1 Viestintäviraston teknisen ohjauksen katsaus 1/2016 Viestintäviraston julkaisuja 001/2016 J
Sisällysluettelo 1 Katsauksen esittely ja teknisen ohjauksen yhteistyö... 5 1.1 Katsauksen sisältö... 5 1.2 Viestintäviraston työryhmät... 5 1.3 Teknisen ohjauksen kansainvälinen yhteistyö... 6 1.4 Kysymykset ja palaute... 6 2 Teknisen ohjauksen kohteet ja keinot... 6 2.1 Lainsäädäntö... 6 2.2 Yhteissääntely... 6 2.3 Informaatio-ohjaus... 8 2.4 Tietoturvastandardoinnin edistäminen... 9 2.5 Hallituksen norminpurkuhanke... 9 2.6 Uudet, kumotut ja muutettavat määräykset... 10 3 Teletoiminta... 11 3.1 Teletoiminnan tulkintakysymykset... 11 3.2 Paikkamuotoisen saatavuus- ja laatutiedon keruu... 13 3.1 Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä ja määräys 71 14 3.2 Verkkoneutraliteetti... 14 3.3 Määräyksen 58 päivittäminen ja selvitys... 15 3.4 Seutuverkkotarkastukset... 15 3.5 Telekaapeleiden sijoittamisen valvonta... 15 3.6 Suomen kansainvälisten merikaapeleiden maihintulot ja maihintulolaitetilat. 15
3.7 IPv6... 15 3.8 Tariffitiedon siirto (SIP)... 15 3.9 Vuokratuotesuositukset... 16 3.10 Puhelinnumeron siirrettävyys (M46)... 16 3.11 Teleliikenteen estoluokat (M35)... 16 4 Teletoiminnan häiriöt... 16 4.1 Häiriötiedon keruu HHJ-järjestelmällä... 16 4.2 Varautumissuunnittelu... 16 4.3 Sopimuksiin perustuva varautuminen, SOPIVA... 17 4.4 Häiriötiedottamisen valvonnan tuloksia... 17 4.5 Hätäliikenteen häiriötiedottamisen valvonta... 18 4.6 Tele- ja sähköalan yhteistyö HÄTY-ryhmässä... 18 4.7 Hätäliikennemääräyksen päivitys... 19 5 Tietoturva ja luottamuksellisen viestinnän suoja teletoiminnassa... 20 5.1 Kansainvälisesti toteutetun palvelun tietoturvasta tiedottamisen valvonta... 20 5.2 Yhteispohjoismainen suositus SS7-merkinantoliikenteen tietoturvasta... 20 6 Tietoturva ja luottamuksellisen viestinnän suoja muussa viestinnän välityksessä... 20 6.1 Viestinnän välittäjien tunnistaminen... 20 6.2 Viestinnän välittäjien ohjeistaminen... 21 7 Kiinteistöjen sisäverkot ja teleurakointi... 21 7.1 Sisäverkkomääräys (M65)... 21 7.2 Opas matkapuhelinverkkojen sisätilakuuluvuudesta... 22 8 Taajuuksien käyttö ja radiolaitteet... 22
8.1 Lainmuutokset... 22 8.2 Taajuushallinnolliset määräykset... 23 8.3 Määräysmuutokset 2015... 24 9 Verkkotunnukset... 24 9.1 Verkkotunnusmääräyksen valmistelu... 24 9.2 Verkkotunnusvälittäjien ilmoittautuminen ja EPP-testiympäristö... 25 9.3 Tiedottaminen uudesta toimintamallista... 25 10 Sähköinen tunnistaminen ja sähköiset luottamuspalvelut... 26 10.1 Mitä ovat tunnistus- ja luottamuspalvelut... 26 10.2 Kansallinen sähköisen tunnistamisen luottamusverkosto... 26 10.3 Tunnistuslain muutokset ja valtioneuvoston asetus 2016... 27 10.4 Viestintäviraston tunnistushanke... 27 10.5 Määräyksellä 72 yhdistetään ja muutetaan määräykset 7 ja 8... 28 10.6 Nykyisten tunnistuspalveluiden status uudessa sääntelykehyksessä... 28 10.7 Eidas-asetus: Laatuvarmenteesta sähköisten luottamuspalvelujen kirjoon... 29
5 1 Katsauksen esittely ja teknisen ohjauksen yhteistyö Viestintäviraston toimintaa ohjaavat periaatteet ovat ennakoivuus, avoimuus ja yhteistyö. Viraston strategian yksi tavoite on kehittää viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Tekninen ohjaus ja valvonta ovat keinoja tähän. Vuosittain laadittava teknisen ohjauksen katsaus antaa alan toimijoille ajankohtaista ennakkotietoa Viestintäviraston hankkeista. Teknisen ohjauksen kokonaisuutta käsitellään Viestintäviraston tekniset määräykset -työryhmässä. Toimijat voivat työryhmässä ja katsausta kommentoimalla myös vaikuttaa omalta osaltaan viraston suunnitelmiin. Viestintäviraston tavoitteena on teknisen ohjauksen jatkuva kehittäminen, jotta ohjaus on tarkoituksenmukaista ja ohjauksessa voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää koko toimialan asiantuntemusta. 1.1 Katsauksen sisältö Katsauksessa annetaan yleiskuva Viestintäviraston teknisen ohjauksen toimenpiteistä ja valvonnan tuloksista vuoden 2015 aikana. Asiaa on käsitelty yleisellä tasolla sekä tarvittaessa määräys- tai hankekohtaisesti. Katsauksessa käsitellään myös viraston suunnitelmia vuoden 2016 ohjaus- ja valvontatoimenpiteistä. Voimassa olevat ajantasaiset määräykset ja niihin liittyvät perustelu- ja soveltamismuistiot (MPS) löytyvät Viestintäviraston verkkosivuilta. 1 Määräysten valmistelu ja valvonta sekä vaatimusten päivittäminen on jatkuva prosessi, koska markkinat, tekniikka, palvelut, yritysten toimintamallit ja määräyksien perustana oleva lainsäädäntö kehittyvät jatkuvasti. Prosessiluonteisuus näkyy tässä katsauksessa siten, että tietyllä määräysalueella voi olla samanaikaisesti käynnissä tuoreiden vaatimuspäivitysten valvontaa, uusien muutosten valmistelua ja aiheeseen liittyviä teknisiä taustaselvityksiä. Sama jatkuva arviointiprosessi koskee myös suosituksia, ohjeita ja muuta ohjaustoimintaa. 1.2 Viestintäviraston työryhmät Viestintäviraston tekniset määräykset työryhmä. Ryhmän tavoitteena on parantaa tiedonvaihtoa Viestintäviraston ja alan toimijoiden välillä sähköisten viestintäverkkojen ja - palveluiden teknisiin vaatimuksiin liittyvästä määräystoiminnasta ja muusta teknisestä ohjauksesta. Lisäksi työryhmän kautta tiedotetaan muusta Viestintäviraston määräystoiminnasta ja ohjauksesta. Vuonna 2015 ryhmä kokoontui 3 kertaa. Toukokuun kokouksen teemana olivat teleyritysten verkkotiedot, joihin liittyvästä sääntelystä ja tarpeista pidettiin esityksiä useasta näkökulmasta. Muut työryhmät. Viestintävirastolla on useita jonkin tietyn teknisen erityiskysymyksen käsittelyyn keskittyneitä työryhmiä. Työryhmiin voivat pääsääntöisesti osallistua kaikki käsiteltävästä aiheesta kiinnostuneet organisaatiot. Työryhmissä organisaatioiden on mahdollisuus esittää omia näkemyksiä ja niiden asiantuntemuksesta on merkittävää apua asioiden valmistelussa. Työ- 1 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/laitm aarayksetpaatokset/maaraykset.html 5
6 ryhmät ovat myös tärkeä väline tiedottamisessa ja palautteen saamisessa. Työryhmien toimintaan osallistuu yli 400 henkilöä lähes sadasta organisaatiosta. Tietoa Viestintäviraston työryhmistä löytyy viraston verkkosivuilta. 2 1.3 Teknisen ohjauksen kansainvälinen yhteistyö Määräystyössä ja muussa teknisessä ohjauksessa hyödynnetään kansainvälisen yhteistyön kautta saatavaa tietoa. Yhteistyön kautta Viestintäviraston tavoitteena on myös vaikuttaa kansainvälisten säädösten ja ohjeiden valmisteluun. Tietoa Viestintäviraston kansainvälisestä yhteistyöstä löytyy viraston verkkosivuilta. 3 1.4 Kysymykset ja palaute Kysymyksiä ja palautetta katsaukseen ja suunnitelluista määräyskohtaisista ohjaus- ja valvontatoimenpiteistä voi lähettää sähköpostitse alla mainituille koordinaattoreille tai erikseen katsauksessa mainituille yhteyshenkilöille. Kysymykset ja palaute välitetään tarvittaessa Viestintäviraston tekniset määräykset -työryhmän sähköpostilistalle tai Viestintäviraston muille työryhmille. Koordinaattorit lakimies Anne Lohtander puh. 0295 390 618 ja johtava asiantuntija Timo Leppinen puh. 0295 390 572. Sähköpostisoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@viestintavirasto.fi. 2 Teknisen ohjauksen kohteet ja keinot 2.1 Lainsäädäntö Tietoyhteiskuntakaari. Tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) yhdistettiin useita lakeja, joihin sisältyy määräysvaltuuksia Viestintävirastolle. Laki koskee muun muassa teletoimintaa ja muuta viestinnän välittämistä, sähköisen viestinnän tietosuojaa, kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja, radiotaajuuksia ja telelaitteita, tv- ja radiotoimintaa sekä verkkotunnuksia. Laki tuli pääosin voimaan 1.1.2015. Verkkotunnuksia koskevat muutokset tulevat voimaan 5.9.2016. Tunnistuslaki. Tietoyhteiskuntakaaren lisäksi määräysvaltuuksia on laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (nk. tunnistuslaki), johon valmistellaan mittavia muutoksia kevään 2016 aikana. Postilaki. Määräysvaltuuksia on myös postilaissa. Yhteisrakentamislaki. Valmisteilla olevassa laissa verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä (HE 116/2015) on myös esitetty määräysvaltuuksia virastolle. Muut. Käynnissä on myös EU-tason säädöshankkeita, joilla voi olla vaikutusta määräyksiin. Niitä käsitellään tässä katsauksessa kyseisten määräysten kohdalla. Viestintäviraston valvoma kotimainen ja EU-säädäntö on koottu verkkosivuille. 4 2.2 Yhteissääntely 2 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/yhtei styo/kansallinenyhteistyo/tyoryhmat.html 3 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/yhtei styo/kansainvalinenyhteistyo.html Viestintävirasto arvioi aina mikä on tarkoituksenmukaisin ja tehokkain ohjauskeino kulloisessakin tilanteessa. Aina esimerkiksi määräyksen antaminen ei ole tarkoituksenmukaisin ja tehokkain 4 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/laitm aarayksetpaatokset.html 6
7 keino, vaikka laissa asiaan liittyy määräysvaltuus. Itsesääntelyllä tarkoitetaan käytäntöjä, sääntöjä, ohjeita tai vapaaehtoisia sopimuksia, jotka yksityisen sektorin toimijat vahvistavat itse ohjatakseen ja organisoidakseen toimintaansa. Tehokkaaseen itsesääntelyyn kuuluisivat paitsi säännöt, myös valvontajärjestelmä sanktioineen ja mekanismi riitojen ratkaisemiseksi. Yhteissääntelyssä yhdistyvät yleensä lainsäädäntö ja itsesääntely. Yhteissääntelyllä tarkoitetaan, että lainsäätäjän määrittelemät tavoitteet pyritään saavuttamaan yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa myös näiden omilla toimenpiteillä. Tavoitepainotteisessa yhteissääntelyssä viranomainen asettaa tavoitteet, mutta delegoi sääntelyn täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohdat sääntelyn kohteille. Tietoyhteiskuntakaaressa huomioidaan myös muut sääntelykeinot kuin velvoitesäännökset ja Viestintäviraston tehtävänä on lain 303 :n mukaan edistää yhteissääntely yhteis- tai itsesääntelytoimia, jos niillä asian luonteen perusteella mahdollista turvata laissa säädettyjen vaatimusten toteutuminen. Yhteis- tai itsesääntely asian luonteen perusteella voi olla mahdollista vain, jos yritykset voivat toteuttaa yhteissääntelyä vaarantamatta kilpailua. Viestintävirasto on yhteissääntelyn kilpailuoikeudellisista reunaehdoista selvityksen vuonna 2012. Selvitys löytyy verkkosivuilta. 5 Tuulivoiman vaikutuksia radiojärjestelmiin käsittelevä Viestintäviraston työryhmä. Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, joka voi vaikuttaa sen ympäristössä toimiviin radiojärjestelmiin, kuten TV-vastaanottoon ja matkaviestinverkkoihin. Viestintävirasto 5 https://www.viestintavirasto.fi/attachments/krogeruss elvitysyhteissaantely120229.pdf on vuonna 2015 perustanut ulkoisen työryhmän hakemaan ratkaisuja tuulivoiman ja radiojärjestelmien yhteensovittamiseen liittyviin ongelmiin. Työhön osallistuu eri viranomaisten, tuulivoimaalan sekä teleyritysten edustajia. Tavoitteena on kartoittaa ratkaisuja, joilla haittavaikutuksia voitaisiin vähentää tai poistaa toimialojen eli teleyritysten ja tuulivoimatoimijoiden itsesääntelyn keinoin. Mikäli ratkaisuista löydetään yhteinen näkemys, tämä vähentää tarvetta puuttua ongelmiin jatkossa lainsäädäntöä muuttamalla. Kanavapaikkanumerointi. Maanpäällisen joukkoviestintäverkon ohjelmistotoimiluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun. Vuoden 2016 aikana ohjelmistotoimilupien tilanne tästä eteenpäin tulee ratkaistavaksi ja tällä voi olla myös vaikutuksia kanavapaikkanumerointiin. Maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa toimivalla teleyrityksellä ja televisioja radiotoiminnan harjoittajilla on velvollisuus huolehtia osaltaan siitä, että ohjelmistojen kanavapaikkanumerointi on käyttäjien kannalta selkeä ja tarkoituksenmukainen. Kanavapaikkanumeroinnissa tulee tietoyhteiskuntakaaren mukaan asettaa etusijalle Yleisradio Oy:n ja yleisen edun ohjelmistotoimiluvan haltijan ohjelmistot. Tarvittaessa Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä kanavanpaikkanumeroinnista. Tähän mennessä teleyritykset ja ohjelmatoimijat ovat kuitenkin sopineet keskenään kanavapaikkojen numeroinnista ja Viestintävirasto ei ole nähnyt tarpeelliseksi antaa tarkempia määräyksiä asiasta. Tunnistamisen luottamusverkoston yhteistyöryhmä. Vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajat muodostavat tunnistuslain vuonna 2015 säädetyn muutoksen perusteella luottamusverkoston, jota koskevia velvoitteita sovelletaan 1.5.2017 lähtien. Lain 12 a :n mukaan toimijoiden täytyy huolehtia palveluiden yhteentoimivuudesta hal- 7
8 linnollisilla käytännöillään ja tarjoamalla tekniset rajapinnat. Luottamusverkoston tarkoitus on mahdollistaa tunnistusvälitys verkostossa toimijoiden välillä siten, että asiointipalvelut voisivat hankkia tunnistuspalveluita keskitetysti välityspalveluilta. Toiminnan käyntiin saattamiseen liittyy paljon teknisiä ja sopimuskysymyksiä. Toimintaa valmisteltiin vuonna 2015 valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön vetämässä toimialatyöryhmässä. Vuonna 2016 työ jatkuu Viestintäviraston asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on mm. valmistella luottamusverkoston käytännesäännöt sopimusmalleineen. Toimintaa pyritään edistämään muilla ohjeilla ja tarvittaessa määräyksillä, joita valmistellaan Viestintäviraston vakiintuneeseen tapaan yhdessä toimijoiden kanssa. 2.3 Informaatio-ohjaus Informaatio-ohjaus perinteisen velvoitesääntelyn vaihtoehtona voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti 6 : Positiivinen informaatio-ohjaus velvoittaa toimijaa informoimaan tuotteen/palvelun ominaisuuksista. Negatiivinen informaatio-ohjaus kieltää toimijalta tietynlaisen informaation levittämisen. Julkinen informaatio-ohjaus tarkoittaa esimerkiksi julkisen vallan organisoimia kuluttajien neuvontapalveluita tai muuta informaation kokoamista ja levittämistä. Yksityinen informaatio-ohjaus tarkoittaa tavallisesti elinkeinonharjoittajalle säädettyä tiedonantovelvollisuutta. 6 Lähde Kilpailuviraston Kilpailukatsaus 2: Viisas sääntely - toimivat markkinat (2011, toim. Ari Ahonen) s. 44, http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/kilpailukatsaus- 2.pdf MONITORi. Informaatio-ohjausta kehitetään erityisesti viraston tilannekuvahankkeessa ja MONITORi-palvelussa. Näitä käsitellään katsauksen kohdassa 3.2. Vika- ja häiriötilastot. Viestintävirasto on julkaissut viestintäverkkojen ja - palvelujen merkittävistä toimivuushäiriöistä (määräyksen 66 tarkoittamat A, B ja C luokan häiriöt) kahta eri tilastoa: vikatilanteiden määrät ja vikatilanteiden syyt. Vuonna 2016 aiemmin julkaistujen tilastojen lisäksi tullaan julkaisemaan seuraavat uudet, teleyritysten virastolle tekemiin häiriöilmoituksiin ja toimittamiin tilastotietoihin pohjautuvat tilastot: Toimivuushäiriöistä Merkittävien häiriöiden määrät palvelutyypeittäin Korjausajat viestintäpalvelutyypeittäin Tietoturvahäiriöistä Ilmoitusmäärät Tapausten tyypit Tietoturvahavaintojen perusteella tehdyt toimenpiteet Tilastot eivät sisällä teleyrityskohtaisia tietoja. Teleyritysten asiakaspalvelun vastausajat. Viestintävirasto on antamillaan päätöksillä velvoittanut tietyt teleyritykset julkaisemaan neljännesvuosittain tietoja asiakaspalvelunsa vastausajoista omilla verkkosivuillaan. 7 Myös Viestintävirasto julkaisee internetsivuillaan teleyrityksiltä kerätyt tiedot asiakaspalveluiden vastausajoista. 8 Vuoden 7 Asiakaspalvelujen vastausaikojen julkaisuvelvollisuudesta on enemmän tietoa viraston internetsivuilla: https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/laitm aarayksetpaatokset/valvontapaatokset/valvontapaatostenasiakirjat/asi akaspalvelunvastausaikojenjulkaisuvelvollisuus.html 8 https://www.viestintavirasto.fi/tilastotjatutkimukset/til astot/2015/teleyritystenasiakaspalveluidenvastausajat.ht ml 8
9 2015 toisesta vuosipuoliskosta lähtien virasto on julkaissut puhelinpalvelun lisäksi vastausaikatietoja sähköisistä yhteydenottokanavista. Tiedot auttavat käyttäjiä vertailemaan teleyritysten palvelun laatua. 2.4 Tietoturvastandardoinnin edistäminen Digitalisaation myötä tietoturvan merkitys tuotteissa ja palveluissa kasvaa. Tietoturvan tulee olla yhä enemmän sisäänrakennettuna. Tietoturvastandardoinnissa määritellään menetelmiä ja ohjeita, joiden mahdollistavat tietoturvan toteuttamisen yhdenmukaisella tavalla korkealla luotettavuustasolla. Suomalaisilla yrityksillä on runsaasti osaamista tietoturvatuotteista ja tietoturvan toteutuksesta erilaisissa tietojärjestelmissä ja -palveluissa. Suomalaisen osaamisen vieminen kansainväliseen tietoturvastandardointiin mahdollistaisi suomalaisten tuotteiden laajemmat kansainväliset markkinat. Toisaalta kansainvälisen standardoinnin kautta on mahdollista saada tietoa usein hyvinkin aikaisessa vaiheessa siitä, mihin suuntaan tietoturva-alue on kehittymässä. Pienillä yrityksillä ja usein myöskään suuremmilla yrityksillä ei ole omia resursseja vaikuttaa hyvin laaja-alaiseen kansainväliseen tietoturva-alueen standardointiin. Kansallinen yhteistyö tietoturva-alueen standardointiin vaikuttamisessa mahdollistaa pienten resurssien tehokkaamman vaikuttamisen. Vuoden 2016 aikana Viestintävirasto selvittää ja käynnistää toimintatavat ja menettelyt, joiden avulla nykyistä kansallista yhteistyötä kansainväliseen tietoturva-alueen standardointiin vaikuttamisessa ja tiedon jakamisessa voidaan parantaa. Yhteyshenkilö Timo Leppinen 2.5 Hallituksen norminpurkuhanke Pääministeri Sipilän hallitusohjelman (Ratkaisujen Suomi) yhtenä tavoitteena on sujuvoittaa sääntelyä, keventää hallinnollista taakkaa ja purkaa turhaa sääntelyä. EU-säännösten toimeenpanossa pyrkimyksenä on luopua kansallisesta lisäsääntelystä. Tavoitteena on vähäisempi, parempi ja kevyempi sääntely. Erityistoimenpiteinä perataan säädökset, jotka muun muassa eniten haittaavat kansalaisten arkea, yritystoimintaa, investointeja, rakentamista ja tervettä kilpailua. Normin purun hengessä puretaan kansalaisia ja yritystoimintaa haittaavia alempiasteisia normeja, määräyksiä ja ohjeita. Tarkoitus on myös sujuvoittaa lupa- ja valitusprosesseja. Viestintävirasto on toimittanut liikenneja viestintäministeriölle näkemyksensä purettavista, muutettavista ja uudistettavista viestintätoimialaa koskevista normeista sekä arvioinut horisontaalisten asioiden (lupamenettelyt, ilmoitusmenettelyjen edistäminen, yhden luukun -periaatteen toteuttaminen) toteutumista Viestintävirastossa. Viestintäviraston valvoma lainsäädäntö perustuu suurelta osin EU-säännöksiin. EU:ssa on käynnistymässä mittava voimassa olevien viestintäsäännösten uudelleenarviointi. Virasto on toimittanut liikenne- ja viestintäministeriölle näkemyksensä EU-säädösten muutostarpeista. Viestintävirasto katsoo, että viestintäsektorin EU-säännöksiä tulisi meneillään olevassa uudistuksessa keventää ja selkeyttää. Tietoyhteiskuntakaarella toteutettiin sähköisen viestinnän kokonaisuudistus. Valmistelun yhteydessä läpikäytiin ja ajantasaistettiin keskeiset sähköistä viestintää koskevat normit. Tarpeetonta sääntelyä purettiin ja kevennettiin tietyin osin. Sääntelyä kevennetään edelleen myös parhaillaan vireillä olevilla tietoyhteiskuntakaaren muutoksilla, 9
10 joilla saatetaan kansallisesti voimaan radiolaitedirektiivin (2014/591 EU) säännökset. Verkkotunnustoimintaa koskevia säännöksiä kevennetään 5.9.2016 voimaantulevilla verkkotunnustoimintaa koskevilla muutoksilla. Lisäksi käynnistymässä on postitoimintaa koskevan lainsäädännön kokonaisvaltainen uudelleenarviointi. Tietoyhteiskuntakaaren voimaantulon yhteydessä perattiin ja ajantasaistettiin myös kaikki Viestintäviraston antamat määräykset. Viestintäviraston valvontatoiminta sisältää jo luonteensa vuoksi säännöllistä normien soveltamistarpeen arviointia ja tarpeettoman sääntelyn purkamista. Viestintämarkkinoilla havaittuihin epäkohtiin puututaan kohdistamalla sääntelyä sinne, missä sen katsotaan parhaiten edistävän palvelujen tarjontaa ja yritysten välistä kilpailua. Toisaalta sääntelyä puretaan sieltä, missä sen ei enää katsota palvelevan sillä tavoiteltavia päämääriä. Tietoyhteiskuntakaaressa Viestintävirastolle annettiin myös mahdollisuus asettaa valvontatehtäviään tärkeysjärjestykseen, mikä mahdollistaa resurssien käytön kohdistamisen valvonnan kannalta keskeisimpien tehtävien hoitamiseen. Viestintävirasto on uudistanut ja yhdenmukaistanut käyttämiään järjestelmiä ja sähköisiä palveluja asiakasneuvonnan, ilmoitusmenettelyiden ja viraston myöntämien lupien, tunnusten ja todistusten tarjoamisen osalta. Palvelujen helppokäyttöisyyteen ja saatavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Useimmat palvelut ovat saatavilla kokonaan sähköisesti ja kaikki hakemusja ilmoitusmenettelyt voi vähintään saattaa vireille sähköisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee omat listauksensa purettavista ja uudistettavista viestintätoimialaa koskevista normeista. Tarkoitus on, että norminpurkuun liittyvät säädösehdotukset annetaan vuosien 2016 2017 aikana ja lait tulevat voimaan viimeistään vuoden 2018 aikana. Osa säädösehdotuksista on riippuvaisia EU-säädösten uudistamisaikatauluista. Yhteyshenkilö Päivi-Maria Virta 2.6 Uudet, kumotut ja muutettavat määräykset Määräys 1 radiolaitteiden vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta ja merkitsemisestä ja määräys 22 telepäätelaitteen, viestintäverkkolaitteen ja kiinteän asennuksen vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta, merkitsemisestä ja asiakirjoista. Molemmat määräykset on annettu määräaikaisina ja niiden voimassaolo päättyy 12.6.2016. Määräyksen 22 voimassaolo päättyy osittain jo 19.4.2016. Määräysten määräaikaisuus liittyy uuden radiolaitedirektiivi (2014/53/EU, RED) täytäntöönpanoon, joka tehdään uudistamalla tietoyhteiskuntakaaren 30 luku. Määräyksiä ei uusita, koska tietoyhteiskuntakaaren muutoksen tarvittavat jälkeen tarkentavat säännökset annetaan valtioneuvoston asetuksella. Määräys taajuusalueen huutokaupasta. Jos valtioneuvosto tekee tietoyhteiskuntakaaren 8 :n 2 momentin nojalla päätöksen, että 700 MHz:n taajuusalueella toimivien matkaviestinverkkojen toimiluvat tullaan myöntämään huutokaupalla, niin Viestintävirasto valmistelee saman lain 12 :n nojalla määräyksen huutokauppamenettelyä koskevista tarkemmista määräyksistä. Määräys 33 hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta. Vuoden 2016 aikana selvitetään tarpeet päivittää harvaanasuttujen alueiden hätäliikenteen varmistusvaatimuksia sekä tarpeet täydentää määräyksen vaatimuksia koskemaan myös 4G-verkkoja. Määräys 68 fi- ja axverkkotunnuksista ja verkkotunnusvälityksestä. Määräyksellä M 10
11 68/2014 korvataan ja muutetaan verkkotunnusmääräykset 37 E/2006 M ja 52 A/2006 M. Määräys 71 verkkotietojen ja verkon rakentamistietojen toimittamisesta Viestintävirastolle. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla valmistellaan uusi määräys, jossa on tarkoitus määrätä yhteisrakentamislaissa määritellylle keskitetylle tietopisteelle toimitettavien tietojen muodosta kuten toimitettavien vähimmäistietojen tietosisällöstä, muodosta, toimitustavasta ja tarkkuudesta. Määräys 72 sähköisistä tunnistusja luottamuspalveluista. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla valmistellaan uusi määräys, jolla yhdistetään ja muutetaan nykyiset määräykset 7 B/2009 tunnistuspalvelun tarjoajien ja yleisölle laatuvarmenteita tarjoavien varmentajien ilmoitusvelvollisuudesta Viestintävirastolle ja 8 C/2010 tunnistuspalvelun tarjoajien ja laatuvarmenteita tarjoavien varmentajien toiminnan luotettavuus- ja tietoturvallisuusvaatimuksista. Viestintäviraston verkkosivulta löytyvät kaikki määräykset ja samoin ohjeet, suositukset ja selvitykset. 9 3 Teletoiminta 3.1 Teletoiminnan tulkintakysymykset Vuoden 2015 aikana kysymyksiä teletoiminnan tulkinnasta on tullut erityisesti M2M (Machine-to-Machine) ja IoT (Internet of Things) -toteutuksista ja edelleen kestoaiheesta eli WLANverkoista/hot spoteista. 9 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/laitm aarayksetpaatokset/maaraykset.html ja https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjee tjajulkaisut/ohjeidentulkintojensuositustenjaselvitystenasiakirj at.html Teletoiminta on keskeinen Viestintäviraston teknisen sääntelyn piiriin kuuluva alue. Teletoiminnan eli teleyritysten sääntely koskee laissa määriteltyjä viestintäpalveluja ja viestintäverkkoja. Teletoiminnan eli viestintä- ja verkkopalveluiden erottaminen laite- ja ohjelmistopalveluista tai sisältöpalveluista on muuttunut yhä tulkinnanvaraisemmaksi IP-pohjaisissa palveluissa ja myös TVtoiminnassa. Kuten muidenkin palvelujen tarjoamisen osalta, on myös M2M- ja IoTpalveluiden tarjoamisessa arvioitava, onko toiminnassa kyse tietoyhteiskuntakaaren mukaisesta verkko- tai viestintäpalvelun tarjoamisesta ennalta rajoittamattomalle käyttäjäpiirille. Tietoyhteiskuntakaaressa teleyrityksellä tarkoitetaan sitä, joka tarjoaa verkkopalvelua tai viestintäpalvelua ennalta rajaamattomalle käyttäjäpiirille. Verkkopalvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa teleyritys (verkkoyritys) tarjoaa omistamaansa tai muulla perusteella hallussaan olevaa viestintäverkkoa käytettäväksi viestien siirtoon tai jakeluun. Viestintäpalvelulla puolestaan tarkoitetaan palvelua, joka muodostuu kokonaan tai pääosin viestien siirtämisestä viestintäverkossa sekä siirto- ja lähetyspalvelua joukkoviestintäverkossa. Viestintävirasto on todennut, että esimerkiksi siltä osin, kun tarjotaan matkaviestinverkon siirtoyhteyksiä laitteiden väliseen tiedon siirtoon (M2M), tulevat tietoyhteiskuntakaaren teleyritystä koskevat velvoitteet sovellettaviksi. Tiedonsiirto voi olla vain osa palvelun kokonaisuudesta. Mikäli palvelussa on kyse sisällön muokkaamisesta ja käsittelystä, eivät tietoyhteiskuntakaaren säännökset kuitenkaan sovellu. Lain esitöiden 10 mukaan viestintäpalvelun määritelmän ul- 10 HE 221/2013 vp s. 93 11
12 kopuolelle jäävät sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen avulla siirretyt sisältöpalvelut tai sisältöä toimituksellisessa valvonnassaan pitävät palvelut. Esimerkiksi matkaviestinverkon liittymän välityksellä tapahtuvaa sähkömittarin etälukemista ei pidetä viestintäpalveluna, vaikka itse siirtoyhteyden tarjoaminen on teletoimintaa. Viestintäviraston tulkittavana on ollut myös se, minkä maan lakia M2Mpalveluihin sovelletaan. Viestintäviraston näkemyksen mukaan esimerkiksi suomalaisen teleyrityksen Suomessa suomalaisille loppuasiakkaille tarjoamat M2M-palvelut kuuluvat tietoyhteiskuntakaaren soveltamisen alaan. Muun muassa sillä, minkä maan tunnuksia tai SIM-kortteja käytetään, ei ole ratkaisevaa merkitystä tilanteessa, jossa yhteys Suomeen on muutoin selkeä. Arvioitaessa käyttäjäpiirin ennalta rajaamattomuutta huomioidaan mm. verkon ja palvelun luonne, verkon ja käyttäjäpiirin laajuus ja käyttäjäksi pääsemisen edellytysten rajoittavuus. Tietoyhteiskuntakaaren perustelujen mukaan viestintäpalvelun toimiminen esimerkiksi vain tietyllä sovelluksella tai tietyllä päätelaitteella tai verkon tai palvelun saatavuus vain tietyllä maantieteellisellä alueella eivät yksinään tee palvelusta ennalta rajatun käyttäjäpiirin palvelua. Sovellussidonnaiset viestintäpalvelut ovat tyypillisiä esimerkiksi internetissä tarjottavissa puhe- ja pikaviestintäpalveluissa. Yhtenä kokonaisuuteena arvioitaessa käyttäjäpiirin rajaamattomuutta voidaan pitää mm. palvelun yhteenliitettävyyttä ja yhteensopivuutta. Huomioon tulee kuitenkin ottaa myös palvelun luonne. Esimerkiksi IoT-palvelua voidaan tarjota siten, että käyttäjien liikennöinti tapahtuu yrityksen tarjoaman palvelun tai verkon sisällä ja palvelu tai verkko toimii internetin päällä, mutta siitä ei pääse julkiseen internetiin. Internetiä hyödynnetään siis ainoastaan yhteysalustana. Vaikka verkko ei olekaan suoranaisesti yhteenliitetty internetiin, tukee edellä mainitussa tilanteessa käyttäjäpiirin rajoituksettomuutta kuitenkin se, että suljettuja verkkoja tarjotaan ennalta rajaamattomalle käyttäjäpiirille eli kuka tahansa voi päästä yrityksen tarjoaman palvelun asiakkaaksi. WLAN-verkon eli langattoman verkon tarjoaminen rajoittamattomalle yleisölle on katsottu lainsäädännössä ja viraston tulkintakäytännössä teletoiminnaksi. Tulkintaa käsitellään tietoyhteiskuntakaaren perusteluissa. Perustelujen 11 mukaan: "Sellaisille toimijoille, jotka eivät harjoita kaupallista toimintaa, mutta tarjoavat esimerkiksi avoimia kaupunkiverkkoja WLAN-tekniikalla tietyllä alueella, on ollut epäselvää, että teleyrityksille asetetut velvoitteet koskevat heitä. Uudessa sääntelyssä tämä epäselvyys poistettaisiin". Tietoyhteiskuntakaaren teleyritys-määritelmässä teleyrityksen asema määräytyy aikaisempaa selkeämmin toiminnan luonteen perusteella. Sillä, onko toiminta vastikkeellista vai vastikkeetonta, ei ole merkitystä teleyritystä määriteltäessä. Kuten muissakin teletoiminnan tulkintaa koskevissa linjauksissa, tulee käyttäjäpiirin rajoituksettomuus arvioitavaksi myös langattoman verkon tarjoamisen yhteydessä. Sen lisäksi, että teletoiminnan tulkintaperiaatteita käsitellään tietoyhteiskuntakaaren hallituksen esityksessä mm. 3 :n yksityiskohtaisissa viestintäpalvelun ja teleyrityksen määritelmien perusteluissa, Viestintävirasto julkaisee tarpeen mukaan tulkintaohjeita. Niiden avulla toimijat voivat arvioida, mitä palveluita teletoiminnan velvoitteet koskevat. 11 Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi, HE 221/2013. 12
13 Tulkintaohjeita löytyy runsaasti viraston verkkosivuilta. 12 Yhteyshenkilö Päivi-Maria Virta 3.2 Paikkamuotoisen saatavuusja laatutiedon keruu Viraston kolmivuotinen TIKU-hanke päättyi vuoden 2015 lopussa ja sen tulokset otetaan vaiheittain käyttöön. Hanke on toteuttanut yhtenäisen tavan kerätä, käsitellä ja julkaista alueellisesti tarkkaa ja paikkamuotoista tietoa viestintäpalveluista. Uusi tiedonkeruukäytäntö parantaa viraston tuottamien analyysien laatua sekä lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä (saatavuus- ja laatutiedot MONITORipalvelussa). Teleyrityksille tämä mahdollistaa vakioidun ja ennakoitavan tavan tietojen tuottamiseen ja toimittamiseen 13. Keskeisimmät teleyrityksille näkyvät muutokset tiedonkeruussa vuoden 2015 aikana olivat: 12 Nykyinen tiedonkeruusovellus integroitiin osaksi uutta Tiedonkeruusovellusta, jonka kautta kerätään paikkatietojen ohella valtakunnalliset tilastokyselyt (liittymä- ja käyttömäärät, tulot ja investoinnit, viat ja häiriöt jne.) Virasto pilotoi paikkatietojen keräämistä uudella järjestelmällä keväällä 2015, ja syksystä 2015 lähtien telepalvelujen saatavuut- https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjau ksenjavalvonnankohteetjatavat/tulkintaohjeitatoimijoistajapalveluista/teletoimintaj ateleyritys.html https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjau ksenjavalvonnankohteetjatavat/tulkintaohjeitatoimijoistajapalveluista/esimerkkejat eletoiminnasta.html 13 Virasto julkaisi vuoteen 2018 ulottuvan suunnitelman paikkatietojen keräämiseksi: https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/lausu ntopyynnottiedoksiannotkyselyt.html ta ja liittymämääriä koskevat paikkatiedot kerätään Tiedonkeruujärjestelmän kautta. Matkaviestinverkon osalta paikkatietoja kerätään seuraavan kerran kesällä 2016 ja kaikkien telepalvelujen osalta vuodenvaihteessa 2016 2017. Määräyksen 66 mukaisten häiriötietojen ilmoittaminen viraston sähköisellä ilmoitusjärjestelmään (HHJv2) otettiin teleyritysten käyttöön 4Q2015. Tiedonkeruukäytäntöjä on kehitetty hankkeen aikana tiiviissä yhteistyössä teleyritysten kanssa. Viestintävirasto on kuitenkin tietoinen, että uudet tiedonkeruukäytännöt vaativat myös joissain tapauksissa merkittäviä muutoksia ja panostuksia teleyritysten järjestelmissä ja prosesseissa. Tästä syystä virasto teetti vaikutusarvion 14, jolla selvitettiin teleyritysten kykyä vastata tarkentuneisiin tietotarpeisiin. Vaikutusarvio ei tuonut esille merkittäviä uusia esteitä tietojenkeräämiselle. Siinä esille tuodut painavat perusteet kuitenkin huomioidaan järjestelmä- ja prosessikehityksessä, jotta tiedonkeruusta koituvat kustannukset pystytään minimoimaan. Syksyllä 2015 käynnistetty saatavuustietojenkeruu on yhä tarkastusvaiheessa. Tiedoissa havaittuja puutteita selvitetään yhdessä teleyritysten kanssa, jotta näistä saadaan luotettava pohja tuleville päivityksille. Tästä syystä kiinteän verkon saatavuustietoja ei ole vielä julkaistu MONITORi-palvelussa. Tietojen valmistuessa virasto julkaisee niitä koskevan TIKU-SL-J-muistion sekä tiedustelee teleyrityksiltä näiden suostumusta tietojen tarkempaan julkaisuun. Yhteyshenkilö Joonas Orkola 14 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjee tjajulkaisut/ohjeidentulkintojensuositustenjaselvitystenasiakirj at/viestintavirastonuudentiedonkeruukaytannonvaikutu sarviointi.html 13
14 3.1 Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja - käytöstä ja määräys 71 Hallitus antoi 12.11.2015 eduskunnalle esityksen 15 laeiksi verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä sekä tietoyhteiskuntakaaren muuttamiseksi ("yhteisrakentamislaki"). Ehdotetulla lainsäädännöllä pantaisiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/61/EU toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi. Yhteisrakentamislain tarkoituksena on alentaa laajakaistaverkkojen rakentamiskustannuksia. Kustannusten alentamiseen pyritään verkkotoimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Ehdotuksen mukaan yhteisrakentamislakia sovellettaisiin vain sellaiseen yhteistoimintaan, jossa vähintään yhtenä osapuolena on teleyritys. Yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttöpyynnöistä olisi mahdollista kieltäytyä tietyin perustein. Laki luo keskitetyn tietopisteen, jota kautta lain edellyttämien tietojen on oltava saatavilla 1 päivänä tammikuuta 2017 alkaen. Lain tarkoittamia tietoja ovat tiedot verkkojen fyysisestä infrastruktuurista, suunnitelluista rakennustöistä, rakentamiseen liittyvistä lupamenettelyistä ja kaapeleiden, putkien ja niihin verrattavien aktiivisten verkon osien sijainneista. Ehdotuksen mukaan Viestintävirasto toimisi lain tarkoittamana keskitettynä tietopisteenä. Viestintävirasto on perustanut määräystyöryhmän laatimaan ehdotuksia määräykseksi 71 (M71) yhteisrakentamislaissa määritellylle keskitetylle tietopisteelle toimitettavien tietojen muodosta kuten toimitettavien vähimmäistietojen tietosisällöstä, muodosta, toimitustavasta ja tarkkuudesta. Työryhmä aloitti työnsä 25.1.2016. Määräys on tarkoitus antaa kesäkuun 15 HE 116/2015 vp. loppuun mennessä. Alla on kuvattu pidetyt ja tulevat kokoukset: 1. kokous (aloituskokous) - ma 25.1.2016 klo 12:00 14:00 2. kokous (fyysinen infrastruktuuri) - ma 1.2.2016 klo 12:00 14:30 3. kokous (kaapelit ja muut aktiiviset verkon osat) - ma 8.2.2016 klo 12:00 14:30 4. kokous (rakennussuunnitelmat ja luvat) - ma 14.3.2016 klo 12:00 14:30 5. kokous (koko määräys) - ma 11.4.2016 klo 12:00 14:30 6. kokous (lausuntojen läpikäynti) - to 2.6.2016 klo 12:00 14:30 Yhteyshenkilö Klaus Nieminen 3.2 Verkkoneutraliteetti Niin kutsuttu Telecom Single Market eli TSM-asetus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 26.11.2015. 16 Asetuksen verkkoneutraliteettia koskevat velvoitteet tulevat voimaan 30.4.2016. Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC, Body of European Regulators for Electronic Communications) laatii parhaillaan asetuksen soveltamisohjeistusta. 17 Ohjeistus on annettava 9 kk asetuksen voimaantulosta eli noin elokuun 2016 puoleen väliin mennessä. Ohjeistuksen julkinen kuuleminen on suunniteltu järjestettäväksi kesäkuussa 2016. Viestintävirasto järjestää myös aiheeseen liittyvän keskustelutilaisuuden 15.4.2016. Viestintävirasto suunnittelee asetuksen tarkempia ohjaus- ja valvontatoimenpi- 16 http://eur-lex.europa.eu/legalcontent/fi/txt/pdf/?uri=oj:l:2015:310:full&from=fi 17 BEREC Guidelines for the implementation of NN provisions of the TSM Regulation 14
15 teitä, kun BERECin ohjeistus on valmistunut. Mahdolliset toimenpiteet ajoittuvat syksylle 2016 ja siitä eteenpäin. Yhteyshenkilö Klaus Nieminen 3.3 Määräyksen 58 päivittäminen ja selvitys Määräykseen tulevat päivitykset: Viittaukset uuteen yleispalveluasetukseen päivitetään vuoden 2016 alussa Internetpalvelupykäliä päivitetään EU-verkkoneutraliteettisääntelyn ja BERECin soveltamisohjeistuksen perusteella (tarvittaessa) Viestintävirasto on myös selvittänyt IPTV-palveluita koskevan sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta vuonna 2015. Virasto on tavannut OTT-toimijoita ja kuullut IPTV-palveluntarjoajia. Selvityksen pohjalta ei ilmennyt päivitystarpeita määräykseen tässä vaiheessa. Yhteyshenkilö Klaus Nieminen 3.4 Seutuverkkotarkastukset Syksyn 2015 aikana tehtiin tekniset tarkastukset kuuteen alueelliseen kuituverkkotoimijaan (Suomen seutuverkko ry:n jäseniin). Tarkastuksilla valvottiin määräysten 43, 54, 58 ja 66 noudattamista. Tarkastusten dokumentaatio-osuuden lisäksi tehtiin tarkastuskäyntejä laitetiloihin ja tutustuttiin asiakkaille tehtyihin talokaapeleiden asennuksiin. Tarkastuksista laadittiin toimijakohtaiset tarkastuspöytäkirja ja korjauskehotus ja lisäselvityspyyntö dokumentit. Tarkastettujen yritysten odotetaan saavan tarkastuksissa havaitut puutteet korjatuksi kesään 2016 mennessä. Vuonna 2016 tullaan tarkastamaan loput (n. 16 kpl) Suomen seutuverkot ry:n jäsenistä. Yhteyshenkilö Ari Karppanen 3.5 Telekaapeleiden sijoittamisen valvonta Viestintävirasto selvittää vuoden 2016 aikana mm. yhteistyössä Liikenneviraston kanssa, onko telekaapeleiden (maavalokaapelit) sijoittamiset tehty tietoyhteiskuntakaaren ja Viestintäviraston määräyksen 54 vaatimusten sekä AVIn myöntämien kaapelien sijoituslupien ehtojen mukaisesti. Yhteyshenkilö Ari Karppanen 3.6 Suomen kansainvälisten merikaapeleiden maihintulot ja maihintulolaitetilat Viestintävirasto selvittää vuoden 2016 aikana, täyttävätkö Suomen kansainvälisten merikaapeleiden maihintulot ja maihintulolaitetilat tietoyhteiskuntakaaren ja Viestintäviraston määräyksen 54 vaatimukset. Yhteyshenkilö Ari Karppanen 3.7 IPv6 9.6.2015 järjestetty kansallinen IPv6- käyttöönotto onnistui ja Suomessa on jo yli 5 miljoonaa liittymää, jossa IPv6 on käytettävissä. IPv6-liikenteen osuus on Suomessa nyt noin reilu 7 %, josta suuri osa on DNA:n verkoista. IPv6-käyttöönottoon voi edelleen liittyä ja käyttöä laajentaa. Lisätietoja: www.ipv6nyt.fi Yhteyshenkilö Klaus Nieminen 3.8 Tariffitiedon siirto (SIP) NGN-työryhmä on päättänyt laatia suosituksen, jolla varmistetaan eri operaattorien hankkimien järjestelmien yhteentoimivuus. Suositus helpottaa keskusteluja eri järjestelmätoimittajien kanssa. Suositus 15
16 auttaa myös omien sisäisten järjestelmien kehityksessä. Yhteyshenkilö Klaus Nieminen 3.9 Vuokratuotesuositukset Viestintävirasto päivitti vanhat vuokratuotteita käsittelevät työryhmäraportit suositussarjaan. Samalla suosituksiin tehtiin sisältömuutoksia. Suositukset julkaistiin kesäkuussa 2015. Ethernet-pohjaiset vuokratuotteet (208/2015 S) Operaattorien väliset toimintatavat laajakaistaprosesseissa (209/2015 S) Yhteyshenkilö Klaus Nieminen 3.10 Puhelinnumeron siirrettävyys (M46) Määräykseen ja määräyksen perustelut ja soveltaminen -dokumenttiin on suunniteltu poistettavaksi teleyrityksiä koskeva velvoite ylläpitää maksutonta tiedotuspalvelua siirretyistä numeroista 0800-alkuisessa palvelunumerossa. Muutosta käsitellään Viestintäviraston Numerointityöryhmän kokouksessa 10.2.2016. Tarkempaa tavoiteaikataulu muutoksille ei ole asetettu. Yhteyshenkilö Jukka Rakkolainen 3.11 Teleliikenteen estoluokat (M35) Viestintävirasto selvittää määräyksen soveltuvuutta ja sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta mobiilimaksupalveluihin (matkapuhelinlaskulla maksaminen). Mahdollisia muutosehdotuksia määräykseen tai määräyksen perustelut ja soveltaminen -dokumenttiin käsitellään Viestintäviraston Numerointityöryhmässä erikseen sovittuna aikana. Tarkempaa tavoiteaikataulu muutoksille ei ole asetettu. Yhteyshenkilö Jukka Rakkolainen 4 Teletoiminnan häiriöt 4.1 Häiriötiedon keruu HHJjärjestelmällä Viestintävirasto otti tammikuussa 2015 käyttöön häiriönhallintajärjestelmän (nk. HHJ), jonka avulla kerätään ja ylläpidetään tietoja teleyritysten yleisten viestintäverkkojen ja -palvelujen merkittävistä toimivuushäiriöstä. Häiriönhallintajärjestelmän avulla hallitaan myös viraston MONITORi - palvelussa julkaistavaa Viat ja häiriöt - karttapalvelun sisältöä. Häiriönhallintajärjestelmän käyttöä esiteltiin vuoden lopussa järjestetyssä yhteiskoulutustilaisuudessa teleyrityksille, joita on kannustettu toimittamaan jatkossa toimivuushäiriöilmoitukset ja niihin liittyvät loppuraportit suoraan Häiriönhallintajärjestelmään. Yhteyshenkilö Jari Peuralahti 4.2 Varautumissuunnittelu Tietoyhteiskuntakaaressa valtuutetaan Viestintävirasto antamaan teleyritysten varautumisvelvollisuutta koskevia tarkempia määräyksiä, jotka voivat koskea muun muassa varautumissuunnitteluun liittyviä asiakirjoja ja niiden tarkempaa sisältöä. Loppuvuoden 2014 aikana Viestintävirasto tutustui Anvia Oyj:n, Digita Oyj:n, DNA Oy:n, Elisa Oyj:n ja TeliaSonera Finland Oyj:n valmiussuunnitteluun ja siitä laadittuun dokumentaatioon. Tutustumisen perusteella laadittiin arviomuistio kyseisten teleyritysten valmiussuunnittelun nykytilasta, kehittämistarpeista sekä tarkoituksenmukaisista Viestintäviraston ohjauskeinoista asiassa. Tämän jälkeen kuultiin liikenne- ja viestintäministeriötä arviomuistiosta. 16
17 Työ jatkuu HÄTY-ryhmän puitteissa sen teleyritysjäsenten ja Viestintäviraston kesken. Työ tehdään HÄTYn puitteissa siksi, että se mahdollistaa luottamuksellisen tiedonvaihdon osallistujien kesken. Työssä pyrittäisiin löytämään parhaita käytäntöjä mm. arviomuistiossa esitettyihin varautumisen kehittämisehdotuksiin. Työn lopputuloksena laaditaan salassa pidettävä työryhmäraportti varautumissuosituksista teleyrityksille. Suositusten noudattamista seurataan. Yhteyshenkilöt Heidi Kivekäs, Ari Karppanen ja Hanna Heiskanen 4.3 Sopimuksiin perustuva varautuminen, SOPIVA Viestintävirasto on julkaissut verkkosivuillaan yrityksille tarkoitettuja ohjeita SOPIVA-suositusten ja jatkuvuussuunnittelun toteuttamisesta. 18 Viestintävirasto jatkaa SOPIVAsuositusten käyttöönoton edistämistä siten, että niiden vaatiminen palveluntuottajalta saataisiin osaksi julkishallinnon hankintasopimuksia. Yhteyshenkilö Juha Salpakari 4.4 Häiriötiedottamisen valvonnan tuloksia Teleyrityksillä on velvoite tiedottaa mm. verkkosivuillaan käyttäjille viestintäpalvelujen toimivuuteen vaikuttavista häiriötilanteista. Velvoitteen noudattamista valvottiin syksyn 2014 - alkuvuoden 2016 aikana. Syynä valvonnalle oli useat Viestintäviraston tietoon tulleet tapaukset, joiden perusteella vaikutti siltä, että useilla teleyrityksillä oli puutteita tiedotuksessa. Valvonta suoritettiin tarkastelemalla valittujen teleyritysten verkkosivuillaan toteuttamaa häiriötiedottamista. Viestintävirasto tarkasti teleyrityskohtaisesti erityisesti, että: 18 www.viestintavirasto.fi/sopiva 1. teleyrityksen verkkosivuilla on paikka tekstimuotoiselle tiedottamiselle ja tekstimuotoisten tiedotteiden arkisto, 2. teleyrityksen verkkosivuilla on paikka karttamuotoiselle tiedottamiselle, ja että 3. häiriötiedottamisen sisältö on vähimmäisvaatimusten mukainen. Lisäksi virasto arvioi sitä, että Viestintävirastolle ilmoitetut häiriöt oli tiedotettu teleyrityksen verkkosivuilla ja että karttamuotoisena julkaistut tiedotteet löytyivät myös tekstimuotoisina ja mahdollisuuksien mukaan toisin päin. Ensimmäinen verkkosivujen tarkastelu tehtiin talvella 2014-2015 ja se valmistui maaliskuussa 2015. Valvonnassa havaittiin useilla teleyrityksillä puutteita: 20 %:lla valvotuista teleyrityksistä ei ollut lainkaan verkkosivuillaan tekstimuotoisia häiriötiedotteita tai selkeää paikkaa, jossa tällaista tiedottamista toteutettaisiin. 40 %:lla ei ollut lainkaan karttamuotoisia tiedotteita tai selkeää tällaisen tiedottamisen paikkaan. Vain alle 10 % valvotuista ilmoitti säännönmukaisesti tiedotteissaan kaikki säädännön edellyttämät tiedot. Havaituista puutteita lähetettiin ns. muistutus niille teleyrityksille, häiriötiedottamisessa oli ajoittaisia puutteita, mutta osa tiedottamisesta toteutettiin vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Tähän ryhmään lukeutuivat esimerkiksi ne teleyritykset, joilla osassa häiriötiedotteista oli asianmukaisesti annettu arvio häiriön korjausajasta, mutta ei kaikissa tiedotteissa. Muistutuksen yhteydessä virasto ilmoitti, että varmistaa syksyllä 2015 tehtävällä uusintatarkastuksella, että häiriötiedottaminen on korjattu. Niille teleyrityksille, joiden häiriötiedottamisvaatimusten noudattamisessa vaikutti olevan jokin säännönmukainen puute, virasto lähetti asiasta selvitys- 17
18 pyynnön. Tähän ryhmään lukeutuivat esimerkiksi ne teleyritykset, joilla ei ollut lainkaan tietyn tyyppisiä tiedotteita verkkosivuillaan tai joiden tiedotteissa ei ollut lainkaan arvioita häiriöiden korjausajoista. Toinen valvontakierros suoritettiin syksyn 2015 ja alkuvuoden 2016 välisenä aikana tarkastelemalla uudestaan teleyritysten verkkosivuja ja arvioimalla teleyrityksiltä saatuja selvityksiä. Valvonta valmistui helmikuussa 2016. Valvonnan perusteella niin tiedottamiskyvykkyydessä kuin tiedottamisen sisällössä oli tapahtunut merkittävää parantumista: Kaikilla valvotuilla teleyrityksillä arvioitiin nyt olevat keinot tuottaa verkkosivuilleen tekstimuotoisia häiriötiedotteita. Enää noin 10 %:lla valvotuista teleyrityksistä puuttui valmiudet tuottaa verkkosivuilleen tarvittaessa karttamuotoisia häiriötiedotteita. Vajaalla 20 %:lla oli tiedottamissisällöissä edelleen säännönmukaisia puutteita. Nämä teleyritykset velvoitettiin korjaamaan puutteet ja virasto seuraa annettujen päätösten noudattamista. Yhteyshenkilö Heidi Kivekäs 4.5 Hätäliikenteen häiriötiedottamisen valvonta Tietoyhteiskuntakaaren 278 mukaan teleyrityksen on viipymättä ilmoitettava hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle ja meripelastuslohkokeskukselle hätäpuheluiden välittämisen kannalta merkittävistä viestintäverkon, verkkopalvelun ja viestintäpalvelun vikatilanteista ja häiriötilanteista. Hätäkeskusten Viestintävirastolle antamien tietojen mukaan ne eivät kaikissa tapauksissa saaneet kyseisiä ilmoituksia saaneet. Viestintäviraston suosituksessa 310/2014 S kuvataan tarkemmin prosessia, jota ilmoitusten teossa tulisi noudattaa. Suosituksen viimeisimmässä versiossa siihen tehtiin lisäys, jonka mukaan teleyritysten tulee toimittaa kyseiset ilmoitukset myös Viestintävirastolle. Jatkossa yhdessä hätäkeskuslaitoksen kanssa seurataan, miten lain vaatimat ilmoitukset toteutuvat. Vuoden 2015 loppupuolella selvitettiin teleyrityksille ja hätäkeskuslaitokselle suunnatulla kyselyllä tiedot siihen mennessä tehdyistä ja saaduista ilmoituksista. Näiden tietojen sekä vastaavien Viestintävirastolle tulleiden ilmoitusten pohjalta arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve vuoden 2016 alkupuolella. Yhteyshenkilöt Pasi Hänninen ja Timo Leppinen 4.6 Tele- ja sähköalan yhteistyö HÄTY-ryhmässä Viestintävirasto on käynnistänyt jo vuonna 2013 häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmän, jossa ovat edustettuina teleyritykset, sähkönjakeluyritykset sekä tele- ja sähköverkkourakoitsijat. Ryhmässä voivat olla edustettuina myös muut kuin edellä mainitut toimijat, joiden osallistuminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Yhteistoimintaryhmän jäseneen on sovellettu vuoden 2015 alusta lähtien voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren 276 :ää, jonka mukaan sen tehtävissä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 luvun vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa koskevia säännöksiä sekä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Ryhmä asetettiin edellä mainituista muutoksista johtuen alkuvuonna muodollisesti 2015 uudelleen, mutta moni entisistä jäsenistä jatkaa edelleen. Ryhmään nimettiin varsinaisten jäsenten lisäksi varajäsenet. 18
19 Ryhmä on paneutunut mm. seuraaviin asioihin: Sähköyhtiöt ovat etsineet tärkeimmät viestintäverkojen kautta ohjattavat automaatiokohteensa teleyritykset pyrkivät turvaamaan näitä kohteita palvelevien viestintäverkkojen osien, esim. tukiasemien toiminnan mahdollisimman pitkälle. Valio-myrsky on käsitelty HÄTYn kokouksessa 20.10.2015. Myrskystä toipuminen meni hyvin, mutta parannettavaa jäi vielä sekä tele- että sähköyhtiöille. Vastaavat häiriötilanteet tullaan jatkossakin käsittelemään HÄTYn kokouksissa. Kokouksissa on käyty lyhyesti läpi erilaisten varautumisharjoitusten antia ja oppeja. Huoviin liittyvä varautumisen malli hanke (VARMA) esiteltiin niin ikään em. HÄTYn kokouksessa. Vastaavanlaisia esityksiä varautumisen ja varmistamisen aihepiiristä on pidetty myös muissa kokouksissa. KRIVATin käyttöönottoa ryhmän jäsenorganisaatioissa on pyritty edistämään. Mitä enemmän KRI- VATissa on käyttäjiä, sitä suurempi hyöty siitä saadaan. Huoltovarmuuskeskuksen tilaamaa ja Aalto yliopiston toteuttamaa Uhkien ja riippuvuuksien mallinnus -projektia käsiteltiin 10.12.2015 pidetyssä kokouksessa. Projektissa kehitetty menetelmä toimii työkaluna varautumistarpeiden selvittämisessä. Viikon 47 lopun ja 48 alun aikana lumen sähkönjakeluverkoille ja sitä kautta viestintäverkoille aiheuttamia ongelmia ja niistä selviämistä käsiteltiin myös 10.12.2015 pidetyssä kokouksessa. Samassa kokouksessa käsiteltiin lisäksi sähkön puutostilanteita (tehopula) ja sähkön säännöstelyä. Teleyritysten välistä tiedonvaihtoa merkittävistä toimivuushäiriöistä tullaan kokeilemaan. Työkaluna olisi ENISA:n ilmoitustyökalu, ns. CIRAS-järjestelmä. Yhteyshenkilöt Ari Karppanen, Heidi Kivekäs ja Hanna Heiskanen 4.7 Hätäliikennemääräyksen päivitys Viestintäviraston määräys 33 hätäliikenteen teknisestä toteutuksesta ja varmistamisesta päivitettiin vuonna 2014. Tuolloin harvaanasuttujen alueiden varmistamista koskevaan taajamaluetteloon lisättiin 30 taajamaa ja luettelosta poistettiin 55 taajamaa. Muutokset perustuivat tilastokeskuksen eri kunta- ja taajamaluokituksissa tapahtuneisiin muutoksiin. Määräyksen perusteluissa todettiin, ettei luettelosta poistuneiden taajamien rakennettuja varmistuksia tulisi kuitenkaan purkaa. Kuntien yhdistymisiä ja taajamaluetteloon muutoin vaikuttavia muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Taajamaluettelo tulisi nykyisillä määräyksessä pohjaksi otetuilla kriteereillä elämään jatkuvasti. Vuoden 2016 aikana selvitetään, miten määräyksen määrittelyä tulee muuttaa tarkoituksenmukaisemmaksi. Määräyksen päivityksen yhteydessä tarkistetaan myös muiden vaatimusten ajantasaisuus muun muassa hätäkeskusten Erica-tietojärjestelmän käyttöönoton vaikutusten ja 4G-verkkojen osalta. 19
20 5 Tietoturva ja luottamuksellisen viestinnän suoja teletoiminnassa 5.1 Kansainvälisesti toteutetun palvelun tietoturvasta tiedottamisen valvonta Osa viestintäpalveluista toteutetaan osin tai kokonaan Suomen ulkopuolella tai hyödyntäen ulkomaisten yritysten tarjoamia palveluja. Palvelutoteutukseen saattaa kohdistua Suomen lainsäädännöstä poikkeavaa sääntelyä, ja on perusteltua, että palvelujen käyttäjillä on saatavilla tietoa asiasta. Tällaisen tiedon avulla käyttäjä voi itse arvioida, millaisia mahdollisia uhkia hänen viestintäänsä ja tunnistamistietoihin kohdistuu. Viestintävirasto valmisteli keväällä 2014 yhteistyössä teleyritysten kanssa suosituksen (205/2014 S) siitä, missä tilanteissa, miten ja millaista tietoa teleyritysten tulisi tarjota käyttäjille kansainvälisen kytköksen sisältävistä palvelutoteutuksista. Viestintävirasto on syksyllä 2015 selvittänyt teleyrityksille lähetetyllä kyselyllä, onko suosituksen mukaista tietoa tosiasiallisesti käyttäjien saatavilla. Yhteenveto kyselyn tuloksista on julkaistu suosituksen yhteydessä. 19 Viestintävirasto arvioi, ettei suosituksen muuttamiselle ole tässä vaiheessa tarvetta. Virasto seuraa asiaa osana muuta teletoiminnan ohjausta ja valvontaa. Yhteyshenkilö Heidi Kivekäs 5.2 Yhteispohjoismainen suositus SS7- merkinantoliikenteen tietoturvasta Pohjoismaiset viestintäviranomaiset antoivat ensimmäisen yhteisen matkaviestinverkkojen turvallisuutta parantavan suosituksen joulukuussa 2015. Viestintävirastolla on ollut keskeinen rooli hankkeen käynnistämisessä ja suosituksen valmistelussa. Suosituksen tarkoitus on ehkäistä SS7- merkinantoliikenteen väärinkäytösmahdollisuuksia ja kehittää jo osittain vanhentuneen teknisen toteutuksen turvallisuutta. Yhteisellä suosituksella pyritään saamaan kaikkiin Pohjoismaihin yhtenäinen ja riittävän korkea tietoturvataso. Lisäksi yhteiset periaatteet helpottavat useampaan Pohjoismaahan sijoittuneiden yritysten toimintaa sekä helpottavat teleyritysten ja laitevalmistajien välisiä keskusteluja, koska teleyritysten vaatimukset eri maissa perustuvat samaan suositukseen. Suositus ei ole julkinen ja se on jaettu suoraan pohjoismaisille matkaviestinverkon teleyrityksille, jotka voivat jakaa suositusta edelleen luotetuille laitetoimittajille. Yhteyshenkilöt Hanna Heiskanen ja Tomi Kinnari 6 Tietoturva ja luottamuksellisen viestinnän suoja muussa viestinnän välityksessä 6.1 Viestinnän välittäjien tunnistaminen 19 https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/ohjee tjajulkaisut/ohjeidentulkintojensuositustenjaselvitystenasiakirj at/kansainvalisestitoteutetunpalveluntietoturvastatiedo ttaminen.html Tietoyhteiskuntakaaressa säädetään uuden toimijaryhmän velvoitteista. Viestinnän välittäjällä tarkoitetaan laissa teleyritystä, yhteisötilaajaa ja sellaista muuta tahoa, joka välittää sähköistä viestintää muutoin kuin henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavan- 20