Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1975

wosikertomus 1974

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1975 Näin pukeutuu lentävä isäntäväkesi kymppivuonna 1975 Lentoemännät ja stuertit edustavat lentomatkustuksen ihmisläheisintä puolta, joustavuutta ja ystävällistä palvelua. Isäntäväen tehtävänähän on - sekä maassa että ilmassa - luoda vierailleen viihtymisen ja kotoisuuden ilmapiiri. Nykyaikainen lentomatkustus on pitkälle kehitetyn tekniikan tulos. Matkan mukavuus ja turvallisuus otetaan tarkkaan huomioon koneiden suunnittelussa ja huollossa. Matkustamot pyritään tekemään mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi ja viihtyisiksi ja koneet ympäristöystävällisiksi. Myös lentoemäntien ja stuerttien valintaan ja koulutukseen kiinnitetään yhä tarkempaa huomiota, sillä ystävällisyys ja iloinen palveluhalu ovat edelleen korvaamattomia tekijöitä matkan onnistumiseksi. Kun seuraavan kerran matkustat, tee matkasi miellyttävässä ilmapiirissä, Finnairin koneessa. TOIMITUS JA TAITTO Pentti Kurunmäki Antti O. Arponen KANSI Timo Utter ISBN 951-9273-09-3 SATAKUNNAN KIRJATEOLLISUUS OSAKEYHTIÖ Offset, PORI

PuheenjohtiYan tervehdys Naisten ja tyttöjen teemavuodesta SVUL 75 juhlavuoteen Vuosi 1974 oli järjestöllemme menestyksellinen. Siitä kertovat monet loistavat kansainväliset huippusaavutukset mm. ampumahiihdon, jääkiekon, hiihdon, moottoriurheilun ja yleisurheilun kansainvälisissä arvokilpailuissa. Monet maailmanmestaruudet ja kansaivälisissä pistepörsseissä noteeratut kärki sijoitukset ovat omiaan kannustamaan nuoria urheilijoitamme eteenpäin. Mieliinpainuvinta oli todeta naisurheilumme valtava kehitys ja sykähdyttävät saavutukset mm. yleisurheilun EM-kisoissa. Kilpaurheilusaavutusten rinnalla on myös laaja-alainen kunto- ja virkistysliikunta voittamassa harrastajapiiriinsä yhä uusia ihmisiä ikään, sukupuoleen, ammattiin tai vyötärön ympärysmittaan katsomatta. Yhä useammin lähdetään perheittäin liikkumaan ja viettämään liikunnalla aktivoitua vapaa-aikaa. Kiistämättömasti onkin todettu, että liikunnallinen elämäntapa edistää toiminnallista suorituskykyä ja henkistä vireyttä. Lisäksi liikunta on kiireen ja paineen vastapainona mitä parhainta rentoutusta. Suomen Valtakunnan Urheiluliiton toiminnassa vuotta 1974 vietettiin naisten ja tyttöjen liikunnan teemavuotena. Jo tunnetuksi tulleella taidolla ja tarmolla toteutetut ohjelmat ja tapahtumat tuottivat paljon myönteisiä kokemuksia. Huipentumana teemavuoden tapahtumien ketjussa oli Lahdessa pidetty pääjuhla. Se tarjosi runsain mitoin nautinnollisia hetkiä osanottaja- ja katsojajoukoille. Teemavuoden järjestelyistä on paikallaan kiittää järjestömme naisväkeä tälläkin palstalla ja toivoa, että sama henki ja innostuneisuus jatkuisi SVUL:n 75. toimintavuoden tapahtumien, mm. Suurkisojen toteuttamisessa. Julkinen arvostus liikuntaa ja urheilua kohtaan on lisääntymässä. Sitä voitaneen parhaiten arvioida urheilun saaman taloudellisen tuen perusteella. Tosin liikunnan ja urheilun alalla toiminnan määrä ja taso ovat käsitykseni mukaan kasvaneet vieläkin nopeammin kuin toimintaan saatu julkinen tuki, mutta kokonaiskehitys näyttää tyydyttäväitä. Erityisen merkittävänä on pidettävä Opetusministeriön päätöstä jakaa erillinen määräraha valmentajien palkkaamiseen sellaisiin urheilumuotoihin, joilla katsotaan olevan edellytyksiä kansainväliselle huipulle. Yhdeksi merkittävimmistä liikuntapoliittisista ratkaisuista muodostui liikuntalakikomitean asettaminen keväällä 1974. Komitean tarkoituksena on saada liikunta- ja urheilutoiminta valtion tuen suhteen samanlaiseen lakisääteiseen asemaan kuin muukin nuoristotoiminta. Eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata toimintatuen ulottaminen seuraportaaseen saakka. SVUL:n käynnistämä seuratoiminnan suunnittelukampanaja on järjestötoiminnan alueella yksi pitkäkestoisimmista työmuodoista. Sen avulla 2 1 pyritään kartoittamaan liikuntapalvelus~e~ tasoa j~ tar~ett~ ~~~ä.seurojen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on tolmmtavalmlukslen lisaa~me.n seu.~ raportaaseen. Toivon, että työ ulottuisi syv~e ~~nsan kerro,~slln, ja e~ta urheiluseurat löytäisivät yhä lisää urheilutolmmmn~sta,ki~~n?stu~elta henkilöitä, jotka tuntisivat vastuuta liikunt~kulttuunn.. ke,hlttarrusesta, Suuressa määrin näihin päämääriin pynmme myos juhlavuotemme, vuoden 1975 toimintapolitiikalla. Tämän vuosikirjan ilmestyttyä olemme jo aivan keskellä suurkisatapahtumia. Helsingissä pid,että~ien SV~L ~: Suurkisojen jälkeen merkittävimmät juhlavuoden ohjelrrustoon h~~tyvat tapahtumat ovat SVUL:n vuosipäiv~n.vastaa~otto 1.?.,6. 197,? seka marraskuussa vietettävä SVUL-kuukausI, jonka aikana jarjes,tetaan, mm. laaja kansainvälinen liikuntakongressi ja vuoden pääjuhla Fmlandla-t,alo,~sa. Juhlavuonnaan niin kuin muulloinkin, Suomen Valtakunnan Urheilulutto pyrkii kehittämään liikuntatoimin~aa S,uome~sa,niin, ett~ ma,hd~llisim~~~ moni harjoittaisi fyysisen, psyykkisen ja SOSiaalisen hyvmvomt~n~a edlst~ miseksi kunto-, kilpa- ja huippu-urheilua kukin edellytystensa ja tarpeldensa mukaan. Urheiluterveisin Erkki Kivelä 3

1975 - SVUL:njuhlavuosi SVUL 75 viestin julistus Vuosi 1975 merkitsee huomattavaa virstanpylvästä SVUL:n historiassa. Järjestö täyttää 75 vuotta. Sen kunniaksi päätettiin järjestää juhlat, ei mitään tavanomaista juhlapuhetilaisuutta, vaan todellinen koko vuoden kestävä liikunna11inen rieha. Siitä käytetään merkkivuoden mukaisesti nimeä SVUL 75. SVUL 75 juhlavuoden tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset Suomen Valtakunnan Urheiluliittoon kokonaisuutena. Useimmat tuntevat jo ennestään SVUL:n jonkin osan, esim. erikoisliiton toiminnan, mutta SVUL 75 juhlavuoden avulla pyritään antamaan kuva niistä monipuolisista liikunnan harrastamisen vaihtoehdoista, jotka SVUL koko toimintakenttänsä puitteissa tarjoaa. Ehkä tärkein tämän ajatuksen toteuttamismuoto on SVUL 75 Viesti. Se kiertää Suomea kunnasta toiseen urheiluseurojen välityksellä ja kutsuu kaikki suomalaiset mukaan kesän SVUL 75 Suurkisoihin, joissa on mahdollisuus omin silmin todeta tuo SVUL:n tarjoamien liikuntapalveluksien monipuolisuus. Kesäisten Suurkisojen ohella vuoden päätapahtuma on Talvikisat. Ensimmäisen kerran Suurkisahistoriassa SVUL tarjoaa talvilajeille mahdollisuuden esittäytyä omissa olosuhteissaan. K umpiakaan suuria kisa tapahtumia ei ole suunniteltu valtakunnallisten ennätysten tai muiden erinomaisten tulosten tehtailemiseksi. Monissa nuorten SM-tasoisissa kilpailuissa luonnollisesti niitäkin syntyy, mutta pääasia on kuitenkin tava1lisen liikkujan herättäminen ja kisoihin saaminen. Kisoihin liittyvät kansainväliset suurkilpailut palvelevat samaa tarkoitusta, sekä ovat lisäksi esimerkkinä nuorille urheilijoille. Maaottelut ja muut kansainväliset suurkilpailut ovat osa SVUL:n tarjoamia liikuntapalveluja, myös penkkiurheilijat on luettava mukaan liikunnanharrastajiin, heistä monet siirtyvät esimerkin innoittamina myös aktiivisen liikunnan pariin. Sekä Talvi- että Suurkisoissa kiinnitetään varsinaisten kilpailutapahtumien lisäksi huomiota eri lajien esittelyyn näytösten muodossa. Lisäksi tarjotaan useiden urheilumuotojen osalta kaikille mahdollisuus osallistua lajin harjoitteluun avoimilla leireillä. Niillekin, jotka eivät voi tai halua osallistua erikoisliittojen ohjelmiin, on varattu mahdollisuus olla mukana kisojen liikuntaohjelmissa. Heitä varten on suunniteltu erilaisia leirimuotoja, joiden ohjelma käsittää jokaiselle sopivia liikunnan harrastamisen tapoja. Suurkisoissa näitä ovat mm. patikkaleiri ja pyöräleiri. Juhlavuoden ohjelma ei suinkaan lopu näihin kahteen suurtapaukseen, ne ovat vain syntymäpäiväjuhlien huipentumia. 75-vuotisen olemassaolon kunniaksi vietetään kokonaista SVUL kuukautta tavanomaisen viikon asemesta. Suurkisojen yhteydessä pohditaan myös liikunnan teoreettisia ongelmia kansainvälisen valmentajaseminaarin puitteissa. SVUL kuukauden lopulla puolestaan järjestetään kansainvälinen liikuntakongressi, jossa käsitellään nuorten liikuntakasvatusta. Siinä pääpiirteissään SVUL 75 juhlavuoden ohjelmaa, joka koskettaa välillisesti satojatuhansia suomalaisia. Osmo Niemelä 4 Hyvä urheilun ystävä! - Miten menee, oletko kunnossa? Näin kysyvät urheilijat toisiltaan. Me kysymme:.. tk... _ Miten Sinulla menee, harrastatko liikuntaa, viihdytkö vapaa-!llkanasl, ole 0 vuea työssäsi - oletko kunnossa?....... Näin kysymme kautta maan tämän SVUL 75. VleStl~ klertaessa kunnasta kuntaw? Haluamme kertoa Sinulle ja ystäviliesi liikunnasta ja urheilusta harrastuksena, kuntoa.~a terveyttä edistävänä elämäntapana sekä virkistävänä viihteenä. Haluamme kertoa myos seurojemme liikuntapalveluista..... Tämän viestin välityksellä haluamme kutsua SlOut ystavloesl mukaan SVUL 75 Suurkisoihin Helsinkiin kesäkuun 5.-8. päiviksi. Et kadu lähtöäsi. Kisoissa Sinulla on mahdollisuus osallistua kilpailuihin, näytöksiin, nuorisoleirille, erävaelluksiin ja paljoon muuhun, mitä SVUL:n erikoisliitot tarj~ava!. Suurkisoissa saat varmasti myös joukon uusia ystäviä, joilla on sama harra~.t~.s kulo ~~ nullakin - liikunta ja urheilu. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto on teh~yt tyo!.a maan 111- kuntakulttuurin hyväksi 75 vuotta. Tänä juhlavuonna haluamme. osoittaa k~toksemme koko Suomen urheiluväelle hyvästä yhteistyöstä, jolle toivotamme jatkuvuutta ja tuloksellisuutta Suomen urheilun hyväksi. Tule mukaan Suurkisoihin - tule mukaan urheiluseuratoimintaan! Suomen Valtakunnan Urheiluliitto 5

Vuosi 1974 oli naisten SVUL:n liittohallituksen päätöksellä nimettiin vuosi 1974 Suomen Valtakunnan Urheiluliitossa naisten ja tyttöjen liikuntatoiminnan teemavuodeksi. Vuodelle asetettiin seuraavat perustavoitteet: 1) SVUL:n tyttöjen ja naisten liikuntatoiminnan laadun, laajuuden ja monipuolisuuden tehostaminen kilpailu-, kunto- ja nuorisotoiminnan alueilla 2) Jäjestötoiminnan tehostaminen toiminnassa jo mukana olevien yksiköiden kohdalta 3) Uusien toimintayksiköiden perustaminen 4) Ulkoisen ja sisäisen tiedotustoiminnan tehostaminen 5) SVUL:n ja sen jäsenliittojen ohjaaja-, valmentaja- ja hajlinnollisen koulutuksen hyväksikäytön lisääminen naisten keskuudessa 6) Asenteiden muokkaaminen yhä myönteisemmäksi naisten ja tyttöjen liikuntatoimintaa kohtaan sekä järjestössä että sen ulkopuolella SVUL:n kokonaisjäsenmäärästä lähes 1/3 on naisia ja tyttöjä, jotka toimivat 32 lajin parissa. Vuoden tarkoituksena oli kiinnittää erityistä huomiota tämän liikuntaryhmän toiminnallisiin erikoistarpeisiin. Vuoden kuluessa pyrittiin eri keinoin kertomaan kuinka hauskaa, terveellistä ja mielihyvää tuottavaa liikunta on eri muodoissaan ja miten liikunnasta saisi vieläkin enemmän itselleen. Teemavuosi oli herätyshuuto naisille ja naisten puolesta. Se tahtoi kiskaista urheiluseurojen kahvia keittelevät naiset pannun sangasta laduilie, saleille, kentille ja luontoon. Teemavuoden kunnianhimoisena tavoitteena oli tehdä naisten liikunta samanarvoiseksi miesten liikunnan kanssa. Teemavuosi ei ollut yksittäinen tempaus tai tempausten sarja, vaan kansannousu, joka virallisesti päättyi vuoden lopussa, mutta joka toivottavasti jätti ikuisen jälkensä muokaten asenteita ja elämäntapoja naisten liikunnalle suosiollisemmiksi. KOKOUKSET N aistoimintaryhmä Pääjuhlatoimikunta - paikallistoimikunta - majoitusryhmä - muonitusryhmä - ohjelmaryhmä - opastusryhmä - marssiryhmä - kanttiiniryhmä - tiedotusryhmä Kongressitoimikunta Tiedotustoimikunta Taloustoimikunta Kuntotoimikunta 4 kokousta 5 8 12 9 8 6 5 8 5 8 3 4 2 L Isa "ksi kokoontuivat liittojen ja piirien teemavuositoimikunnat. lukuisia kertoja suunnitellen oman osuutensa Teemavuoden tapahtumissa. SVUL:n NAIS- JA lyitötoiminnan YLEISKARTOITUS Vuonna 1973 aloitettu SVUL:n nais- ja tyttötoiminnan yleiskartoitus saatiin Teemavuoden aikana valmiiksi. Tutkimus toi esiin myös uusia alueita, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota SVUL:n naisten ja tyttöjen toimintaa suunniteltaessa. Tutkimus osoitti myös sen, että mikäli riittävät taloudelliset ja toiminnalliset perusedellytykset suodaan, on liikuntaa harjoittavien naisten ja tyttöjen lukumäärä moninkertaistettavissa. TEEMA VUODEN SUUNNIITELU JA TOTEUTUS Teemavuoden suunnittelu ja toteutus oli SVUL:n suunnitteluvaliokunnan alaisen naistoimintaryhmän tehtävänä. Ryhmä jakoi tapahtumakohtaisen suunnittelu- ja toteutusvastuun nimetyille toimikunnille. SVUL:n naistoimintaryhmä: pj. Hilkka Hakola, Impi Jokinen, Pirkko Väänänen ja esittelijä Solveig Fredriksson. 6 7

l' II 1: 1: 1: VUODEN OHJELMA TAPAHTUMAT Kuntokaudet Vuoden kuluessa toteutettiin n.s. kuntokausia, jolloin esiteltiin eri liikuntamuotoja mahdollisimman tehokkaasti. Kuntokausien ohjelma suuniteltiin yhteistoiminnassa ao. erikoisliiton kanssa. Kuntokaudet olivat seuraavat: Päiijuhlatoimikunta: Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Impi Jokinen Hillevi Eskelinen Mirjam Viippola Solveig Fredriksson tammikuu - voimistelu, helmikuu - kuntoluistelu, maaliskuu - kuntohiihto, toukokuu - kuntopyöräily, elokuu - kuntosuunnistus, syys-elokuu - lenkkeily, marraskuu - kuntouinti P&ikallistoimikunta: Puheenjohtaja Hillevi Eskelinen I, Ohjelmamalleissa korostettiin myös liikunnan sopivuutta koko perheen yhteisenä harrastuksena. Tammikuussa toteutettu voimistelun kuntokausi avasi onnistuneesti Teemavuoden. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto järjesti jäsenseurojensa toteuttamana lukemattomia monipuolisia yleisötilaisuuksia. Ovet olivat todella avoinna ja se huomattiin. Naisvoimisteluseurojen edustajat vierailivat laitoksissa eri yhteisöjen kokouksissa jne. Terveyspäivät, jolloin yleisöllä oli tilaisuus kuulla ja tehdä kysymyksiä lääkäreille ja muille asiantuntijoille, keräsivät täysiä saleja eri puolilla maata. Kuntoluistelun ja hiihdon osalta eivät eteläiset alueet päässeet kovinkaan hyvin toteuttamaan kuntokausiaan huonon talven vuoksi, mutta pohjoiset piirit järjestivät erilaisia tempauksia sitä innokkaammin ja hyvällä menestyksellä. Energiakriisin osuminen juuri kevätkauteen auttoi omalta osaltaan pyöräilyn kuntokauden onnistumista. Vanhatkin pyörät kunnostettiin ja lähdettiin joukolla matkaan. Liikennevalistus lähtöpaikoilla tavoitti todella aktiivisen joukon. Suunnistus ja lenkkeily keräsivät myös lukuisat harjoittajajoukot. Leuto talvi on antanut ulkoilun harjoittamiseen erittäin hyvät olosuhteet. Uimahallit ovat keränneet runsaasti seurojemme väkeä jatkamaan monipuolisesti liikuntaharrastustaan. LAJIKOHTAISET VnKONVAIHTEET Lajikohtaisia viikonvaihteita toteuttivat useat liitot. Viikonvaihteissa järjestettiin lajin esittelyä yleisölle, koulutusta ja kilapilutoimintaa. Tilaisuudet keräsivät runsaasti kiinnostunutta yleisöä. Jäsenet vastuu alueittain : Anja Halonen, majoitus, Sirkka Appelberg, muoni~us! M~rj.1I!,D ~.~p.~ola, ohjelma, Aino Tiilikainen, suorituspaikat, Elsa Hahl, tiedotus, MaJ-Lls SIpila, palv~~~hla, Suoma ilves, opasteet ja opastus, Beata Vainikainen, kanttiinit,.. ~~u!a Salonen, paakassa.... Pääjuhlaan osallistui 20 SVUL:n jäsenliittoa, 18 puna Ja 312 seuraa. Osanottajia oh yhteensä 10.484. Pääjuhlaan osallistuivat seuraavat lajit:.. ammunta, golf, hiihto, judo, koripallo, käsipallo, lentopailo, melonta, ~l1iekkailu,. SN~L! voimistelu, pesäpallo, pöytätennis, ratsastus, soutu, sulkapailo, suunnistus, tennis, umti, SVL/voimistelu ja kuntourheilu........ Suurimman osanottajajoukon muodostivat Suomen.Nru~ten ~.likunt.a~as~atuslllto? kilpruluihin ja kenttävoimistelunäytöksiin osallistuneet nrus~~.ja t~t?t. H~lt~ oli yhteensa 7.320. Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat lentopalloilijat, JOita oli lah~s t~hat.. Kansainvälisyyttä toivat kisoihin kanadalaiset voimistelija~ytöt, puolalaiset Ja ruotsalaiset koripalloilijat sekä Saksan Liittotasavallan lentop~lio.maajo~~kue........ Pääjuhlan ohjelmassa oli eri lajien näytö~siä, kilpa~uja, ha~~oit~ksla J.~. yl~lso~lals~uksla. Pääjuhla huipentui sunnuntaina 9. 6. suontettuun kisamarssiin, J~.ka. paatt~1 Kls~pUlst~?n, siellä järjestettiin kisojen päiväjuhla. Päiväjuhlan ohjel~assa nah.tll~ naisten Ja tyttoje? loistokkaasti suorittamat voimistelun kenttänäytökset, Jotka vallolttl~.at kx~m~n~.~hanti sen yleisöjoukon. Harvoin ovat pääsyliput loppuneet kesken, mutta nam kavl p~va~uhl.as.: sao Tuhannet katselijat näkivät kuitenkin näytelmän ~Ikop~olelta kats?~olden lähirmteilta käsin. Tilaisuus onnistui järjestelyjen osalta täysin Ja ohjelma valloitti. PÄÄJUHLA LAHDESSA 7.-9. 6. 1974 Teemavuoden mittavin tilaisuus Pääjuhla järjestettiin liikuntaystävällisessä urheilukaupungissa Lahdessa 7.-9. 6. 1974. Pääjuhlan suojelijana toimi kaupunginjohtaja Teemu Hiltunen. Pääjuhlan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat seuraavat toimielimet: 8 Pääjuhlan katselijamäärät: Kilpailut 18.500 Näytökset 7.000 Päiväjuhla 9.500 Kisamarssia seurasi runsas kadunvierusyleisö. 9

P ÄIV ÄJUHLA KISAPUISTOSSA Kisafanfaari ja lipun nosto Suvivirsi Kisahartaus Kisajohdon tervehdys Lahden kaupungin tervehdys Osallistuvien ryhmien poistuminen kentältä Kenttävoimistelunäytös - 12-15 vuotiaat tytöt Opetusministeriön tervehdys Kenttävoimistelunäytös - Kuntonaiset SVUL:n tervehdys Lahden Varuskuntasoittokunta Kapellimestari Arvo Nukarinen Säv. Inkeri Simola-Isaksson 1. säkeistö Pääjuhlatoimikunnan puheenjohtaja Impi Jokinen Pääjuhlan suojelija, kaupunginjohtaja Teemu Hiltunen Suunnittelu ja ohjaus Eila Kalstela Musiikki Antero Peräsalo Säestys Toini Jalonen Osastopäällikkö Heikki Klemola Suunnittelu ja ohjaus Maija-Liisa Saarinen ja Maija Ketolainen Musiikki ja säestys Toini Jalonen Puheenjohtaja Erkki Kivelä Palloilunäytös Voimistelunäytös - nauhaohjelma - tyttöjen vapaavoimistelu - taitovoismistelu - koko kenttä jytää Naisten valiovoimistelunäytös SNL:n tervehdys Kenttävoimistelunäytös - alle ) 2-vuotiaat tytöt Maamme Ohjaus Pirkko Kuokkanen Ohjaus Lahja Salviander Säestys Ritva Tiitola Ohjaus Paavo Rinta Suunnittelu ja ohjaus Mirjam Viippola ja Tuula Luhtanen Musiikki ja säestys Inkeri Simola-Isaksson Puheenjohtaja Liisa Orko Suunnittelu ja ohjaus Anna-Liisa Kainulainen ja Inkeri Simola-Isaksson Musiikki ja säestys Inkeri Simola-Isaksson 10 II

Naisten ja tyttöjen kansainvälisen kongressin avasi ministeri Marjatta Väänänen. Kuvassa vasemmalla SNLL:n puheenjohuija Liisa Orko, kongressin presidentti Pirkko Väänänen, ministeri Marjatta Väänänen, kättelyvuorossa rehtori Tyyne Kleemola ja ministeri J. E. Niemi. Taustalla SVUL:n pääsihteeri Mauri Oksanen, SUL:n puheenjohuija Jukka Uunila, SVUL:n puheenjohuija Erkki Kivelä ja sosiaalipäällikkö Akseli Kaskela. 12 13

- - - ----------- - ---- NAISTEN JA TYTIÖJEN KANSAINVÄLINEN LIIKUNT AKASV ATUSKONG RESSI 15.-17. 11. 1974 Naisten ja tyttöjen kansainvälinen liikuntakasvatuskongressi (International Congress on Physical Education for Girls and Women) järjestettiin Espoon Dipolissa 15.-17. 11. 1974. Kongressin suojelijana toimi ministeri Marjatta Väänänen ja kongressin presidenttinä professori Liisa Orko. Kongressin suunnite1usta ja toteutuksesta vastasi Kongressitoimikunta, johon kuuluivat: Kongressin presidentti: Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeristö Liisa Orko Pirkko Väänänen Kirsti Eräkangas Leena Jääskeläinen Hilkka Nenonen, Pekka Peltokallio, Solveig Fredriksson, Anu Kinnunen Kongressin ohjelma oli kolmijakoinen. Yleisohje1man lisäksi osanottajat jakaantuivat kahteen ryhmään, joista toinen käsitteli rytmi- ja kuntoliikuntaan liittyviä aiheita ja toinen valmennukseen kuuluvia erityiskysymyksiä. Kongressin avauksen ja avajaisesitelmän piti kongressin suojelija ministeri Marjatta Väänänen. Kongressiin osallistuivat seuraavat maat: Saksan Liittotasavalta, USA, Kanada, Costa Rica, Tanska, Egyptin Arabitasavalta, Englanti, Italia, Norja, Hollanti, Puola, Ruotsi, Sveitsi, Tshekkoslovakia, Neuvostoliitto ja Suomi. Osanottajia oli yhteensä 488. Kongressin ohjelma oli kolmijakoinen. Yleisaiheisiin osallistuivat kaikki osanottajat. Sen lisäksi oli omat luentonsa niin kunto- ja rytmiliikunnan kuin valmennustietoudenkin osalta. Tilaisuuden ulkomaisina luennoitsijoina toimivat: Liselott Diem, Saksan Liittotasavalta, Dorothy V. Harris, USA, Evelyn Koop, Kanada, Ethel Kudu, Neuvostoliitto, Anna-Lisa Näsmark, Ruotsi, Zoja Petrova, Neuvostoliitto, Claes Thoren, Ruotsi. Suomalaiset luennoitsijat: Ministeri Marjatta Väänänen, Risto Erkkola, Leena Jääskeläinen, Anna-Liisa Kainulainen, Olavi Kainulainen, Kirsti Kemppi, Antti Lanamäki, Seija Mäkinen, Liisa Orko, Pertti Puhakka, Inkeri Simola-Isaksson, Matti Suonperä, Hannu Sinerma, Ilkka Tulikoura, Eero Uotila, Tapio Videman, Pirkko Vilppunen. Paneelikeskustelujen puheenjohtajina toimivat Erik Anttinen, Pirkko Tommila ja Eero Uotila. Kongressi muodostui osanottajamäärältään suurimmaksi, mitä SVUL on koskaan järjestänyt. Tilaisuus onnistui myös ohjelmaltaan ja järjestelyiitään erinomaisesti. Kansainvälisesti tunnustettu eestiläis-ruotsalainen liikuntapedagogi Ernst Idla totesi mm. seuraavaa: Kongressin tarkoituksena oli osoittaa, että naisten ja tyttöjen liikuntakasvatus on erittäin monitahoinen ja omaa runsaasti alueita, joiden tutkimiseen ja kehittämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. 14 Mainesanan "Suomi, urheilumaa" tuntee koko maailma, mutta se ilmaisu pitäisi vielä täydentää sanalla "Helsinki, kongressikaupunki". Me 400 16 maasta, jotka osallistuimme Suomen Valtakunnan Urheiluliiton järjestämään kongressiin _15.-17. marraskuuta Espoossa, Dipolissa voimme vain ihailla pienintäkin harkittua yksityiskohtaa ja täydellistä järjestelyä, joka täsmäsi kaikessa olipa sitten kysymys kuljetuksesta, kongressitiloista, simultaanitulkinnasta tai muista edellytyksistä onnistuneeseen spesialistien kokoukseen. Professori Liisa Orkon kokoava nimi kongressin puheenjohtajana kutsui meidät maailmankongressiin, jossa nykyajan naisten ja tyttöjen liikuntakasvatus piti katsastaa ja rikastuttaa sekä teoreettisesti että praktisesti. Molemmissa ryhmissä R ja T vaadittiin osanottajilta lujaa keskittymistä - kuitenkin ilman stressiä - kaiken esitetyn omaksumiseen. Erityisesti teoreettinen puoli kongressissa oli minun mielestäni korkeaa tasoa. TEEMAVUODEN MITALI Teemavuoden kunniaksi Iyötettiin taiteilija Kalervo Kosken suunnittelema mitali, jota on käytetty sekä muisto- että palkintomitalina. Hopeaan lyödyt numeroidut muistomitalit luovutettiin: N:o 1 Rouva Sylvi Kekkoselle N :o 2 Ministeri Marjatta Väänäselle N:o 3 Professori Liisa Orkolle N:o 4 Puheenjohtaja Erkki Kivelälle Teemavuoden tuloksena on keskusjärjestössämme vihdoinkin käsitetty, että naisten liikuntatoiminta on yhteismitallinen miesten liikunnan kanssa. Naisten liikunta hyväksytään ja sille annetaan täysi arvo tärkeänä ja näkyvänä koko järjestön toimintamuotona. Ministeri Marjatta Väänänen kutsuttiin naisten ja tyttöjen kansainvälisen UIkuntakongressln suojelijaksi ja samaua hänelle ojennettiin Teemavuoden mitali. MInisterin audienssiua SNLL:n puhee~ohtlija LIIsa Orko, SVUL:n naistoimlntaryhmän puhee~ohtlija Hilkka Hakola, SNLL:n tolmlnn~ohtlija Anna Kinnunen ja kongressitoimikunnan sihteeri Solveig Fredriksson. 15

Urheilu- ja liikuntamäärärahat v. 1972-1975 Valtion tulo- ja menoarviossa liikuntaan ja urheiluun osoitetut määrärahat v. 1972-1975 sekä niiden prosenttiosuus veikkausvoittovaroista. 1972 tilinpäätös 1973 tilinpäätös 1974 menoarvio 1975 esitys 48141270 mk 50 % 58 460027 mk 50 % 60 750000 mk 45 % 69 500 000 mk 45 % Vuodelle 1975 varattu määräraha jakautuu käyttösuunnitelman mukaan seuraavasti: Käyttösuunnitelma: Urheilu- ja liikuntakasvatusjärjestöjen toimintaan....... Määrärahasta annetaan 3 000 000 mk kuntoiikunnan erityisjärjestöjen toimeenpanemaa ja johtamaa kansanterveyttä edistävää liikuntatoimintaa varten Urheilu- ja liikuntakasvatuslaitosten sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamiseen....................... Määrärahasta annetaan urheiluopistojen valtionavusta annetun lain piirun kuuluvien urheiluopistojen omien huoneistojen ja harjoituspaikkojen hankkimista, laajentamista ja perusparannuksia varten 4 000 000 mk Halpakorkoisten, pitkäaikaisten lainojen myöntämiseen urheilu- ja liikuntakasvatusllutosten sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen peruskorjausta ja rakentamista varten................................. Urheiluopistojen toimintaan................ Olympia valmennukseen................................. Urheilijoiden ammattienedistämissäätiö.................. Urh~ilun ja lii.hnnan opettajien, valmentajien, ohjaajien ja tutkijain ulkomaisiin opmtomatkolhm................... Liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja tutkimustyöhön sekä toimintaan...... Urheilu- ja llikuntakasvatustoiminnassa tarvittavien välineiden hankintaan.... Nuorisourheilun kansainväliseen toimintaan............... Valtion urheiluneuvoston, valtion liikuntatieteellisen toimikunnan ja läänien urheilulautakuntien menoihin sekä muihin urheilua ja liikuntakasvatusta edistäviin tarkoimk 22 000 000 18 500 000 17 000 000 5 300 000 I 500 000 400 000 100 000 2 000 000 500 000 200 000 tuksiin opetusministeriön käytettäväksi................ 2 000 000 "-Y-ht-ee-ns-ä-69-5-00-000- Valtioneuvosto on antanut Opetusministeriölle maaliskuussa 1966 ohjeet urheilujärjestöjen valtionavustusten määräytymisestä. Sen mukaan avustettavan järjestön määräraha lasketaan edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaan siten, et~ä s.en osoittamista menoista oteta.a.n.huom!~n j?ko 80 % tai 50 % toimmnan laadun perusteella. Taman laskuperusteen mukaan maaraytyy JarJeston nk. matemaattinen avustussumma. Ohjeessa sanotaan edelleen, että mikäli hakijalle esitetään suurempaa tai pienempää määrärahaa kuin edellä mainitulla tavalla laskettu peru savustus edellyttäisi, tulee esitys erikseen perustella. Seuraavassa yhteenveto siitä, mitä urheilun keskusjärjestöt ovat saaneet määrärahoja prosentteina matemaattisesta arviosta v. 1973 ja 1974. SVUL TUL TUK CIF SPL 1973 1974 90,7 89, 15 156,8 131,25 135,8 132,05 133,9 133,38 132,2 124,43 Yhteenveto osoittaa SVUL:n jääneen ainoana alle matemaattisen arvion. Muut ovat sen reilusti ylittäneet. Kuitenkaan ylityksiind'a alitukseen ei ole esitetty mitään perusteluja. V. 1973 SVUL:n ~aa ma toiminta-avustus oli noin 65.000 mk pienempi kuin sen valtioneuvoston ohjeen ~ukaan tulisi olla. V. 1974 tuo vajaus oli jo lähes miljoonan markan luokkaa. SVUL ei ole tyytyvamen.~y.k}' lseen varainjakojärjestelmään, joka ei ota huomio0!1 järjestöj~.n todellis.ta u~helh~tol!:"mnan maa~aa, laajuutta ja laatua. Odotamme, että nyt valmisteilla oleva lijkuntalakl korjaa tassa suhteessa tilannetta oikeudenmukaisemmaksi. Vuoden 1974 aikana Opetusministeriö teki päätöksen ns. valmentajamäärärahasta, joka on suuruudeltaan 1.200.000 mk vuodessa ja jota vuodelle 1974 maksettiin syysku~n alusta lähtien. yhteensä 400.000 mk. Valmentajamääräraha käytetään valmentajien. palkkauk~een Ja v~lme~n~stolmmnasta aiheutuvien sosiaali-, matka- ja päivärahakulujen maksamiseen urheilumuodoissa, JOIlla katsotaan olevan edellytyksiä kansainväliseen menestykseen. Valmentajamääräraha jaetaan urheilu,! keskusjärjestöjen ja Olympiakomitean kautta. Keskusjärjestöjen osuus jakautuu samojen prosenttien mukaan kuin varsinaiset järjestömäärärahatkin. Pentti Kurunmäki Urheilun Keskusjärjestöjen toiminta-avustukset v. 1972-1975 SVUL TUL TUK CIF SPL Yht. Tiliselvitys 1972 9.426.541 3.840.764 1.064.502 782.497 1.273.606 16.387.910. Tiliselvitys 1973 13.264.211 4.676.844 1.398.837 977.877 1.649.110 21.966.879 1973 Talousarvio Anomus % 1974 1974 50,68 19.935.869 13.900.000 26,82 6.352.400 4.715.900 8,56 2.479.800 2.200.000 6,22 1.120.000 970.000 7,76 1.772.000 1.732.000 100 31.660.069 23.517.900 SVUL TUL TUK CIF SPL Yht. Matem. arvio 9.052.853 3.253.232 1.027.616 742.833 905.885 14.982.419 Avustus mk 6.838.000 3.617.900 1.149.700 839.540 1.046.950 13.422.090 Päätös 1974 mk % 8.070.800 51,02 4.270.000 27,00 1.357.000 8,58 990.800 6,26 1.127.200 7,13 15.815.800 100 16 17

SVUL perustettu kahdesti ja ristitty kolmesti Kun nimilyhennys SVUL vuonna 1900 syntyi, niin se oli silloin lyhennys nimestä Suomalainen voimistelu- ja urheiluliitto. Vuonna 1906 liitto perustettiin uudelleen, koska sen edeltäjä ei saanut toimilupaa ja nimeksi tuli Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto, mikä sitten vuonna 1962 muutettiin Suomen Valtakunnan Urheiluliitoksi. SVUL:n perustaminen vuonna 1900 liittyi siihen yleiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, jonka kansallinen herääminen viime vuosisadalla sai liikkeelle ja mikä ilmeni jokseenkin kaikilla elämän aloilla. Urheiluseurojen perustaminen alkoi 1870- luvulla ja niitä perustettiin yhä enemmän jokaisella seuraavalla vuosikymmenellä, niin että SVUL:n perustajiin sekä 1900 että 1906 kuuluneen"suomen urheilun isä" Ivar Wilskmanin laatiman luettelon mukaan niitä oli vuonna 1900 toiminnassa 108 ja niissä jäseniä yhteensä 3296. Tähän luetteloon Wilskman oli kuitenkin ottanut vain voimistelu- ja voimailuseurat, joten ulkopuolelle jäivät hiihto-, luistelu, pyöräily-, ampuma- ja purjehdusseurat, joita todennäköisesti oli vielä enemmän ja joista eräät olivat jäsenmääräitään varsin suuria. Niinpä Helsingfors Skridskoklubb-seurassa oli jo vuonna 1885 peräti 1800 jäsentä. Urheilu toiminta kehittyi Suomessa jo vuosisadan vaihteen aikana varsin kansanvaltaisesti kuten muissakin pohjoismaissa ja erosi tässä suhteessa manner-euroopan maiden urheilun kehityksestä. Siellä urheilun harrastajat olivat melkein yksinomaan yläluokista ja akateemisista piireistä. Suomessa perustettiin tuohon aikaan urheiluseuroja varsin runsaasti mm. vapaapalokuntien, työväenyhdistysten ja nuorisoseurojen yhteyteen. Viime vuosisadan loppupuolella alkoi syntyä myös keskusjärjestöjä useilla yhdistystoiminnan sekä taloudellisilla aloilla ja urheilunkin ensimmäiset yhdyssiteet koko maan osalta syntyivät 1890-luvulla. Vuonna 1896 perustettiin Suomen Naisten Voimisteluliitto, joka myöhemmin jakautui Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitoksi sekä vastaavaksi ruotsinkieliseksi liitoksi. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin Suomen Syklistiliitto (nykyinen Pyöräilyliitto) ja vuonna 1899 Suomen Lyseoiden Urheilijat. Suomen ensimmäisen työväen urheiluseuran, Helsingin Ponnistuksen perustaja ja johtaja Viktor Damm oli samoihin aikoihin esittänyt työväen urheiluseurojen liiton perustamista, mutta siirtyi sitten puuhaamaan suomalaista voimistelu- ja urheiluliittoa. Valmistelut alkoivat vuonna 1899 eli samana vuonna,jolloin helmikuun manifesti merkitsi valtiollisen sortokauden alkua. Perustaminen tapahtui yleisen voimistelujuhlan yhteydessä, joka poikkesi aikaisemmista sikäli, että se oli suomenkielinen ja alullepanijana oli juuri Ponnistus, koska suomälaiset seurat eivät voineet osallistua ruotsinkielellä johdettuihin voimistelujuhliin. Helsingin voimistelujuwa oli 17. 6. 1900 ja niissä kilpailtiin Ponnistuksen lahjoittamista standaareista, joita oli kulta-, hopea- ja pronssistandarit ja joissa oli nimilyhennys SVUL sekä vuosi 1900. Juhlaan osallistui 17 voimistelu- ja urheiluseuraa ja samat seurat perustivat samana päivänä Suomalaisen voimistelu- ja urheiluliiton. Kokouksen puheenjohtajana toimi Ivar Wilskman, joka sitten valittiin keskustoimikunnan puheenjohtajaksi. Tämän liiton purustamisesta senaatti antoi kielteisen päätöksen vuonna 1902, mutta liitto jatkoi siitä huolimatta toimintaansa osaksi "maan alla", osaksi julkisesti. Viimeksimainitusta olivat toiminnan näkyvinä merkkeinä voimistelujuhlat, jotka järjestettiin Viipurissa 1903 ja Turussa 1905 ja joiden yhteydessä pidettiin salaiset liittokokoukset. Viipurissa kokous pidettiin urkkijoiden välttämiseksi laivamatkalla. Kun suurlakon jälkeen sortokauden paine heikkeni, niin liittoa ryhdyttiin perustamaan uudelleen, jotta se saataisiin viralliseksi. Tämä tapahtui vuonna 1906 ja vähän toisella tavalla. Puuhan kärjessä olivat suureksi osaksi samat miehet kuin vuonna 1900. Kun edellisellä kerralla liiton perustivat seurat, niin nyt sen perustivat piirikunnat, joita perustavassa kokouksessa oli läsnä 7.. Nimeksi tuli nyt Suomen Voimistelu - ja Urheiluliitto. Tuo vivahde-ero merkitsi sitä, että kun vuonna 1900 perustettu liitto koski vain suomenkielisiä seuroja, niin nyt perustetun liiton piirikuntien jäseninä oli myös ruotsinkielisiä seuroja. Uuden liiton puheenjohtajaksi tuli Ivar Wilskman ja se peri myös edeltäjänsä omaisuuden ja itse asiassa kysymyksessä oli pelkkä nimenmuutos. 18 Vuonna 1900 perustetun liiton ohjelmassa ~~ ain~ana ~rhei~umuotona voimistel~ joho~ silloin moniottelujen muodossa sisältyivät myos yleisurheilulajit. V~on~a.1906 YleISU~~~~ lu alkoi irtautua voimistelusta ja kolmantena urheilu~uotona 01.1 palm: ~uonna.._ aloittivat toimintansa jaostot joita oli neljä: voimistelujaosto, urheilu (yleis) jaosto, p81m a atletiikkajaosto, sekä neliäntenä hiihto, l~iste~u ja p~ö~.äil~ samassa. ~aostossa. Ku~ ~uonna 1931 siirryttiin erikoisliittolinjalle, mm Slllom oli lnttoja 7.. Se~ Jii!keeln ~apa~~u. ~ huomattava kasvu vuoden 1947 Suomen Suurkisojen j~lkeen,. j~llom lntt.~jen u umaar~ nousi 16:een. Suurrynnistys tapahtui 1960-luvulla, k~.? ~.nton ~Iml ~.~utettnn Suo~en Val takunnan Urheiluliitoksi, jolloin jäsenliittojen lukumaara nousi 37 :aan. Kasvu on Jatkunut 1970 - luvulla ja jäsenliittoja on nyt 4 J..... V onna 1912 perustettiin Svenska Finlands Idrottsfcirbund (SFI), joka myohemmm laaje~i Centralidrottsfcirbundiksi (CIF), mutta sen kilpailutoiminta.on tap~ht.~nu~ S~~\~ jäsenliittojen toiminnan yhteydessä. Vuoden 1918 tapahtumat joht.l.vat Tyova:~ rr. el U.I ton perustamiseen vuonna 1919 ja urheilullinen toiminta sen seka SVUL:n jasen nttoj~n kesken oli täysin poikki aina vuoteen 1939!. minkä jälkeen se on useampa~ ke~taa." te - dyillä sopimuksilla jatkunut, mutta on parlln ot~eeseen ollut katk~nneena jonk~.n.~ikaa~ : TUL:sta erotetut ja eronneet sosiaalidemokra~ttlset seurat perustivat 19.59 ~yo~a.:n ~ heiluseurojen Keskusliiton (TUK), jonka seuroista useimmat ovat SVUL.n enkolslnttojen ja SVUL:n jäseniä. Suklaati Paul Sirmeikkö Suomen suosikkisuklaa. Paksu tumma suklaa Paksu maito suklaa 19

Kalottiurheilu Nykysuomen Sanakirjan mukaan kalotti on päänmyötäinen, lipaton patalakki, jollaista varsinkin vanhat herrat ja katoliset munkit käyttävät. Maantieteellisesti sitä ori ruvettu käyttämään pohjoisten maiden pohjoisimmista osista. Skandinavisesti tulkittuna Suomen kalottialueen muodostaa Lapin lääni, Ruotsin Norrbottenin lääni ja Norjan pohjoisimmat fylket, lähinnä Tromsan ja Finnmarkenin alueet. Kalotti nimitys on tullut yleiseen käyttöön vasta sotiemme jälkeen. Kuitenkin näiden alueiden keskeisellä yhteistyöllä on vanhoja historiallisia yhteyksiä ja sukuperinteitä. Yhteiset rajat ovat olleet eräänä keskeisenä aiheena. Myös urheilu on kuulunut hyvin tiiviisti tähän yhteistyöhön. Kun nyt puhutaan kalottiurheilusta, sillä tarkoitetaan juuri tuota pohjois-pohjoismaista yhteistyötä. Nimi vain on muuttunut. Suomen osalta ovat myös Oulun ja Kainuun piirit tulleet mukaan. Metsänhoitaja Åke Svensk nimitettiin v. 1943 Suomen konsuliksi Haaparannalle ja hän nuorena, innokkaana urheilumiehenä toimi myös urheilukontaktien ensimmäisenä solmijana. Suomessa oli näkyvällä paikalla Ounasvaaran Hiihtoseuran silloinen puheenjohtaja metsäpäällikkö, sittemmin metsäneuvos, Jarl Sundqvist, jolla entisenä torniolaisena oli paljon tuttavuuksia rajan toisella puolella. Ensi neuvotteluissa puhuttiin hiihdosta. Ounasvaaralla ja Bodenilla oli vanhoja suhteita ja kun Rovaniemen tuhossa menivät myös Ounasvaaran ja Pöyliövaaran mäet, niin Ounasvaaran talvikisojen ketjun jatkamisessa puhuttiin kisojen pitämisestä Bodenin kisojen yhteydessä. Ruotsissa oltiin valmiita auttamaan naapuria tässäkin muodossa. Nämä OBS-kisat (Ounasvaara - Boden Spelen) pidettiin Bodenissa maaliskuun 10 - II p:nä 1945. Näitä kisoja oli lehtimiehenä seuraamassa toimittaja Eino Hulkko Kemistä. Istuessaan kisojen jälkeen Luulajassa pidetyssä iiiallistilaisuudessa samassa pöydässä metsäneuvos Jarl Sundqvist'in, rehtori Elof Brännström'in ja neljäntenä seurueeseen kuuluneen Bodenin varuskunnan komendantin, jonka nimi ei ole tiedossani, kanssa, esitti ajatuksen lisätä rajan yli tapahtuvan urheilutoirninnan käsittämään myös yleisurheilua ja mahdollisesti muitakin urheilumuotoja. Rehtori Brännström innostui ajatukseen ja vei sitä eteenpäin omalla puolellaan. Kesällä v. 1946 kävi SVUL:n Länsi-Pohjan piirin yleisurheilijoita kilpailumatkalla Bodenissa ja vuodesta 1947 yhteistyö laajennettiin Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin väliseksi. 18. - 19. 03. 1950 pidettiin Luulajassa Ruotsin valtakunnanliiton ollessa mukana painetun pöytäkirjan mukaan "Urheilullista yhteistyötä Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosien kesken" koskeva neuvottelukokous, jossa Norjan Valtakunnanliiton pääsihteeri selosti Helsingissä pidettyä FelJeskomitean kokousta, jossa tämä asia oli ollut esillä myönteisessä hengessä. Toisena Norjan edustajana oli liiton johtokunnan jäsen Sigurd Torgersen Harstadista. Pohjois-Suomea edustivat maaottelutoimikunnan puheenjohtajan ominaisuudessa Eino Hulkko Kemistä ja Walter Boström Rovaniemeltä. Ruotsia Norrbottenin Urheiluliiton puheenjohtaja Elof Brännström ja piirin johtokunnan työvaliokunnan jäsen Curt Ålund. Toisena kokouspäivänä olivat kokousta seuraamassa Ruotsin Valtakunnanliiton johtokunnan jäsen Hugo Nilsson, sekä johtokunnan työvaliokunnan jäsenet Edvard Isaksson ja Edvin Ljungberg. Tässä kokouksessa sovittiin Norjan mukaan tulosta kalottiurheilutoimintaan, sekä sen laajentamisesta monille eri aloille ja määrättiin, että kalottialueeseen kuuluvat Norjasta kaksi pohjoisinta fylkeä, Suomesta Lapin lääni sekä Oulun lääni eräitä kuntia lukuunottamatta ja Ruotsista Norbottenin lääni. Näin alkoi varsinainen kalottiurheilutoiminta. Organisaatio meillä on järjestetty siten, että varsinaisesta kilpailutoirninnasta huolehtivat eri urheilumuotojen teknilliset toimikunnat joihin jäsenet on valittu SVUL:n Lapin-, Länsi-Pohjan-, Pohjois-Pohjanmaan- ja Kainuun piireistä, sekä TUL:n Lapin Oulun- ja Kainuun piireistä. Tämä järjestely on ollut voimassa vuodesta 1972, jolloin TUL tuli virallisesti mukaan kalottiurheilutoimintaan. Hallinnollisena elimenä on Urheilun kalottikeskus, jossa kaikki emo piirit ovat edustettuina. 20 Urheilun kalottikeskuksen puheenjohtlija Bore Bergman. kastellessamme kalottiurheilutoimintaa vuosien saatossa ~oim~e tod~ta, että se~ - Tart hel'lumuodot ovat olleet tässä työssä mukana: yleisurheilu, huhto, IUlst~lu, tenms, raava pyöräily, ur uinti, koripallo, paini, nyrkkeily,. volmlste.. I u, suunms. t us, pal 'nonnosto Ja kansan- hiihto. Uusia urheilumuotoja on tulossa.................. h... h.._ Kalottiurheilutoimintaa on jatkuvasti pyritty tu~lst.am~an JarJestahmalla ~ te;sla " ar~~~ l'... valmentajien vaihtoa ym. - mutta hyvatkm ajatukset ta tovat aa ua ra ~usu~~~;s~en '" Kun Ruotsi saa vuosittain avustust~ kal?tt~~oi~i~t.~~nsa ~arte.~.. ~?. OOOv~~~. N. n 70 000 Nkr niin meille on tarjottu "Iammmta katta, JOs ama Sl ~ ~a~. J~. O?~oden ~ussa oli' kolmen vuoden "rästit" maksamatta. Toivomme, etta tana vuon- ~~"::rinko vihdoinkin paistaa "risuläjään."........ k' hteis- Tällä vähäisestä alusta lähteneellä ja sittemmm merkltta~~~1 pohj?lsmal~e S~\.. _ työmuodoksi paisuneella kalottiurheilutoirninnalla on ollut entta~n. suun merkitys 0 JOIS S. koko Suomen urheilulle. Tämän työn ansiosta.pohjols-suomesta on noussu t uomen Ja. ä1.... tt I h n h 'li' 'ta J'otka on kelpuutettu kansamv ISlm maao e UI 1. ur ei JOI, Bore Bergman 21

14 mitalia saaliina vuoden 1974 MM-kisoista Urheilun harrastus on levinnyt nykyisin jo jokaiseen maapallon kolkkaan. Tästä on ollut seurauksena se, että kilpailu eri lajien mestaruuksista on entisestään kiristynyt. Suomen urheilun kultaisina aikoina maailmansotien välillä oli esimerkiksi kesäolympialaisissa osanottajia vajaasta 50 maasta kun Miinchenissa 1972 osanottajamaita oli jo 129. Ei tarvitse kovin erikoista päättelytaitoa todetakseen, että mestaruuksien saaminen suurkilpailuissa on yhä vaikeampaa. Suomessa kilpaurheilulla on kuitenkin niin vahvat perinteet, että kilpailun kiristymisestä huolimatta Suomi jatkuvasti säilyttää paikkansa menestyvien urheilumaiden joukossa _ ainakin muutamissa' lajeissa. Valmennusmenetelmät ovat ajan myötä kehittyneet, mutta onneksi Suomi on pysynyt kehityksen mukana, joissakin lajeissa jopa edelläkävijänä. Vuonna 1974 ei järjestetty olympiakisoja, mutta monissa lajeissa kamppailtiin maailmanmestaruuksista tai ainakin oman maanosamme Euroopan mestaruuksista. MM-kisoissa Suomen urheilijat saavuttivat neljä mestaruutta, neljä toista ja kuusi kolmatta sijaa. Nuorten sarjan MM-kisoissa tuli lisäksi erivärisiä mitaleja. Kun näihin saavutuksiin lisätään lukuisat EM-kisojen menestykset - mieleenpainuvimpina yleisurheilun neljä mestaruutta - voidaan todeta, että kyllä Suomi vielä on urheilun suurvaltoja. Ainakin yhdessä urheilumuodossa suomalaiset olivat 1974 maailman parhaita. Tämä menestyslaji oli ampumahiihto, jossa jopa markkinoita hallinnut suuri itäinen naapurimaamme sai kotitantereillaan järjestetyissä MM-kisoissa tunnustaa pienen Suomen paremmakseen. Juhani Suutarisen kaksi henkilökohtaista maailmanmestaruutta ja viestin hopea vietiin urheilun historiaan merkkinä suomalaisten ampumahiihtäjien laadusta. Tavallisen hiihdon MM-kisat 1974 olivat suomalaisille pettymys. Ei yhtään mestaruutta - se jäi kisoistå päällimmäisenä mieleen. Takavuosien mestaruussumaan turtuneet kriitikotkin arvostelivat meikäläisten menestystä. Hiihto on kuitenkin malliesimerkki urheilun harrastajamaiden lisääntymisestä ja samalla kansainvälisen kilpailun kiristymisestä. Kansakuntien välisessä pistekilpailussa Suomi oli parhaana pohjoismaana neljäs edellään "vanhoista" hiihtomaista vain Neuvostoliitto sekä uuden aallon tuotteet DDR ja Tsekkoslovakia. Kyllä Suomi yhä on hiihdon MM-pörssissä korkeassa kurssissa. Tulihan sentään kaksi mitalia: Juha Miedolle hopeaa ja Helena Takalolle pronssia. Hiihdon ohella yleisurheilu on suomalaisten penkkiurheilijoiden lempilapsia. Tässä lajissa ei toistaiseksi järjestetä MM-kisoja, mutta vuoden 1974 EM-kisojen perusteella Suomi voidaan luokitella kansakuntien ranking-listalla Euroopan kuudenneksi ja koko maailman seitsemänneksi. Mestaruuteen yltivät Hannu Siitonen, Pentti Kahma, Riitta Salin ja Nina Holmen ja lisäksi saatiin kisoista useita muunvärisiä mitaleja. Yleisurheilussa Suomi on lopullisesti päässyt pois 1960-luvun aallonpohjasta. Jääkiekossa pelataan MM-tittelistä joka vuosi. Suomen vakiosijoitus on ollut neljäs ja samalle sijalle päädyttiin 1974 Helsingin kisoissakin. Pronssi oli lähempänä kuin koskaan ennen. Jossitteluun jätti aihetta efedriini-jupakka, jonka seurauksena Suomi menetti kallisarvoiset kaksi pistettä. Suomalaisten uusin menestys ala on moottoriurheilu. Aivan muutamassa vuodessa meikäläiset moottoripyöräilijät ovat nousseet maailman huipulle. Vuoden 1974 satoa oli Heikki Mikkolan MM motocrossissa ja Teuvo Länsivuoren MM-pronssi TI-ajossa. Urheiluautoilussa Suomella on vähän pitempiä perinteitä huippumaana ja menestys jatkuu: ralliajajien epävirallisissa MM-pisteissä 1974 Markku Alen oli toinen ja Timo Mäkinen kolmas. Suurkisojen menestys ei lopu vielä tähän. Ammunnan MM-kisoissa Suomi voitti pienoiskiväärin 60 laukauksen makuuammunnan joukkuekilpailun ja oli isopistoolin joukkuekilpailussa kolmas. Henkilökohtaisissa lajeissa Jaakko Minkkinen ampui pienoiskiväärin polviasennosta toisen sijan ja Markus Remes oli skeetissa kolmas. Suunnistuksen MM-kisoissa Outi Borgenström oli naisten sarjassa toinen ja miehet saivat viestissä hopeaa. Hiihtosuunnistuksessa ei 1974 järjestetty vielä virallisia MM-kisoja, mutta kansainvälisiä kisoja suomalaiset hallitsivat melkein suvereenisti. 22 ~uoden 1974 ampumahiihdon kaksinkertainen maailmanmestari Juhani Suutarinen. Vielä voidaan mainita muutama urheilumuoto, jossa kan~ai~~~isissä s~u,rkiso!ssa on saatu menestystä. Painonnoston MM-kisoissa Jaakk~, ~rula~arvl tp.mp,rusl sarj.ass.aan pronssia, moottoriveneilijät ajoiv,at m~ailmanenn~tyksla Ja s~lvp~~~~il~~:jjo\~~~~~~;~~: k 'kaisessa 5-ottelussa SUOInl luokitellaan myos maa ma,.. ~td: saivat EM - kisamital~ja)a p~!,~.ij~ill~kin j,atkui toistaiseksi katkeamaton mitalisarja EM kisoissa vaikka MM-kISOIssa jaatunkm mitalitta.,.......... Lista me~estyksekkäistä urheilumuod~ist.a. on t.od~.ll~ pitk.ä. ~I myos~aan ~e e;:~l~:~ tä epäillä etteikö samanlaistz. listaa VOItaISI laatta lahlvuosmakm. Kylla Suo k.... ~y urheilun suurvaltoja, ainakin jos kriteerinä pidetään menestyksen suhdetta asu asmaarään ja harjoitusoloihin,,.,, 'k t' Urheilun luonteeseen kuuluu kuitenkin se, että aina joissakm.lajelssa ~I mene jat uv,a~. 1 hyvin. Pientä aaltoliikettä sinne ja tänne on havaittavi~sa ai.na,km sellalsl~~:.. l~~end~a:~~~~ sa suomalaislajeissa kuin nyrkkeilyssä, pikaluistelussa ja volmlstelussa. I 0 an nils I silt~f~~e~~ ~~~:u~:~:~nar~l~~h!~~~~~~t~~, joissa Suomella. oli.si l?ista~~~. ~ahd~llisuudet 1 't" MM-ll'stan kärkeen Valitettavasti kummassakaan ei toistaiseksi jarjesteta MM-klse ' VI a N".. SV'UL'n alaisuudessa. toiinlvat. lajit " ovat pesapa.. II 0 ja. s alamapal10. soja. ama. Antti O. Arponen 23

Hiihtoliiton toteuttava organisaatio 1.1.75 alkaen Syksyllä 1974 Suomen Hiihtoliiton liittovaltuusto hyväksyi liitolle uuden organisaation, jonka avulla pyritään saavuttamaan liiton toiminnalle asetetut tavoitteet, joista tärkeimmät ovat: Kilpailumenestys kansainvälisissä pääkilpailuissa (olympia- ja MM-kisat) reservien turvaaminen, seurojen toiminnan kehittäminen ja liiton taloudellisen aseman saattaminen tasapainoiseksi. Liiton korkeimpana päättävänä elimenä toimii liittovaltuusto, jonka alaisena toimii alla kaavion muodossa kuvattu toteuttava organisaatio. LIIITOJOHTOKUNTA johtaa liittovaltuustoile vastuullisena Iliton käytännön toimintaa. Puheenjohtajana Hannu Koskivuori, varapuheenjohtajina Rolf Hohenthal ja Pauli Vainio. TYÖVALIOKUNTA on Ilittojohtokunnan suora apuelin jokapäiväisissä toirninnoissa. Puheenjohtajana Hannu Koskivuori. SÄÄNTÖVALIOKUNTA laatii liiton sääntäehdotukset ja valvoo sääntöjen noudattamista. Puheenjohtaja Paavo M. Petäjä...-------------" Puheenjohtaja Hannu Koskivuori I TOIMISTO Päällikkö: Liisa Tahvanainen. Toimiston valvonta, kokousten järjestelyt, kokoussihteeri, kirjeenvaihto, arkiston hoito, posti (tuleva ja lähtevä), huomionosoitukset, puhelinpalvelu (ellei erikseen toisia kysytä) ym. Tiedotussihteeri : Elina Heinola: Hiihtäjä-lehti (toimitus-levikki), tiedotustoiminta, kilpailukalenterin järjestelyt, tilastot ja matkajärjestelyt ym. Kassa: Aili Heyno: Kassa, laskutus, tilivalvonta, vakuutusasiat, kilpailuluvat ym. KENIT ÄORGANI SAATlO Johtaja: Pauli Swanljung. Hopeasompa: Kari lindfors. Koulutusohjaajat: Heikki Keitto Hannu Mäkelä 18 vastuullista piiri valmentajaa. Hyppyrimäki-, alppirinneja valaistus asiantuntijat. Arvostelutuomarivaliokunta. Tehtävä: Hoitaa huipputason reservej ä kaikissa ikäluokissa ja lajeissa kilp.- ja valm. organi.saatiolle. Tehostaa seurojen Ja piirien työtä (seminaarit). Vastata C- ja B-valmentajaseminaari~n järjestelyistä_ Vastaa kilpailijaluokittelusta. Kilpahiihtokoulut. KILPAILU- JA VALMENNUS ORGANISAATIO Johtaja: Heikki Kantola. Lajipäälliköt: - Hiihto: Immo Kuutsa - Mäki: Matti PuUi - Yhdistetty: Esa Klinga - Alppi : Tor-Björm Stenfors. Lajivalmentajat AR = Asiantuntijaryhmä VJR = Valmennuksen johtoryhmä. Tehtävä: Vastaa kansainvälisen tason kilpailutoiminnasta ja siihen tähtäävästä liittojohtoisesta valmennuksesta neljässä tasossa: I Olympia ja MM-taso II Nuorten ryhmä = uudet kyvyt 111 EM-kilpailunuoret IV Hopeasomparyhmä = Hopeasommasta valikoidut nuoret MARKKINOINTI RAHOITUS ORGANISAATIO JA Johtaja: Lasse Pirskanen. Talousvaliokunta: pj. Eino Karttunen. Ryhmä I Hiihtopoolit Tukija- ja yhteistyösopimukset, Iiikekurssitoirninta, jakelu R hmä II J:.tkatoiminta, näyttelyt, juhlat, arpajaiset Ryhmä m Tavaramyynti, julkaisut, muu liiketoiminta Ryhmä IV..... Hiihtourheilun Ystavat Ja Alppihiihdon Ystävät (yhteistoiminta), perhejäsenet ja lasten hiihtokurssit J PIIRIT JA SEURAT I J

Jerisml\ia - tunturiml\ia Jerismaja on viisivuotisen toimintansa aikana osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi kohteeksi ei vain jäsenjärjestöjen omaa kurssi-, koulutus-, lomanvietto- ja kuntoilutarpeita ajatellen vaan monet muutkin järjestöt, liikelaitokset sekä yksityiset lapinkävijät ovat löytäneet Jerismajan mainioine palveluineen. Tavanomaisuuksien asemasta tarjotaan luonnollisuutta ja aitoutta - vieras otetaan vastaan ystävänä. Vuodesta 1970 lähtien on kävijöiden määrä kolminkertaistunut. Vuonna 1974 kirjattiin 6377 majoitusvuorokautta. Jerismajalle, kuten muillekin Lapin matkailukeskuksilie, on tyypillistä, että sesonkikausien väliin jää hiljaisen toiminnan kuukausia eli luppoaikoja. Aktiivisella markkinoinnilla ja jäsenjärjestöjen tarpeiden koordinoinnilla ollaan kuitenkin pääsemässä tasapainoisempaan ja kannattavampaan käyttöpolitiikkaan. Marras-joulukuusta on muodostunut erityinen jerismajasesonki, koska mainioiden hiihtomahdollisuuksien vuoksi tuo aika, mikä yleensä on vuoden hiljaisinta, vetää joukoittain huippukuntoaan hiovia hiihtäjiä talviolosuhteisiin. Jerismajasäätiön varsinaisina jäseninä ovat Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto, SVUL:n Nuoret, Suomen Kuntourheiluliitto, Suomen Hiihtoliitto, Suomen Suunnistusliitto, SVUL:n Lapin piiri, SVUL:n Länsi-Pohjan piiri ja Muonion Tunturi-Veikot. Lisäksi on Suomen Nuorison Liiton edustaja ollut hallituksessa jäsenenä. Säätiön neuvottelu kuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana pankinjohtaja Simo Kärävä, varapuheenjohtajana johtaja Jaakko Estola sekä jäseninä vuorineuvos Aarne J. Aarnio, vuorineuvos Petri Bryk, toimitusjohtaja P-G. Francke, toimitusjohtaja Tellervo Hakkarainen, vuorineuvos Pentti Haile, varatuomari Mauri Juote, kauppaneuvos Erkki Kivelä, vuorineuvos Mauri Melamies, toimitusjohtaja Heikki Mäki, professori Liisa Orko, ylitarkastaja Jaakko Paavela, toimitusjohtaja Gustav Serlachius ja valtiot. tohtori Yrjö Uitto. Neuvottelukunnan sihteerinä on toiminut toimitusjohtaja Jaakko Holopainen. Säätiön hallitukseen ovat kuuluneet puheenjohtajana kauppatieteen maist. Pertti Tuomala Suomen Kuntourheiluliitosta (varamies lehtori Martti Leskinen), varapuheenjohtajana tullijohtaja Bore Bergman SVUL:n Länsi-Pohjan piiristä (osastopäällikkö Esko Melamies) ja jäseninä toiminnanjohtaja Allan Kari Suomen Suunnistusliitosta (koulutuspäällikkö Pekka Pirilä), rouva Impi Jokinen Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitosta (rouva Aino Manninen), toimistopäällikkö Pauli Swanljung Suomen Hiihtoliitosta (koulutusp. Heikki Kantola), piirijohtaja Olavi Poikela SVUL:n Lapin piiristä (ylikonstaapeli Hugo Siltala), pankinjohtaja Jorma Raulo SVUL:n Nuorista (isännöitsijä Esko Salasuo) ja rajaviskaali Pekka Brännare Muonion Tunturi-Veikoista (opettaja Tuomo Reginan). Lisäjäseninä hallitukseen kuuluvat lehtori Helka Ristolainen, pääsihteeri Juhani Yli-Rantala, koulunjohtaja Irja Kleemola ja isännöitsijä Erkki Helenius. Säätiön sihteerinä on toiminut toimistosihteeri Erkki Salminen. Jerismajan isännistön muodostavat isännöitsijä Erkki Helenius, joka toimii isännistön puheenjohtajana sekä pääsihteeri Kalevi Vaara, isännöitsijä Vilho Nurmi, toimitusjohtaja Jaakko Holopainen, isännöitsijä Esko Salasuo, talousjohtaja Mikko Leppänen ja sihteerinä toimistosihteeri Erkki Salminen. Jerismajan isäntänä on toiminut Veikko Liikavainio ja emäntänä rouva Martta Liikavainio. Heidän lisäkseen henkilökuntaan kuuluvat kaksi vakinaista apulaista, 2-4 tilapäistä työntekijää sekä kirjanpitäjä. Tiedustelut ja varaukset voi hoitaa suoraan joko osoitteella Jerismaja, 99380 JERIS JÄR VI tai puhelimitse Muonio 996-8505 taikka matkatoimistojen välityksellä. 26 27

o 080080080080080080 0800800e T&K Veikaten voitat 8 i Juttu on niin, että vetten päältä et vielä R-kioskia löydä, mutta kuivalta maalta niitä sitten löydätkin reilusti yli 600. rn KIOSKIT 28 29

SVUL:n toimintakertomus vuodelta 1974 SVUL:n jäsenet Suomen Valtakunnan Urheiluliiton varsinaiset jäsenet vuonna 1974 olivat seuraavat 41 erikoisliittoa ja 18 piiriä : JÄSENLIITOT: Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen GolJliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalioliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Moottoriveneliitto Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Nykyaikaisen 5-otte1un liitto Suomen Painiliitto Suomen Painonnostoliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilijäliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Salamapalloliitto Suomen Soutuliitto Suomen Squash liitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluautoilijoiden liitto Suomen Urheiluliitto Suomen Urheilusukeltajainliitto Suomen Vesihiihtoliitto Suomen Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Uutena jäsenliittona SVUL:oon liittyi vuoden aikana Suomen Urheilu autoilijoiden liitto. JÄSENPIIRIT: Etelä-Karjalan piiri Etelä-Pohjanmaan piiri Helsingin piiri Hämeen piiri Kainuun piiri Keski-Pohjanmaan piiri Keski-Suomen piiri Kymenlaakson piiri Lahden piiri 800 000 ylitettiin Lapin piiri Länsi-Pohjan piiri Pohjois-Karjalan piiri Pohjois-Pohjanmaan piiri Pohjois-Savon piiri Satakunnan piiri Suur-Savon piiri Uudenmaan piiri Varsinais-Suomen piiri....... Jasenmaarassa SVUL:oon kuuluvien seurojen lukumäärä ja niiden jäsenmäärä on laskettu seurojen vuosi-ilmoitusten perusteella. Piireihin ilmoittautui 15.2. 1975 mennessä 2292 seuraa. Lisäksi erikoisliitot ilmoittivat 446 seuraa, jotka eivät olleet ilmoittautuneet piireihin. Seurojen yhteismääräksi saatiin siten 2738, missä on lisäystä edelleen vuoteen 123. 30 Piireihin ilmoittautuneiden seurojen yhteinen jäsenmäärä oli ~.02 513. Lii~toj:~ ~s~si ilmoittamien seurojen jäsenmäärä oli 210 500, joten SVUL:n Jasenten yhtelsmaaräksl ~aa tiin 813 013. Jäsenmäärässä päästiin ensimmäisen kerran yli 800 <>0l:n "haamurajan. Vuonna 1973 jäseniä oli 789 260, joten lisäystä tuli vuoden 1974 aikana 23 753. Tällaista tahtia SVUL on 75 vuotisen toimintansa aikana laajentunut: Vuosi Erikoisliittoja Seuroja Jäseniä Jäsenliitot liittyneet 1932: 19()()-05 Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Paini-, Pyöräily-, Poikaurhei- 1906 70 3.065 luliitto 1935: Painonnosto-, Nyrkkeilyliitto 1911 287 16.099 1937: 1916 554 38.149 Jääkiekkoliitto 1938: Uimaliitto 1921 308 22.411 1945: Suunnistusliitto 1926 465 40.799 1947: Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto 1931 599 53.575 1948: Naisten Liikuntakasvatusliitto 1936 9 801 89.295 1957: Käsipalloliitto 1961: 1941 11 1.021 115.084 Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Lentopalloliitto 1946 12 1. 781 202.407 1962: 1951 16 1.527 358.457 Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampujain-, Golf-, Kanootti-, Nykyaikaisen 5-ottelun liitto 1963: 1956 16 1.403 350.997 Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Moottoriliitto 1961 20 1.586 436.927 1964: Purjehtijaliitto 1965: 1966 36 2.294 609.450 Moottorivene-, Vesihiihtoliitto 1970 37 2.563 744.336 1966: Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto 1967: 1972 38 2.557 772.554 Kävelyurheiluliitto 1971: 1973 40 2.615 789.260 Maahockeyliitto 1973: 1974 41 2.738 813.013 Squashliitto, Urheilusukeltajain liitto 1974: Urheiluautoilijoiden liitto 31

SVUL:n liittovaltuusto 1975-1977 Amatöörinyrkkeilijäinliitto Ampujainliitto Ampumahiihtoliitto Golfliitto Hiihtoliitto Judoliitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Koripalloliitto Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto Kävelyurheiluliitto Lentopalloliitto Luisteluliitto Maahockeyliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto Naisten Liikuntakasvatusliitto Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Painiliitto Painonnostoliitto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Pyöräilyliitto Pöytä tennisliitto Ratsastajainliitto Salamapalloliitto Soutuliitto Squashliitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Taitoluisteluliitto Tennisliitto Uimaliitto Urheiluautoilijoiden liitto Urheiluliitto Urheilusukeltajainliitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Varsinainen jäsen Aimo Lindgren Maunu Virtanen Pekka Kuvaja Aimo Laaksonen Hannu Koskivuori Matti Taisi Osmo Viljakainen Timo Harju Pentti Pehö Aimo Mäkinen Erkki J. Woivalin Raimo Eskelinen Jorma Järvi Santeri Hyttinen Une Melkko Ove Holvikari Kalevi Heinämaa Rune Nylander Raimo Peltonen Erkki Alho Cyril W. Reincke Olavi Mannonen Arne Berner Reijo K. Kuusinen Liisa Orko Impi Jokinen Lauri Viikko Mauri Vierumäki Mauri Rauvanto Eero Kokko Eino Kaakkolahti Sven Olof Hultin Simo Klimscheffskij Sakari Sorjonen Viktor Jansson Jukka Wuolio Kaj Karlsson Mauno Rintanen Tuomo Tennilä Matti Salmenkylä Heikki Wollsten Aatos Erkko Bengt Broms Kai Hagelberg Algot Kettunen Orvo Anttila Nils Hagman Veikko Marttinen Henrik Renwall P. J. Barck Esa Seeste Liisa Lundström Ukko Könni Jaakko Holopainen Var'liäsen Taisto Leijamaa Otto E. Ylirisku Erkki J. Toivonen P. E. Nurminen Kalle Anttila Erkki Linko Tauno Väisänen Raikko Helenius Arvo A. E. Kopponen Harry Bogomoloff Heikki Kukkola Martti Huhtamäki Raimo Viskari Heikki Pärnänen Maire Suominen Lars Erik Ahlgren Väinö Kangaspunta Pentti Niemelä Eero Ehrnrooth Martti Santala Valto Mattila Vesa Ilomäki Helmer Viiala Veikko Virtakoski Liisa Mattila Oukari Mirjam Viippola Arto Norovirta Kauko Penttilä Antero Luonila Martti Beloff Arvo Pirttilä Ilkka Tuominen Raimo Vauhkonen Toivo Pöyry Mauri Moren Marjatta Arkela Seppo Alkunen Peter Tallberg Anders Segercrantz Aaro Huovila Kalevi Kapanen Urho Rouvali Ralf Westerback Lasse Laippala Olli Järvelin Oiva Halmetoja Pentti Karvonen Veikko Ilvesmäki Ilpo Raatikainen Hannu Olamo. Tuomo Jalantie Riitta Asanti Aimo Kuikka Otso Vilhunen Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Lisiijäsenel: Helka Ristolainen Pirkko Väänänen Hilkka Hakola Carl-Olaf Homen Kaarlo Hartiala Väinö Heikkinen Pekka Silvola Paavo Pekkanen Leena Jääskeläinen Eino Uusitalo Sylvi Saimo Heikki Hasu Kalervo Löfberg Jorma Tervo Juha Talvitie Reino Ikävalko Kosti Rasinperä Matti Lähdesmäki Impi Pynttäri Jorma Jokinen Kauko Nikkanen Arvi Jantunen Eero Mattinen Jukka Lampiniva Mauri Katavisto Risto Kalajo Esa Riihimäki Reino Mikkelä Olavi Yrjölä Pentti Larjanne Lasse Ahtiainen Olavi Poikela Eero Vainio Juhani Soila Pentti Alho Lauri Reinikainen Henry Granfors Matti Malin Bruno Arjanko Esko Sarvikas Pellervo Hyytiäinen Aulis Potinkara Jaakko Äärilä Aino Manninen Maija-Liisa Saarinen Terttu-Liisa Juusti Nils Erik Nyman Matti Suon perä Paavo Komi Raimo Vanninen Aulis Aaltonen Aimo Juvonen Erkki Tervo Aila Flöjt Lauri Kantee Jorma Koivisto Helge Nygren Pekka Oja Eero M uinonen Raimo Louko Matti Jaskari Mirja Luoma Raija Vuorio Kalevi Äijälä Einar Nissilä Tapio Poikolainen Kalevi Talikka Erkki Hautamäki Teemu Pesola Veikko Kristiansson Anja Mikkelä Reijo Pajuoja Pentti Salovaara Seppo Savolainen Lauri Puotinniemi Väinö Juntura Eino Kiisk i Eero Kelhä Sakari Partanen Toivo T. Pohjala Urpo Virtanen Leo Turunen Lauri Kosonen Pentti Räty Urho Kittilä Voitto Laine 32 2 33

SVUL:n liittokokous Liittovaltuuston kokoukset SVUL:n varsinainen liittokokous pidettiin Riihikedon peruskoulussa Porissa 10. 11. 1974. Kokouksen avasi SVUL:n puheenjohtaja Erkki Kivelä. Liittokokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti SVUL:n Satakunnan piirin puheenjohtaja Tauno Salonen. Kokouksen sihteereiksi valittiin pääsihteeri Mauri Oksanen ja järjestöasiain toimistopäällikkö Jouko Purontakanen. Todettiin, että kokouksessa olivat valtakirjalla edustettuna 39 SVUL:n erikoisliittoa ja 18 piiriä. Puheenjohtaja Erkki Kivelä esitteli liittohallituksen selostuksen liiton toiminnasta ja taloudesta vuosina 1972-1974. Hän totesi puheessaan mm. seuraavaa: " Kuluneen kolmivuotiskauden aikana SVUL:n asema liikunta- ja yhteiskuntapoliittisena, kaikkia kansalaispiirejä kattavana, valtakunnauisena suurjärjestönä on' tiedostettu entistä selvemmin. Tutkimuksiin perustuen on voitu todeta, että SVUL:n jäsenkunta koostuu erilaisen yhteiskunnallisen ja poliittisen näkemyksen omaavista ihmisistä. Peräti kolme neljäsosaa kaikista aikuisista urheilun keskusjärjestöihin kuuluvista suomalaisista kuuluu SVUL:n seuroihin. SVUL:n toimintapolitiikassa kilpaurheilulla on keskeinen osuus. Menestyksemme kansainvälisissä kilpailuissa on ollut monen urheilumuodon osalta loistavaa. Voidaan jopa puhua suomalaisen urheilun uudesta noususta maailman huipulle. Viime aikojen menestykset kilpaurheilussa - mm. Mlinchenin olympialaisissa - eivät ole lainkaan merkityksettömiä maamme tunnetuksi tekemisen kannalta. Suomalaisten menestys on ensisijaisesti seuraus voimakkaasta ja pitkäjänteisestä valmennustyöstä, jota erikoisliitot ovat harjoittaneet. Viime aikoina yhä useammat ihmiset ovat omaksuneet liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan - kuntoliikunnan. Liikunnan harrastus näyttää laajenevan. Tämäkin tuo lisää vastuuta urheilujärjestöille. Liikunnan ja urheilun yleinen arvostus on viime aikoina lisääntynyt. SVUL on aloittanut voimakkaan yhteistoiminnan ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Nyt tarkasteltavana olevana aikana on keskusjärjestöön ja piirijärjestöihin perustettu yhteiskuntapoliittisia valiokuntia, joiden tehtävänä on vaikuttaa liikuntaa koskevissa asioissa julkisen vallan harjoittamaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä päätösten toimeenpanoon. Kaikista positiivisista seikoista huolimatta toiminta urheilun eri tasoilla ei pääse kehittymään toivotulla tavalla. Veikkausvoittovarojen jakosuhde on muuttunut urheilulle entistä epäedullisemmaksi. Kehitysnäkymät bingotoiminnan alalla ovat myös sellaisia, että ne eivät liiemmin innoita seuratoimitsijoita. Nämä ja monet muut vähemmän hyvät näkymät siirtävät ajatukset ja toiveet valmisteilla olevaan liikuntalakiin. Liikuntalakikomitea on aloittanut työnsä varatuomari Paavo Pekkasen johdolla. Liikuntalain aikaansaamista on pidettävä tämän hetken suurimpana liikuntapoliittisena tavoitteena. Silti saatakoonpa liikuntalaki aikaan milloin ja missä muodossa tahansa, ei se tee tarpeettomaksi järjestöjen omarahoitustoimintaa. Pikemminkin päinvastoin. Varainhankinta tulee jatkossakin perustumaan pääasiassa seurojen omatoimisuuteen. SVUL:n järjestöllinen kehitys on viime vuosina ollut jatkuvaa. Asemamme suurimpana liikuntajärjestönä on tarkasteluajanjaksona vahvistunut. Jäsenliittojen määrä on kasvanut jo 41 jäsenliittoon. Myös seurojen määrä on kasvanut. Sitä mukaa kuin SVUL kasvaa eri aloilla, nousee esille kysymys myös siitä, mikä on SVUL:n rooli. Keskusliiton tehtäväkentän näen kolmijakoisena: 1) Keskusliiton on vastattava riittävien teknisten palvelujen tuottamisesta liitoille sekä itselleen, 2) Keskusliiton on vastattava yhteisistä toiminnallisista palveluista ja 3) vastuu yleisestä liikuntapolitiikasta eli suhteiden hoitaminen julkiseen valtaan ja suureen yleisöön päin. SVUL:n lähin suuri toimintatavoite liittyy vuoteen 1975, jolloin järjestömme täyttää 75 vuotta. Vuoden toimintatapahtumiin sisältyy lukuisia suuria urheilutapahtumia järjestömme eri tasoilla. Suurimmat yhteistapahtumat ovat Talvikisat ja Kesäkisat." SVUL:n puheenjohtajaksi vuosiksi 1975-1977 valittiin yksimielisesti ainoa ehdokas kauppaneuvos Erkki Kivelä. Seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin liittovaltuuston edustajat jäsenliitoista ja jäsenpiireistä. (Valituiksi tulleet on lueteltu toisaalla tässä kirjassa). 34 KEVÄTKOKOUS............ kevätkokous pidettiin Helsingissä 19. 6. SVUL:n lii.ttovaltuusto.n "saantomaarame~heen'ohtaja Hannu Koskivuori. Ko~.~u~se~ 1974. Puheenjohtajana oh luttovaltu~ston p. J.. t"kirjanpitäjäksi toimistopaalhkko sihteeriksi valittiin pääsihteen Maunl'~.~sa.?~ Jvaa~~~ai~ta ja 21 varajäsentä sekä 31 liit Jouko Purontak~ne.n...K0~ou~sessa 0 1. as;e~kustoimiston edustajaa. tohallituksen, enkolshlttojen Ja SV,!\n l f n vuosikertomuksen sekä tilintarkastamyönnettiin vastuuvapaus. Liittovaltuusto hy~äksyi I!ittohalhtu sen 'Ir a :~:elvollisille jien kertomuksen. Lutt~halhtukselle J~ m~1 he.~ Osmo Niemelä ja projektipäällikkö.tee.: SVUL-75 järjeste.ly.~oll1~lkunnan pu llee':lj~1 taj oden valmisteluissa tehtyjä toimenpltelta mu Krannila esittehvat luttovaltuusto e JU avu sekä valmistelujen ny.kyv~ihetta. 1974 ensimmäisen lisätalousarvion sekä liittojen ja ~ii - Liittovaltuusto hyvaksyi vuoden "k'.. liittohauituksen esityksen valmentajarien toimintamäärärahat. Kokous hyva SYI myos määrärahan jaoksi. SYYSKOKOUS......... k k us pidettiin Helsingissä 13. 12. 197~ :. ~o - Liittovaltuuston säantomaaramen syys h o. Erkki Kivelä vetosi kaikkiin jäsenjarjes-. n SVUL'n puheenjo taja ". "d al kouksen avaussanols~aa.. '.. L 75-' hlavuoden tapahtumun Ja nu en v - töihin, jotta nämä kaikki osalhstul~.lva~. syu.. d~ul'n naisjäseniä hyvin toteutetust.a misteluihin täydellä teholla. Klvela kut~ m:o~ ' t ttiin t~emavuoden järjestelyihin erikoinaisten ja tyttöjen teemavuodesta. Sa~ J ~. u I ~'rkko Väänänen, Liisa Orko ja Hillevi sesti osallistun.eet Hilkka Hakol.a,.Imf~k~a I~~~tol Vammalan Naisvoimistelijois.ta.. Eskelinen seka seurojen ed~staj~na I k H l. n julisti Uuden Suomen SOIhtu -kll- SVUL:n Nuorten puheenjoh~aja Jaak.ok' ~ op~i;i~non jo toistamiseen Etelä-Karjalan '1 n tulokset vuodelta 1974 Ja luovutti ler op pal u. Ik " alk 11.. piirin puheenjohtajall~ ~emo " av.... ~ e~eri Mauri Oksanen ja pöytäkirjan pitäjäksi t~l- Kokouksen slhteenksl vahttun paaslht".. 1" nä oli 65 liittovaltuuston varsmalsmistopäällikkö Jouko Pur~nta~an~nk' Tkode.t.~u.n, ~~a j:sjäsenjärjestöjen virkailijoita ja kota ja 23 varajäsentä, se~a hsaksl.e.~ usjarjes kouksen avauksessa kuklt~tut hekn~t1o\tt" yksimielisesti Hannu Koskivuori ja varapu- Liittovaltuuston puheenjohtaja Sl va I u~. l'.... k' ksimielisesti Erkki WOIva m.. S heenjohtajaksl myos m y d 11 1975 esitteli talousvaliokunnan puheenjohtaja ~ppo SVUL:n talousarvion v~o e e tin nousuodotuksiin valtion tolmmta- Hieta. Hän totesi talousarvion peru~tuva~al ~:~::~itetty liittojen ja piirien toim~ntamää määrärahojen suht~.en. Samansuurumen L 7~ - ro'ekti sekä-epätietoisuus ns. kurklstusne~ rärahoihin. BudJettun tuo pametta SVU k P ~. '11a mahdolliset palkankorotukset VOI-. B d' tf.. ällä varau Sla, JOI. vottelujen tuloksista. u Je I ei SIS..... a"rahan kasvuksi esitetty vam 7 proal. b d 'etissa on tolmmtarnaar., 1" taisiin kattaa. Kun v tlon u J.... k ' l' 600 000 markan aukko, Johon vie a on senttia, on budjetin tulopuolella tam~n v.~.?.si y I. oka m ÖS puuttuu valtion budjetista. lisättävä 456.000 markk.aa valment~j~~aara~a~j:;i~ tekni!tä sisältöä esitteli SVUL:n ta Budjetti on siis todella tl~kka, totesi leta. u lousjohtaja Mikko Leppanen. ". t 'ksl' pa"a"tettiin liittohallituksen esitykses- "'11 'tt an punveron perus ei..... Seurojen purel e suon am "h'ntään 35 markkaa Ja enmtaan tä vahvistaa entinen suositus, jonka mukaan vero on va I 150 markkaa. "..,...... ah'. ako vuodelle 1975 hyväksyttiin.. Liittojen Ja pllnen tolmmtamaar~r?jen/" ovuorossa olleen Pekka Kareen ulalle Liittohallituksen varapuheenjohtajaksi va lttun er kolmivuotiskaudeksi 1975-1977 Paavo Pekkanen. 35

Liitto~~!lituks~n jäseniksi vuodeksi 1975 valittiin ään '" sa henkllokohtamen varamies)' Pentt" P'hl k k' ( estyksen Jälkeen seuraavat (suluis (Heikki WoUsten), Kosti Rasin ' erä (~ 1. a os 1. Rolf Hohent~al), (Osmo Niemelä Seppo Hieta (Rune Nylander) :ai Ha ~un Kata~lsto), Esko Sarvlkas (Esa Riihimäki) Hakola), Irja Kleemola (Impi Jokin r ~erg (~aj Karlsson),. Juhani Salmenkylä (Hilkk~ (Mauri Vierumäki). en, ero okko (Sakan Sorjonen) ja Arne Berner SVUL:n tilintarkastajiksi valittiin vu d II 1975 '". Oll~ V.. Salmi (KHT) ja ekonomi I1mar~ ~r;.. y~s~.mlehsestj k~uppatieteiden maisteri malsten Gunnar Kääriäinen (HTM)' k se~a?eldan v.araj~ljehlkseen kauppatieteiden.. Ja auppatjetelden malsten Martti Seppänen (KHT). LIIttohallituksen esityksestä h väks.. S... jäseneksi. y yttun uomen Amatoormyrkkeilijäin Liitto SVUL:n Liittohallituksen 1974 valiokunnat Ja työryhmät Liittohallituksen apuna ovat vuonna 1974 toimineet seuraavat valiokunnat ja työryhmät: TALOUSVALIOKUNTA: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Simo Kärävä, Aarno Pajunen, Kari Rahiala, Martti Santala, Jorma Jokinen, Ove Holvikari, Jukka Piironen ja Mikko Leppänen (esittelijä). HalJiasiain ryhmä: Aarno Pajunen (puheenjohtaja), Väinö Soininen. Leo Liusvaara, Kai Hagelbergja Erkki Helenius (esittelijä). Rahoitusasiain ryhmä: Martti Santala (puheenjohtaja), Heikki Savolainen, Yrjö Somersalmi ja Mikko Leppänen (esittelijä). ToimIstoasiaIn ryhmä. Kari Rahiala (puheenjohtaja), Mauri Moren, Heimo Huotari, Harry Sundell, Keijo Tapiovaara ja Juha Koskenseppä (esittelijä). TIEDOTUS VALIOKUNTA: Eero Kokko (puheenjohtaja), Keijo Kulha, Martti Huhtamäki, Antero Viherkenttä, Jukka Salomaa, Pertti Mustonen, Kalevi Römpötti, Raimo Vilen ja Pentti Kurunmäki (esittelijä) Antti Laaksonen (sihteeri). Suomen Urheilulehden toimitusneuvosto: Jukka Salomaa (puheenjohtaja), Antero Raevuori, Pertti Mustonen, Esko Ojala, Ilkka Seppä, Jorma Varis ja Risto Forss (esittelijä), Antti Laaksonen (sihteeri). Sisäisen tiedottamisen ryhmä: Pertti Mustonen (puheenjohtaja), Harry Sundell, Leila Suomaa, Pekka Syrjänen ja Raimo Havukorpi. Pentti Kurunmäki (esittelijä), Antti Laaksonen (sihteeri). Liittohallitus 1974 Liittohallitukseen ovat vu 1974 k I onna uu uneet seunavat henkilöt : Puheenjohtaja: Erkki Kivelä Varapuheenjohtajat: Tauno Salonen Jukka Uunila Pekka Kare Varsinaiset jäsenet: Seppo Hieta Jorma Jokinen Jorma Järvi Irja Kleemola Eero Kokko Osmo Niemelä Pentti Pihlakoski Kosti R asin perä Helka Ristolainen Juhani Salmen kylä Henkilökohtaiset varajäsene!: Rune Nylander Esko Sarvikas Martti Leskinen Impi Jokinen Kai Hagelberg Lasse Heideman Rolf Hohenthal Mauri Katavisto Hilkka Hakola Martti Huhtamäki Liitto~.al!ituk~~lIa oli vuoden 1974 aikana kaikkiaan........ 258 pykälaa. Luttohallituksen jäsenet osallistuivat k k I ~ ~okousta, JOissa poytaklrjaan merkittiin Salonen 8, Jukka Uunila 9 Pekka Kare 7 S o.ou slln seuraavasti: Erkki Kivelä II Tauno Kl e~ mola 12, Eero Kokko 10, Osmo Niem~lä ~'i~~~e~a.11, Jorma Jokin~n 9, Jorma Järvi 6, Irja tolamen 8 Ja Juhani Salmenkylä II kertaa V'... tl Plhlakoskl 7, Kosh Rasmperä 6, Helka Ris Hakola 2, Kai Hagelberg 2, Martti HUhta~äk~~aJ~s~ne~ osa.lkhstulvat kokouksii.n seuraavasti: Hilkka vlst~. I kertaa. ' s 0 arvi as 3, Martti Leskmen I ja Mauri Kata-. LIIttohallituksen kokouksiin osallistuivat lisäk. r' Ja varapuheenjohtaja Jaakko Estola 2 kertaa K sl/tt~~altuuston puhee.~jo~taj a Hannu Koskivuori 8 SYUL:nkeskustoimiston osastopäälliköt. Asioid o ou. SIS~?. o~at olleet la~.~.a.edellä mainittujen lisäksi poytaklrjaa on pitänyt järjestöasain toimistopä '~~keks~ttjehjakna on ollut paaslhteeri Mauri Oksanen ja aio ou 0 Purontakanen. 36 SUUNNITIELUVALIOKUNTA: Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Friedrich Blanz, Esko Sarvikas, Matti Suonperä, Antti Kalliokoski, Seppo Liitsola, Hilkka Hakola ja Heikki Niininen (esittelijä). Järjestöasiain ryhmä: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Erkki Pystynen, Harry Sundell, Pertti Haapaharju, Risto Sylvelin ja Jouko Purontakanen (sihteeri). Nalstolmlntaryhmä: Hilkka Hakola (puheenjohtaja), Impi Jokinen ja Pirkko Väänänen. Hallinnollisen koulutuksen ryhmä: Matti Suonperä (puheenjohtaja), Pauli Swanljung, Pekka Syrjänen ja Teemu Krannila (sihteeri). Valmentl\lakoulutuksen ryhmä: Seppo Liitsola (puheenjohtaja), Heikki Kantola, Eero Uotila, Risto Elovainio ja Jarkko Raninen (sihteeri). Nuorisotoiminnan ryhmä: Antti Kalliokoski (puheenjohtaja), Riitta Asanti, Aulis Potinkara, Juha Rantakari, Jyri Hautamäki ja Vesa Keskitalo (sihteeri). AnsIomerkkIasiain ryhmä: Arvi Jantunen (puheenjohtaja), Erkki Helenius, Erkki Komulainen, Erkki Salminen ja Brita Halava (sihteeri). Metodinen ryhmä: Heikki Parkatti (puheenjohtaja), Matti Suonperä, Reijo Pirttimäki, Aaro Huovila, Seppo Haapalainen, Päivi Oksman ja Jouko Purontakanen (sihteeri). TIETEELLINEN VALIOKUNTA: Kaarlo Hartiala (puheenjohtaja), Pekka Peltokallio (varapuheenjohtaja), Antti Ahlström, Kari Asp, Risto Elovainio, Eero Uotila, Risto Kala, Esko Karvinen, Paavo Komi, Seppo Liitsola, Pekka Oja ja Ilkka Vuori. KäyttäytymlstleteelJinen jaosto: Väinö Heikkinen (puheenjohtaja), Erkki Asp, Friedrich Blanz, Simo Mäkelä, Kalevi Römpötti, Matti Suon perä, Kalevi Tuominen ja Heikki Kantola. YHTEISKUNTAPOLlITIINEN VALIOKUNTA: Paavo Pekkanen (puheenjohtaja), Juha Talvitie, Erkki Asp, Jukka Wuolio, Erkki Pystynen, Helka Ristolainen, Pentti Kurunmäki (esittelijä) ja Martti Virtanen (sihteeri). SÄÄNTÖVALIOKUNTA: Bengt Broms (puheenjohtaja), Juhani Salmenkylä, Allan Kari, Esko PaItanen, Pauli Swanljung ja Jouko Purontakanen (esittelijä). TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖN HALLITUS: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Arne Berner, Juhani Salmenkylä, Jorma Järvi, Seppo Konttinen, Erkki J. Woivalin, Une Melkko, Nils Hagman, Erkki Linturi, Esko Numminen, Tapani Talvinko ja Jorma Jokinen. 37