausta maksettiin 53 %:lle perhepäivähoitajista. Muiden korvauksien osuus kokonaisansioista oli yhteensä 0,7 %. Perhepäivähoitajan tehtäväkohtainen palkka oli toukokuussa 2013 keskimäärin 1 630 euroa. Työkokemuslisää maksettiin keskimäärin 103 euroa, henkilökohtaista lisää 28 euroa sekä määrävuosilisää keskimäärin 16 euroa. Ylityökorvauksia maksettiin keskimäärin 43 euroa. Muita korvauksia maksettiin keskimäärin 19 euroa toukokuussa 2013. Toukokuun 2013 tarkastelujakson mukaisten palkkaerien avulla kuukausitasolle suhteutettu laskennallinen kokonaisansio oli 1 839 euroa kuukaudessa. 21

Liitetaulukot 1. Perhepäivähoitajan kokonaisansioiden muodostuminen palkkatekijöittäin toukokuussa 2013 Palkkatekijä Keskimäärin /kk/kaikki % kokonaisansioista Saajien lkm % kaikista Keskimäärin /kk/saajat Tehtäväkohtainen palkka 1 630 88,6 1 214 100,0 1 630 Työkokemuslisä 103 5,6 1 017 83,8 122 Henkilökohtainen lisä 28 1,5 644 53,0 54 Määrävuosilisä 16 0,9 320 26,4 62 Syrjäseutulisä 1 0,0 17 1,4 37 Muut varsinaisen palkan lisät yhteensä 7 0,4 231 19,0 34 Varsinainen palkka 1 784 97,0 1 214 100,0 1 784 Päiväkohtainen erilliskorvaus satunnaisesti hoidossa olevasta lapsesta 4 0,2 61 5,0 85 Lisätyökorvaus 3 0,2 119 9,8 35 Ylityökorvaus 43 2,3 646 53,2 81 Iltatyökorvaus 2 0,1 787 64,8 2 Yötyökorvaus 2 0,1 527 43,4 5 Lauantaityökorvaus 0 0,0 65 5,4 6 Sunnuntaityökorvaus 0 0,0 12 1,0 51 Aamuvarallaolokorvaus 0 0,0 2 0,2 1 Kokonaisansio (edellä mainitut lisät yhteensä) 1 839 100,0 1 214 100,0 1 839 22