LOPPURAPORTTI Hankkeen tunnus: 3311 Vetäjä: Repo, Tapani Nimi: Maan lämpötilan vaikutus metsäpuiden hiilen ja typen allokaatioon ja veden kuljetukseen 3. Hankkeen tulos- ja toimintatavoitteet Tutkimus toteutettiin kolmessa osahankkeessa vuosina 2001-2003: 1) Maan lämpötilan vaikutus havupuiden hiilen ja typen allokaatioon ja karikkeiden hajotukseen Osahankkeen tavoitteena on saada vastaus kysymykseen, kuinka maan lämpötila vaikuttaa 1) männyn ja kuusen hiilen assimilaatioon sekä hiilen ja typen allokaation, 2) juurten kasvuun ja rakenteeseen, 3) neulas- ja juurikarikkeen hajotukseen ja 4) karikkeesta vapautuvan hiilen relokaatioon. 2) Kasvukauden alussa alhaisen maan lämpötilan vaikutus havupuiden juuriin ja versoon Osahankkeessa tutkitaan kasvukauden alussa alhaisen maan lämpötilan ja jopa jäätyneen maan vaikutusta männyn verson ja juurten kasvuun ja elintoimintoihin kuluvan kasvukauden ja sitä seuraavan kasvukauden aikana. 3) Maan lämpötilan vaikutus metsäpuiden juurten hydraulisiin ominaisuuksiin Osahankkeen tavoitteena on selvittää puiden vedenottomekanismeja biofysikaalisin menetelmin. Siinä tutkitaan yhdistelmäkuljetusmallin avulla eri kehitysvaiheissa olevien puiden vedenottomekanismeja ja pyritään sitomaan juurten hydrauliset ominaisuudet juurten anatomiseen rakenteeseen ja selvitetään alhaisen maan lämpötilan vaikutusta juurten hydraulisiin ominaisuuksiin. Em. osahankkeiden lisäksi vuoden 2002 alussa käynnistyi seuraava osahanke (vetäjä S. Sutinen): 4) Solu- ja solukkomuutokset puun eri osissa Osahankkeen tavoitteena on syventää olemassa olevaa tietämystä maan lämpötilan vaikutuksista metsäpuihin seuraavin tavoin: Tutkimalla solu- ja solukkomuutoksia neulasista ja juurista, ja niiden suhdetta fysiologisin menetelmin mitattaviin muutoksiin kuten fotosynteesin tehokkuuteen Kehittämällä mikroskooppisia menetelmiä juurten tutkimiseksi myös juuristotutkimuksen tuleviin tarpeisiin Ottamalla käyttöön vedenottomekasmia selvittävä pressure probe -tekniikka, jotta rakenteen ja toiminnan yhteys voidaan ymmärtää paremmin Tutkimalla, onko joku/jotkut solu-ja/tai solukkomuutokset tarpeeksi spesifisiä tutkittavan olosuhteen aiheuttamalle stressille ja täten käytettävissä myös maasto-olosuhteissa mahdollisesti esille tulevien ongelmatilanteiden syy-seuraussuhteiden selvittämiseen.
30. Tulos- ja toimintatavoitteiden toteutuminen Osahankkeet 1 ja 2: Kun maan lämpötila kasvukauden alussa oli välillä 5 17 C, lämpötilalla ei ollut vaikutusta 1- vuotiaiden männyn taimien (Pinus sylvestris L.) verson ja juurten pituuskasvun alkamiseen ja biomassan kasvuun ensimmäisten kolmen viikon aikana (Domisch ym. 2001). Sen sijaan pitkittynyt alhainen maan lämpötila kasvukauden aikana heikensi verson ja juurten pituuskasvua. Taimien kokonaisbiomassa oli pienin alhaisimmassa maan lämpötilassa 5 C ja korkein 13 C lämpötilassa, eikä siis 17 C lämpötilassa. Juurten biomassa lisääntyi maan lämpötilan kohotessa 5 C:sta 13 C:een. Uusien juurien biomassat eivät poikenneet toisistaan, kun maan lämpötila oli 13 C ja 17 C. Sen sijaan vanhojen juurien biomassa oli korkeampi 13 C kuin 17 C:ssa. Samalla biomassan suhteellinen allokaatio uusiin juuriin lisääntyi jonkin verran (Domisch ym. 2001). Juurikärkien ja mykorritsojen määrä oli sitä suurempi mitä korkeampi oli lämpötila (5 17 C, Domisch ym. 2002a). Juuribiomassan määrä riippui myös kylmän jakson pituudesta; mitä pidempi kylmäjakso, sitä pienempi juuribiomassa (Domisch ym. 2002b). Maan lämpötilalla ei ollut vaikutusta juurten sokeripitoisuuteen, mutta uusimpien neulasten sokeripitoisuus lisääntyi maan lämpötilan kohotessa. Tyypillisesti neulasten tärkkelyspitoisuus oli suurempi alhaisessa (9 C) kuin korkeassa lämpötilassa (17 C). Kuitenkin lämpötilassa 5 C pitoisuus oli matalampi kuin lämpötilassa 9 o C (Domisch ym. 2002a). Tärkkelyspitoisuuteen vaikutti myös käsittelyjakson pituus. Mitä pidempi oli alhaisen lämpötilan kesto, sitä alhaisempi oli tärkkelyspitoisuus (Domisch ym. 2002b). Dasotronkokeissa alhainen maan lämpötila (9 C) kasvukauden aikana heikensi 5-vuotiaiden kuusen (Picea abies L. Karst) taimien neulasten nettofotosynteesiä suhteessa korkeammissa lämpötiloissa (13, 18 ja 21 o C) kasvatettuihin taimiin (Lahti ym. 2002). Alhainen maan lämpötila alensi jonkin verran myös neulasten ilmarakokonduktanssia ja haihduntaa. Klorofylli a ja b kokonaispitoisuus oli alhaisin alhaisimmassa maan lämpötilassa, mutta käsittelyillä ei ollut vaikutusta klorofylli a/b-suhteeseen. Alhaisen maan lämpötilan seurauksena neulasten tärkkelyspitoisuus lisääntyi ja tärkkelyspitoisuuden aleneminen kasvukauden lopussa viivästyi suhteessa korkeampiin lämpötiloihin (Repo ym. 2004a). Maan lämpötilalla ei ollut merkitsevää vaikutusta neulasten sokeripitoisuuteen. Fotosynteesikoneiston tehokkuutta kuvaava tunnus F v /F m -suhde aleni uusissa neulasissa alhaisen maan lämpötilan (9 o C) seurauksena. Alhaisen maan lämpötilan vaikutus ei ollut pitkäaikainen, sillä nettofotosynteesissä, klorofyllipitoisuudessa, tärkkelyspituudessa ja F v /F m -suhteessa havaittu ero hävisi seuraavan kasvukauden aikana, kun maan lämpötila oli kaikissa käsittelyissä sama. Maan lämpötilalla ei ollut merkitsevää vaikutusta 5-vuotiaiden kuusen taimien pituuskasvun alkamiseen eikä päätesilmun muodostumiseen. Vaikka alhaisimmalla maan lämpötilalla ei havaittu selvää vaikutusta verson pituuskasvuun käsittelykautena, juurten kasvu heikkeni selvästi. Sen sijaan korkea maan lämpötila (21 o C) lisäsi juurten kasvua ja ne tunkeutuivat syvemmälle kivennäismaahan kuin alhaisemmissa maan lämpötiloissa (Lahti ym. 2004). Käsittelykauden jälkeisenä kasvukautena juurten kasvu oli kuitenkin heikointa juuri niissä taimissa, jotka edellisen kasvukauden aikana olivat kasvaneet korkeimmassa maan lämpötilassa. Yllättävää oli myös havaita, että käsittelykauden jälkeinen pituuskasvu oli suurinta niissä taimissa, jotka käsittelykauden aikana olivat kasvaneet alhaisimmassa maan lämpötilassa (9 o C). Näytti siltä, että alhainen maan lämpötila edellisen kasvukauden aikana stimuloi taimien pituuskasvua seuraavana kasvukautena. Maan lämpötilalla oli vaikutuksia myös kuusen taimien ravinnetalouteen. Näytti siltä, että vanhojen neulasten (edellinen kasvukausi tai vanhempi) ravinnepitoisuudet (N, P, K) olivat
alhaisemmat niissä taimissa, jotka kasvoivat edellisen kasvukauden aikana korkeassa lämpötilassa 21 o C kuin sitä alhaisemmissa. Taimien ravinnepitoisuuksien riippuvuus maan lämpötilasta ei ollut kuitenkaan selkeä. Sama päätelmä koski rungon paksuuskasvua. Kuusen taimilla tehtyjen kokeiden tulosten ekologista merkitystä arvioitaessa on muistettava, että maan lämpötila oli erilainen ainoastaan yhden kasvukauden ajan. Näin ollen tämän ympäristötekijän mahdollista kumuloituvaa vaikutusta ei mitattu. Karikkeen hajotuksen seurauksena massan muutos oli suurempi neulasissa kuin juurissa. Hajoaminen riippui lämpötilasta ja ajasta. Alhaisessa lämpötilassa sama hajoamistulos vaati pidemmän ajan. Karikkeen massa väheni eksponentiaalisesti maan lämpösumman funktiona (Domisch 2002). Roudan sulamisajankohdalla on huomattava vaikutus 6-vuotiaiden männyn (Pinus sylvestris L.) taimien fysiologiseen kehitykseen ja kasvuun. Kahden viikon viivästyminen roudan sulamisessa voi aiheuttaa kroonisia vaurioita taimissa tai se voi jopa tappaa ne (Repo ym. 2004b). Dasotronkokeissa roudan sulamisen viivästyminen, ja sen todennäköisenä seurauksena muodostunut veden saatavuuden heikkeneminen, havaittiin useissa fysiologisissa tunnuksissa. Neulasten klorofyllin fluoresenssi (F v /F m ), klorofylli a/b-suhde ja vesipotentiaali laski roudan sulamisen viivästyessä. Samaan aikaan neulasten soluväliresistanssi aluksi hetkellisesti aleni, mutta sen jälkeen nousi huomattavasti. Rungon impedanssispektrit osoittivat huomattavaa poikkeavuutta niiden käsittelyjen taimissa, joissa routaa pidettiin yllä pidemmän aikaa, mikä osoittaa rungon vedenkuljetuksen häiriintyneen. Neulasten tärkkelyspitoisuus kasvoi nopeimmin niissä taimissa, joissa maa sulatettiin jo keinotekoisen talven aikana. Nämä taimet aloittivat myös verson pituuskasvun ja juurten kasvun muita aikaisemmin. Mikäli maa oli sula jo keinotekoisen kevään alussa, uusien juuren kärkien muodostuminen ja juurten pituuskasvu oli nopeampaa kuin niissä taimissa, joiden maan sulaminen alkoi samanaikaisesti ilman lämpötilan ja valaistuksen kohoamisen kanssa. Juurten kasvua havaittiin, vaikka maanpäällinen kasvinosa oli osittain tai kokonaan kuollut. Osahanke 3: Juurten hydraulisten ominaisuuksien tutkimukseen haettiin ulkopuolista rahoitusta Suomen akatemialta, mutta siihen ei saatu myönteistä rahoituspäätöstä. Lisäksi muulla rahoituksella osahankkeessa aloittanut väitöskirjatyöntekijä siirtyi hankkeen alkuvaiheessa muihin tehtäviin, joten hankkeessa ei tapahtunut toivottua edistymistä yhtä pro gradu-tutkielmaa lukuun ottamatta (Laitinen 2001). Hydraulisten ominaisuuksien sijaan juurten biofysikaalisia ominaisuuksia tutkittiin impedanssispektroskopian avulla. Tavoitteena oli kehittää uusi juurten sähköisiin ominaisuuksiin perustuva juurten kasvun mittausmenetelmä. Impedanssispektroskopia osoittautui tähän tarkoitukseen lupaavaksi menetelmäksi. Vesiviljelyssä kasvatettujen pajupistokkaiden impedanssispektreissä tapahtui muutoksia juurten kasvaessa. Impedanssispektrejä voitiin kuvata hajautetulla mallilla. Mallin parametreista laskettu resistanssitunnus korreloi merkitsevästi juurten massan kanssa (Repo ym. 2004). Tulosten perusteella menetelmän kehittämistä jatketaan. Vuoden 2003 lopulla hankkeessa aloitti ulkopuolisella rahoituksella väitöskirjatyöntekijä. Osahanke 4: Viivästynyt roudan sulamisajankohta aiheutti ilmeisen akuutin vaurion neulasiin, joissa oli havaittavissa erityisesti yhteyttävän solukon kuten myös keskuslieriön parenkymaattisten solujen murtumista. Samanlainen, nopeasti etenevä oireisto on kuvattu aiemmin 2-vuotiailla männyn taimilla, joilta lopetettiin kastelu. Tämän ja muiden samanaikaisten tutkimusten
perusteella on ilmeistä, että tilanteessa, joka ei ole suorastaan puiden kuolemaksi, kuten tässä tutkimuksessa kävi, on syytä kohdistaa tutkimus erityisesti vedenkuljetusrakenteiden laadun ja määrän selvittämiseen. Näin siksi, että näyttää siltä, että kestettävissä oleva stressi, esim. toistuva kuivuus keväällä, saa aikaan neulasissa rakenteellista sopeutumista tilanteeseen. Juurten tutkimista valomikroskooppisesti testattiin toisen kokeen juuriaineistolla. Kiinnitys, jota on aiemmin käytetty lähinnä neulasiin, soveltuu hyvin myös hienojuurten tutkimuksiin. Juuren kärjen rakenteet erottuvat hyvin ja mm. sienirihmaston ja juurten apikaalimeristeemin kuntoa voidaan analysoida. Jatkotutkimuksissa lienee keskityttävä myös tuorenäytteiden mikroskooppisen analyysin kehittämiseen, koska se on hinnaltaan edullisempaa ja täten analysoitavaksi voidaan ottaa enemmän aineistoa. Lisäksi, tämän ja muiden samanaikaisten tutkimusten perusteella on ilmeistä, että myös juurissa on syytä kohdistaa tutkimusta ksyleemin kehittymiseen ja kuntoon eli puun vedenottomekanismeihin ja siinä todennäköisesti tapahtuviin olosuhteiden suuntaamiin sopeutumiin. Vedenottomekanismia selvittävää pressure probe tekniikkaa ei otettu vielä käyttöön. Tutkimusten tässä vaiheessa ei voida vielä sanoa, onko maan routimiseen ja siitä aiheutuvaan kuivuuteen liittyvissä rakennemuutoksissa joitakin vain tälle haittatekijälle ominaisia piirteitä, joiden avulla voitaisiin maastossa selvittää syy-seuraussuhteita. Hankkeen tuotokset: Referoiduissa sarjoissa julkaistut artikkelit 1) Domisch T., Finér L. and Lehto T. 2001. Effects of soil temperature on biomass and carbohydrate allocation in Scots pine (Pinus sylvestris L.) seedlings at the beginning of the growing season. Tree Physiology 21: 465-472. 2) Domisch T., Finér L., Lehto T. and Smolander A. 2002a. Effect of soil temperature on nutrient allocation and mycorrhizas of Scots pine. Plant and Soil 239: 173-185. 3) Lahti M., Aphalo P., Finér L., Lehto T., Leinonen I., Mannerkoski H. and Ryyppö A. 2002. Soil temperature, gas exchange and nitrogen status of 5-year-old Norway spruce seedlings. Tree Physiology 22: 1311-1316. 4) Zhang, G., Ryyppö, A. & Repo, T. 2002. The electrical impedance spectroscopy of Scots pine needles during cold acclimation. Physiologia Plantarum 115: 385-392. 5) Domisch, T. 2002. Effects of peat soil temperature on Scots pine biomass allocation and litter decomposition in peat. Finnish Forest Research Institute, Research Papers 874. 6) Domisch T., Finér L. and Lehto T. 2002b. Growth, carbohydrate and nutrient allocation of Scots pine seedlings after exposure to simulated low soil temperature in spring. Plant and Soil 246: 75-86. 7) Zhang, G, Ryyppö, A., Vapaavuori, E. and Repo T. 2003. Quantification of additive response and stationarity of frost hardiness by photoperiod and temperature in Scots pine. Canadian Journal of Forest Research 33: 1772-1784. 8) Repo, T., Leinonen, I., Ryyppö, A. & Finér, L. 2004a. Effect of soil temperature on the bud phenology, chlorophyll fluorescence, carbohydrate content and cold hardiness of Norway spruce seedlings. Physiologia Plantarum (painossa) 9) Repo, T., Oksanen, E. & Vapaavuori, E. 2004. The effect of elevated ozone and carbon dioxide on the electrical impedance of leaves of silver birch (Betula pendula Roth) clones. Tree Physiology 24. 10) Luoranen, J., Repo, T. and Lappi. J. 2004. Assessment of frost hardiness of shoots of silver birch seedlings with and without controlled freezing exposure. Can. J. For. Res (painossa). Käsikirjoitukset
1) Repo, T., Laukkanen, J. and Silvennoinen, R. 2004. Measurement of the plant root growth using electrical impedance spectroscopy. (tarjottu julkaistavaksi) 2) Repo, T., Kalliokoski, T., Domisch, T., Finér, L., Lehto, T., Mannerkoski, H. and Sutinen, S. 2004b. Effects of timing of soil frost thawing on the physiology of Scots pine. (tarjottu julkaistavaksi) 3) Lahti, M., Aphalo, P.J., Finér, L., Lehto, T., Leinonen, I., Mannerkoski, H. and Ryyppö, A. 2004. Effects of soil temperature on shoot and root growth of 5-year-old Norway spruce seedlings. (tarjottu julkaistavaksi) 4) Lahti, M., Aphalo P., Repo T., Lehto, T., Mannerkoski, H. and Finér, L. 2004. Gas exchange and electrical properties of leaves of silver birch saplings growing in a range of soil temperatures. (käsikirjoitus) 5) Ryyppö A., Finér L., Vapaavuori E., Repo T. 2004. Recovery of Norway spruce seedlings from frost damage on roots. (käsikirjoitus) 6) Smolander, A., Uotila, V. and Lehto, T. 2004. Carbon and nitrogen transformations in forest soil in relation to temperature. (käsikirjoitus valmisteilla) 7) Lahti. M. PhD-thesis. (arvioitu valmistumisvuosi 2005). Opinnäytteet Väitöskirjat: 1) Zhang, G. 2002. Cold acclimation in Scots pine. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. (Ohjaaja: T. Repo) 2) Domisch, T. 2002. Effects of peat soil temperature on Scots pine biomass allocation and litter decomposition in peat. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. (Ohjaajat: L. Finér ja T. Lehto) Pro gradu tutkielmat: 1) Laitinen, A. 2001. Hydraulic and osmotic properties and microscopic structure of Norway spruce (Picea abies) fine roots. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 2) Kalliokoski, T. 2002. Roudan sulamisajankohdan vaikutus männyn (Pinus sylvestris) fenologisiin ja fysiologisiin ominaisuuksiin. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 3) Laukkanen, J. 2003. Pajun juurten kasvun vaikutus impedanssispektriin. Joensuun yliopisto, fysiikan laitos. 4) Partanen, M. 2003. Boorin vaikutus kuusen juurten ja neulasten hienorakenteeseen. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 5) Partanen M. 2004. Boorinpuutoksen vaikutus kuusen taimien (Picea abies L. (Karst.) neulasten ja mykorritsojen valomikroskooppiseen rakenteeseen sekä tärkkelyksen esiintymiseen. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 42s. Muut julkaisut 1) Antila, E. 2002. Männyn verson kasvu ja nestevirtauksen ajoittuminen kasvukauden aikana. Hankeraportti, Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta. 2) Repo, T. ja Zhang, G. 2002. Männyn (Pinus sylvestris L.) karaisu. Teoksessa: Taimitarhatutkimuksen vuosikirja 2002 (Toim. M. Poteri). Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 873: 11-17. 3) Päivärinta J. 2004. Boorinpuutoksen vaikutus kuusen neulasten- ja silmujen mikroskooppiseen rakenteeseen. Opinnäytetyö, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, laboratorioala. Kongressi- ja seminaariesitykset
1) Domisch, T., Lehto, T. and Finér, L. 2001. Growth, carbohydrate and nutrient allocation of Scots pine seedlings after exposure to low soil temperature treatments of different length. In: The 6th ISRR Symposium, Nagoya, Japan, 11-15 November 2001. (posteri). 2) Lahti, M., Aphalo, P.J. and Finér, L. 2001. Effects of soil temperature on gas exchange and chlorophyll and nitrogen concentrations of Norway spruce seedlings. In: Water transport in woody plants and linkages to plant structure and productivity, March 14-16, 2001, Hyytiälä, Finland. (posteri). 3) Repo, T. 2001. Frost hardiness of seedlings: Assessment without controlled freezing test? In: Nordic seminar Seedling quality and quality testing, Vantaa, Finland, March 6, 2001. (suullinen esitys). 4) Repo, T. 2001. Cold hardiness and its measurement. In: PhD course Physiological characteristics specific to forest trees, Suonenjoki, Finland, November 26-30, 2001. (oral). 5) Repo, T. 2002. Männyn karaisu ja karaistuminen. Metsätaimitarhapäivät 13-14.2.2002, Jyväskylä. (suullinen esitys). 6) Repo, T. 2002. Effects of CO 2 and O 3 fumigation on electrical impedance of birch leaves. In: OTC meeting, Tartu, Estonia, 5-6 April, 2002. (suullinen esitys). 7) Repo, T., Kalliokoski, T., Domisch, T., Finér, L., Lehto, T., Mannerkoski, H. and Sutinen, S. 2003. The effects of timing of soil frost thawing on Scots pine. In Plant and Microbe Adaptations to Cold. Quebec City, May 25-29. (posteri). 8) Räisänen, M., Repo, T., and Lehto, T. 2003. DTA of buds of Norway spruce during cold acclimation in a stand with shoot diebacks. In Plant and Microbe Adaptations to Cold. Quebec City, May 25-29. (posteri). 9) Repo, T., Laukkanen, J. and Silvennoinen, R. 2003. A novel method for monitoring root growth by electrical impedance spectroscopy (EIS). Workshop on fine root turnover in forest ecosystems, Swedish Univ. Agr. Sciences, Uppsala, Sweden, September 8-10, 2003 (posteri). 10) Repo, T., Laukkanen, J. and Silvennoinen, R. 2003. A novel method for monitoring root growth by electrical impedance spectroscopy (EIS). In Third Int. Symp. on Dynamics of Physiological Processes in Woody Roots. Perth, Australia, 28 Sept. 3 Oct. 2003 (posteri) 11) Repo, T. 2003. The effects of timing of soil frost thawing on Scots pine. In Third Int. Symp. on Dynamics of Physiological Processes in Woody Roots. Perth, Australia, 28 Sept. 3 Oct. 2003 (suullinen esitys) 12) Mannerkoski, H. 2003. Mitä on routa? Routa-seminaari, Metla/Joensuun tutkimuskeskus, 20.11.2003 (suullinen esitys). 13) Repo, T. 2003. Roudan sulamisajankohdan vaikutus mäntyihin. Routa-seminaari, Metla/Joensuun tutkimuskeskus, 20.11.2003 (suullinen esitys). Tietokoneohjelmat 1) Ala-aho, V. 2002. Puiden nestevirtausmittauslaitteiston (Dynamax) tuottamien tulosten laskentaohjelma (Excel-makro) Tieteellisten sarjojen ja väitöskirjojen esitarkastukset 2001: Folia Forestalia, Physiologia Plantarum, Canadian Journal of Forest Research (T. Repo) 2002: Trees (T. Repo), 2 X väitöskirjan esitarkastus (T. Repo) 2003. 2 X Trees, Canadian Journal of Plant Science, Physiologia Plantarum, Scandinavian Journal of Forest Trees (T. Repo) Tieteelliset huomionosoitukset
Domisch, T. Metsätieteiden tutkijakoulun stipendi visuaalisesti ansioituneesta posterista. Tutkijakoulun seminaari Suonenjoella 2001. Radio- ja sanomalehtihaastattelut 1) Paljonko puut kestävät pakkasta? Metsäradion haastattelu 03.02.2003. (T. Repo). 2) Pakkastalvi näkyy kuusikoissa. Sanomalehti Karjalaisen haastattelu 29.03.2003. (T. Repo). Juuristolaboratorion esittelyt 1) Presidentti T. Halonen ja valiokuntaneuvos P. Arajärvi (Helsinki), 13.09.2001 (L. Finér) 2) Dr. V. Timmer (Faculty of Forestry, Univ. of Toronto), 25.04.2002 (L. Finér) 3) Dr. J. Fitxpateick-Cooper (College of DuPage, IL, USA), Dr. H. Qasminh (Univ. of Illinois, USA), L. Simonen (Pkky, Ilomantsi), 15.05.2002 (T. Repo) 4) Dr. O. Bouriaud (INRA, Nancy, France), 23.08.2003 (T. Repo) 5) Dr. A. Saarsalmi (Metla/VA), Dr. R. Rikala (Metla/SU), M.Sc P. Tamminen (Metla/VA), M.Sc. M. Vuorinen (Metla/SU), 10.08.2002 (T. Repo) 6) Joensuun Keskustajärjestöt (9 henkilöä), 20 November, 2002 (T. Repo) 7) M. Kantola (Metla/KLA), 09.05.2003 (T.Repo) 8) Dr. O. Bakhmet & Dr. N. Fedorets (University of Petrozavodsk), 14.05.2003 (T. Repo) 9) Dr. K. Tanino (Univ. of Saskatsewa, Canada), 04-05.06.2003 (T. Repo) 10) M. Luhtanen & A.-L. Pukkila (PKA), 12.06.2003 (T. Repo) 11) Finnish visitors (5 persons), 26.06.2003 12) Dr. L.Vaario (Chinese Academy of Sciences), 14.07.2003 (T.Repo) 13) Dr. V. Vettrl and S. Haboz (Brno University, Czeck Republic), 28.07.2003 (T. Repo) 14) Dr. J. Zwolinski & D. Archer (Univ. of Natal South Africa), 15.08.2003 (T. Repo) 15) Dr. R. Solantie (Fin. Meterolog. Instit.), Dr. A. Venäläinen (Fin. Meterolog. Instit.), Dr. P. Hänninen (Geol. Surv. Fin.), Dr. R. Rikala (Metla/Sjk), Dr. E. Vapaavuori (Metla/Sjk) and M.Sc. Risto Mäkinen (SYKE), 20.11.2003. (T. Repo). 16) Dr. Kyu-Jong Park and Don-Ha Choi (Korea Forest Research Institute), 05.12.2003. (T. Repo). Seminaarit Routa-seminaari. Metla/Joensuun tutkimuskeskus, 20. lokakuuta, 2003. 20 osanottajaa.