GENERATION URO STUDENTS AWARD OPETTAJAN OPAS EUROOPAN KESKUSPANKKI
SISÄLLYS Generation uro Students Award 3 Tavoite 3 Yleistä 3 Osallistujat 3 Kilpailukierrokset 3 1. Opettaja 4 Tehtävät 4 Tietolähteet 4 2. Kilpailukierrokset 4 Karsintakysymykset 4 Analyysitehtävä 4 Suullinen esitys 5 Lisäkysymykset 5 3. Arviointiraadin kokoonpano 6 4. Arviointikriteerit 6 5. Palkinnot 6 6. Palkintojenjako tilaisuus EKP:ssä 6 7. Tietosuojalauseke 7 Liite: Perustietoa keskuspankki toiminnasta ja rahapolitiikasta euroalueella 8 Aikataulu 12 Yhteystiedot 12 2
GENERATION URO STUDENTS AWARD Tavoite Generation uro Students Awardin tavoitteena on auttaa keskiasteen opiskelijoita ymmärtämään rahapolitiikkaa ja hahmottamaan sen vaikutusta talouteen. Keskuspankin tehtävät tulevat opiskelijoille tutummiksi, kun he pääsevät tutustumaan korkopäätösten ja muun rahapoliittisen välineistön toimintaan ja käyttämään osaa niistä tiedoista, joita Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyödyntää kuukausittain. Kilpailulla pyritään myös syventämään opiskelijoiden tietämystä eurojärjestelmästä ja rahoitusalasta. Yleistä Kilpailussa on kolme kierrosta. Sen lopuksi järjestetään EKP:n tiloissa Frankfurtissa palkintojenjakotilaisuus, jossa palkitaan paras joukkue kustakin osallistujamaasta. Tietoa kilpailun säännöistä ja järjestelyistä löytyy tästä oppaasta sekä kilpailun verkkosivuilta osoitteesta www.generationeuro.eu. Osallistujat Kilpailu on tarkoitettu euroalueella asuville toisen asteen opiskelijoille (ikäryhmä 16 19 vuotta, hieman maasta ja koulutusjärjestelmästä riippuen). Kilpailu on avoin kaikkien alojen opiskelijoille. Aiemmin kilpailuun osallistuneet opiskelijat saavat osallistua uudelleen, mutta eivät samalla joukkueella. Kilpailua varten opiskelijoiden tulee muodostaa joukkueita, joihin kuuluu neljä opiskelijaa sekä opettaja (kaikki samasta koulusta). Joukkueet valitsevat jäsenensä itse. Kukin joukkue myös nimeää keskuudestaan joukkueenjohtajan. Opettajan tulee opettaa ainakin yhtä joukkueen opiskelijoista. Joukkueiden kokoonpanon tulee pysyä samana koko kilpailun ajan, elleivät poikkeukselliset olosuhteet (kuten sairaus) edellytä sen muuttamista. Kustakin oppilaitoksesta voi osallistua enemmän kuin yksi joukkue ensimmäiselle kierrokselle. Sama opiskelija voi kuulua ainoastaan yhteen joukkueeseen. Toiselle kierrokselle voi päästä vain yksi joukkue samasta oppilaitoksesta. Joukkueiden tulee rekisteröityä Generation uro Students Awardiin kilpailun verkkosivuilla (www.generationeuro.eu). Suomen kilpailuun pääsee rekisteröitymään etusivun Suomen lipusta. Kilpailukierrokset 1. kierros Karsintakysymykset: Kysymyksiä on kaikkiaan 30, ja niitä on kolmentasoisia helppoja, keskivaikeita sekä asiantuntemusta vaativia. Niihin vastataan joukkueina. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät kilpailun toiselle kierrokselle (Analyysitehtävä). Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. kierros Analyysitehtävä: Opettajan on aktiivisesti ohjattava jouk kuetta analyysitehtävässä. Kunkin joukkueen tulee ensin laatia arvio euroalueen taloustilanteesta ja inflaationäkymistä. Käytettävissä on samoja tietoja, joita EKP:n neuvosto käyttää. Arvioituaan tilanteen joukkue päättää ohjauskorosta. Korkopäätös tulee perustella analyysivastauksessa (enintään 2 000 sanaa), ja vastaus tulee tallentaa Generation uro -kilpailusivustoon (www.generationeuro.eu). 3. kierros Suullinen esitys: Kolmesta neljään analyysitehtävässä parhaiten menestynyttä joukkuetta kutsutaan esittelemään uusi korkopäätöksensä asiantuntijaraadille, joka valitsee voittajajoukkueen. Analyysivastauksessa ja suullisessa esityksessä esiteltävät korkopäätökset tulee molemmat tehdä reaaliajassa eli aina senhetkisen taloustilanteen pohjalta. 3
1. OPETTAJA 2. KILPAILUKIERROKSET Tehtävät Opettajan tehtävä on ohjata ja opastaa opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Ohjaus on tarpeen varsinkin analyysitehtävässä, jotta joukkueiden työ olisi johdonmukaista ja laadukasta. Jos jokin joukkue pääsee viimeiselle kilpailukierrokselle, opettajan tulisi olla mukana joukkueen pitäessä esitystä Suomen Pankissa. Tietolähteet Käytössä on useita tietolähteitä, joiden avulla opettaja voi opastaa ja tukea opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Tärkeimmät tietolähteet: Tämä opas. Generation uro -verkkosivusto (www.generationeuro.eu), jossa ovat kaikki kilpailua koskevat tiedot ja jonka sisältämää materiaalia voi käyttää apuna rahapoliittisen päätöksenteon peruskäsitteiden opettamisessa. EKP:n ja Suomen Pankin materiaali (kuten lehdistökatsaukset ja raportit). 1. kierros: Karsintakysymykset Karsintakysymysten avulla selvitetään, mitkä joukkueet pääsevät osallistumaan kilpailuun. Kilpailuun tulee rekisteröityä ennen vastaamista, jotta tulokset tallentuvat. Kukin rekisteröitynyt joukkue saa vastata kysymyksiin yhden kerran. Vastattavaksi tulee yhteensä 30 kysymystä: kymmenen helppoa, kymmenen keskivaikeaa ja kymmenen vaikeaa. Nämä 30 kysymystä valikoituvat aina sattumanvaraisesti suuresta joukosta kysymyksiä. Tulokset voi jakaa sosiaalisessa mediassa. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. kierros: Analyysitehtävä Rekisteröidyttyään joukkueet (joissa on neljä opiskelijaa ja yksi opettaja) saavat yleisiä ohjeita analyysin kirjoittamista varten. Ohjeissa kerrotaan tehtävästä ja korkopäätöksen pohjana käytettävistä talouskehitystä ja rahataloutta koskevista tiedoista. Ohjeet ovat saatavilla myös Generation uro -kilpailusivustossa. Analyysitehtävässä joukkueiden tulee ilmoittaa selkeästi korkopäätöksensä sekä perustella se talouden indikaattoreihin, euroalueen talouden ja rahatalouden kehitykseen ja inflaationäkymiin perustuvan arvionsa pohjalta. Joukkueita voidaan pyytää tutustumaan myös epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin. Joukkueet saavat kaikki tehtävässä tarvitsemansa tiedot kilpailusivustosta. Analyysivastauksen enimmäispituus on 2 000 sanaa. Jos enimmäispituus ylittyy, pistemäärää saatetaan alentaa. Analyysivastauksen tulee kuvastaa joukkueen enemmistön näkemystä, ja kaikkien joukkueen jäsenten tulee osallistua sen laadintaan. Joukkueiden tulee tallentaa analyysinsa Generation uro -kilpailusivustoon. Suomen Pankin asiantuntijoista koostuva raati arvioi vastaukset ja päättää, mitkä joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Suomen Pankki ilmoittaa joukkueille jatkoon pääsystä. 4
3. kierros: Suullinen esitys Kolmannelle kierrokselle valittujen joukkueiden tulee esitellä Suomen Pankin asiantuntijoista koostuvalle raadille uusi korkopäätös. Esitys pidetään Suomen Pankissa, ja Suomen Pankki korvaa joukkueiden ja niiden opettajajäsenten matka- ja majoituskustannukset. Esityksen enimmäiskesto on 20 minuuttia. Jos aika ylittyy, arviointiraati alentaa joukkueen pistemäärää. Esityksessä tulee tarkastella euroalueen senhetkistä taloustilannetta sekä tehdä arvio talous- ja inflaationäkymistä. Lisäksi joukkueen tulee esitellä uusi korkopäätöksensä ja selittää sen taloudelliset perusteet. Kaikkien joukkueen jäsenten (opettajaa lukuun ottamatta) tulee osallistua esitykseen tasapuolisesti. Esityksen havainnollistamisessa kannattaa olla luova ja käyttää esim. Power Point esitystä (toimitettava etukäteen Suomen Pankin yhteyshenkilölle). Lisäkysymykset Esityksen jälkeen arviointiraati esittää joukkueelle lisäkysymyksiä (enintään 20 minuutin ajan) arvioidakseen joukkueen perehtyneisyyttä rahapolitiikkaan ja korkopäätöksen perusteluja. Tilanne on samankaltainen kuin EKP:n neuvoston kokousten jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa, joissa EKP:n pääjohtaja selittää rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) taustoja. Joukkueen jäseniltä voidaan esimerkiksi pyytää täsmennystä johonkin esityksen näkökohtaan, tai heitä voidaan pyytää selvittämään talouden toimintaa tai perustelemaan, miten korkopäätös auttaa ylläpitämään hintavakautta eurojärjestelmän tehtävän mukaisesti (EKP:n neuvosto pyrkii pitämään inflaatiovauhdin hieman alle 2 prosentin keskipitkällä aikavälillä). Jos käy ilmi, että lopullinen korkopäätös ei ollut yksimielinen, poikkeavat näkemykset on perusteltava. Joukkueelta voidaan kysyä myös maailman tapahtumista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa talouskehitykseen. Joukkueen jäsenet voivat neuvotella vastauksista keskenään mutta eivät opettajan kanssa. Liian pitkään ei kuitenkaan kannata neuvotella, sillä tällöin arviointiraadille jää vähemmän aikaa esittää kysymyksiä, mikä saattaa vaikuttaa lopulliseen arviointiin. Joukkueen jäsenten tulisi pyrkiä vuorollaan vastaamaan kysymyksiin. Kun kaikki esitykset on pidetty ja lisäkysymyksiin on vastattu, arviointiraati valitsee voittajajoukkueen. Päätös ilmoitetaan kaikkien viimeisellä kierroksella mukana olleiden joukkueiden läsnä ollessa. Päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Kaikille esityskierroksen joukkueiden jäsenille jaetaan kunniakirjat. 5
3. ARVIOINTIRAADIN KOKOONPANO 6. PALKINTOJENJAKO TILAISUUS EKP:SSÄ Arviointiraati koostuu Suomen Pankin asiantuntijoista. 4. ARVIOINTIKRITEERIT Analyysivastaukset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä. miten luovasti joukkue on käsitellyt aihetta ja miten laajaa sen tutkimustyö on ollut. Kunkin maan voittajajoukkue sekä kansainvälisten ja Eurooppa-koulujen sarjan voittajajoukkue kutsutaan kilpailun päätteeksi EKP:n tiloissa pidettävään palkintojenjakotilaisuuteen Frankfurt am Mainiin (ellei ilmaannu ylivoimais ta estettä). Kaksipäiväisen tapahtuman aikana annetaan lisätietoa rahapolitiikasta, palkitaan voittajajoukkueet ja järjestetään sosiaalista ohjelmaa. Joukkueet pääsevät myös tapaamaan EKP:n pääjohtajan. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat EKP:n työhön. EKP korvaa matka- ja majoituskustannukset kaikille palkintojenjakotilaisuuteen osallistuville joukkueiden jäsenille ja opettajille. Suulliset esitykset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä miten hyvin esitys on jäsennetty miten sujuva esitys on miten tasapuolisesti joukkueen jäsenet osallistuvat esitykseen miten hyvin esitystä on havainnollistettu. 5. PALKINNOT Voittajajoukkue palkitaan kilpailun päätteeksi kansallisessa ja EKP:ssä pidettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. 6
7. TIETOSUOJALAUSEKE 1) Tietosuoja ja tietojen käsittely Osallistujien henkilötietoja käsitellään EU:n tietosuoja-asetuksen 1 mukaisesti. Rekisterinpitäjänä toimiva Euroopan keskuspankin (EKP) tiedotusosasto kerää ja käsittelee henkilötietoja. Generation uro -kilpailusivustoa ylläpitää Havas WW Düsseldorf GmbH (Euro RSCG GMbH), joka käsittelee sivustossa olevia tietoja EKP:n ohjauksessa ja sen puolesta. Kilpailuun osallistumista varten rekisteröidytään täyttämällä verkkosivustossa oleva lomake. Osallistujien tiedot tallennetaan tietokantaan, ja niitä käytetään kilpailuun osallistumisen ja kilpailutietojen saannin hallinnassa, osallistujien paremmuusjärjestykseen asettamisessa ja palkintojen jakamisessa. Lisäksi tietoja käytetään yhteydenpitoon ja tarvittavien tietojen välittämiseen osallistujille. Vain ne henkilötiedot, jotka osallistujat antavat rekisteröityessään verkkosivustossa tai lähettäessään järjestäjille sähkö postia, säilytetään. Antaessaan henkilötietonsa osallistujat suostuvat siihen, että voittajajoukkueen nimi ja sen jäsenten nimet julkaistaan EKP:n ja/tai joukkueen kotimaan keskuspankin verkkosivuilla ja/tai julkisissa tilaisuuksissa. EKP ja/tai voittajajoukkueen kotimaan keskuspankki voi julkaista voittajajoukkueista kansallisessa ja EKP:n palkintojenjakotilaisuudessa mahdollisesti otettavaa valokuva- ja/tai videokuvamateriaalia. 2) Tietoturva ja tietojen välittäminen kolmansille osapuolille Generation uro -verkkosivuston kautta kerättyjä henkilötietoja voidaan välittää euroalueen maiden keskuspankeille kansallisen kilpailun järjestämistä varten. Kansallisissa keskuspankeissa henkilötietoja käsitellään tietosuojadirektiivin (95/46/EY3) kansallisissa täytäntöönpanosäädöksissä annettujen takeiden mukaisesti. Tietojenkäsittelijä Havas Worldwide Düsseldorf GmbH (Euro RSCG GmbH) ja kansalliset keskuspankit ovat sopineet henkilötietojen luottamuksellisen käsittelyn ja riittävän yksityisyyden suojan varmistamisesta. Osallistujan henkilötietoja voidaan luovuttaa Euroopan keskuspankille ja Suomen Pankille sekä Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Irlannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Portugalin, Ranskan, Saksan, Slovakian, Slovenian ja Viron keskuspankeille. 3) Tietojen säilytysaika sekä oikeus itseä koskevien tietojen tarkasteluun, korjaamiseen ja poistamiseen Edellä mainittuja henkilötietoja (mukaan lukien erilaiset kuvat ja videotallenteet) voidaan säilyttää kolme vuotta siitä päivästä lähtien, jona ne on annettu (tai jona kuvatallenteet on otettu). Osallistujilla on oikeus tarkastella, korjata ja päivittää itseään koskevia tietoja. Lisätietoja henkilötietojen keräämisestä ja käyttämisestä sekä osallistujien oikeudesta tarkastella tai oikaista itseään koskevia tietoja voi pyytää lähettämällä sähköpostia osoitteeseen generationeuro@ ecb.europa.eu. Asianosaisilla henkilöillä on oikeus valittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle:http://www.edps.europa. eu/edpsweb/. 1 Yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001. 7
LIITE PERUSTIETOA KESKUSPANKKI TOIMINNASTA JA RAHA POLITIIKASTA EUROALUEELLA Tässä liitteessä 2 on perustietoa Euroopan keskuspankkijärjestelmästä (EKPJ), eurojärjestelmästä sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikasta. Auttaessaan opiskelijoita kilpailuun valmistautumisessa opettajien kannattaa hyödyntää myös Generation uro -kilpailusivuston osiota Tietoa eurojärjestelmästä, jossa on yksityiskohtaisempia tietoja. Euroopan keskuspankkijärjestelmä, eurojärjestelmä ja euroalue Euroalueen luominen ja EKP:n perustaminen olivat tärkeitä virstan pylväitä Euroopan yhdentymisprosessissa. EKP on 1.1.1999 lähtien ollut vastuussa rahapolitiikan harjoittamisesta euroalueella joka on maailman valuutta-alueista taloudeltaan toiseksi suurin Yhdysvaltain jälkeen. Euroalueen muodostavat ne Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro. Euroalue syntyi, kun vastuu rahapolitiikasta siirrettiin alun perin mukana olleiden 11 maan kansallisilta keskuspankeilta EKP:n neuvostolle tammikuussa 1999. Kreikka liittyi euroalueeseen vuonna 2001, Slovenia vuonna 2007 ja Kypros ja Malta vuonna 2008. Slovakia otti euron käyttöön vuonna 2009, Viro vuonna 2011, Latvia vuonna 2014 ja Liettua vuonna 2015. Kaikkien näiden maiden on pitänyt täyttää lähentymiskriteerit, ennen kuin ne pystyivät liittymään euroalueeseen. Myös muiden EU:n jäsenvaltioiden on täytettävä kriteerit voidakseen ottaa euron käyttöön. Lähentymiskriteereillä on asetettu taloudelliset ja oikeudelliset edellytykset maiden osallistumiselle talous- ja rahaliittoon. Yhteisen rahapolitiikan oikeudellisen perustan muodostavat Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö. EKP on sekä eurojärjestelmän että EKPJ:n keskus. EKP ja kansalliset keskuspankit hoitavat yhdessä eurojärjestelmälle ja EKPJ:lle uskottuja tehtäviä. EKPJ:n muodostavat EKP ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. Eurojärjestelmään taas kuuluvat EKP ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro. EKPJ ja eurojärjestelmä toimivat rinnakkain niin kauan kuin EU:ssa on sellaisia jäsenvaltioita, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Euroopan keskuspankki EKP vastaa Euroopan yhteisestä rahasta eurosta. Tavoitteet Perussopimusten mukaan EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta. Kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu, se tukee lisäksi EU:n yleistä talouspolitiikkaa kuten täystyöllisyyden tavoittelua ja kestävää kehitystä. Perussopimuksissa määrätyt rahapolitiikan tavoitteet Perussopimuksissa eurojärjestelmän tavoitteet asetetaan selkeään tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus. Perussopimuksissa myös todetaan selkeästi, että hintavakauden ylläpitäminen on paras tapa, jolla rahapolitiikka voi edistää suotuisan taloudellisen toimintaympäristön ja täystyöllisyyden saavuttamista. Perussopimusten määräyksissä näkyy laaja yhteisymmärrys siitä, että hintavakaudesta koituu huomattavaa hyötyä. Hinta tason pitäminen jatkuvasti vakaana on ratkaisevan tärkeä edellytys taloudellisen hyvinvoinnin sekä talouden kasvupotentiaalin lisäämiselle, joten hintavakauden ylläpitäminen taloudessa on luonnollinen tehtävä rahapolitiikalle. Vaikka rahapolitiikalla on lyhyellä aikavälillä vaikutusta myös reaalitalouteen, viime kädessä sillä voidaan vaikuttaa vain hintatasoon. 2 Liitteen tiedot ovat saatavilla myös EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu. 8
Perussopimusten määräyksistä seuraa myös, että rahapoliittisia päätöksiä toteutettaessa tulisi pitää mielessä hintavakaustavoitteen ohella myös EU:n yleiset taloudelliset tavoitteet. Koska rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa reaalitalouteen lyhyellä aikavälillä, EKP:n tulisi varoa aiheuttamasta kohtuuttomia tuotannon ja työllisyyden vaihteluja, mikäli tämä ei ole ristiriidassa sen ensisijaisen tavoitteen kanssa. Perustehtävät Perussopimusten mukaan EKPJ:n tärkeimmät tehtävät ovat EU:n rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen valuuttaoperaatioiden suorittaminen euroalueen maiden virallisten valuuttavarantojen hallussapito ja hoito maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen. Muut tehtävät EKPJ:lle on uskottu joukko tehtäviä myös seuraavilla aloilla: Setelit: Eurojärjestelmässä EKP ja euroalueen maiden kansalliset keskuspankit huolehtivat eurosetelien liikkeeseenlaskusta. Tilastot: EKP kerää tehtäviensä täyttämiseksi tarvitsemansa tilastotiedot yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa joko kansallisilta viranomaisilta tai suoraan talouden toimijoilta. Rahoitusjärjestelmän vakaus ja luottolaitosten toiminnan vakauden valvonta: EKPJ edistää luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvien viranomaislinjausten kitkatonta toteuttamista. Kansainvälinen ja eurooppalainen yhteistyö: EKP tekee EKPJ:lle uskottuihin tehtäviin liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä EU:n tasolla ja kansainvälisesti toimivien organisaatioiden, elinten ja foorumien kanssa. EKP:n neuvosto EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Sillä on mm. seuraavat tehtävät: Se antaa säädökset ja tekee päätökset, jotka ovat tarpeen eurojärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseksi. Se harjoittaa rahapolitiikkaa euroalueella, eli se päättää rahapolitiikan tavoitteista, ohjauskoroista ja eurojärjestelmän rahoituksen tarjonnasta sekä laatii suuntaviivat näiden päätösten toteuttamista varten. EKP:n neuvoston kokoukset ja päätökset EKP:n neuvosto pitää rahapolitiikkaa käsitteleviä kokouksia kuuden viikon välein. Näissä kokouksissa EKP:n neuvosto arvioi talouden ja rahatalouden kehitystä ja tekee rahapoliittiset päätöksensä. Muita asioita käsitteleviä kokouksia pidetään vähintään kerran kuussa. Näissä kokouksissa keskitytään EKP:n ja eurojärjestelmän muihin tehtäviin ja vastuualueisiin. EKP:n neuvoston kokoukset pidetään yleensä EKP:n tiloissa Frankfurt am Mainissa (Saksassa). Rahapoliittiset päätökset perustellaan yksityiskohtaisesti kokouksen jälkeen pidettävässä lehdistötilaisuudessa. Lehdistötilaisuudessa ovat läsnä EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja. Tilaisuuden aluksi pääjohtaja lukee alustuspuheenvuoron, jossa perustellaan EKP:n neuvoston rahapoliittinen päätös, minkä jälkeen hän vastaa toimittajien kysymyksiin. EKP julkaisee selonteon kussakin rahapolitiikkaa käsittelevässä EKP:n neuvoston kokouksessa käydyistä keskusteluista. 9
10 Hintavakaustavoite Tavoitteena on pitää yleinen hintataso taloudessa vakaana eli välttää pitkiä inflaatio- tai deflaatiokausia. EKP:n määritelmän mukaan hintavakaudella tarkoitetaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) hieman alle 2 prosentin vuotuista nousua, ja siihen pyritään keskipitkällä aikavälillä. Hintavakaus edistää taloustilanteen ja työllisyyden kohenemista. Se lisää hintamekanismin seurattavuutta. Yleisen hintatason ollessa vakaa kuluttajien on helppo havaita suhteellisten hintojen muutokset (eli muutokset muiden hyödykkeiden hintoihin verrattuna). Nopean inflaation vallitessa hinnat nousevat laaja-alaisesti, mikä vaikeuttaa hintojen vertailua. Hintavakaus auttaa tekemään järkeviä kulutus- ja investointipäätöksiä ja kohdentamaan rahavarat tehokkaasti. Se pienentää korkojen inflaatioriskipreemioita (eli sijoittajien vaatimaa korvausta sen varalta, että inflaatio odottamatta kiihtyy sijoituksen keston aikana). Näin voidaan pitää reaalikorot matalina ja tehdä sijoittamisesta houkuttelevaa. Sen ansiosta ei ole tarpeen pyrkiä turhaan suojautumaan inflaation tai deflaation haitallisilta vaikutuksilta (esim. haalia hyödykkeitä hintojen nousua ennakoiden). Se lieventää inflaatiosta/deflaatiosta aiheutuvia vääristymiä. Inflaatio ja deflaatio voivat kärjistää vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiin liittyviä vääristymiä. Se estää varallisuuden ja tulojen mielivaltaista uudelleenjakoa inflaation kiihtyessä tai talouden ajautuessa deflaatioon. Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategia Rahapolitiikan strategia on johdonmukainen ja jäsennetty kuvaus siitä, miten rahapoliittisia päätöksiä tehdään keskuspankin tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroalueella rahapolitiikan strategialla on kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin sillä annetaan päätöksentekoprosessille selkeä rakenne ja varmistetaan siten, että EKP:n neuvostolla on käytössään kaikki rahapoliittisten päätösten tekemiseksi tarvittavat tiedot ja analyysit. Toiseksi se toimii apuna selitettäessä rahapoliittisia päätöksiä suurelle yleisölle. Strategia parantaa rahapolitiikan tehoa ja ilmentää eurojärjestelmän sitoutumista hintavakauden ylläpitämiseen, mikä lisää eurojärjestelmän uskotta vuutta rahoitusmarkkinoilla. EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset lyhyistä ohjauskoroista vaikuttavat talouteen ja viime kädessä hintatasoon. Kaksi analyysia rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) pohjana Kun EKP:n neuvosto määrittää euroalueen hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavien riskien luonnetta ja laajuutta, se hyödyntää riskiarvion kannalta merkittävien tietojen järjestämisessä, arvioinnissa ja vertailussa kahta toisiaan täydentävää analyysia. Ne ovat taloudellinen analyysi rahatalouden analyysi. Taloudellisessa analyysissa arvioidaan hintakehitykseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vaikuttavia tekijöitä sekä tarkastellaan ennen kaikkea reaalitaloutta (eli hyödykkeiden ja palvelujen tuotantoa) ja talouden rahoitusoloja. Siinä otetaan huomioon, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin hintakehitykseen vaikuttaa huomattavasti kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutus hyödyke-, palvelu- ja tuotannontekijämarkkinoilla (tuotannontekijöitä ovat työvoima, pääoma ja maa-alueet). Rahatalouden analyysissa keskitytään pidemmän aikavälin kehitykseen. Sen pohjana käytetään rahan määrän ja hintakehityksen yhteyttä pitkällä aikavälillä. Rahatalouden analyysi tuo arviointiin keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulman, ja sen tuloksia verrataan taloudellisesta analyysista saatuihin lyhyen ja keskipitkän aikavälin rahapoliittisiin signaaleihin. Kahden analyysin avulla pyritään varmistamaan, että kun tehdään kokonaisarviota hintavakauteen kohdistuvista riskeistä, arvioinnissa ei sivuuteta mitään olennaisia tietoja ja eri näkökulmien ja tietojen vertailuun kiinnitetään riittävästi huomiota. Monipuolisen analyysin avulla myös varmistetaan, että päätöksillä on vankat perusteet. Rahapolitiikan välineet Rahapolitiikalla ohjaillaan lyhyitä korkoja ja vaikutetaan siten talouskehitykseen. Lyhyisiin korkoihin vaikutetaan rahapolitiikan käytännön toteutuksella, jota varten eurojärjestelmällä on käytössään joukko rahapoliitiikan välineitä, kuten avomarkkinaoperaatiot, maksuvalmiusjärjestelmä ja vähimmäisvarantojärjestelmä.
a) Avomarkkinaoperaatiot Avomarkkinaoperaatiot ovat tärkein rahapolitiikan väline. Niillä säädellään korkotasoa hallitaan likviditeetin määrää rahamarkkinoilla viestitään rahapolitiikan mitoituksesta. Avomarkkinaoperaatiot voidaan jakaa neljään luokkaan: perusrahoitusoperaatiot eli säännölliset, likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joita toteutetaan viikoittain ja joiden kesto on yksi viikko pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot eli kuukausittain toteutettavat likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joiden kesto on kolme kuukautta hienosäätöoperaatiot, joita toteutetaan tarpeen mukaan markkinoiden likviditeetin hallitsemiseksi ja korkojen ohjaamiseksi (hienosäätöoperaatioilla pyritään erityisesti tasaamaan markkinoiden likviditeetin odottamattomista vaihteluista johtuvia korkovaikutuksia) rakenteelliset operaatiot, joissa eurojärjestelmä laskee liikkeeseen velkasitoumuksia ja tekee käänteisoperaatioita tai suoria kauppoja. b) Maksuvalmiusjärjestelmä Eurojärjestelmällä on lisäksi käytössään maksuvalmiusjärjestelmä, jonka avulla se voi lisätä tai vähentää yön yli -likviditeettiä ja hillitä yön yli -markkinakorkojen liikkeitä. Maksuvalmiusjärjestelmän muodostavat maksuvalmiusluotto, jonka avulla vastapuolet (esim. pankit tai muut rahoituslaitokset) voivat saada euroalueen kansallisilta keskuspankeilta yön yli -rahoitusta hyväksyttyjä vakuuksia vastaan talletusmahdollisuus, jonka avulla vastapuolet voivat tehdä kansallisiin keskuspankkeihin yön yli -talletuksia. c) Vähimmäisvarannot Eurojärjestelmä edellyttää lisäksi, että luottolaitokset pitävät vähimmäisvarantoja euroalueen maiden kansallisissa keskuspankeissa. Vähimmäisvarantojärjestelmän tarkoituksena on vakauttaa rahamarkkinakorkoja ja luoda (tai lisätä) rakenteellista keskuspankkirahoituksen tarvetta. Epätavanomaiset rahapoliittiset toimet Finanssikriisin pitkittyessä on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että hintavakauden turvaamiseen tarvitaan tavanomaisten rahapoliittisten toimien lisäksi muitakin toimia. Sen jälkeen kun EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko käytännössä saavutti alarajansa, taloutta ei ole enää voitu tukea enempää ohjauskorkoa laskemalla. Jo aiemmin EKP oli ottanut käyttöön joitakin epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, koska rahapolitiikan välittymismekanismin tehokkaassa toiminnassa oli vakavia häiriöitä euroalueen rahoitusmarkkinoiden epäyhtenäisyyden vuoksi. Niiden täydennykseksi on sittemmin otettu käyttöön lisää epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, joilla on pyritty keventämään rahapolitiikkaa ja sitä kautta lieventämään inflaatiovauhdin hidastumisen riskiä. Epätavanomaiset toimet ovat olleet luonteeltaan, laajuudeltaan ja suuruusluokaltaan ennennäkemättömiä. Niitä ja tavanomaisia toimia yhdistämällä euroalueen hintavakaus on saatu kaiken kaikkiaan turvattua. EKP:n käyttöön ottamien epätavanomaisten rahapoliittisten toimien tarkoituksena on varmistaa EKP:n hintavakaustavoitteen toteutuminen sekä rahapolitiikan välittymismekanismin asianmukainen toiminta. Toimet kuuluvat eurojärjestelmän rahapolitiikan välineistöön, mutta niitä käytetään vain erikoistilanteissa ja tilapäisesti. Niillä on tarkoitus tarjota lisälikviditeettiä pankkisektorille, helpottaa rahoitusoloja yleisemminkin sekä elvyttää tiettyjen markkinalohkojen ja välittymismekanismiin sisältyvän pankkilainakanavan toimintaa. Pankkisektori on erityisen tärkeä kanava, jonka kautta rahapoliittisten toimien vaikutukset välittyvät euroalueen yrityksiin ja kotitalouksiin. Maksuvalmiuteen ja rahoitukseen liittyvät toimet Rahoitusoperaatioiden toteuttaminen kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa kaikki tarjoukset hyväksytään Likviditeetin jakaminen aiempaa pidemmäksi ajaksi eli rahoitusoperaatioiden maturiteettien pidentäminen (kolmen vuoden pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot marraskuusta 2011 alkaen) Vakuudeksi hyväksyttävien arvopaperien listan laajentaminen 11
Suorat ostot häiriöistä kärsivillä velkapaperimarkkinoiden lohkoilla Velkapaperiohjelma Katettujen joukkolainojen osto-ohjelmat 1 ja 2 Mahdollisuus rahapoliittisiin suoriin kauppoihin (syyskuusta 2012 alkaen) Ennakoiva viestintä (heinäkuusta 2013 alkaen) Luotonannon tukipaketti ja laajennettu omaisuus erien osto-ohjelma (kesäkuusta 2014 kesä kuu hun 2016) Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot Omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelma Katettujen joukkolainojen osto-ohjelma 3 Yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelma Julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma EKP ilmoitti 22.1.2015 laajentavansa omaisuuserien ostoja. Laajennetussa osto-ohjelmassa hankitaan myös valtioiden joukkovelkakirjoja. Vuoden 2014 loppuun mennessä käynnistetyissä ohjelmissa oli ostettu vain yksityisen sektorin omaisuuseriä. Ostojen laajentamisen tavoitteena on edistää EKP:n hintavakaustavoitteen saavuttamista. Kuukausittaisten ostojen suuruus on 80 miljardia euroa, ja niitä jatketaan ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. 12
13
AIKATAULU KILPAILUAIKATAULU 2016 2017*: 1. kierros karsintakysymykset: 5.10. 18.11.2016 2. kierros analyysitehtävä: 28.11.2016 18.1.2017 3. kierros suullinen esitys: 28.2.2017 Palkintojenjakotilaisuus EKP:ssä: 4. 5.4.2017 YHTEYSTIEDOT Lisätietoja kilpailusta voi pyytää Suomen Pankista lähettämällä sähköpostia osoitteeseen generationeuro@bof.fi. * Päivämäärät voivat muuttua. EUROOPAN KESKUSPANKKI