Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä



Samankaltaiset tiedostot
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Aluetilinpito

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos ja kehitysmahdollisuudet

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty

Kuopion työpaikat 2017

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

YT-TILASTOT ILKKA KAUKORANTA

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kuopion työpaikat 2016

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kysely maakunnan toimijoille syyskuussa 2014 VATT:n perusskenaariosta 2030 Ari Näpänkangas

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

Työpaikka- ja. Päivitetty

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Ohjausistunto Susanna Määttä ja Hannu Törmä

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari Jussi Ahokas

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila

KUOPION TYÖPAIKAT JA ELINKEINORAKENNE

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikat ja työlliset 2015

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Työpaikat Vaasassa

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Toimintaympäristön muutoksia

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu

Varkauden seudun kehitys. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen, Pohjois-Savon liitto

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

OPEN DAY - YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi Risto Pietilä Raahe

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toimintaympäristön muutokset

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Omien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Työpaikat ja työlliset 2014

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

Transkriptio:

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 1

Sisältö Selvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmä Altia Oyj Koskenkorvan tehdas Altian Koskenkorvan tehtaan nykyiset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen Tulevaisuuden skenaarioiden kuvaukset Skenaario 1: Altian Koskenkorvan tehtaan vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen vuonna 2020, jos toiminta jatkuu nykyisellään Skenaario 2: Altian Koskenkorvan tehtaan uuden tai nykyisen omistajan 50 milj. euron investoinnin ja vastaavan suuruisen liikevaihdon kasvun vaikutukset Etelä- Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen Skenaario 3: Altian Koskenkorvan tehtaan sulkemisen vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen Yhteenveto Yhteystiedot Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 2

Selvityksen tausta, tavoitteet ja menetelmä Tausta: valtio suunnittelee myyvänsä omistamansa Altia Oyj:n Tavoitteet: Selvittää Altian Koskenkorvan tehtaan nykyiset vaikutukset Etelä- Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen Selvittää, minkälaisia vaikutuksia Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen syntyisi, jos Altian Koskenkorvan tehdas: Jatkaisi toimintaa nykyisellään vuoteen 2020 (Skenaario 1) Saisi 50 miljoonan euron suuruisen tuotantoa kasvattavan investoinnin mahdolliselta uudelta tai nykyiseltä omistajalta (Skenaario 2) Suljettaisiin kokonaan (Skenaario 3) Laskelmat toteutetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yleisen tasapainon RegFinDyn-mallilla (http://www.helsinki.fi/ruralia/asiantuntijapalvelut/regfin.htm) Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015

Altia Oyj Altia on alkoholijuomayhtiö, jonka tuotevalikoima koostuu viineistä ja väkevistä. Altialla on kolme tehdasta: Koskenkorvan tehdas on tislaamo, joka tuottaa suomalaisesta ohrasta vuosittain n. 23 miljoonaa litraa 96-prosenttista viljaviinaa. Rajamäen alkoholijuomatehtaalla valmistetaan ja pakataan Altian omia tuotteita. Tehtaalla valmistetaan juomia vuosittain n. 55 milj. litraa. Tabasalun tehtaalla Virossa valmistetaan vodkaa, liköörejä ja hiilihapotettuja alkoholijuomia. Koko konsernin talous- ja henkilöstötiedot vuonna 2013: Liikevaihto 476 miljoonaa euroa Henkilöstön määrä 1074 (Lähde: http://www.altiacorporation.fi) Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 4

Koskenkorvan tehdas Koskenkorvan tehtaalla tuotetaan suomalaisesta ohrasta vuosittain noin 23 miljoonaa litraa 96-prosenttista viljaviinaa. Samasta ohrasta valmistetaan myös: tärkkelystä (paperi- & kartonkiteollisuuden sideaineeksi sekä panimo- & elintarviketeollisuuteen) rehuja (mm. sioille) hiilidioksidia Koskenkorvan tehdas on Suomen suurin ohran käyttäjä tehdas käytti vuonna 2011 tuotantoonsa 180,2 miljoonaa kiloa ohraa, josta valmistui: 22,3 miljoonaa kiloa viljaviinaa 49,6 miljoonaa kiloa tärkkelystä 63,4 miljoonaa kiloa rehua (Lähde: http://www.altiacorporation.fi) Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 5

Muuttuja Vaikutus maakunnan BKT:hen (%-yksikköä) Vaikutus maakunnan BKT:hen (milj. euroa) Vaikutus maakunnan työllisyyteen (%-yksikköä) Vaikutus maakunnan työllisyyteen (työpaikkaa) Altian Koskenkorvan tehtaan nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset Vaikutukset vuonna 2012 Muutos vuosien 2012 ja 2014 välillä Tehtaan vaikutukset vuoden 2014 loppuun mennessä (vaikutus v. 2012 + muutos v. 2012-2014) 0,9-0,1 0,8 47-6 41 0,3-0,04 0,3 261-29 232 Koskenkorvan tehtaan vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen oli vuonna 2012 noin 47 miljoonaa euroa ja työllisyyteen 261 työpaikkaa, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Altian liikevaihdon lasku vuosien 2012 ja 2014 välillä on vaikuttanut negatiivisesti Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen; noin 6 miljoonalla eurolla ja 29 työpaikan verran. Oletuksena on, että Koskenkorvan tehtaan liikevaihto on laskenut samassa suhteessa koko Altian konsernin liikevaihdon kanssa. Vuoden 2014 loppuun mennessä tehtaan vaikutukset ovat kerroinvaikutuksineen noin 41 miljoonaa euroa ja 232 työpaikkaa. Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 6

Altian liikevaihdon laskulla vuosien 2012 ja 2014 välillä on ollut pieni negatiivinen vaikutus myös muiden toimialojen työllisyyteen. Kaikki toimialat menettävät. Vaikutuksissa näkyy tulotason lasku. Suurin negatiivinen vaikutus kohdistuu majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyyteen, noin 0,3 prosenttiyksikköä, mikä käsittää noin kuusi henkilötyövuotta. Altian liikevaihdon laskun vaikutukset Etelä-Pohjanmaan muiden toimialojen työllisyyteen Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Lihanjalostus ja teurastus Kalanjalostus Hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostus Rasvojen ja öljyjen jalostus Meijerituotteiden valmistus Myllytuotteiden valmistus Leipomotuotteiden valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta; asuntojen vuokraus ja hallinta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta -0,35-0,3-0,25-0,2-0,15-0,1-0,05 0 %-yksikköä 19.1.2015 7

Tulevaisuuden skenaarioiden kuvaukset Skenaario 1: Toiminta jatkuu Perustuu tavoitteeseen palauttaa koko ALTIA:n liikevaihto vuoteen 2020 mennessä vuoden 2011 tasolle 524,8 milj. euroa Tehtaan tuotannon määrä seuraa koko ALTIA:n liikevaihdon muutoksia ja alkaa kasvaa vuosina 2015-2020 keskimäärin 2 prosenttia vuodessa Skenaario 2: Investointi tehtaaseen Uusi tai nykyinen omistaja suorittaa tehtaalla 50 milj. euron kapasiteettia laajentavan investoinnin vuosina 2016-2018 Investointikustannukset (2016: 20, 2017: 20, 2018: 10 milj. euroa) Tehtaan liikevaihto kasvaa investoinnin seurauksena 50 milj. eurolla (2017: 10, 2018: 20, 2019: 20 milj. euroa) Skenaario 3: Tehdas suljetaan Uusi omistaja ostaa tehtaan ja sulkee sen vuonna 2015 Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 8

Skenaario 1: Altian Koskenkorvan tehtaan vaikutukset vuonna 2020, jos toiminta jatkuisi nykyisellään Muuttuja Vaikutusten muutos vuosien 2015 ja 2020 välillä Tehtaan vaikutus vuoden 2020 loppuun mennessä, jos skenaario toteutuu (vaikutus v. 2014 + muutos v. 2015-2020) Vaikutus maakunnan BKT:hen (%-yksikköä) 0,1 0,9 Vaikutus maakunnan BKT:hen (milj. euroa) 5 46 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (%-yksikköä) 0,02 0,3 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (työpaikkaa) 19 251 Jos Koskenkorvan tehtaan toiminta jatkuisi nykyisellään ja liikevaihto palautuisi vuoden 2011 tasolle vuoteen 2020 mennessä, nousisi Koskenkorvan tehtaan vaikutukset maakuntaan vuosien 2015 ja 2020 välillä noin viidellä miljoonalla eurolla ja 19 työpaikalla. Vuoden 2020 loppuun mennessä Koskenkorvan tehtaan vaikutukset olisivat 46 miljoonaa euroa ja 251 työpaikkaa kerroinvaikutuksineen. Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 9

Jos Koskenkorvan tehtaan toiminta palautuisi vuoden 2011 tasolle, vaikuttaisi se positiivisesti myös muiden toimialojen työllisyyteen. Kaikki alat hyötyisivät hieman työllisyyden ja tulojen kasvaessa. Majoitusja ravitsemistoiminta hyötyisi tilanteesta eniten, noin 0,25 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa noin viittä henkilötyövuotta lisää nykytilanteeseen nähden. Skenaario 1: Koskenkorvan liikevaihdon palautumisen (vuoden 2011 tasolle) vaikutukset Etelä-Pohjanmaan muiden toimialojen työllisyyteen Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Lihanjalostus ja teurastus Kalanjalostus Hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostus Rasvojen ja öljyjen jalostus Meijerituotteiden valmistus Myllytuotteiden valmistus Leipomotuotteiden valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta; asuntojen vuokraus ja hallinta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 0,3 %-yksikköä 10

Skenaario 2: Altian Koskenkorvan tehtaan uuden tai nykyisen omistajan 50 milj. investoinnin vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen Muuttuja Vaikutusten muutos vuosien 2015 ja 2020 välillä Tehtaan vaikutus vuoden 2020 loppuun mennessä, jos skenaario toteutuu (vaikutus v. 2014 + muutos v. 2015-2020) Vaikutus maakunnan BKT:hen (%-yksikköä) 0,3 1,1 Vaikutus maakunnan BKT:hen (milj. euroa) 108 149 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (%-yksikköä) 0,1 0,4 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (työpaikkaa) 533 764 Mahdollisen uuden tai nykyisen omistajan 50 miljoonan euron kapasiteettia laajentava investointi, joka nostaisi tehtaan liikevaihtoa 50 miljoonalla eurolla, tietäisi Koskenkorvan tehtaan talous- ja työllisyysvaikutusten selvää kasvua maakunnassa. Etelä-Pohjanmaan talous kasvaisi yli 100 miljoonalla eurolla ja työllisyys nousisi 533 työpaikan verran. Tämä nostaisi Altian Koskenkorvan tehtaan vaikutuksen vuoden 2020 loppuun mennessä noin 150 miljoonaan euroon ja 764 työpaikkaan. Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 11

Skenaario 2: Altian Koskenkorvan tehtaan uuden tai nykyisen omistajan 50 milj. investoinnin vaikutukset Etelä-Pohjanmaan muiden toimialojen työllisyyteen Mahdollisen uuden tai nykyisen omistajan investoinnista hyötyisivät juomien valmistuksen lisäksi mm. majoitus- ja ravitsemistoiminta, kauppa sekä rakentaminen. Kaikki toimialat hyötyisivät investoinnista ja siitä syntyvästä tuotannon, työllisyyden ja tulojen kasvusta. Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Lihanjalostus ja teurastus Kalanjalostus Hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostus Rasvojen ja öljyjen jalostus Meijerituotteiden valmistus Myllytuotteiden valmistus Leipomotuotteiden valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta; asuntojen vuokraus ja hallinta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 0 1 2 3 4 5 6 7 % -yksikköä 12

Skenaario 3: Altian Koskenkorvan tehtaan sulkemisen vaikutukset Muuttuja Sulkemisen vaikutukset vuosien 2015 ja 2020 välillä Vaikutus maakunnan BKT:hen (%-yksikköä) -1,0 Vaikutus maakunnan BKT:hen (milj. euroa) -54 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (%-yksikköä) -0,5 Vaikutus maakunnan työllisyyteen (työpaikkaa) -386 Jos Koskenkorvan tehdas suljettaisiin vuonna 2015, olisi sillä selvät negatiiviset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Maakunnan BKT laskisi vuosien 2015 ja 2020 välillä noin yhden prosenttiyksikön eli noin 54 miljoonan euron verran. Samalla Etelä-Pohjanmaan työllisyys laskisi noin 0,5 prosenttiyksikköä eli 386 työpaikan verran. Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 13

Skenaario 3: Altian Koskenkorvan tehtaan sulkemisen vaikutukset Etelä-Pohjanmaan muiden toimialojen työllisyyteen Koskenkorvan tehtaan sulkeminen tarkoittaisi negatiivisia työllisyysvaikutuksia muillakin toimialoilla kuin vain juomien valmistuksen alalla. Kaikki toimialat kärsisivät jonkin verran johtuen muun muassa tulotason laskusta. Maatalous ja metsästys Metsätalous ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta Lihanjalostus ja teurastus Kalanjalostus Hedelmien, kasvisten ja marjojen jalostus Rasvojen ja öljyjen jalostus Meijerituotteiden valmistus Myllytuotteiden valmistus Leipomotuotteiden valmistus Muu elintarvikkeiden valmistus Eläinten ruokien valmistus Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus Puuteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Kemianteollisuus Rakennusaineteollisuus Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta; asuntojen vuokraus ja hallinta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta -3,5-3 -2,5-2 -1,5-1 -0,5 0 % -yksikköä 14

200 Yhteenveto: Altian Koskenkorvan tehtaan talousvaikutukset 150 149 100 Milj. 50 47 41 46 0 Vuosi 2012 Vuosi 2014 Skenaario 1: Toiminta nykyisellään Skenaario 2: 50 milj. investointi Skenaario 3: Tehtaan sulkeminen -50-54 -100 Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 15

Yhteenveto: Altian Koskenkorvan tehtaan työllisyysvaikutukset 1000 800 764 600 400 Työpaikkaa 200 261 232 251 0-200 Vuosi 2012 Vuosi 2014 Skenaario 1: Toiminta nykyisellään Skenaario 2: 50 milj. investointi Skenaario 3: Tehtaan sulkeminen -400-386 -600 Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 16

Yhteenveto Nykytilanteessa Altian Koskenkorvan tehtaalla on selvä vaikutus Etelä- Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon Altian liikevaihdon lasku on vaikuttanut negatiivisesti myös Etelä-Pohjanmaan talouteen ja työllisyyteen vuosien 2012 ja 2014 välillä Jos Koskenkorvan tehtaan liikevaihto palaisi vuoteen 2020 mennessä vuoden 2011 tasolle, nousisivat tehtaan aluetaloudelliset vaikutukset suuremmiksi, lähelle vuoden 2011 tasoa Uuden tai nykyisen omistajan 50 miljoonan euron kapasiteettia kasvattava investointi Koskenkorvan tehtaalle tietäisi merkittävää taloudellista hyötyä ja etenkin työpaikkoja maakuntaan; vaikutukset lähes kolminkertaistuisivat nykyisestä Koskenkorvan tehtaan sulkeminen tarkoittaisi Etelä-Pohjanmaalla merkittäviä menetyksiä niin talouden kuin työllisyydenkin näkökulmasta Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia 19.1.2015 17

lähiruoka, julkiskeittiöt, toimialakehitys, infra-hankkeet, bioen ministeriöt, maakuntien liitot, kunnat, yritykset, EU-hankkeet nyt jo yli 50 tutkimusta http://www.helsinki.fi/ruralia/asiantuntijapalvelut/regfin.htm Professori Hannu Törmä, +358 50 5389 680, hannu.torma@helsinki.fi Projektisuunnittelija Susanna Määttä, +358 50 415 1158, susanna.maatta@helsinki.fi Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi 19.1.2015 18