SE =10 miqardia. SäästöP.ankki Suomen Suurin. talletusten Suomen Ennätyksen: Säästöpankki teki. Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1976

Transkriptio

1 vuosikertomus 1975

2 'U r URHEILUKIR..J STO Säästöpankki teki talletusten Suomen Ennätyksen: SE =10 miqardia Suomen Valtakunnan Urheiluliitto VUOSIKIRJA 1976 Muita yli!yksiä: OP 8 miljardia KOP 6 miljardia SYP 6 miljardia PSP 6 miljardia HOP 1 miljardi SäästöP.ankki Suomen Suurin TOIMITUS JA TAITTO Pentti Kurunmäki Antti O. Arponen ISBN SATAKUNNAN KIRJA TEOLLISUUS OSAKEYHTIÖ OlTset. PORI

3 Kiitokset onnistuneesta juhlavuodesta Vuotta 1975 vietimme järjestömme juhlavuotena. SVUL 75 Talvikisat Lahdessa, SVUL 75 Suurkisat Helsingissä, kautta koko maan kulkenut SVUL 75 Juhlaviesti, Pohjoismainen kestävyysvalmennusseminaari Espoossa, Kansainvälinen liikuntatieteellinen kongressi Hyvinkäällä ja valtakunnallinen pääjuhla Finlandia-talossa olivat vuoden päätapahtumia, joiden yhteydessä tavoitimme satojatuhansia ihmisiä, kun otamme huomioon kaikki liitto-, piiri- ja seuratapahtumat. Yksinomaan talvi- ja suurkisoihin osallistui noin tyttöä ja poikaa. SVUL onnistui hyvin juhlavuodelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa Liikunnan sanomaa vietiin voimalla eteenpäin. Suurkisasymboli, urheilukärpänen, pisti varmasti moneen nuoreen ja varttuneempaankin lähtemättömän innostuksen harjoittaa liikuntaa omaksi virkistyksekseen ja kuntonsa kohennukseksi. SVUL:n puolesta haluan lausua parhaat kiitokset kaikille juhlavuoden tapahtumissa mukana olleille henkilöi lle: osanottajille, toimitsijoille, nuorten vanhemmille, toimintaamme tukeneille liike- ja talouselämän edustajille sekä julkisen hallinnon ja sanan edustajille. Olen vakuuttunut siitä, että työnne Suomen urheilun ja nuorison hyväksi ei ole mennyt hukkaan. SVUL:n 75-vuotinen työ jatkuu liikunnan, urheilun ja koko Suomen kansan parhaaksi. Juhlavuosi oli joka suhteessa työn vuosi. Normaali kilpailu-, valmennus- ja koulutustyö jatk ui kaikissa liitoissa sen ohessa, että kaikki osallistuivat myös yhteisten ohjelmien toteutukseen. Olympialajeissa tavoitteet olivat jo vuodessa 1976, joka on olympiavuosi. Järjestöt yössä pantiin vuoden 1975 aikana käyntiin laajamittainen ja kauaskantoinen kehittämisprojekti, jonka tarkoituksena on selvittää koko SVUL:n järjestökentässä olevia, toimintaa vaikeuttavia ja kehitystä hidasta via ongelmia sekä tehdä ehdotuksia niiden poistamiseksi. Tämä " ravistelutyö" jatkuu vuoteen 1976, jolloin on jo tarkoitus tehdä järjestöpäätöksiä uudistusten toteuttamiseksi. Kehittämistyön tavoitteena on se, että SVUL kykenisi yhteistyössä julkisen vallan kanssa tuottamaan kansalaisille riittävästi monipuolisia liikuntapalveluja. Samaan päämäärään tähtäävät myös ne julkisen vallan toimenpiteet ja koko urheiluväen toiveet, jotka liittyvät valmisteilla olevaan liikuntalakiin. Odotamme, että tämä laki saataisiin voimaan mahdollisimman pian sellaisena, että se todella lisäisi urheilujärjestöjen ja -seurojen edellytyksiä toimintojensa kehittämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Erkki Kivelä SVUL:n puheenjohtaja ERKKI KIVELÄ 2 3

4 S VUL odottaa liikuntalakia Liikuntalakikomitea on tehnyt työtään noin kaksi vuotta. Työn tuloksia odotetaan joka puolella maata seuroissa, kunnissa ja järjestöissä suurin toivein. Ehkä sen varaan rakennetaan jopa liiaksikin. Niin merkityksellinen ja ratkaisevan tärkeä kuin laki maamme urheilun kehittämiselle pitkällä tähtäyksellä onkin, ei sen vaikutusta lähivuosien toimintaan tule kuitenkaan yliarvioida. Se ei ole viisasten kivi, joka ratkaisee kaikki ongelmat heti voimaan tullessaan. SVUL:n piirissä vallitsee siis varovaisen toiveikas odotus. Samalla kun nähdään lain syntymiseen sisältyvät vaikeudet ja sen sisältöön liittyvät järjestöpoliittiset ongelmat, ollaan tarkkaan selvillä siitä, että laki on elinehto Suomen urheilun voimakkaalle kehittämiselle tulevaisuudessa. Ilman sitä ei ole tulevaisuutta, voidaan hieman kärjistäen sanoa. Mitä laki sitten tuo tullessaan. Nyt kun komitean työ on edennyt varsinaisten lakitekstien kirjoittamisvaiheeseensa, on yleinen käsitys, että esitykseen tulee erikseen säännökset siitä, kuinka kunnissa tapahtuvaa liikuntatoimintaa tullaan valtion taholta rahoittamaan sekä miten valtion taloudellinen tuki ohjataan urheilun valtakunnallisille järjestöille. Edelleen urheilulaitosten ja -paikkojen rakentamisesta tultaneen laissa säätämään erikseen. SVUL:n toive kunnallisen liikuntalain osalta on luonnollisestikin, että sen vaikutuksesta monipuolisen urheilutoiminnan harjoittaminen kunnissa tulisi entisestään tehostumaan. Kuntien kesken palvelusten määrässä ja laadussa esiintyviä eroja tulisi voida kaventaa tarkoituksenmukaisesti. Kuntien tulisi tehtävänsä mukaan kyetä rakentamaan ja ylläpitämään riittävä määrä urheilun harjoittajia palvelevia liikuntalaitoksia. Ja erityisen tärkeää on, että varsinaisen toiminnan pyörittäjien ts. urheiluseurojen taloudellista asemaa voitaisiin merkittävästi parantaa lain avulla. Lain tulisi taata nimenomaan toiminnan määrä ja laatu huomioon ottaen toimiville urheiluseuroille enemmän aikaa tehdä urheilutyötä eikä hankkia rahaa. Markkamääräisesti eniten lain odotetaan vaikuttavan juuri kuntatasolla lisäten urheiluun suunnattavia varoja. Lähtökohtahan on se, että valtio ei rakentamisen lisäksi tällä hetkellä käytä omia varojaan kuntien urheilu toimintaan lainkaan. Järjestölailta SVUL odottaa myös nykyisten toimintaedellytysten merkittävää parantumista ja oikeudenmukaistumista. Yhteiskunnan varoja tulee suunnata urheilujärjestöille niiden harjoittaman toiminnan laajuuden, monipuolisuuden ja tuloksellisuuden mukaan. Lain kautta SVUL odottaa urheilun saavan vastaisuudessa maan yhteiskuntapolitiikassa sen arvon, jonka liikunta kansalaisten suurimpana vapaa-ajan harrasteena ansaitsee. Pitkällä tähtäyksellä lain tulee taata urheilun vapaalle järjestötoiminnalle turvallinen ja riittävä kasvu. Lakien pikaisen säätämisen tarpeellisuus tulee erityisen selvästi ilmi, kun tarkastellaan urheilun ja liikunnan rahoittamisen lähinäkymiä maassamme. Valtion taloudellinen panos liikuntakulttuuriin on sidottu Veikkaus-yhtiön tuottamaan voittoon. Tätä voittoa ovat urheilun lisäksi käyttämässä eri tieteen ja taiteen alueet sekä yhä laajenevasti myös nuorisotoiminta. Kuten tiedetään, on näiden alojen kehittämiseksi laadittu viime vuonna useita lakeja, joiden vaikutuksesta valtion kustannukset niihin ovat tavattomasti kasvaneet. Esimerkkinä voidaan mainita nuorisolait, joiden seurauksena valtion kokonaiskustannukset ovat viidessä vuodessa kasvaneet noin 4 miljoonasta markasta noin 25 miljoonaan markkaan. Paine veikkauksen tuottoon on näiden alueiden suunnasta kasvanut nopeammin, kuin mitä tuotto on vuosittain lisääntynyt. Tästä syystä on veikkauksen jakosuhdetta muutettu jatkuvasti urheilulle epäedulliseen suuntaan. On pelättävissä, että näin käy myös vastaisuudessa, jollei liikuntalakia saada pikaisesti urheilun osuutta turvaamaan. Kun suunnitellun kunnallisen liikuntalain voidaan odottaa aiheuttavan uusia kustannuksia ehkä noin miljoonaa markkaa, on myös itsestään selvää, että nykyinen urheiluun ohjautuva noin 84 miljoonaa markkaa vuodessa ei tule riittämään alkuunkaan. Jotta kyseiset lait siis voitaisiin säätää, on veikkauksen tuoton jakosuhdetta 45 prosentista muutettava urheilulle edullisempaan suuntaan prosenttiin tai urheilun on saatava muista varsinaisista budjettivaroista lisätarpeensa. Ellei emo lisävaroja voida osoittaa, ei uusia rahoitettavia kohteita voitane lainkaan ottaa toteutettavaksi. Toivottavasti liikuntalaki parantaa urheilun ja liikunnan taloudellisia toimintaedellytyksiä järjestötoiminnan kaikilla tasoilla. Sen säätäminen merkitsisi samalla liikuntakulttuurin kohoamista sille kuuluvalle paikalleen maamme vapaa-aikapolitiikassa. SVUL odottaa lakia ja on valmis sen suomin edellytyksin edelleen vapaana, maan johtavana liikunnan kansalaisjärjestönä vastaamaan toiminnan kehittämisestä tavoitteena ihmisen ja hänen yhteiskuntansa paras. 4 Mauri Oksanen Kysymys ei ole käsirysystä, vaikka pääslhtee~ onkin ottanut ~y rkl t a~~1 i1~~ntääk s een sanojensa painavuutta. Keskustelukumppanema puheenjobuva Erkki KlVela Ja varapuheenjohtaja Jukka Uunila. 5

5 SVUL 75 oli koko järjestön juhlaa Suomen Valtakunnan Urheiluliitto pääsi 75 vuoden ikään vuonna Tällaista ikää oli tietysti juhlittava. Jo hyvissä ajoin tehtiin päätös, että nyt ei tyydytäkään yhteen juhlatilaisuuteen, vaan järjestetään koko vuoden kestävä juhla. Tämä SVUL 75 projekti ei ollut pelkästään harvojen juhlaa, vaan siihen pääsivät osallisiksi kaikki svullilaiset: liitot, piirit, seurat ja seurojen jäsenet. SVUL on järjestänyt Suurkisoja jo vuodesta 1947 suunnilleen kymmenen vuoden välein. SVUL 75:n suurin tapahtuma oli SVUL 75 Suurkisat Helsingissä kesäkuussa. Ensimmäisen kerran huomioitiin myös talvisten lajien edustajat järjestämällä helmikuussa Lahdessa SVUL 75 Talvikisat. Juhlavuosi avattiin tammikuussa Töölön Urheilutalossa. Lähes sata julkisen elämän edustajaa oli silloin kutsuttuna paikalle tutustumaan SVUL:oon ja sen toimintaan. SVUL:n talossa heidät pantiin jumppaamaan, uimaan, palloilemaan ja testaamaan kuntoaan. Talvikisoissa Lahdessa oli mukana 292 seuraa. Ohjelmaan kuului useita kansainvälisiä kilpailuja mm. ampumahiihdossa ja hiihtosuunnistuksessa. SulkapalIossa pelattiin Suomen ja Ruotsin välinen maaottelu. Suomen mestaruuksia eri ikäryhmissä ratkottiin pika- ja taitoluistelussa, painonnostossa, ampumahiihdossa, judossa ja mäenlaskussa sekä yhdistetyssä. Kaikkiaan 16 eri urheilumuotoa oli edustettuna. Talvikisoihin liittyivät Lahdessa hiihdetty Finlandia-hiihto, jossa oli yli osanottajaa ja kisaviikon päättäneet Salpausselän kisat. Kun Talvikisat oli saatu onnellisesti ohi, ruvettiin jo valmistautumaan kesäisiin Suurkisoihin. Urheilun Suurarpajaisista ja SVUL 75 kansalaiskeräyksestä seurat hankkivat rahaa matkaa varten ja juhlaviesti kiersi kaikissa SVUL:n piireissä. Suurkisoissa oli tarkoitus tarjota "jokaiselle jotakin". Oli kansainvälisiä kilpailuja, valmennus- ja koulutustilaisuuksia, nuorten osanottajien omia kilpailuja eri lajeissa, liikuntaleiri ja kaiken kruununa viimeisenä päivänä kisamarssi ja pääjuhla. SVUL 75 Suurkisoissa oli mukana 31 jäsenliittoa, 908 seuraa ja osanottajaa ihan tarkasti laskien. Kisamarssissa oli mukana "vain" marssijaa, sillä osa suurkisavieraista oli ehtinyt jo poistua Helsingistä ennen kisojen viimeistä päivää. Pääjuhlassa Stadionilla esiintyi lähes voimistelijaa - SNLL esitteli jälleen mahtavat massansa. Suurkisojen huomattavimmat kilpailulliset tapahtumat olivat Suomen, Puolan ja Saksan Liittotasavallan yleisurheilumaaottelu, Suomen ja Unkarin suunnistusmaaottelu, Suomen ja [talian jalkapallomaaottelu sekä Suomen ja Ruotsin maahockeymaaottelut. Kansainvälisiä kilpailuja oli useitakin ja Suomen mestaruuksista kisailtiin mm. nyrkkeilyssä, voimistelussa ja ratsastuksessa. Espoon Dipolissa oli Suurkisojen aikana kansainvälinen kestävyysvalmennusseminaari, jossa oli Suomesta ja eri puolilta Eurooppaa yhteensä yli 200 osanottajaa. Täsmälleen 75 vuotta SVUL:n perustamisesta tuli kuluneeksi Syntymäpäivän kunniaksi pidetty onnittelujen vastaanotto kesti koko aamupäivän tiukasta aikataulusta huolimatta ja iltapäivän ohjelmassa oli liittovaltuuston juhlakokous ja sääntömääräinen kevät kokous. Juhlakokouksessa SVUL:lle kutsuttiin 14 uutta kunniajäsentä. Marraskuu oli nimetty SVUL-kuukaudeksi. Sen tärkein tapahtuma oli Hyvinkäällä pidetty kansainvälinen liikuntatieteellinen kongressi, jonka teema oli Urheilu ja nuorten kokonaiskehitys. Kongressi kesti kolme päivää ja siihen osallistui urheilun tutkijoita, opettajia, valmentajia ja urheilu- ja nuorisojärjestöjen edustajia yli kymmenestä maasta yhteensä noin 200. Luennoitsijoita oli kuudesta maasta. SVUL 75 projekti päättyi vuoden pääjuhlaan marraskuun lopussa. Juhlapuheessaan Suomen Kulttuurirahaston puheenjohtaja professori Yrjö Blomstedt käsitteli suomalaisen urheilun historiaa ja SVUL:n osuutta liikuntakulttuurin kehityksessä. Finlandia-talo oli juhlassa täynnä kutsuvieraita. Pääjuhlaa edelsi liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous, jossa jaettiin ansioituneille urheiluihmisille numeroidut SVUL 75 juhlamitalit. Mitali numero yksi oli jo kesällä ojennettu SVUL:n kunniajäsenelle tasavallan presidentti Urho Kekkoselle. Mitalin numero kaksi sai Marjatta Väänänen, joka juhlavuoden aikana oli 6 opetusministerinä, numero kolme annettiin SVUL:n kunniapuheenjohtajaue J. W. Rangellille, numero neljä entiselle puheenjohtajalle Akseli Kaskelalle, numero viisi SNLL:n puheenjohtajalle Liisa Orkolle, numero kuusi SVUL:n puheenjohtajalle Erkki Kivelälle ja numero seitsemän SVUL 75 projektin puheenjohtajalle Osmo Niemelälle. SVUL 75 oli suurin ja vaativin työkohde, minkä SVUL koskaan on käynnistänyt. Järjestön voima tuli kuitenkin esiin siinä, että urakasta selvittiin hienosti. Suurkisojen symbooli - urheilukärpänen - pisti toivottavasti kaikkia niitä yhteensä satojatuhansia suomalaisia, jotka vuoden aikana olivat mukana juhlavuoden touhuissa. Liikunnan sanomaa vietiin voimalla eteenpäin. SVUL:n toimintaperiaate, että mahdollisimman moni suomalainen harrastaisi liikuntaa kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan, sai tunnustusta ja kiitosta kaikkien kansalaispiirien keskuudessa. Antti O. Arponen 7

6 Kuvavälähdys SVUL 75 juhlavuodesta. Urheilu~änen Helsingissä svul75 suurkisat

7

8 SVUL:n kehittämisnäkymistä Kesk usjärjestömme täytti viime vuonna 75 vuotta. Toimintansa ajan on järjestömme ollut ehdottoman hallitseva urheiluorganisaatio maassamme sekä toiminnan tuloksellisuuden, määrän että myös suuruuden perusteella. Näinollen sen merkitys maamme urheiluelä. mälle ja sen kehitykselle on ollut keskeinen. Näin on myös tänään. Tästä syystä SVUL:n, sen erikoisliittojen, piirien ja seurojen vastuu urheilumme kokonaisuuden kehittämisessä myönteiseen suuntaan on keskeisin ja ratkaiseva. Tämän tiedostaa myös johtomme, ja siksi se asetti viime syksynä työryhmän tekemään kokonaisvaltaista esitystä järjestömme kaikinpuoliseksi kehittämiseksi. Maamme urheilu elää tänään sellaisessa taloudellisessa tilassa, että sillä ei ole nyt eikä lähivuosina reaalisia mahdollisuuksia taloudellisten edellytysten merkittävään parantamiseen. Saamme olla tyytyväisiä, jos saamme normaalia kustannusten kasvua edellyttävän lisän toim intamäärärahoihimme. Kun näin on, ei kehittämistä voida aloittaa siitä, että kasvattaisimme organisaatiota ja sen myötä menojamme. Lähtökohtamme tulee olla ja on se, että nykyiset taloudelliset voimavaramme on ryhmitettävä uudella tavalla pitäen päätavoitteena sitä, että nykyisillä rahoillamme sekä vapaaehtoisella että paikallisella työvoimalla saamme aikaisempaa enemmän aikaan. Kun selvä tosiasia on, että kenttätyötä tuloksien parantamiseksi on aina ja koko ajan tehostettava, on lähtökohtana asetetun tavoitteen saavuttamiseksi pidettävä sitä, että hallintoa on kaikin keinoin kevennettävä, ja kenttätyötä so. koulutusta ja valmennusta koko laajuudessaan on lisättävä sekä laatua nostettava. Käytännössä hallinnon keventäminen merkitsee sitä, että on ennakkoluulottomasti tutkittava, voidaanko tiettyjä toimintoja keskusorganisaatiossa yhdistää, voidaanko joitakin töitä siirtää nykyajan tekniikan hoidettavaksi jne. Tällä tavalla saatava säästö on suunnattava valmennukseen ja koulutukseen. Liittojen kohdalla on selvitettävä sama. Kaikkien rutiinitöiden osalta on pohdittava, voitaisiinko ne suorittaa toisin esim. keskittäen niitä keskus ja piiriorganisaatiolle. Vaikka tuntuukin siltä, että mahdollisimman monella, pienelläkin liitolla pitäisi olla oma toiminnanjohtajansa, kanslistinsa jne., on punnittava tarkoin, onko tämä aivan välttämätöntä. On kysyttävä, eikö sittenkin löytyisi eri liittoryhmien kesken yhteistyön mahdollisuus välttämättömien itse suoritettavien hallinnollisten rutiinien tekemiseksi yhteisin voimin? Tavoitteena on pidettävä sitä, että näin aikaansaatu säästö voitaisiin suunnata kenttätyöhön eli valmennukseen ja koulutukseen. I Piirien kohdalla on totuttu siihen, että kaikki 18 piiriä ovat pysyviä. Vaikka näin epäilemättä monista syistä onkin, on aihetta kysyä, eikö piirien yhdistämisellä kuuteen tai yhdek sään alueeseen aikaan saataisi sellaisia ratkaisevia säästöjä, jotka loisivat aivan uudet näkymät valmennus- ja koulutustyölle kentällä? Jos nykyiset päätoimellista piirien työntekijää jaettaisiin esim. kuuden alueen kesken, merkitsisi se sitä, että tarvittaisiin nykyisen 18 hallinnollisia tehtäviä tekevän piirijohtajan sijasta kuusi aluejohtajaa, ja vastaavasti esim. kanslistien tarve putoaisi samassa suhteessa. Näin vapautuva voima voitaisiin suunnata kenttätyöhön, erityisesti jäsenliittojen jaostojen toiminnan pyörittämiseen. Koska kehittämisryhmällä ei missään vaiheessa ole tarkoituksena yhdenkään päätoimisen työntekijän irtisanominen, on tämä aihetta tässäkin yhteydessä tuoda esille. Mahdollinen organisaatiomuutos ei siis merkitse kenellekään "kalossinkuvaa", vaan korkeintaan uutta tehtävää, joka lähinnä on kenttätyötä sen eri muodoissaan. Olen hyvin tietoinen piirien so. maakuntien kannasta ja perusteista nykyisen olotilan säil yttämiseksi. Vaikka saattaa olla niin, että päädymme loppujen lopuksi nykyisen 18 piirin toiminnan jatkamiseen, kannattaa asiasta uusienkin vaihtoehtojenkin pohjalta keskus tell a. Huomiotta ei voi jättää myöskään sitä, että jo nyt monet liitot, varsinkin suuret, suunnittelevat toimintansa tehostamiseksi omaa aluejakoa, mikä neljästä, mikä kuudesta alueesta puhuen. Jos nämä päätyvät tähän, voivat nykyiset piirit tiukasti asemissaan pysyen muuta man vuoden päästä todeta olevansa "kenraaleja ilman joukkoja". Jottei näin kävisi, on meidän kaikkien yhdessä syytä pohtia vakavasti ja ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja toimintamme tehostamiseksi. 12 Allekirjoittaneelle on monessa yhteydessä lausuttu julki huoli siitä, että kehittämisryhmä on liian radikaali. Minua "vanhana konkarina" kehittämistouhusta puhuttaessa huolestuttaa paljon enemmän se, saammeko järjestönä loppujen lopuksi mitään aikaan, kun ehdotuk set aikanaan käyvät läpi eri päätöksentekoportatden muodostaman myllyn. Onko aihetta tältä osin pessimismiin, sen aika näyttää. Jukka Uunila JUKKA UUNILA 13

9 Urheilu Ja liikuntamäärärahat v Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosina osoitettu liik untaan ja urheiluun määrärahoja seuraavasti tilinpäätös mk 1974 tilinpäätös mk 1975 menoarvio mk 1975 toteutunut mk 1976 esitys mk V urheilun osuus veikkausvoittovaroista oli vielä 50 %, mutta sen jälkeen tuo osuus on ollut 45 %. Vuodelle 1976 varattu määräraha jakautuu käyttösuunnitelman mukaan seuraavasti: Käyttösuunnitelma: mk Urheilu- ja liikuntakasvatusjärjestöjen toimintaan Määrärahasta annetaan mk kuntoliikunnan erityisjärjestöjen toimeenpanemaa ja johtamaa kansanterveyttä edistävää liikuntatoimintaa varten Urheilu- ja liikuntakasvatuslaitoksen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamiseen Määrärahasta annetaan urheiluopistojen valtionavusta ånnetun lain piiriin kuuluvien urheiluopistojen omien huoneistojen ja harjoituspaikkojen hankkimista laajentamista ja perusparannuksia varten mk ' Halpakorkoisten, pitkäaikaisten lainojen myöntämiseen urheilu- ja liikuntakasvatuslaitosten sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen peruskorjausta ja rakentamista varten Urheiluopistojen toimintaan Olympiavalmennukseen Urheilijoiden ammattienedistämissäätiö Urheilun ja liikunnan opettajien, valmentajien, ohjaajien ja tutkijain ulkomaisiin opintomatkoihin Liikuntatieteelliseen suunnittelu- ja tutkimustyöhön sekä toimintaan Urheilu- ja liikuntakasvatustoiminnassa tarvittavien välineiden hankintaan..... Nuorisourheilun kansainväliseen toimintaan.... Valtion urheiluneuvoston, valtion liikuntatieteellisen toimikunnan, läänien urheilulautakuntien menoihin sekä muihin urheilua ja liikuntakasvatusta edistäviin tarkoituk siin opetusministeriön käytettäväksi.... Yhteensä Urheilun keskusjärjestöjen toiminta-avustukset v Tiliselvitys Talousarvio Anomus Matem. Avustus Päätös % arvio jakauma 1975 SVUL ,8 TUL ,8 TUK ,5 CIF ,2 SPL ,7 Yht Vuoden 1975 päätökseen sisältyy ns. valmentajamääräraha, jonka suuruus oli mk ja joka jakautui keskusliitoittain määrärahojen jaon mukaisessa suhteessa seuraavasti: SVUL mk TUL TUK CIF SPL Valmentajamääräraha käytetään valmentajien palkkaukseen ja valmennustoiminnasta aiheutuvien sosiaali-, matka- ja päivärahakulujen maksamiseen urheilumuodoissa, joilla katsotaan olevan edellytyksiä kansainväliseen menestykseen. Valmentajamääräraha jaetaan urheilun keskusjärjestöjen ja Olympiakomitean kautta. Valtioneuvosto on antanut Opetusministeriölle maaliskuussa 1966 ohjeet urheilujärjes töjen valtionavustusten määräytymisestä. Sen mukaan avustettavan järjestön määräraha lasketaan edellisen vuoden tilinpäätöksen mukaan siten, että sen osoittamista menoista otetaan huomioon joko 80 % tai 50 % toiminnan laadun perusteella. Tämän laskuperusteen mukaan määräytyy järjestön nk. matemaattinen avustussumma. Ohjeessa sanotaan edelleen, että mikäli hakijalle esitetään suurempa~.. t~i pienem~ää määrärahaa kuin edellä mainitulla tavalla laskettu perusavustus edellyttaisi, tulee esitys erikseen perustella. Seuraavassa yhteenveto siitä, mitä urheilun keskusjärjestöt ovat saaneet määrärahoja prosentteina matemaattisesta arviosta v. 1973, 1974 ja SVUL 90,7 89,15 77,05 TUL 156,8 131,25 100,57 TUK 135,8 132,05 134,34 CIF 133,9 133,38 130,40 SPL 132,2 124,43 130,55 Yhteenveto osoittaa, että SVUL:n avustus jää ainoana alle matemattisen arvon. SVUL:n saama toiminta-avustus on lähes 3 milj. mk pienempi kuin sen tulisi olla valtioneuvoston antaman ohjeen mukaan. Nykyinen jakojärjestelmä ei tee oikeutta toiminnan määrälle, laadulle ja laajuudelle. Odotamme, että valmisteilla oleva liikuntalaki korjaa tässä suhteessa tilanteen oikeudenmukaisemmaksi. Valtion tulo- ja menoarvion järjestömäärärahamomentilta jaetaan myös kuntourheilujärjestöjen toimintamäärärahat, joiden osalta vuoden 1975 jako muodostui seuraavanlaiseksi: Suomen Kuntourheiluliitto Työväen Kuntoliitto Suomen Latu Konditionsfrämjandet Kuntotoimisto Yhl. mk % 26,7 41,5 27,8 4,0 Pentti Kurunmäki ~

10 Olympiakisojen merkitys Suomelle Olisi epäilemättä helpompi arvioida olympiakisojen yleismaailmallista merkitystä kuin pohtia mitä ne ovat yhden maan osalle antaneet. Suomea on muualla maailmassa usein pidetty olympiamaana. Ensin siihen antoi aiheen pienen maan menestys, joka näin jälkeenpäin ja varsinkin Suomen ulkopuolella arvosteltuna tuntuu yhtä satumaiselta kuin antiikin Hellaan pienten valtioiden taistelu sen ajan suurvaltaa, Persiaa vastaan. Kun sitten suurmenestys loppui, niin vauhtia antoi Helsingin olympiakisat, jotka vielä seuraavien kisojen kanssa olivat varmaan viimeiset kesäkisat, mitä pienet maat ovat vielä pystyneet järjestämään. Tämä kehitysvaihe on noin 50 vuoden pituinen ja käsittää siten suurimman osan siitä ajasta, jonka kuluessa uudenajan olympiakisoja on järjestetty. Kun on tarkasteltava, mitä olympiakisat ovat Suomelle merkinneet, niin joudutaan suorittamaan vaikeita arviointeja, jotka eivät aina tutkimuksillakaan täysin selviäisi. Joka tapauksessa pidetään historiallisesti aivan selvänä, että Tukholman olympiakisoissa 1912 saavutettu loistava menestys loi pohjaa Suomen itsenäisyysliikkeelle ja vaikutti osaltaan Suomen itsenäisen valtion syntymiseen. Aivan erikoisesti tuo menestys vaikutti kansallisen hengen vahvistumiseen ja se antoi myös oman sysäyksensäjääkäriliikkeelle. Itsenäisen valtion uskoa omiin kykyihinsä vahvisti puolestaan Antverpenin ja Pariisin olympiakisoissa 1920 ja 1924 jatkunut suurmenestys, jossa Paavo Nurmi, Ville Ritola, Albin Stenroos ja monet muut antoivat lisävauhtia Hannes Kolehmaisen uroteoille, jotka tekivät Suomea tunnetuksi enemmän kuin mikään muu ja 1920-luvuilla. Tätä täydensi edelleen Claes Thunberginja Julius Skutnabbin saavutukset talviolympialaisissa 1924 ja On selvää, että sellainen kansainvälinen tapaus kuin olympiakisat vaikuttaa aina oman maan urheiluelämään tavalla tai toisella. Jo uuden ajan ensimmäisten Ateenassa 1896 järjestettyjen kisojen 10-vuotismuistokisat, eli ns. Ateenan välikisat vaikuttivat maamme urheiluelämään. Kun osanoton ehtona oli, että maassa pitää olla urheilun keskusjärjestö, niin tämä joudutti SVUL:D virallista perustamista 1906 ja se tapahtui vajaa kuukausi ennen kisojen alkamista. Näissä kisoissa Suomi - Werner Weckman ja "Isä" Werner Järvinen voittivat kultamitalin ja noiden kisojen mitalit sotkevat yhä vieläkin suomalaisia olympiamitalitilastoja, sillä varsinkaan muualla maailmassa näi~en epävirallistej} kisojen mitaleita ei laskt!ta. olympiatilastoihin. Vuosien 1912, 1920 ja 1924 olympiakisojen menestys vaikutti tietenkin innostusta lisäävästi Suomessa, mutta kun urheilujärjestömme olivat silloin vielä kehitysvaiheessa ja toimivat henkilökunnalla, joka oli parisen prosenttia nykyisestä palkatusta henkilökunnasta (mikä sekin on muihin maihin verrattuna varsin vähäinen), niin kisojen saavutuksia ei osattu eikä pystytty käyttämään propagandistisesti niin hyvin kuin mihin olisi ollut mahdollisuuksia. Tämä on kuitenkinjälkiarviointia. Aina jonkun vuosikymmenen kuluttua voidaan eri asioista osoittaa, että ne olisi voitu hoitaa paremminkin. Täysin kiistatonta on, että olympiakisat ovat antaneet urheiluvalmennukselle ja sen kehittämiselle suurimmat sysäykset heti alusta alkaen. Vuoden 1906 kisoihin ei ehditty mitään valmennusta järjestää, mutta jo seuraavia, Lontoossa 1908 järjestettyjä kisoja varten perustettiin SVUL:oon valmennus- ja valitsemistoimikunta, joka seuraaviin kisoihin sai nimen SVUL:n olympialainen valmennusvaliokunta. Tämä valmennusvaliokunta huolehti valmennuksesta aina Amsterdamin kisoihin 1928 saakka. Silloin alkoivat jo jaostot vastata valmennuksesta ja seuraaviin kisoihin liitot. Viime vuosikymmeneltä alkaen on myös Suomen olympiakomitea puuttunut valmennukseen ja ryhtynyt toimimaan sen kehittämiseksi sekä urheilijoiden harjoitusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tuossa valmennustyössä oli varsin aikaisin uranuurtajan otteita. Vuosien 1920 ja 1924 olympiakisoihin silloinen yleisurheiluvalmentaja Jaakko J. Mikkola otti käyttöön sisäharjoitukset talvella Kaartin maneesissa Helsingissä ja ne olisivat voineet johtaa vielä parempiin tuloksiin, jos maneesi olisi ollut riittävän usein ja säännöllisesti käytettävissä. Olympiatuli ja innostus ei ole Suomessa sammunut, ei urheilijoiden eikä yleisön osalta. Kyllä esimerkiksi Lasse Virenin ja Pekka Vasalan 1972 voittamat kultamitalit samana päivänä koskettivat Suomen kansan sisimpiin tunteisiin. 16 Eräs äiti kertoi purskahtaneensa itkuun lastensa kanssa kun Lasse Viren kaatui kympin jouksussa. Kun Lasse sitten voitti, niin he itkivät uudeuee~..,.. Urheilu on aaltoliikettä. Suomi paineltiin osittain matalaksi Sapporon talvi~lymplal~sls.~ sa 1972 ja täydennystä seurasi hiihdon MM-kisoissa 1974, mutta Innsbruckm Seefeldlssa noustiin jälleen jaloille ja kultaan Näin sittenkin, vaikka Suomen olympiakomitealla oh Munchemn kisoja varten vahemmän varoja käytettävissä kuin Islannin olympiakomitealla. Paul Sirmeikkö Suomen miesten kultl\loukkue Seefeldtlstä: Aarto Koivisto, Pertti Teurl\lärvi, Juha Mieto ja Matti Pitkänen. 17

11 Jerismaja - tunturim~a Lapin matkailulle on tyypillistä l<ausijuontoisuus. Yleinen taloudellinen laskusuhdanne heijastuu herkästi kotimaan matkailuun. Lapin matkaiju- ja vapaa-aikapalvelujen tuotanto on myös lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, ja siitä seurauksena kilpailu eri matkailukohteiden kesken on kiristynyt. Kaikki nämä ovat seikkoja, jotka vaikuttavat Jerismajan toimintaan. Kun Jerismaja on pääasiassa SVUL:n ja sen jäsenjärjestöjen omistama kurssikeskustyyppinen lomakohde, olisi omistajien syytä erityisellä vakavuudella paneutua majansa käytön lisäämiseen. Pääpaino olisi kiinnitettävä siihen, että hiljaiset kaudet voitaisiin ottaa ns. oman väen kurssi- ja koulutuskäyttöön. Tämä on sellainen "omantunnon kysymys" meille kaikille, sillä tiedämme varsin hyvin, kuinka herkästi suuntaamme koulutustoimintaa toisten tiloihin ja jopa ulkomaille. Jerismajalla on jossakin määrin kokemuksia myös siitä, että nuo hiljaiset kaudet eivät välttämättä ole huonoja kausia vaellusretkien järjestämisen kannalta. Moni on kokenut Lapin viehätyksen keväthangilla, valoisina kesäöinä tahi ruskaloiston aikaan, mutta aitoon Lapin tunnelmaan pääsee kenties yhtä hyvin kaamoksen hämärässä taikka talven ensi lumia tunturiselänteiltä haettaessa. Toimintasuunnitelmassaan Jerismaja onkin kiinnittänyt huomiota mm. kurssimaksujen porrastamiseen niin, että majan käyttö saataisiin tasaisemmaksi kautta vuoden. Muut suunnitelmat tähtäävät majoitus- ja keittiötilojen lisäämiseen, erilaisten liikuntapaikkojen kohentamiseen jne. Varsin tarpeellinen olisi valaistun ladun aikaansaaminen, koska se täydentäisi Jerismajan palveluvalmiutta hiihtourheilun valmentautumispaikkana sekä tarjoaisi hyvät kuntoilumahdollisuudet lomailijoille ja paikalliselle väestölle. Vuoden 1975 aikana Jerismajalle kertyi majoitusvuorokausia noin Määrä on hieman alhaisempi kuin parin edellisen vuoden aikana. Vuoden aikana Jerismaja hyväksyttiin Suomen Retkeilymajajärjestön jäseneksi, mikä tulee jatkossa lisäämään majan käyttöä. Samaan tähtää myös sopimus Scanhotels-ketjun kanssa. Jerismajan varustetasoa paransi v käyttöön otettu jäteveden puhdistamo. Jerismajasäätiön neuvottelukuntaan kuuluivat v pankinjohtaja Simo Kärävä puheenjohtajana, johtaja Jaakko Estola varapuheenjohtajana, toimitusjohtaja Jaakko Holopainen sihteerinä sekä vuorineuvos Aarne J. Aarnio, vuorineuvos Petri Bryk, toimitusjohtaja P.-G. Francke, toimitusjohtaja Tellervo Hakkarainen, vuorineuvos Pentti Haile, varatuomari Mauri Juote, kauppaneuvos Erkki Kivelä, toimitusjohtaja Mauri Melamies, toimitusjohtaja Heikki Mäki, professori Liisa Orko, ylitarkastaja Jaakko Paavela, toimitusjohtaja Gustav Serlachius ja valtiot. tohtori Yrjö Uitto. Säätiön hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: KTM Pertti Tuomala puheenjohtajana Suomen Kuntourheiluliitto ry:stä, rajaviskaali Pekka Brännare Muonion Tunturi-Veikot ry :stä, opetusneuvos Impi Jokinen Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto ry:stä, piirijohtaja Olavi Poikela SVUL:n Lapin piiristä, pankinjohtaja Jarmo Raulo SVUL:n Nuoret ry:stä, kenttätoiminnanjohtaja Pauli Swanljung Suomen Hiihtoliitto ry:stä, agronomi Eero Vainio SVUL:n Länsi-Pohjan piiristä, rakennusmestari Heikki Wollsten Suomen Suunnistusliitto ry:stä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään: lehtori Martti Leskinen Suomen Kuntourheiluliitto ry:stä, pankinjohtaja Matti Yliniemi Muonion Tunturi-Veikot ry:stä, rouva Aino Manninen Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto ry:stä, ylikonstaapeli Hugo Siltala SVUL:n Lapin piiristä, isännöitsijä Esko Salasuo SVUL:n Nuoret ry:stä, valmennuksen johtaja Heikki Kantola Suomen Hiihtoliitto ry:stä, työnjohtaja Kauko Vikeväinen SVUL:n Länsi-Pohjan piiristä, toiminnanjohtaja Allan Kari Suomen Suunnistusliitto ry:stä ja lisäjäseninä tullinjohtaja Bore Bergman, isännöitsijä Erkki Helenius varapuheenjohtajana, koulunjohtaja Irja Kleemola, pääsihteeri Juhani Yli-Rantala. Säätiön hallituksen sihteerinä toimi saakka toimistosihteeri Erkki Salminen ja hänen jälkeensä pääsihteeri Kalevi Vaara. Jerismajan isännistön kokoonpano oli v seuraava: isännöitsijä Erkki Helenius, puheenjohtaja, isännöitsijä Vilho Nurmi, toimitusjohtaja Jaakko Holopainen, isännöitsijä Es- 18 ko Salasuo ekonomi Mikko Leppänen, pääsihteeri Kalevi Vaara, joka toimi sihteerinä Erkki Salm'isen pyydettyä vapautusta tehtävä.stään ~Ikae~ _ Jerismajan isäntänä on edelleen toiminut Veikko Lllka~amlO Ja emantana Martta Lllk~ vainio. Vakinaisia apulaisia on ollut 2 sekä tilapäistyövolmaa tarpeen mukaan 2-4 henkilöä.. Kir'an idon on hoitanut rouva Laura Huuhtanen ~u?n~?s.~a Jer1sm~jan suunnitteluvaiheesta lähtien. on ollu~ m.erklt~a~ä11a Sijalla en he.nktl.oiden ~~ tama arvokas tuki ja työskentely JerismaJan hyväksi. TOlml~ta.~uonna valmistui SVU.n Nuoret ry:n lahjoittama Jerismajan laatta, jota säätiö myönsi k.i.ito~sena saamas~an tuesta seuraaville henkilöille: n:o I Erkki Helenius, n:o 2 Ukko Konm, n:~ ~ B;r~ erg~an8 n:o 4 Mauri luote, n:o 5 Rainer Hackman, n:~ 6 Jaakko Estola,.n:o 7. s 0 ~ asuo, n.o Veikko ja Martta Liikavainio, n:o 9 Aimo KUikka, n:o 10 Erkki Salml.nen, n.o II Jaak~~ Holopainen, n:o 12 Kalevi Vaara, n:o 13 Pekka Brä~nare, n:o 14.Vllho NurmI, n:o Pekka Syrjänen, n:o 16 Esko Melamies, n:o 17 MarttI Mannerta, n.o 18 PerttI Tuomala, n:o 19 Simo Kärävä. 19

12 SVUL:n toimintakertomus vuodelta 1975 SVUL:n jäsenet Suomen Valtakunnan Urheiluliiton varsinaiset jäsenet vuonna 1975 olivat seuraavat 42 erikoisliittoa ja 18 piiriä: JÄSENLIITOT: Suomen Amatöörinyrkkeilijäinliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen GoIniitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen KoripaJloliitto Suomen Kuntourheiluliitto Suomen Käsipalloliitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto Suomen Maahockeyliitto Suomen Metsästäjäliitto Suomen Miekkailuliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Moottoriveneliitto Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto Suomen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Suomen Painiliitto Suomen Painon no toliitto Suomen Pesäpalloliitto Suomen Purjehtijaliitto Suomen Pyöräilijäliitto Suomen Pöytätennisliitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Salamapalloliitto Suomen Soutuliitto Suomen Squashliitto Suomen Sulkapalloliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Tennisliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheiluautoilijoiden liitto Suomen Urheiluliitto Suomen Urheilusukeltajainliitto Suomen Vesihiihtoliitto Suomen Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Uutena jäsenliittona SVUL:oon liittyi vuoden aikana Suomen Metsästäjäliitto. JÄSEN PIIRIT: Etelä-Karjalan piiri Etelä-Pohjanmaan piiri Helsingin piiri Hämeen piiri Kainuun piiri Keski-Pohjanmaan piiri Kesk i-suomen piiri Kymenlaakson piiri Lahden piiri Lapin piiri Länsi-Pohjan piiri Pohjois-Karjal an piiri Pohjois-Pohjanmaan piiri POhjois-Savon piiri Satakunnan piiri Suur-Savon piiri Uudenmaan piiri Varsinais-Suomen piiri Näin SVUL kasvaa Vuosi Erikoisliittoja Seuroja Jäseniä Jäsenliitot liittyneet 1932: Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesäpallo, Paini, Pyöräily-, Poikaurhei luliitto : Painon nosto, Nyrkkeilyliitto 1937: Jääkiekkoliitto : UimaJiitto : Suunnistusliitto : Koripallo, Luistelu, Miekkailuliitto : Naisten Liikuntakasvatusliitto 1957: Käsipalloliitto 1961: Taitoluistelu, Kuntourheilu-, Lento 1941 palloliitto : Ratsastajain, Soutu', Tennis, Am pujain, Golf, Kanootti-, Nykyaikai sen 5-ottelun liitto 1963: Pöytätennis, Judo, Sulkapallo, Moottoriliitto 1964: Purjehtijaliitto : Moottorivene, Vesihiihtoliitto : Salamapallo, Ampumahiihtoliitto 1967: Kävelyurheiluliitto 1971: Maahockeyliitto : oI3 Squashliitto, Urheilusukeltajain liitto 1974: Urheiluautoilijoiden liitto : Metsästäjäli itto ~ ~ ~

13 SVUL:n liittovaltuusto Varsinainen jäsen Varajäsen Amatöörinyrkkeilijäinliitto Aimo Lindgren Ampujainliitto Taisto Leijamaa Maunu Virtanen Ampumahiihtoliitto Otto E. Ylirisku Pekka Kuvaja Golniitto Erkki J. Toivonen Aimo Laaksonen Hiihtoliitto P. E. Nurminen Hannu Koskivuori Kalle Anttila Matti Taisi Erkki Linko Osmo Viljakainen Judoliitto Tauno Väisänen Timo Harju J ääkiek koliitto Raikko Helenius Pentti Peho Arvo A. E. Kopponen Aimo Mäkinen Kanoottiliitto Harry Bogomoloff Erkki J. Woivalin Koripalloliitto Heikki Kukkola Raimo Eskelinen Kuntourheiluliitto Martti Huhtamäki Jorma Järvi Raimo Viskari Santeri Hyttinen Heikki Pärnänen Une Melkko Käsipalloliitto Maire Suominen Ove Holvikari Kä velyurheiluliitto Lars Erik Ahlgren Kalevi Heinämaa Lentopalloliitto Väinö Kangaspunta Rune Nylander Pentti Niemelä Luisteluliitto Raimo Peltonen Eero Ehrnrooth Erkki Alho Maahockeyliitto Martti Santala Cyril W. Reincke Miekkailuliitto Valto Mattila Olavi Mannonen Moottoriliitto Vesa Ilomäki Arne Berner Moottoriveneliitto Helmer Viiala Reijo K. Kuusinen Naisten Liikuntakasvatusliitto Veikko Virtakoski Liisa Orko Liisa Mattila-Oukari Impi Jokinen Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Mirjam Viippola Lauri Viikko Painiliitto Arto Norovirta Mauri Vierumäki Painonnostoliitto Kauko Penttilä Mauri Rauvanto Pesäpalloliitto Antero Luonila Eero Kokko Martti Beloff Eino Kaakkolahti Purjehtijaliitto Arvo Pirttilä Sven Olof Hultin Pyöräilyliitto Ilkka Tuominen Simo Klimscheffskij Pöytä tennisliitto Raimo Vauhkonen Sakari Sorjonen Ratsastajainliitto Toivo Pöyry Viktor Jansson Salamapalloliitto Mauri Moren Jukka Wuolio Soutuliitto Marjatta Arkela Kaj Karlsson Squashliitto Seppo Alkunen Mauno Rintanen Sulkapalloliitto Peter Tallberg Tuomo Tennilä Suunnistusliitto Anders Segercrantz Matti Salmenkylä Aaro Huovila Heikki Wollsten Taitoluisteluliitto Kalevi Kapanen Aatos Erkko Tennisliitto Urho Rouvali Bengt Broms Uimaliitto Ralf Westerback Kai Hagelberg Urheiluautoilijoiden liitto Lasse Laippala Algot Kettunen Urheiluliitto Olli Järvelin Orvo Anttila Oiva Halmetoja Nils Hagman Pentti Karvonen Veikko Marttinen U rheil usukeltaj ainliitto Veikko Ilvesmäki Henrik Renwall Vesihiihtoliitto Ilpo Raatikainen P. J. Barck Voimisteluliitto Hannu Olamo Esa Seeste SVUL:n Nuoret Tuomo Jalantie Liisa Lundström Riitta Asanti Ukko Könni Aimo Kuikka Jaakko Holopainen Otso Vilhunen Etelä-Karjala Etelä Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Sa vo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Lisiijäsenet: Helka Ristolainen Pirkko Väänänen Hilkka Hakola Carl-Olaf Homen Kaarlo Hartiala Väinö Heikkinen Pekka Silvola Paavo Pekkanen Leena Jääskeläinen Eino Uusitalo Sylvi Saimo Heikki Hasu Kalervo Löfberg Jorma Tervo Juha Talvitie Reino Ikävalko Kosti Rasin perä Matti Lähdesmäki Impi Pynttäri Jorma Jokinen Kauko Nikkanen Arvi Jantunen Eero Mattinen Jukka Lampiniva Mauri Katavisto Risto Kalajo Esa Riihimäki Reino Mikkelä Olavi Yrjölä Pentti Larjanne Lasse Ahtiainen Olavi Poikela Eero Vainio Juhani Soila Pentti Alho Lauri Reinikainen Henry Granfors Matti Malin Bruno Arjanko Esko Sarvikas Pellervo Hyytiäinen Aulis Potinkara Jaakko Äärilä Aino Manninen Maija-Liisa Saarinen Terttu-Liisa Juusti Nils Erik Nyman Matti Suonperä Paavo Komi Raimo Vanninen Aulis Aaltonen Aimo Juvonen Erkki Tervo Aila Flöjt Lauri Kantee Jorma Koivisto Helge Nygren Pekka Oja Eero Muinonen Raimo Louko Matti Ja kari Mirja Luoma Raija Vuorio Kalevi Äijälä Einar Nissilä Tapio Poikolainen Kalevi Talikka Erkki Hautamäki Teemu Pesola Veikko Kristiansson Anja Mikkelä Reijo Pajuoja Pentti Salovaara Seppo Savolainen Lauri PUOlinniemi Väinö Juntura Eino Kiiski Eero Kelhä Sakari Partanen Toivo T. Pohjala Urpo Virtanen Leo Turunen Lau ri Kosonen Pentti Räty Urho Kittilä Voitto Laine 22 23

14 - Liittovaltuuston kokoukset KEVÄTKOKOUS SVUL:n liittovaltuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Helsingissä Lilla Tea- ternissa Kokousta edelsi liittovaltuuston juhlakokous, sillä sinä päivänä tuli kuluneeksi 75 vuotta SVUL:n perustamisesta. Kevätkokouksen puheenjohtajana oli liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Koskivuori. Sihteereiksi valittiin pääsihteeri Mauri Oksanen ja järjestöasiain toimistopäällikkö Jouko Purontakanen. Todettiin, että kokouksessa on läsnä 56 liittovaltuuston varsinaista jäsentä, 16 äänioikeutettua varajäsentä ja 12 lisäjäsentä. Liittohallituksen vuosikertomus, joka oli painettuna SVUL '75 vuosikirjaan, hyväksyttiin, samoin tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus. Liittovaltuuston juhlakokouksessa ennen sääntömääräistä kokousta kutsuttiin SVUL:lle 14 uutta kunniajäsentä. Tämän huomionosoituksen saivat Bruno Arjanko, Bore Bergman, Impi Jokinen, Risto Kalajo, Erkki Kivelä, Hannu Koskivuori, Ukko Könni, Harry Lindblad, Liisa Mattila-Oukari, Une Melkko, Paavo Oinaala, Reino Piirto, Helka Ristolainen ja Jukka Uunila. Kokouksessa hyväksyttiin myös liittojen määrärahanjaon uudet jakoperusteet ja jaettiin määrärahat liitoille ja piireille vuodeksi Liitoille jaettiin lisäksi valmentajamäärärahat. Jäsenliitoille päätettiin antaa suositus, että ne yhdenmukaistaisivat toimintasääntönsä siten, että jokaisen jäsen liiton säännöissä mainitaan sen kuuluminen SVUL:oon ja että jokaisen jäsenliiton säännöissä edellytetään sääntömuutoksille SVUL:n liittohallituksen vahvistusta. Liittovaltuusto hyväksyi kokouksessaan seuraavan julkilausuman: JULKILAUSUMA Suomen Valtakunnan Urheiluliitto on tehnyt 75 vuotta työtä maamme liikuntakulttuurin hyväksi. Koko tämän ajan se on ollut maan johtava urheilun keskusjärjestö. Tällä hetkellä SVUL:oon kuuluu 4 l jäsenliittoa, 18 piirijärjestöä, noin urheiluseuraa ja yli jäsentä. SVUL:n jäsenten ikä-, ammatti- ja yhteiskunnallinen rakenne vastaa Suomen kansan vastaavaa rakennetta. SVUL:n harjoittama liikunta- ja urheilutoiminta on arvokasta yhteisk unnallista toimintaa, jota se ylläpitää ja kehittää puolueisiin sitoutumattomana kansalaisjärjestönä. SVUL:n tavoitteena on herättää kestävä liikunnan harrastus koko kansan keskuuteen sekä tuottaa kansalaisille monipuolisia liikuntapalveluja. Liikuntatoiminta edellyttää yhteistoimintaa ja työnjakoa valtion, kuntien ja urheilujärjestöjen kesken. Julkisen vallan ensisijaisena tehtävänä on luoda toiminnan edellytykset ja liikuntajärjestöjen on pidettävä huolta lähinnä toiminnan järjestämisestä. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että pääasiassa vapaaehtoisuuteen perustuville liikunta- ja urheilujärjestöille taataan toiminnan perusedellytykset julkisin varoin sekä valtakunnallisella, alueellisella että paikallisella tasolla, joista viimeksi mainitulle ei valtion toimintatuki ole toistaiseksi lainkaan yltänyt. Tähän tähtäävää liikuntalakia on pidettävä välttämättömänä ja kiireellisenä. SVUL:n mielestä liikuntatoimintaa on kehitettävä niin, että mahdollisimman moni harrastaisi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa edistämiseksi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaan. Liikuntamyönteisen elämäntavan lähtökohdat ovat lapsuusvuosien tottumuksissa, kotikasvatuksessa ja koulun vaikutuksessao Lapsuusiässä on painotettava liikunnan ja urheilun leikinomaisuutta, moni-ilmeisyyttä, sääntöjen noudattamista ja reilua peliä, samalla kun kehitetään eri liikuntamuotojen ja urheilulajien vaatimia taitoja ja valmiuksia. 24 Urheilu on kaikkia kansoja kokoava voima. Urheilun ja ete~ki~. ~~~ppu-u~heilun ~erki tys maan tunnetuksi tekemisessä on kiistaton. Maa~me k~n.sa~?vahs~a urheilusuhteita onkin pyrittävä laajentamaan ja monipuolistamaan kaytettavlssa olevien mahdolbsuukslen mukaan.. k h... k SVUL haluaa tulevinakin vuosikymmeninä työskennellä liik~nta~.ulttuutln.e Ittan:use - si yhteistyössä julkisen vallan ja muiden järjestöjen sekä kaikkien liikunnasta Ja urheilusta kiinnostuneiden kansalaisten kanssa. SYYSKOKOUS Liittovaltuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 30. II. l 97? He~singi~sä TV.K.: talon kongressisalissa. Kokouksen puheenjohtajana oli Hannu KoskivuoTI Ja slhteerema pääsihteeri Mauri Oksanen ja nuorisosihteeri!.yri Hauta.mäki... Ennen varsinaisen kokouksen alkua ojennettlln numeroidut SVUL 75 JuhlamitalIt kan: sanedustaja Marjatta Väänäselle, pankinjohtaja J. W.. Ra.nge!.lille! s~siaali?7u~0~.. ~.kseii Kaskelalle, professori Liisa Orkolle, kauppaneuvos Erkki ~lve.läil.e.ja ~1p'IOIru - msmootl Osmo Niemelälle. Ensimmäinen numeroitu SVUL 75 JuhlamitalI oli JO slta ennen annettu tasavallan presidentti Urho Kekkoselle..... SVUL:n Nuorten puheenjohtaja Jaakko Holopame.n ojen~~ Uuden. Suomen. SOIhdun nuorisotoiminnassa parhaiten menestyneelle Etela-KarJalan plitllle. SOIhdun O~ti vas.taa~ piirin puheenjohtaja Reino Ikävalko. Matkatoimisto Area lu~vutti. Arean Kupl~ sek~. SIIhen liittyvän matkan SVUL 75 järjestelytoimiku.nn~n p.~.heen~.ohtaj.~.~le.,?smo NlemelalI:. Kokouksessa oli läsnä 59 liittovaltuuston varsmalsta Jasenta, 16 aafllolkeutettua varajasentä ja II lisäjäsentä. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden. 1 ~75 Iis~~äärärahan.i~ko markkaa sekä hyväksyttiin vuoden 1976 talousarvio, Joka paattyi 17,3 miljoonaan markkaan. SVUL:n varapuheenjohtajaksi vuosiksi valittiin erovuorossa. oll~t Jukka Uunila uudelleen. Vuoden 1976 tilintarkastajiksi valittiin kauppatieteiden.ma~stetl Olle V: Salmi ja ekonomi Ilmari Aro (HTM) sekä heidän va~am~ehiksee.n kau~palietelden malstetl Gunnar Kääriäinen (HTM) ja kauppatieteiden malstetl Martti Se~panen (~~T).. SVUL:n liittohallitukseen vuodeksi 1976 valittiin seuraavat (suluissa henkllokohta~nen varajäsen): Yrjö Kokko (Nils Hagman), Antti Mustonen (Väinö ~skel~~en),.es~o SarvIkas (Esa Riihimäki), Mauri Katavisto (Lauri Reinikainen), Os~o N~emela (Heikki W.~!ls~en), Juhani Salmen kylä (Martti Huhtamäki), Irja Kleemola (ImpI Jokme.n), Marjatta Vaananen (Hilkka Hakola), Pekka Kuvaja (Erkki J. Toi~a~~~)..ia Seppo Hieta (~~n: NYlan~e~~: Liittovaltuusto hyväksyi myös Suomen MetsastaJäIlIton anomuksen paasta SVUL.n Jaseneksi. Metsästäjäliitosta tuli SVUL:n 42. jäsenliitto ~ - -~ - ---

15 Liittohallitus 1975 SVUL:n liittohallitukseen ovat vuonna J 975 kuuluneet seuraavat henkilöt : '" Puheenjohll\i~ Erkki Kivelä, ~ I~ Luumäellä, toimitusjohtaja Helsingistä. Liittohallituksen Jase.~ 1956:-, vpj: , pj , liittovaltuuston pj J, OK:n valtuuskunnan jäsen Pesapallolllton pj SVUL:n kunniajäsen ' Varap~heenjohtaJa Paavo Pekka.~en, s ~ Ähtärissä, varatuomari Helsingistä. Liittohallit.uk sen vpj , liittovaltuuston Jasen 1972-, yhteiskuntapoliittisen valiokunnan pj , valtion liikuntalakikomitean pj , Kuntourheiluliiton vpj h 1i-~r~puhee.njOhtaja Taun~ Salonen, s.: 14. ~. 1,914 Muolaassa, toimitusjohtaja Harjavallasta. LiittokaI u s~.~ Jasen 1952:-, v,pj , JarJestoaslalnryhmän pj , Satakunnan piirin johtounnan Jasen Ja pj SVUL:n kunniajäsen se nv:~;p~:;~njo~:~~ ~u~ka UuniJa,.~ Oulussa, toimitusjohtaja Helsingistä. Liittohallitukja. t'965-~ 74 e ~K 0 Jan~aan pllnn pj. I , Urheiluliiton johtokunnan jäsen pj.,.n vpj Ja pj SVUL:n kunniajäsen Arn~. Berner, s Helsingissä,)ohtaja Helsingistä. Liittohallituksen jäsen , 1975, hlltovaltuu~ton.~asen 1970-, Moottonlllton Johtokunnan jäsen ja pj (Henkilökohtainen varamies IlIttohaJhtuksessa kauppaneuvos Mauri Vierumäki). Kai ~agelberg, s. 2? Helsingissä, rakennusmestari Helsingistä. Liittohallituksen jäsen 1975, liittovaltuuston Jasen 1975-, urheil.~hallien johtokunnan pj., Uimaliiton johtokunnan jäsen Ja. pj , OK:n valtuuskunnan Jasen (Henkilökohtainen varamies liittohallituksessa lehton Ka; Karlsson). I Sepp.o Hieta, s Le~'päälässä, varatuomari Helsingistä. Liittohallituksen jäsen taousvall?kunnan pj., LentopallolIIton ~pj ja pj J973, OK:n valtuuskunnan 'ä~en (Henkllokohtalnen varamies IlIttohalhtuksessa diplomi-insinööri Rune Nylander). J. N Irja Kle.emola, s yesilahdessa, koulunjohtaja Vantaalta. Liittohallituksen jäsen ajste.n. IlIkun.takasvatuslllton. Johtokunnan jäsen 1966-, Kuntourheiluliiton valtuuskunnan 'äsen' (Henkdokohtalnen varaedustaja liittohallituksessa opetusneuvos Impi Jokinen). J. 1" Eer~ KOkko,.s: Helsingissä, rehtori Oulusta. Liittohallituksen jäsen IIttova tuustonjas~~, li~dotusvaliokunnan pj., Pesäpalloliiton johtokunnan jäsen 196 i '.' ~:7dli~~;:i~{n~~~~~:It~~d~~t~~~j~nn~~{äSen (Henkilökohtainen varamies liittohallitj:s~l Osmo Niemelä,. s. 21.: Vilppulassa, diplomi-insinööri Espoosta. SVUL 75 'är'estel t.. kunnan pj., SuunnIstuslIIton Johtokunnan jäsen p'; OK'n vajt k J~" Y olmlkilökohta'. 1" h. ',.,. uus unnan Jasen (Hen- Inen varamies IIttO alhtuksessa rakennusmestari Heikki Wollsten).. Pen.tti P~I:~OSki, s Rau~~s sa,,,henkilöstöpäällikkö UUdest~kaupungista. LiittohalJituks~.n J~sen , ~, HIIhtolIIton Johtokunnan jäsen , Varsinais-Suomen Pllk nn JOhtkokunnan Jasen 1962-, vpj ja pj (Henkilökohtainen varamies liittohallitu sessa auppaneuvos Rolf Hohenthal). Kosti Rasinperä, s',, Kuortaneella, rehtori Kauhavalta. Liittohallituksen jäsen , IlIttovaltu~ston Jasen 1972~, Etelä-Pohjanmaan piirin pj , Urheiluliiton liittovaltuuston Jasen 1969-, pj (Henkllokohtalnen varamies liittohallituksessa rehtori Mauri Katavisto). Juhani SaI~enkylä,. s ':I~ls~.ngissä, varatuomari Helsingistä. Liittohallituksen jäsen , suu?mtteluvahokunnan pj., saantovahokunnan jäsen, Koripalloliiton johtokunnan jäsen Ja pj , Suunnistusliiton eri valiokuntien jäsen. (Henkilökohtainen varaedusta Ja IlIttohalhtuksessa osastopäällikkö Hilkka Hakola).. ~sko Sarvik.as, s ,. isännö~tsijä ~y~i~käältä. Liittohallituksen jäsen 1975-, liittovaltuustojasen, suunmtteluvahokunnan Jasen, JarJestoaslaln ryhmän pj., Uudenmaan piirin johtokunnan jäsen ~. vpj Ja pj (Henkilökohtainen varamies liittohallituksessa piirijohtaj'a Esa Rllhlmakl). 26 Liittohallituksen sihteerinä on ollut pääsihteeri Mauri Oksanen. Liittohallituksella oli vuonna 1975 yhteensä 14 kokousta. Pöytäkirjaan kertyi vuoden aikana 258 pykälää. Liittohallituksen jäsenet ovat osallistuneet kokouksiin seuraavasti: Erkki Kivelä 14, Jukka Uunila 13, Tauno Salonen 14, Paavo Pekkanen 10, Arne Berner 9, Kai Hagelberg II, Seppo Hieta 10, Irja Kleemola 12, Eero Kokko 8, Osmo Niemelä 14, Pentti Pihlakoski 10, Kosti Rasinperä 6, Juhani SaImenkylä 8 ja Esko Sarvikas 13 kertaa. Varajäsenistä seuraavat ovat osallistuneet kokouksiin: Hilkka Hakola 5, Mauri Katavisto 3, Rune Nylander 2, Kaj Karl sson 1, Impi Jokinen I ja Sakari Sorjonen I kertaa. Liittohallituksen kokouksiin ovat osallistuneet lisäksi liittovaltuuston puheenjohtaja Hannu Koskivuori 8 ja varapuheenjohtaja Erkki J. Woivalin 8 kertaa. Kokouksissa ovat lisäksi olleet läsnä keskustoimiston osastopäälliköt. Asioiden esittelijänä on ollut pääsihteeri Mauri Oksanen ja pöytäkirjanpitäjänä Jouko Purontakanen. Valiokunnat ja työryhmät 1975 Liittohallituksen alaisina toimivat vuonna 1975 seuraayat valiokunnat ja työryhmät: SUUNNllTELUVALlOKUNTA: Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Friedrich Blanz, Hilkka Hakola, Antti Lanamäki, Esko Sarvikas, Matti Suonperä ja Heikki Niininen (esittelijä). Järjestöasiain ryhmä: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Lasse Ahtiainen, Reijo Kari, Aulis Potinkara, Pauli Swanljung, Risto Sylvelin, Pekka Syrjänen ja Jouko Purontakanen (esittelijä). Valmen(l\iakoulutuksen ryhmä: Seppo Liitsola (puheenjohtaja), Heikki Kantola, Jorma Lehtosalo, Heikki Montonen, Eero Uotila ja Jarkko Raninen (esittelijä). Nuorisotoiminnan ryhmä: Pauli Koskinen {puheenjohtaja), Riitta Asanti. Pirkko Castren, Vesa Keskitalo, Heikki Parkatti, Jussi Saarela ja Jyri Hautamäki (esittelijä). Naistoiminnan ryhmä: Hilkka Hakola (puheenjohtaja), Solveig Fredriksson, Impi Jokinen ja Pirkko Väänänen. SÄÄNTÖVALIOKUNTA: Bengt Broms (puheenjohtaja), AlIan Kari, Reijo Kari, Juhani Salmenkylä, Pauli Swanljung ja Jouko Purontakanen (esittelijä). TIETEELLINEN VALIOKUNTA: Kaarlo Hartiala (puheenjohtaja), Pekka Peltokallio (varapuheenjohtaja), Väinö Heikkinen (varapuheenjohtaja), Antti Ahlström, Erkki Asp, Friedrich Blanz, Risto Elovainio, Markku Järvinen, Risto Kala, Antti Kalliokoski, Heikki Kantola, Paavo Komi, Pekka Könni, Seppo Liitsola, Simo Mäkelä, Pekka Oja, Kalevi Römpötti, Matti Suonperä, Kalevi Tuominen, Eero Uotila, Ilkka Vuori ja Pirkko Väänänen. TALOUSVALIOKUNTA: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Jaakko Estola, Ove Holvikari, Impi Jokinen, Simo Kärävä, Jukka Piironen, Kari Rahiala, Martti Santala, Pertti Tuomala, Mauri Vierumäki ja Mikko Leppänen (esittelijä). Urheiluhallien johtokunta: Kai Hagelberg (puheenjohtaja), Jaakko Estela, Jaakko Holopainen, Leo Liusvaara, Väinö Soininen, Erkki Viinikainen ja Erkki Helenius (esittelijä). Rahoitusasiain ryhmä: Martti Santala (puheenjohtaja), Lauri Noreila, Heikki Savolainen, Yrjö Somersalmi ja Mikko Leppänen (esittelijä). Toimistoasiain ryhmä: Kari Rahiala (puheenjohtaja), Solveig Fredriksson, Juha Koskenseppä, Mauri Moren, Harry Sundell ja Esko Eklund (esittelijä). TIEDOTUSVALIOKUNTA: Eero Kokko (puheenjohtaja), Martti Huhtamäki, Keijo Kulha, Erkki Paananen, Martti Pyykkö, Kalevi Römpötti, Jukka Salomaa, Antero Viherkenttä, Raimo Vilen, Pentti Kurunmäki (esittelijä) ja Antti Arponen (sihteeri). Urheilulehden johtokunta: Jukka Salomaa (puheenjohtaja), Lasse Laakso, Erkki Mustakari, Pertti Mustonen, Esko Ojala, Heikki Savolainen, Risto Sinkko, Pekka Syrjänen, Pentti Kurunmäki (esittelijä), Risto Forss (esittelijä) ja Antti Arponen (sihteeri). Sisäisen tiedottamisen ryhmä: Antero Viherkenttä (puheenjohtaja), Raimo Aromaa, Raimo Havukorpi, Elina Heinola, Leila Suomaa, Unto Suvanto, Pentti Kurunmäki (esittelijä) ja Antti Arponen (sihteeri). YHTEISKUNTAPOLIITTINEN VALIOKUNTA: Paavo Pekkanen (puheenjohtaja), Erkki Asp, Leena Jääskeläinen, Ilppo Kangas, Eero Niku, Erkki Pystynen, Juha Talvitie, Jukka Wuolio, Pentti Kurunmäki (esittelijä) ja Jorma Savola (sihteeri). ANSIOMERKKIVALIOKUNTA: Arvi Jantunen (puheenjohtaja), Pellervo Hyytiäinen, Erkki Komulainen, Aino Manninen, Erkki Salminen, ESa Riihimäki, Erkki Helenius (esittelijä) ja Antti Arponen (sihteeri)

16 SVUL:n liittohallitus 1976 Puheeqjohtlija: Kauppaneuvos Erkki Kivelä Varapuheeqjoh('\iat: Varatuomari Paavo Pekkanen Toimitusjohtaja Tauno Salonen TOimitusjohtaja Jukka Uunila Jäsenet: Varatuomari Seppo Hieta Rehtori Mauri Katavisto Koulunjohtaja Irja Kleemola Toimitusjohtaja Yrjö Kokko Pankinjohtaja Pekka Kuvaja Uittopäällikkö K. A. Mustonen Diplomi-insinööri Osmo Niemelä Varatuomari Juhani Salmenkylä Isännöitsijä Esko Sarvikas Osastopäällikkö Marjatta Väänänen Liiltohallituksen sihteeri: Pääsihteeri Mauri Oksanen Henkilökohtaiset varlijäsenet: Diplomi-insinööri Rune Nylander Rehtori Lauri Reinikainen Opetusneuvos Impi Jokinen Isännöitsijä Nils Hagman Varatuomari Erkki J. Toivanen Liikunnanohjaaja Väinö Eskelinen Rakennusmestari Heikki Wollsten Päätoimittaja Martti Huhtamäki Piirijohtaja Esa Riihimäki Osastopäällikkö Hilkka Hakola YHTEISKUNTAPOLIITTINEN VALIOKUNTA: Paavo Pekkanen ( puh.e~njohtaja), Erkki Asp: L eena J a, "äskeläinen Osmo Niemelä, Pentti ( Pihlakoskl,. 1"..) Eero NIku, Juha TalVItIe, Jukka Wuoilo, Ta pani Yli -Saunamäki ja Pentti Kurunmäki esllte IJa. ANSIOMERKKIVALIOKUNTA: Arvi Jantunen, Pellervo Hyytiäin~n, Erkki ~~mulainen, Olavi Lehtisalo. Aino Manninen, Esa Riihimäki, Erkki Salminen, Erkki HeleniUS (esitteilja) Ja AnttI Arponen (sihteeri). HENKILÖSTÖVALIOKUNTA: Mauri Moren (puheenjohtaja), Pentti Pih~~.~oski, Esko Sarvikas, Paavo Tarnanen, Pauli Swanljung, Raili Savolainen ja Esko Eklund (esitteilja). TIETEELLINEN VALIOKUNTA: Kaarlo Hartiala (puheenjohtaja), Pekka Pc:ltokallio, V~in~ Heikkinen Antti Ahlström, Erkki Asp, Friedrich Blanz, R,sto ElovainIO, Joel JUppI, Markku.J~VI nen. Risto'Kala, Antti Kalliokoski, Heikki Kantola, Juha K~rv~nen~. P~avo Koml, Pek~a Konnl'T ep: o Liitsola, Simo Mäkelä, Pekka Oja, Isto R.uo~pila, KaleVI Rompottl, MattI.~.~onpera, KaleVI uo ~inen. Eero Uotila. Ilkka Vuori, Pirkko Vaananen Ja Tor Jungman (esltteilja). TÖÖLÖN URHEILUTALOSÄÄTIÖN HALLITUS: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Erkki Lintu~i, Esko Numminen, Kalevi Sadeluoto, Arvi Jantunen, Kai Hagelberg, Paav~ Pek~anen, Os~o Nlemela, Juhani Salmenkylä, Jaakko Estola, Lauri Kärävä, Jaakko Holopainen Ja MIkko Leppanen. Valiokunnat ja työryhmät 1976 Liittohallituksen apuna toimivat vuonna 1976 seuraavat valiokunnat ja työryhmät: SUUNNITTELUV ALlOKUNTA: Juhani Salmenkylä (puheenjohtaja), Friedrich Blanz, Hilkka Hakola, Antti Lanamäki, Irja Kleemola, Eero Kokko ja Heikki Niininen (esittelijä). Järjestöasiain ryhmä: Esko Sarvikas (puheenjohtaja), Lasse Ahtiainen, Reijo Kari, Aulis Potinkara, Pauli Swanljung, Risto Sylvelin, Pekka Syrjänen, Jouko Purontakanen ja Teemu Krannila (esittelijä). Valmentajakoulutuksen ruhmä: Seppo Liitsola (puheenjohtaja), Heikki Kantola, Jorma Lehtosalo, Heikki Montonen, Anu-Liisa Uotila, Eero Uotila ja Erkki Oikarinen (esittelijä). Nuorisotoiminnan ryhmä: Pauli Koskinen (puheenjohtaja), Riitta Asanti, Solveig Fredriksson, Lasse Hellsten, Heikki Parkatti, Jussi Saarela, Kari Lindfors ja Jyri Hautamäki (esittelijä). Naistoiminnan ryhmä: Hilkka Hakola (puheenjohtaja), Impi Jokinen, Terttu-Liisa Juusti, Leena Jääskeläinen, Eila Mik,ola, Marja Ramm-Schmidtja Ritva Niinistö (esittelijä). SÄÄNTÖVALIOKUNTA: Bengt Broms (puheenjohtaja), Allan Kari, Reijo Kari, Gunnar Laurila, Juhani Salmenkylä, Pauli Swanljung, Jouko Purontakanen ja Teemu Krannila (esittelijä). TALOUSVALIOKUNTA: Seppo Hieta (puheenjohtaja), Kai Hagelberg, Ove Holvikari, Impi Jokinen, Simo Kärävä, Nils Hagman, Mikko Leppänen, Kari Rahiala, Pertti Tuomala ja Teuvo Holopainen (esittelijä). Urheiluhallien johtokunta: Kai Hagelberg (puheenjohtaja), Jaakko Estola, Jaakko Holopainen, Mikko Leppänen, Erkki Viinikainen ja Erkki Helenius (esittelijä). Toimistoasiain ryhmä: Kari Rahiala (puheenjohtaja), Solveig Fredriksson, Juha Koskenseppä, Harry Sundell ja Esko Eklund (esittelijä). TIEDOTUSVALIOKUNTA: Yrjö Kokko (puheenjohtlija), Eero Kokko, Martti Huhtamäki, Antero Karapalo, Erkki Paananen, Kalevi Römpötti, Jukka Salomaa, Antero Viherkenttä, Raimo Vilen, Pentti Kurunmäki (esittelijä) ja Antti Arponen (sihteeri). UrheiluJehden johtokunta: Jukka Salomaa (puheenjohtaja), Lasse Laakso, Erkki Mustakari, Esko Ojala, Heikki Savolainen, Jorma Varis, Pentti Kurunmäki (esittelijä) ja Antti Arponen (sihteeri). Sisäisen tiedottamisen ryhmä: Antero Viherkenttä (puheenjohtaja), Raimo Aromaa, Raimo Havukorpi, Elina Heinola, Reijo Kari, Leila Suomaa, Pentti Kurunmäki (esittelijä) ja Antti Arponen (sihteeri)

17 SVUL:n kunnia jäsenet KUNNIAPUHEENJOHTAJAT: Jukka Rangell (1954-) Ivar Wilskman ( ) KUNNIAJÄSENET: Bruno Arjanko Bore Bergman Impi Jokinen Risto Kalajo Kaarina Kari Akseli Kaskela Urho Kekkonen Erkki Kivelä Elna Kopponen Hannu Koskivuori Kallio Kotkas Ukko Könni Väinö Lahtinen Aaro Laine Jukka Lehtinen Harri Lindblad Une Melkko Liisa M attila-oukari Paavo Oinaala Liisa Orko Erkki Palo lampi Lauri Pihkala Reino Piirto Valle Resko Helka Ristolainen Urho Saariaho Anton Salmenkylä Yrjö Salmela Tauno Salonen Heikki Savolainen Aaro TynelJ Jukka Uunila Kunniapuheeqjohuva J. W. RangeU ja kunnil\iäsen Lauri "Tahko" Pihkala. EDESMENNEET KUNNIAJÄSENET: Karl G. R. Ahlbäck Toivo Aro J. F. Blomqvist Ernst Bredberg Viktor Damm Aksel Ek Viktor Heikel Arvo Himberg Mikko Hämäläinen Eemeli Juureva Yrjö Kaloniemi V. A. M. Karikoski Aarne Kiira Kauno Kleemola Ali Koskimaa Kalle Käkönen Heikki Lehmusto K. E. Levälahti John Lindstedt Edvard Lundström K. H. Majantie Erkki Merinen V. J. Niiniluoto Väinö Pynninen Oskari Rikkilä Veli Saarinen Lauri Santala Viktor Smeds Erkki Sorakuru Lauri Tanner Väinö Teivaala Yrjö Valkama Arvo Vartia Gösta Wasenius Ivar Wilskman Aatos Vuolle-Apiala 30 31

18 I?ren!W!OI~~d!1~;}lnl!;}~Jn!J33IlHssnIOp3! l r!jjji4!so;mu!'pn i efeef~o~isjfj~r I I ~'Pt!ll!!!,!dOIS!lll!O l OIS!W!Olll!C!SC~ISJfJ'! r I!JJJIII!SOS!JOflN ~'t~!ii~~d.. nlnlno)f OIS! lu! OI "!C!U;Snlnl l1 )l 1 M M!:f!SI!~Ull!!SI ~ '1'1!II!!~d!JOIIll O)f I 1!IIEqnl!J4Jn ef ~!I ~!:SO IC l 1~'1!S>l (nlj 'IEd 1 ~'t't! II ~!!dsniop3!.l efr.hlofsnol u I CfUl40ffllJll!llllfln s olscsosnlop;}!.l o1sl;sosnoie.t OII;ESOI1 I;}II!"l1l1ns T T ~W~~J0140r! JJJI 4!"!!!:d snl!llf!4oll!!1 N ~L61 A O!Jtn~s!ue8JOQIPluaq!W!oJ U:']nAS SVUL:n luottamushenkilöorganisaatio v.1975 SVUL-jäsenislÖ n henkilöä 42 jäsenliinoa - urbeduseuroja yli jäsenpiiriä *) Liittohallituksen nimeämät valiokunnat: suunnittelu-, sääntö-, talous-, tiedotus-, tieteellinen, ansiomerkki- ja yhteiskuntapoliittinen valiokunta N M

19 Järjestötoiminta Järjestöasiainryhmä SVUL:n järjestöasioista vastaavana luottamushenkilöelimenä on toiminut suunnitteluvaliokunnan alainen järjestöasiainryhmä. Ryhmän puheenjohtajana on ollut Esko Sarvikas ja jäseninä ovat olleet Lasse Ahtiainen, Reijo Kari, Aulis Potinkara, Pauli Swanljung, Risto Sylvelin, Pekka Syrjänen. Ryhmä on pitänyt kahdeksan kokousta, joissa on valmisteltu suunnitteluvaliokunnalle, johtoryhmälie ja liittohallitukselle ryhmän toimialaan liittyviä suunnitelmia ja esityksiä. Kertomusvuoden aikana on SVUL:n toimihenkilöorganisaatiossa järjestöasioista vastannut järjestöasiaintoimisto. Toimiston virkailijoina ovat toimineet järjestöasiain toimistopäällikkö Jouko Purontakanen ja järjestösihteeri Marga Lindahl. SVUL:n kehittäminen Vuoden 1975 aikana on SVUL:ssa keskusteltu voimakkaasti toiminnan ja organisaation kehittämisestä. SVUL:n liittohallitus nimesi toimikunnan laatimaan suunnitelmaa piiritoiminnan kehittämisestä. Toimikunta laati asiasta perussuunnitelman ja esitti liittohallitukselle, että sen laatima suunnitelma tulisi laajentaa koko järjestöä kattavaksi. Liittohallitus nimesikin SVUL:n kehittämisryhmän, jonka tehtäväksi se antoi laatia suunnitelmat liittojen, keskusliiton ja piiriorganisaation kehittämistoimenpiteistä. Loppuvuoden aikana toimikunta nimesi itselleen erityistyöryhmät, laati työskcntelysuunnitelman aikatauluineen ja käynnisti suunnittelutyönsä. Toimikunta esittänee ensimmäisen raporttinsa liittovaltuuston kevätkokoukselle Jäsenjärjestöjen määrärahanjakoperusteet ja toimintapisteet Liittovaltuuston kevätkokouksessa vahvistettiin uudet jäsenjärjestöjen määrärahan jakoperusteet. Järjestöasiaintoimisto suoritti liittohallitukselle ja sen asettamalle toimikunnalle asiaan liittyvän valmistelutyön. Työskentelyn eri vaiheissa pyydettiin jäsenjärjestöiltä useita eri lausuntoja sekä suoritettiin erilaisia koelaskentoja. Vuoden 1975 määrärahat jaettiin uusienjakoperusteiden mukaisesti. Jaon perustana olevat jäsenjärjestöjen toimintapisteet laskettiin järjestöasiaintoimistossa vuoden 1974 toimintatilastojen tiedoista, jotka oli koottu seurojen, liittojen ja piirien vuosi-ilmoituksista sekä kesk usjärjestön toimintatilastoista. Jäsen- ja toimintatilastot Alkuvuodesta järjestölinjaa eniten työllistänyt toiminta oli vuoden 1974 jäsen- ja toimintatilastojen laadinta. Tilastot laadittiin nyt aikaisemmasta poiketen ATK:ä hyväksikäyttäen. ATK mahdollislj entistä paremman palvelun jäsenjärjestöille, sillä mm. liitoille voitiin nyt toimittaa piireittäiset seuraluettelot yhdyshenk ilötietoineen.... Vuoden 1975 toimintatilastojen suunnittelussa pitäydyttiin edellisen vuoden menetelmlssa. Muutoksia tehtiin ainoastaan tietojenkeruulomakkeen ulkoasuun. Uusi jäsenliitto Liittovaltuusto hyväksyi 1975 II 30 pitämässään kokouksessa SVUL:n 42. jäsenliitoksi Suomen Metsästäjäliiton. Myös Suomen Tanssiurheiluliitto oli anonut jäsenyyttä, mutta sitä ei järjestöasiainryhmän esityksestä liitolle myönnetty. Näiden päätösten valmistelun yhteydessäjärjestöasiainryhmä laati liittohallitukselle luonnoksen uusien jäsenliittojen jäseneksihyväksymisen yleisistä edellytyksistä ja hyväksymismenettelystä. Kuntourheiluprojekti Keskusliiton ja Suomen Kuntourheiluliiton neuvottelujen tuloksena perustettiin toukokuussa 1974 toimikunta, jonka tehtävänä on laatia suunnitelmat SVUL:n piirissä tapahtuvan kuntoliikuntatoiminnan edistämiseksi. Keskusjärjestön ja Suomen Kuntourheiluliiton edustajien lisäksi toimikunnassa on eräiden jäsenliittojen ja -piirien edustajia. Vuoden 1975 aikana toimikunta keskittyi laatimaan ohjekirjasta, jossa seuroille annetaan ohjeita kuntoliikuntatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistoiminta Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliiton kanssa Kertomusvuoden aikana on Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliiton kanssa jatkettu suunnittelutyötä voimassaolevan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti toiminnan tehostamiseksi ja laajentamiseksi. Vuoden 1975 aikana on yhteistoimintasopimuksen mukaisesti annettu Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliitolle apua lähinnä koulutustoiminnassa materiaali- ja kouluttaja-avun muodossa. Seuratoiminnan suunnittelu Kertomusvuoden aikana on seuratoiminnan suunnittelujärjestelmää toteutettu aikaisemmin laadittujen suunnitelmien mukaisesti uudistetuilla seminaari- ja konsultointimateriaaleilla. Vuoden lopussa oli tässä tehostetussa koulutus- ja ohjaustoiminnassa mukana yhteensä 203 seuraa. Pohjoismainen pääsihteerikokous Perinteinen Pohjoismaiden keskusurheiluliittojen pääsihteerien kokous. ~ide~tiin ? I Helsingissä. SVUL toimi tilaisuuden järjestäjän.ä j~ isänt?nä. Kokou.~se~sa kasltelt."n yhtelspohj.olsmalsen urheilutoiminnan lisäksi useita kansamvahsla urheiluun Illttyvla ajankohtaisia kysymyksla. Seuratoimintaopas Järjestöasiainryhmän nimeämä toimikunta sai vuoden 1975 aikana valmiiksi seurojen johtohenkilöiden käyttöön tarkoitetun Seuratoimintaoppaan. Opas tulee toimimaan jo käynnistyneen uusimuotoisen järjestötoiminnallisen koulutuksen opetussisältönä ja sen päätarkoituksena on antaa konkreettista apua seuratoimintaan liittyviin käytännön peruskysymyksiin. Opas saadaan jakeluun maaliskuussa SVUL-kuukausi SVUL:n juhlavuoteen liittyen järjestettiin vuonna 1975 poikkeuksellisesti koko marraskuun kestänyt teemakausi. Kuukauden päätapahtumat olivat Rovaniemellä SVUL:n Lapin piirin 60-vuotisjuhlan yhteydessä 1975 II 09 järjestettyavausjuhla ja 1975 II 30 Helsingissä Finlandia-talossa järjestetty juhlavuoden pääjuhla. Kuukauteen oli keskitetty lisäksi piirien puheenjohtajien neuvottelupäivät, liittojen vuosikokouksia, piirikohtaisia SVUL-juhlia sekä seurojen satoja tilaisuuksia, joissa jaettiin juhlavuoden tunnustusmitaleja seurojen toimintaan myönteisesti vaikuttaneille henkilöille. SVUL-kuukauden tilaisuuksissa jaettavaksi laadittiin SVUL:a ja sen toimintaa esittelevät suomen- ja englanninkieliset esitteet. 34 Palvelutoiminta Järjestötoiminnallisissa kysymyksissä on jäsenjärjestöille}a ~~ur~iiie Py'ritty antama.~ konsultointija materiaaliapua. Ensisijaisesti tämä on koskenut reklsteromtun Illttyvla kysymyksla ja erilaisia ohjeistoja. Sääntövaliokunta SVUL:n sääntöasioista vastaavana elimenä on toiminut sääntövaliokunta. Va liokunnan puheenjohtajana on toiminut Bengt Broms ja jäseninä AlIan Kari, Reijo Kari, Juhani Salmenkylä ja Pauli Swanljung. Esittelijänä on toiminut Jouko Purontakanen Sääntövaliokunta on kertomusvuoden aikana valmistellut liittohalhtukselle jasenjarjestojen saantojen valvontaan liittyviä esityksiä ja yleensä sääntöasioihin liittyviä laus~ntoja. Lisäksi)äsenjärjest~ill~ on annettu konsultointiapua sääntömuutoskysymyksissä ja muissa valiokunnan toimialaan IllttyvIssa asioissa. Sääntövaliokunta laati myös uudet seurojen mallisäännöt, jotka on tarkistettu yhdistysrekisteritoimistossa. 35

20 SVUL:n koulutustoiminta 1. Yleistä SVUL:n koulutusta on leimannut juhlavuoden toiminta eri projekteineen. SVUL-75 tapahtumien toteutusta on käsitelty ja pohdittu useassa ohjelmaltaan kiinteässäkin koulutustilaisuudessa. Siitä huolimatta SVUL:n neljälinjainen (järjestö-, valmentaja-, nuoriso-, nais-) koulutus on palvellut keskusjärjestön ja piirien kautta jäsenseuroja ja -liittoja tehokkaammin kuin edellisenä vuonna. Koulutustoiminnan eri linjojen asiantuntijaeliminä ovat toimineet seuraavat toimintaryhmät: Järjestöasiainryhmä Valmentajakoulutuksen ryhmä Nuorisotoiminnan ryhmä Naistoimintaryhmä 8 kokousta Edelliset toimintaryhmät tai toimintaryhmien asettamat työryhmät ovat suunnitelleet koulutuslinjojen ja -tapahtumien sisältöjä yhdessä SVUL:n koulutustoimiston kanssa. Koulutustoimisto ja piirien järjestö-, koulutus-, nuoriso- ja naisvaliokunnat ovat toimineet koulutust[laisuuksien toteuttajina. Valmentajakoulutuksen ryhmän toimintavuosi on ollut erityisen työntäyteinen. Valmentajakoulutuksen ryhmän kokoonpano on ollut 1975 seuraava: Puheenjohtaja Jäsenet: Esittelijä ja sihteeri Seppo Liitsola Heikki Kantola Jorma Lehtosalo Heikki Montonen Eero Uotila Erkki Oikarinen Ku~ seuraa~an k~rran matkustat, muista, että Finnair on usein lyhin tie. Ja sitä paitsi mukava vaivaton ja edullinen.. ' Esimerkkinä edullisuudesta: myönnämme 25% :.n a!~n.nuksen. väh.i.n~ään 15 hengen ryhmille, elakelalslll.e, opiskelijoille, varusmiehille, mukan~. s~.uraav~!le pe.rheenjäsenille jne. Kay ta hyv.?~~.es~.~y~s 50% :n viikonloppualennusta maaratyllla reiteillä ja tutustu viikonloppupaketteihimme. Pyydä aikataulu ja varaa lentolippusi matkatoimistostasi tai Finnairin toimistosta. Ryhmä on osallistunut Pohjoismaisen kestävyysvalmennusseminaarin suunnitteluun ja toteutukseen, urheilulääketieteen jatkoseminaarin ja piiripareittaisten A- ja B-valmentajien täydennyskoulutustilaisuuksien suunnitteluun. Ryhmä on saanut uudistetuksi myös B-valmentajakoulun sisällön. Valmentajakoulutukseen osallistuminen on ollut niin runsasta, että kolmitasoisen peruskoulutuksen kurssivahvuuksia on jouduttu nostamaan edelliseen vuoteen verrattuna. A-valmentajaseminaarien keskimääräinen kurssilaisten määrä on ollut 33, B-valmentajakoulujen 35 ja piiripareittaisten. täydennyskoulutustilaisuuksien lähes 50 valmentajaa. Koulutustoimisto toimii SVUL:n suunnitteluosastossa, jonka johdossa on suunnittelujohtaja Heikki Niininen. Koulutuspäällikkönä toimii Erkki Oikarinen ja osastosihteerinä Ritva Hakopää. Elokuussa naistoiminnan linjavastuullisena koulutusohjaajana aloitti työn Ritva Niinistö