R- Suomen Posti Oyj Kyrkan och vi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 8/2007 www.turunseurakunnat.fi 30 + Kolmenkympin risteyksessä punnitaan arvot ja unelmat.... Keskiaukeama Lauri Aleksin kastejuhla kokosi eri sukupolvet...sivu 6 Elämän nurja puoli nousee pintaan velkaneuvonnassa...sivu 7 Öppen oas för fri lek och samvaro.... Sidan 10
ALUKSI KIRKKO JA ME 27.9. 24.10.2007 SANA OIKEAAN AIKAAN SANOTTU Näen omassa sukupolvessani paljon uusavuttomuutta elämänvalintojen edessä. Nykyaika on niin moniarvoista, että oikeita ratkaisuja on vaikea tehdä. Kirjailija Kreetta Onkeli, Turun Sanomat 31.8.2007 Maassa on porvarihallitus, kuten äänestäneiden enemmistö kai tahtoi. Hallitus esittäytyi kertomalla, että se ottaa köyhiltä lapsiperheiltä pois ilmaisen päivähoidon. Jotain pitää silloin poistaa niiltäkin, joilla on runsaasti varallisuutta. Olkoon se perintövero, hallitus järkeili. Emeritusprofessori Antti Eskola kolumnissaan 19.9.2007 Kirkko ja kaupunki -lehdessä Lapsen oikeuksien sopimus määrittelee kaikki alle 18-vuotiaat eli alaikäiset lapsiksi. Kirkon omassa työssä lapsia ovat vain alle kouluikäiset. Alakoululaiset ovat jo varhaisnuoria. Olisikohan siinä ensimmäinen paikka ryhtyä vahvistamaan lapsuuden arvoa? Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, Kotimaa 37/2007 Kolmenkympin kovuus Kolmekymppisiä on viime aikoina höykytetty moneen suuntaan. Lehtijuttu toisensa jälkeen pui näiden nuoruusvuotensa ohittaneiden, mutta usein vasta aikuisuuden portteja kolkuttelevien kansalaisten elämäntilanteita. Kukaan ei oikein tunnu tietävän, mistä nykypäivän kolmikymppiset on tehty. Tämä näkyy myös katukuvassa. Jotkut hengaavat skeittilaudat kainalossa ja lökäpöksyt jalassa, kun kulman takaa astelevat ikätoverit ovat sonnustautuneet jakkuihin, suoriin housuihin ja kauluspaitoihin. Kolmekymppisille on vaikea keksiä mitään, kun heitä on niin moneen lähtöön. Mokomiin välinputoajiin liittyy sellaista problematiikkaa, jonka parissa kirkkokin on jo pitkään paininut. Pystyvätkö kirkko ja seurakunta tarjoamaan näille siirtymäriittien parissa tuskaileville muuta kiinnostavaa kuin perustoimitukset vihkimisen ja kasteen? Haaste on valtava, mutta onneksi se on ainakin huomattu. Itse tunsin jo parinkymppisenä olevani liian vanha nuorteniltoihin, mutta liian nuori nuorten aikuisten toimintaan. Kolmeakymmentä lähestyessäni mietin, olenko nuori aikuinen vai kuulunko kenties johonkin aivan muuhun kategoriaan. Monen kolmenkympin hujakoilla pyörivän voi olla lisääntyvistä vaihtoehdoista huolimatta vaikea löytää seurakunnasta mielekästä toimintaa. Mutta kuinka se voisi helppoa ollakaan. Kolmekymppiset ovat vaativaa porukkaa. Itseään on toteutettava ja riskejä on otettava, maksoi mitä maksoi. Minkäs sille voi, jos rima on korkealla ja kohderyhmä niin kirjava. Tämän ajan henki on yksilökeskeisyys. Kaikki on sallittua, eikä elämysten perässä juoksemiselle ole rajoja. Tälläkin asialla lienee ainakin kaksi puolta. Sosiaalisista ja yhteisöllisistä paineista on onneksi päästy eroon enää ei tarvitse olla tietyssä elämäntilanteessa tietynlainen. Toisaalta vaihtoehtoihin ja valintoihin hukkuessa elämää voi olla vaikea saada järjestykseen. Juuri kolmekymppiset lienevät siinä syvimmässä valintojen aallokossa. Kaikki on omissa käsissä, mutta kauas tulevaisuuteen on hankala katsoa. Vakiintuneet miettivät perheineen ja asuntolainoineen josko sittenkään olisivat olleet vielä valmiita asettumaan paikoilleen, kun on-off -suhteiden ja bilettämisen aallokossa räpiköivät seikkailijat aprikoivat olisiko aika jo vakiintua. Erilaisten toimintamuotojen keksimiselle on seurakunnassakin laajat mahdollisuudet. Annetaan kuitenkin jokaisen olla oma itsensä eikä yritetä liikaa niputtaa ihmisiä karsinoihin ja kategorioihin. Muuttumaton sanoma on rautaista tavaraa, joka kolahtaa ikiteinille, opiskelijalle, uraohjukselle, perheenäidille ja työttömälle. Juho Niemelä MERKINTÖJÄ MAAILMALTA Pietari. Kesäkuu toi Venäjälle tullessaan uutisen, joka pääsi yllättämään kaikkien järjestöjen lähetystyöntekijät. Euroopan Unionin ja Venäjän välille solmittu sopimus, joka astui käytäntöön 1.6., yhdenmukaistaa maiden välisiä viisumikäytäntöjä. Tähän asti olemme saaneet kaikessa rauhassa tehdä kirkon kutsuun perustuvalla vuosiviisumilla Venäjällä töitä koko vuoden. Uuden sopimuksen mukaan voimme oleskella maassa vain 90 päivää 180 päivän aikana, eli käytännössä noin puolet ajasta. * * * Oleskelu- ja työlupien hakeminen Venäjällä on osoittautunut monimutkaiseksi prosessiksi, jota kukaan Inkerin kirkossa ei tunne. Ensimmäisten tiedustelujen mukaan oleskeluluvan saaminen olisi lisäksi jokseenkin mahdotonta ja työluvan hankkiminen vaatii kirkolta uudenlaista paperisotaa ja ponnisteluja. Tilanne on ainakin toistaiseksi johtanut siihen, että me ulkomaalaiset työntekijät mietimme, miten voimme täyttää työpanoksemme Inkerin kirkossa olemalla maassa fyysisesti läsnä vain toisen puolen työajastamme, ja mitä voimme kenties tehdä etätyönä. Joidenkin kohdalla on myös etsittävä toimenkuvaan lisätöitä Suomesta tai muualta. * * * Omalta osaltamme jatkamme tällä hetkellä työssä niin, että Sisko tekee Inkerin Kirkko lehden toimitustyötä ja muita Venäjän tiedotustehtäviä pääosin Suomesta käsin osallistuen lisäksi Lähetysseuran hallinto-osaston projekteihin. Tämä ratkaisu tuntuu myös perheasioiden kannalta parhaalta: sekä 93-vuotias äiti että lapsenlapset saavat nyt pienen, mutta tarpeellisen siivun läsnäolostani Suomessa. Jussin osalta etsitään vielä sopivia ratkaisuja. Pyhän Marian kirkkoherran tointa ainakaan ei voi ihan kitkattomasti hoitaa etätyönä! Onneksi Inkerin kirkko on ehtinyt viidentoista vuoden aikana jo monella tavoin itsenäistyä ja kehittää hallintoaan. Ehkä on terveellistäkin alkaa pohtia, missä tehtävissä se ihan välttämättä tarvitsee vielä ulkomaalaisia työntekijöitä. Sisko ja Juhani Pörsti Suomen Lähestysseuran lähetteinä Venäjällä Kansi Nuori nainen, Timo Jakonen Kummit siunaavat kastettavan vauvan, Johanna Kortesluoma KUUKAUDEN SANA Kannattaako pitkämielisyys? oka maataan viljelee huolella, saa Jenemmän kuin miljoona siunausta, laulaa Jukka Poika laulussa, joka soi useasti menneen kesän leireillä. Mutta vieläkö on kannattavaa satsata huolellisiin ja pitkäaikaisiin projekteihin tai suhteisiin? Onhan vallalla yleinen käsitys, että kaikkea voi kokeilla, kerranhan sitä vain eletään. Ja myös rahaa tulee usein muualta ja nopeammin kuin työtä tekemällä ja raskaasti raatamalla. Tämänkaltaisia ajatuksia tuntuu leijuvan usein ilmassa. Tuntuu, ettei kukaan halua lähteä niin sanottuihin perinteisiin ammatteihin. Ne eivät rahallisesti houkuttele. Kolikon toisena puolena voi karusti nähdä sen, että sitä saattaa kokea olevan jotain enemmän, jos on jossain mediaseksikkäässä työssä. Työn pitää ainakin olla kivaa. Ja mitä enemmän saa rahaa ja vaikutusvaltaa, sen parempi. Samat lainalaisuudet pätevät valitettavasti myös ihmissuhteissa. Monet ystävyyssuhteet ovat luonnollisesti lyhyitä ja sidoksissa esimerkiksi eri elämäntilanteisiin. Kuitenkin on ystäviä, jotka kulkevat vieressä, tai ainakin mielessä, läpi elämänkin, vaikka välillä vierähtäisi vuosia- Kyrkan och vi 27.9.2007 42. vuosikerta Julkaisija Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighet Ilmestyy 11 kertaa vuodessa seuraava 25.10.2007 Kustantaja Förläggare Kotimaa-yhtiöt Toimitusneuvosto Redaktionskomitté Leena Winter, Jarkko Elo, Bengt Häggman, Päivi Leppänen, Harri Raitis, Ann-Mari Rannikko, Siv Skogman Päätoimittaja Chefredaktör Paula Heino paula.heino@evl.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Mervi Syrjänen mervi.syrjanen@evl.fi Toimittajat Redaktörer Patricia Bruun Eeva Henttu Rita Suhonen Ilmoitukset Annonser Pirjo Seppälä pirjo.seppala@evl.fi Taitto ja kuvankäsittely Ombrytning och fotoarbetning Erkki Kiiski; Kotimaa-yhtiöt kin näkemättä. Pitkät rakkaussuhteet ja elämän mittaiset avioliitot tuntuvat olevan tänä päivänä niin kovin kaukana niistä pinnallisista suhteista, joita esimerkiksi mediassa vellotaan. Ja kun törmää päivittäin erilaisiin pettämisiin ja kolmiodraamoihin, niin mikä on enää kannattavaa? Onko tämä sittenkään koko totuus? Onnellisuus on asia, joka on tavoittelemisen arvoinen. Erilaiset onnellisuusmittarit kertovat, että ihminen on onnellinen ollessaan tyytyväinen. Tyytyväisyys saavutetaan taas silloin, kun huolet tai huono omatunto eivät paina. Onnellisuuteen liittyy myös vahvasti se, että on sinut itsensä kanssa. Elämässä on edelleen paljon hyvyyttä ja rakkautta, joka ympäröi meitä ja jota voimme myös puolestamme jakaa. On ihana keskustella avioparien kanssa, jotka ovat matkanneet elämää yhdessä useita vuosikymmeniä. Enkä ole kenenkään kuullut sanovan, että elämä olisi aina ollut leikkiä ja ruusuilla tanssimista. Ja kenen kanssa tahansa keskustelee elämän matkasta, on kärsivällisyys usein avainsana onneen, monessakin mielessä. Jumala jakaa meille yhä edelleen armoa. Voimme uskoa edelleen rakkauden voimaan, vaikka sitä emme aina elämässä juuri tässä ja nyt kokisikaan. Heikkoina hetkinä saamme luottaa siihen, että lopulta hyvyys palkitaan ja pitkämielisyys kannattaa. Näiden ajatusten myötä haluan toivottaa oikein hyvää syksyä kaikille! Nauttikaa myös syksyn synkistä ja pimeistä hetkistä. Milla Mäkitalo Paattisten seurakuntapappi Toimitus Redaktion Tiedotustoimisto, Eerikinkatu 3 PL 922, 20101 Turku puhelin (02) 261 7111 faksi (02) 261 7289 turku.tiedotus@evl.fi www.turunseurakunnat.fi Painopaikka Tryckeri Hansaprint, Turku/403021/2002 Jakelu Distribution Suomen Posti Oy Jakeluhuomautukset www.posti.fi/palaute puh. 0200 71000
3 Karkotukselle täytäntöönpanokielto Mikaelinkirkon Aghain tuki-illasta tuli kiitosjuhla Iranin kurdi Naze Aghai on ensimmäinen Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta suojaa hakenut turvapaikan hakija. Kirkolle tapahtumalla on hyvin suuri merkitys. Aghaita auttamalla kirkossa toteutettiin lähimmäisenrakkautta käytännössä. Arkkipiispa Jukka Paarma on ilmaissut tukensa Mikaelinseurakunnan toiminnalle. Helsingin hallinto-oikeus teki perjantaina 7. syyskuuta Naze Aghain tukijat iloisesti yllättäneen päätöksen, jonka perusteella Aghain karkotukselle määrättiin täytäntöönpanokielto. Karkotuksesta oli viikkoa aikaisemmin päättänyt Ulkomaalaisvirasto. Muutaman kuukauden hengähdystauko Helsingin hallinto-oikeus tekee Nazen asiassa lopullisen päätöksen lisäselvitykset saatuaan. Päätös vienee useita kuukausia ja yhtä kauan Naze joutuu odottamaan tietoa lopullisesta kohtalostaan. Naze sai hengähdystauon raskaassa prosessissa, joka alkoi U o l e v i S a l o n e n hänen paettuaan kotimaastaan vuonna 2005. Hän kuului Iranissa vasemmistolaiseen Komala-puolueeseen, joka ajaa kurdien itsenäisyyttä ja vastustaa fundamentalismia. Hän pelkää, että paluu Iraniin veisi hänet kuolemaan. Hän haki turvapaikkaa Suomesta poliittisen toimintansa ja suvun hänelle määräämän pakkoavioliiton vuoksi. Tukijuhla Mikaelinkirkossa maanantai-iltana 10. syyskuuta muuttui kiitosjuhlaksi, johon päähenkilö itsekin osallistui. Juhlassa ei paukuteltu henkseleitä, vaan nautittiin musiikista, sytytettiin kynttilät ja kuultiin muun muassa Nazen kiitospuhe. Kannustuspuheenvuorot Saara Suomisen kaunis laulu Mikaelinkirkossa teki kaikkiin vaikutuksen. Saaraa kiittämässä Naze Aghai (vas.) ja hänen tulkkinsa Homil Kowstan. Oikealla Mikaelinseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Anneli Koskinen. Koskisen mukaan Nazea on autettu käytännön asioissa, pidetty asiaa esillä ja tarjottu hänelle tilanteen vaatimaa inhimillisyyttä. pitivät myös kansanedustajat Heli Paasio (sd) ja Janina Andersson (vihr) sekä puoluesihteeri Sari Essayah (kd). Kun Turun Naiskeskuksen Raija Ala-Lipasti otti minuun yhteyttä ja kysyi, kuka Turun seurakunnissa voisi Nazea auttaa, mieleeni tuli kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Tiesin, että hän jääkiekon harrastajana kestäisi myös taklaukset, Essayah sanoi. Ilta päättyi kirkkoherra Martti Hirvosen puheeseen ja Dietrich Bonhoefferin sanoittamaan virteen 600: Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Tapahtumat vyöryivät liikkeelle kesäkuun alussa, jolloin Ala-Lipasti otti yhteyttä kirkkoherra Lehikoiseen. Ekumeenisen neuvoston Kirkko turvapaikkana -ohjeistus tuli enemmän kuin tarpeeseen. Sen mukaan kristityn seurakunnan velvollisuus on auttaa, jos joku pyytää apua hengenvaaraan vedoten. Kaikki sujui aivan ohjeiden mukaan: viranomaisilla oli tiedossa Nazen olinpaikka, häntä ei piiloteltu, vaan häntä autettiin jättämään uusi turvapaikkahakemus. Edellinen oli evätty kaksi vuotta aiemmin, ja vuonna 2006 Helsingin hallinto-oikeus oli hylännyt Nazen tekemän valituksen. Naze haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta, mutta lupaa ei myönnetty. Tämä tieto tuli vuoden alussa, jonka jälkeen Aghai piiloutui viranomaisilta ja tuli esiin vasta kesäkuussa, jolloin hän haki suojaa Mikaelinseurakunnasta. Käytännön ohjeet tarvitaan Kirkolle Naze Aghai on ennakkotapaus, joka pakottaa miettimään, mitä käytännössä tapahtuu, jos avunpyytäjiä tulee lisää. Suomalaisessa yhteiskunnassa on totuttu luottamaan viranomaistoimintaan, mutta Nazen tapaus osoittaa, että demokratia toimii: mikään julkinen viranomainen ei voi asettua kritiikin yläpuolelle. Kirkko ei toisaalta voi olla apuautomaatti, vaan avun hakijan täytyy täyttää tietyt Kirkko turvapaikkana -ohjeistuksen määrittelemät kriteerit. Kirkon vahtimestarit ja diakoniatyöntekijät tarvitsevat lisäksi selkeät, käytännölliset ohjeet siitä, miten vastaavassa tilanteessa toimitaan: mihin soitan, mihin avun hakijan ohjaan. Ruohonjuuritason ohjeistusta mietitään nyt myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä: mitä teen, kun ovelle kolkutetaan? Paula Heino Hautausmaalla vietettiin 200-vuotisjuhlaa Heinänokka juhli tasavuosia T ietokuva Oy/ Norbert Roztocki Tuomiorovasti Rauno Heikola toimi liturgina jumalanpalveluksessa, jossa arkkipiispa Jukka Paarma puhui. Turun hautausmaan 200- vuotisjuhla huipentui elokuun 19. päivänä vietettyyn jumalanpalvelukseen Vanhan kappelin aukiolla keskellä vanhaa hautausmaata. Kauniissa kesäsäässä kuultiin arkkipiispa Jukka Paarman puhe ja musiikkia, jota esittivät myös juhlavuotta viettävä CCI-kuoro ja Aura Brass Band. Liturgeina toimivat tuomiorovasti Rauno Heikola ja kirkkoherra Eero Sepponen. Jumalanpalvelus noudatti vähän sovellettuna vuonna 1807 käyttöön vihityn hautausmaan vihkiäisjuhlan kaavaa. Hautausmaan juhlavuoden vietto alkoi pääsiäisenä konsertilla Ylösnousemuskappelissa ja se myös päättyy samassa paikassa pidettävään konserttiin pyhäinpäivän viikonloppuna 4. marraskuuta klo 16. Konsertissa esiintyvät kanttorit Anu Åberg ja Heikki Rainio. Koko kesäkauden on järjestetty teemakävelyjä ja kappeliesittelyjä, joista on jäljellä viimeinen, eli torstaina 11.10. klo 18 pääsee tutustumaan Pyhän Ristin kappelin krematorioon ja tuhkaukseen. Myös hautausmaan opaskartan suosio on yllättänyt: sitä on painettu jo 14 000 kappaletta. Heinänokan leirikeskuksessa oli avoimet ovet lauantaina 8. syyskuuta. Leirikeskus täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Avointen ovien päivä aloitettiin rovasti Hannu Hurmeen vetämällä leirihartaudella. Päivän mittaan osallistujat saivat laavulla nokipannukahvit ja ruokalassa hernesoppaa. Saunan kiuas oli kuumana ja halukkaat pääsivät ihailemaan aluetta mereltä käsin NMKY:n aluksen kyydissä. Päivän mittaan moni käytti tilaisuutta hyväkseen ja painoi oman leiripaidan. Heinänokan leirimuistoja kerätään omaan kirjaan. Lähetä omat muistosi osoitteeseen Heinänokantie 66, 20960 Turku tai turku.heinanokka@evl. fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan koko perheen saunailta. Oman leiripaidan painaminen oli yksi päivän kohokohdista Heinänokan leirikeskuksessa. U o l e v i S a l o n e n Uusi numero Palvelevaan puhelimeen Palvelevan puhelimen numerot muuttuvat lokakuun alusta. Samalla päivystysaika pitenee. Soitot vanhaan numeroon ohjautuvat aluksi automaattisesti uuteen numeroon. Palvelun logo uudistuu saman tien. Kun tähän asti puhelin on ollut avoinna iltakuudesta puoleen yöhön, päivystämme jatkossa pitempään eli perjantaina ja lauantaina klo 18 03. Sunnuntaista torstaihin voi soittaa klo 18 01, kertoo seurakuntayhtymän Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Päivi Mäntylä. Viime vuonna käytiin koko maassa 41 000 keskustelua. Turussa puhelujen määrä on ollut kasvussa: vuonna 2006 puheluja käytiin 3 762. Valtakunnallisia päivystäjiä oli 2 046 henkilöä ja Turun alueella heitä on 120. Turun alueen soittajista enemmistö on miehiä. Palvelevaan puhelimeen voi soittaa 30.9. saakka numerolla 10071 (suomenkieliset) ja 10072 tai 0800-19072 (ruotsinkieliset). Matkapuhelimesta soitettaessa lisätään oman alueen suuntanumero. Lokakuun alusta alkaen numerot muuttuvat: 01019 0071 on suomenkielisille ja numero 01019 0072 ruotsinkielisille. Palveleva netti löytyy osoitteella evl.fi/palvelevanetti Paula Heino Kaarinan kirkon tekstiiliteokselle jatko-osa Kaarinan kirkon tekstiiliteos Kerrokset on saanut jatkoosan. Uudet osat jatkavat vuonna 2002 käyttöön otetun Kerrokset-tekstiiliteoksen teemoja. Ajatuksena teossarjalle on jatkumo, jossa ikkunatekstiilit ja takaseinän tekstiili uusien, nyt valmistuneiden osien myötä jatkavat lentoaan kasvaen kohti alttaria ja sitten kokonaan häipyvät tuonpuoleiseen ja antavat alttarille sille kuuluvan tilan, kertoo teoksen suunnittelija Taideteollisen korkeakoulun professori Helena Hyvönen. Kolmiosainen tekstiiliteos on sijoitettu kirkkosalin ovien yläpuolella oleviin aukkoihin siten, että alttaria lähinnä oleva aukko on jätetty tyhjäksi. Teoksen osat toistavat kirkkovuoden liturgisia värejä punaista, vihreää ja violettia. Lähimpänä alttaria oleva seinäpinta jää puhtaan valkoiseksi. Aikaisemmista osista poiketen nyt käyttöön otettavan teoksen osat eivät vaihdu kirkkovuoden mukaan. Uuden tekstiiliteoksen taustaosa on samaa kuparikudosta kuin takaseinän teoksessa. Teoksen metallinen tukirakenne muodostaa teoksesta voimakkaan kolmiulotteisen ja antaa vaikutelman vapaasti leijuvasta tunnelmasta. Kirkkotekstiileillä on pitkä historia takanaan. Modernia muotokieltä henkivässä Kaarinan kirkossa tekstiilit pehmentävät arkkitehtuuria. Tilassa ja tässä kirkossa näiden tekstiilien tehtävä on olla seurakuntalaisten ja arkkitehtuurin välissä visuaalisesti ja ajatuksellisesti pehmentävänä kerroksena. Täällä tekstiilit ovat koristamassa kirkkoa, korostamassa vaikkapa puun värin kauneutta, Helena Hyvönen sanoo. Tekstiiliteoksen valmistuksesta on vastannut artenomi Sirkka Paikkari. Mervi Syrjänen
Konsertit ovat perinteisesti olleet nuorten suosikkitapahtumia seurakunnissa. Toukokuun Kirkkopäivillä Juha Tapion konsertti keräsi innokkaita nuoria kuulijoita. Uusi rahanjakomalli painottaa nuoria ja lapsia Olemme edelleen muita jäljessä, kun mittarina ovat käytettävät eurot per seurakuntalainen, mutta nyt olemme kuitenkin näköetäisyydellä muihin seurakuntiin nähden, kommentoi tilannetta Maarian seurakunnan kirkkoherra Heimo Rinne. Henrikinseurakunta on jo kauan tehnyt vahvaa lapsi- ja nuorisotyötä. Meillä riittää Henrikinseurakunnassa eri ikäisiä jäseniä, mutta uusi rahanjakomalli ei tuo meille mitään lisää, toteaa puolestaan kirkkoherra Heikki Mäntylä Myöskään Paattisten seurakunnalle uudistus ei tuo lisää toimintavaroja. Olemme kuitenkin perustamassa perhekahvilaa ja olemme palkanneet projektityöntekijän kokoavan nuorisotyön kehittämiseksi, kertoo kirkkoherra Jukka Järvensivu. Myös Kaarinan seurakunnan kirkkoherra Pirjo Vahtola toteaa, että uusjako ei tuonut lisää rahaa Kaarinaan. Kaarinassa lapsille ja nuorille on kuitenkin paljon toimintaa, syksyn ohjelmassa on pysyvien kerhojen ja perhekirkkojen lisäksi esimerkiksi Meriviikonloppu isovanhemmille ja lastenlapsille Sinapin leirikeskuksessa tai hiljaisuuden retriitti pienten lasten vanhemmille Tammilehdossa Rymättylässä. Tukea kasvatustyöhön Seurakunnat ja yhtymän kasvatusasiain keskus pyrkivät tukemaan perheitä kasvatustyössä. Jokaisella yhtymän seurakunnalla on lapsille ja nuorille suunnattuja kerhoja, muskareita, leirejä, retkiä ja esimerkiksi lukuisia kuoroja ja bändejä, joihin voi mennä mukaan. Perhe- ja päiväkerhot, lennokki, askartelu- ja kokkikerhot keräävät viikoittain innokkaita osallistujia. Kokkikerho täynnä, kerrotaan Tuomiokirkkoseurakunnan nettisivuilla. Partio ja rippileirit ovat hyvin suosittuja nuorten kohtaamispaikkoja vuosi toisensa jälkeen. Martinseurakunnassa on myös paljon aktiivista toimintaa lapsille ja nuorille. Martinseurakunta on ollut rahanjaossa saamapuolella, joten tulemme pohtimaan, miten varat kohdennetaan. Emme halua hätiköidä, vaan käymme keskustelun seurakunnan tarpeista, toiminnan painopisteistä ja sitä kautta myös henkilöstörakenteesta. Perhetyö on ollut pitkään painopisteenämme, mutta tehtävä on ollut luonteeltaan projektinomainen eikä meillä ole vakituista toimentai viranhaltijaa. Se sektori on varmasti yksi, johon resursointia tarvitaan, pohtii kirkkoherra Tuomo Norvasuo. Juuri nuorisopastorina seurakunnassa aloittanut Liisa Kuusela haluaa nostaa esiin erittäin aktiivisen, myös vapaaehtoistyöstä voimaa ammentavan pyhäkoulutyön ja lasten toiminnallisen raamattukerhon Roistot ja sankarit. Ehyt arki -projekti Maariassa Heimo Rinteen mukaan Maariassa on kohdistettu uusia resursseja lapsiin ja nuoriin ja erityisesti rippikoulutyöhön. Uusilla rahoilla palkattiin puoleksi vuodeksi pappi ja määräaikainen nuorisotyönohjaaja kesän rippileireille ja perheleireille. Syyskuun alussa alkoi perhetyöhön liittyvä Ehyt arki projekti, johon saatiin pappi ainakin tämän vuoden loppuun ja toivottavasti vielä ensi vuodeksi. Projekti kohdistuu yksinäisiin äiteihin ja heidän lapsiinsa Runosmäessä, Halisissa ja Moisiossa. Olemme hankkimassa projektiin myös yhtä Seurakuntayhtymän uusi rahanjakomalli hyödyttää niitä seurakuntia, joiden alueella asuu nuorta jäsenkuntaa. Yksi etua saavista on Maarian seurakunta, joka on suurimpana seurakuntana joutunut tähän saakka pärjäämään pienemmin resurssein kuin muut. diakoniatyöntekijän virkaa. Lisäksi vuoden alusta Maariaan on tarkoitus saada myös johtavan nuorisotyönohjaajan virka. Hänen työpanostaan tarvitaan lapsi- ja nuorisotyön tavoitteelliseen organisoimiseen. Samalla pyritään vapauttamaan ja suuntaamaan voimavaroja varhaisnuorisotyöhön. Erityisesti varhaisnuorten kesäleiritoimintaa yritetään seurakunnassa lisätä. Esite nuorten aikuisten toiminnasta Tänä vuonna ensimmäistä kertaa tehtiin TurkuNA- eli Turun Nuoret Aikuiset -esite, joka kokoaa yhteen eri seurakuntien nuorille aikuisille suunnattua toimintaa. Esite postitettiin elo-syyskuun vaihteessa 1982 syntyneiden ikäluokalle, joka on käynyt rippikoulun tasan kymmenen vuotta sitten. Esitettä jaettiin myös yliopistoihin ja opiskelija-asuntoloihin. Mikaelinseurakunnassa nuoria aikuisia on huomioitu muun muassa yhteistyöllä Linnateatterin kanssa. Liput näytäntöihin on viety käsistä ja uusi toimintamuoto koetaan mielekkääksi. Säännöllistä nuorille aikuisille kohdistettua toimintaamme ovat joka Seurakuntien rahakakku jaetaan uudella tavalla tästä syksystä alkaen. Alle kolmikymppiset seurakuntalaiset tuovat aikaisempaa enemmän rahaa seurakunnille. toinen lauantai eli parillisina viikkoina lauantaisin järjestettävät NAMI-kahvilaillat God s Gas -kahvilassa Puutarhakatu 24:ssä, keskiviikkoisin pidettävä raamattupiiri ja nuorten lähetyspiiri, kertoo seurakuntapastori Pasi Jaakkola. Rahankäytöstä voi päättää itsenäisemmin Turun ruotsalaiselle seurakunnalle uusi rahanjako ei kirkkoherra Eero Sepposen mukaan tuonut juurikaan muutoksia. Ruotsalaisen seurakunnan ominaispiirre on, että sen jäsenet asuvat suurella alueella eri puolilla Turkua. Tämä on huomioitu seurakunnan budjetissa. Niin luottamushenkilömme kuin työntekijämme iloitsevat siitä, että olemme nyt itsenäisempiä päättämään budjettimme käytöstä. Seurakuntamme on jo pari vuotta panostanut rippikouluun ja nuorisotyöhön: yhden viran varat on jäädytetty ja ohjattu nuorisotyöhön. Tuomiokirkkoseurakunnassa on myös aktiivista perhe- ja nuorisotyötä. Esimerkiksi maanantaisin klo 18 lokakuun 1. päivä alkaen järjestetään taidekerho perheille. Syyskaudella tutustutaan kirkkotaiteeseen ja eri tekniikoihin. Perhepyhäkoulu, shakkikerho isille ja pojille Domcaféssa ja perhekirkot ovat esimerkkejä toiminnasta. Varhaisnuorille on tarjolla paitsi leirejä, myös puutyökerho, lennokki- ja pienoismallikerho ja puhallinorkesteri. Ja katedraaliin niin hyvin sopiva kuorotoiminta on hyvin voimallista juuri Tuomiokirkossa. Tuomiokirkkoseurakunnassa on käynnistetty koko nykyisen seurakuntatyön arviointi, johon osallistuvat niin työntekijät kuin luottamushenkilötkin. Mietimme erityisesti nuorten aikuisten tavoittamista. Uusi rahanjakomalli antaa meille tähän työhön hiukan lisäresursseja, kertoo tuomiorovasti Rauno Heikola. Katariinanseurakunta on kunnostautunut muun muassa solutoiminnassa, joka on lähetys- ja perhekasvatussihteeri Laura Virtasen mukaan kasvava suuntaus. Soluja löytyy kaiken ikäisille ihmisille. Toiminta tarkoittaa sitä, että kokoonnutaan jonkun luona, ehkä kahvitellaan tai syödään ja lauletaan yhdessä. Katariinassa on tullut tavaksi mennä yhdessä myös jumalanpalvelukseen. Seurakunnassa onkin koettu, että väkeä käy jumalanpalveluksissa enemmän kuin ennen. Uutta jakomallia kokeillaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhdeksän seurakunnan määrärahojen jako muuttui nyt syksystä lähtien. Jako haluaa painottaa nuorten seurakuntalaisten merkitystä. Uusi jakomalli on käytössä kokeiluluontoisesti jo tästä vuodesta lähtien aina vuoteen 2010. Kaikki seurakunnat puolsivat keväällä lausunnoissaan uutta mallia. Ideana on, että koko rahasummasta jaetaan ensin 12 prosenttia tasan kaikkien yhdeksän seurakunnan kesken ja loput 88 prosenttia jaetaan suhteutettuna seurakunnan väkilukuun. Lisäksi uudessa jakomallissa käytetään jäsenten ikäryhmässä 0 30- vuotiaat kerrointa kaksi, eli jaossa painotetaan nuoria seurakuntalaisia. Tilanteesta hyötyvät ne seurakunnat, joiden alueella asuu paljon nuorta väkeä. Samalla lisämäärärahalla, 260 000 eurolla, varmistetaan se, etteivät minkään seurakunnan määrärahat laske. Katso toiminnasta lisää www.turunseurakunnat.fi Paula Heino
POSTIA LUKIJOILTA Tällä sivulla voit kertoa mielipiteesi ja osallistua keskusteluun. Kirjeitten enimmäispituus on 25 konekirjoitusriviä. Voit kirjoittaa myös käsin tai lähettää sähköpostia. Voit kirjoittaa erityistapauksessa myös nimimerkillä, kunhan lähetät nimesi ja yhteystietosi lehden toimitukseen. Toimituksella on oikeus tarvittaessa muokata ja lyhentää tekstejä. Toimituksen postiosoite: Kirkko ja me, PL 922, 20101 Turku faksi (02) 2617 289 mervi.syrjanen@evl.fi Lokakuun lehteen tarkoitettujen tekstien tulee olla perillä viimeistään ma 8.10.07. Iltavespereitä Tuomiokirkkoon Vaikka kirkoissamme järjestetään monenlaisia jumalanpalveluksia, toivoisin päivittäisten iltavesperien juurtuvan Tuomiokirkkoon. Vesperit olisivat sekä paluuta kirkkomme historiaan että uusi, tähän aikaan sopiva palvelumuoto. Kiireiset nykyihmiset eivät useinkaan halua osallistua pitkiin messuihin vaan pistäytyvät ehkä helpommin kirkkoon etsimään hetken hiljaisuutta ja Jumalan läheisyyttä. On tärkeää järjestää vesper joka päivä. Monet ahdingon yllättämät tarvitsevat tukea juuri sinä päivänä. Turun tuomiokirkko on oikea hiljentymispaikka pysyvyyttä, turvallisuutta ja lohtua etsiville. Tilastot siitä, kuinka monta kävijää kulloinkin on paikalla, eivät tässä toiminnassa ole tärkeitä: yksikin hiljentymistä ja siunausta tarvitseva kävijä riittää. Uusi toimintamuoto vaatii tietysti resursseja tai resurssien uudelleen suuntaamista. Vespereihin tultaisiin varmasti muistakin Turun seurakunnista, joten voisi ehkä tiedustella, missä määrin ne voisivat ottaa hoitaakseen tilaisuuksien järjestämistä. Opiskelijajumalanpalvelukset ovat siirtymässä Tuomiokirkkoon, jossa toimivat jo nyt Turun kansainvälinen seurakunta ja osittain myös Turun ruotsalainen seurakunta. Esimerkiksi Hiljaisuuden ystävien hetkipalvelut retriiteissä ovat samanluonteista toimintaa. Musiikista huolehtivien löytäminen olisi ratkaisevan tärkeää, minkä ei luulisi olevan ylivoimaisen vaikeaa, onhan Turku alan monipuolinen opiskelupaikkakunta. Myös Tuomasmessujen järjestäjiltä voisi saada hyödyllistä tietoa järjestelyihin. Tuomiokirkon iltavesperit palvelisivat ensisijaisesti kirkon ydintehtävää: evankeliumin julistamista. Niihin saattaisi paikallisten kävijöiden lisäksi hakeutua myös turisteja, kuuluuhan jumalanpalveluksissa käyminen monen matkaohjelmaan. Kansallispyhäkkömme arvon ja Mikael Agricolan muiston vaalimisen kannalta säännöllinen vesperohjelma olisi myös kulttuuriteko, Turun seurakuntien panos, kun Turkua kehitetään Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Vesperit eivät kuitenkaan saisi jäädä yhden vuoden uutuudeksi, vaan niiden tulisi palvella meitä turkulaisia pitkälle tuleviin aikoihin niin kuin Tuomiokirkon vesperit ovat menneinä vuosisatoina esivanhempiamme palvelleet. Maija Saleva Kuunnellaan radiota One of the things about fall - or autumn - is the increasing darkness. Some, like my colleague, love it and others like it to a point but by the time November rolls around they feel that enough is enough. I admit that I belong to the latter group. For now, however, we are still in that awesome time when there is light during the day but the evenings are decidedly longer. It s the time for candles and nice long evening walks or alternatively nice long evenings at home reading a good book in your favourite chair. I have to say that it seems to me one of the challenges of life in Finland to learn to live with the changing seasons. I do not mean only for those of you who come Grace and Peace FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION Light and darkness from another country but for all of us. I have lived here and in this town all of my life and I am still in the process of finding out how to make the transitions between the seasons for myself and as a result to others around me, as well as smooth as I can. I think there is wisdom in the idea of taking the effort to figure it out for yourself, though. The reason is this; we as humans are very inclined to resent change and to oppose it if not consciously then unconsciously. The problem is the amount of energy, chocolate and cups of coffee we spend to oppose things only to find out at the end that what we opposed was in fact a good thing for us. When it comes to the seasons they will change despite any objections anyway. So, maybe it would serve all of us better to learn to accept and even enjoy that they do. This relates to our relationship to God, too. God is an ever creating God. His plan for us is a plan which requires change in everything and most importantly in us. The more willing we are to accept change RÄIKKÄ Radion kulta-aika on kaukana takanapäin, ja olemme jo pitkään eläneet visuaalisen kulttuurin aikaa. Vaikka radiot tietysti yhä soivat, useimmiten eetteristä raikuu musiikkiohjelma, jota ei oikeastaan kuunnella: se vain kuullaan. Radioääni kertoo välillä säästä ja lehtiotsikoista. Vain harvalla on nykyisin tapana istahtaa nojatuoliin lukulampun valoon ja syventyä seuraamaan kuunnelmaa radiosta. Melko vähän on niitäkin, jotka tekevät hitaanpuoleisesti kotitöitä seuraten samalla kiinnostuneena radion ajankohtaisohjelmaa. Digiaika tuo radioiden ääreen jonkin verran lisää väkeä, koska monet jättävät tahtoen tai tahtomattaan television. Joillekin syy on periaatteellinen, toisille laitteet ovat liian monimutkaisia tai kalliita. Monet on jätetty katvealueisiin. Siirtymistä digiaikaan on helppoa arvostella oikeudenmukaisuusperustein kaikille kuuluu yhtäläinen oikeus katsoa TV-ohjelmia mutta sinänsä paluu radion pariin voi olla varsin virkistävää. Radio on mielenkiintoinen vempain ja paljon monipuolisempi kuin useimmat tietävät. Radio-ohjelmien kuuntelemista voi suositella kaikille. Päinvastoin kuin toisinaan väitetään, Suomessa tuotetaan edelleen korkeatasoisia radio-ohjelmia. Ammattitaitoisten radiotoimittajien ammattikunta ei ole kuollut sukupuuttoon, vaan yhä edelleen on niitä, jotka tekevät huolellisen taustatyön ohjelmansa jokaista minuuttia varten olipa kyse sitten viihde- tai asiaohjelmasta. Lounais-Suomen saaristossa voi kuunnella lähetyksiä myös Ahvenanmaalta. Ålands Radio kuuluu hyvin, samoin Ruotsin Radio, joka lähettää ohjelmaansa Maarianhaminasta. Useimmissa radiovastaanottimissa on tavallisen FM-aaltoalueen lisäksi keskipitkät (AM) aallot, jotka tarjoavat kuulijalle erityisesti pimeään aikaan valtavan määrän kiinnostavia asemia. Aivan tavallisella radiolla voit kuulla ohjelmia vaikkapa Saksasta, Puolasta, Hollannista, Romaniasta, Ranskasta ja Englannista. Kiehtovia musiikkiohjelmia lähetetään esimerkiksi Makedoniasta ja Turkista. Karjalan Radio lähettää ohjelmia myös suomeksi. Jos vastaanottimessa sattuu olemaan lyhyet aallot, ohjelmatarjonta monipuolistuu entisestään. Lyhyillä aalloilla kuuluvat kaukaistenkin maiden asemat, ja esimerkiksi Kiinan Radion tai Iranin Äänen lähetysten kuuntelu onnistuu vaivatta. Myös lyhyillä aalloilla voi kuunnella ohjelmia suomeksi. Muun muassa Vatikaanin Radio lähettää ohjelmaa suomenkielellä, samoin Venäjän Ääni. Seikkailu lyhyillä aalloilla opettaa maailmasta kaikenlaista. Uutisten sisällöt vaihtuvat, kun niitä lähettävä maa vaihtuu. Laittomat clandestine asemat yrittävät kaataa hallituksia. Hallitukset puolustautuvat käyttämällä voimakastehoisia music jammer häirintäasemia tukahduttaakseen poliittisten lähetysten kuuluvuuden. Maat lähettävät toistensa alueille propagandaa lakkaamatta. Washingtonin rahoittamia asemia ovat esimerkiksi Kuuban vastainen Radio Martí ja Kiinan vastainen Radio Vapaa Aasia. Monet lyhytaaltolähetykset ovat kuultavissa myös nettiradion kautta. Nuo lähetykset ovat häiriöttömiä, ja kieltenopiskelijoiden kannattaa pistää tuo seikka merkille. Mikä olisi hauskempi tapa oppia portugalia Suomessa kuin kuunnella kovatasoista ohjelmaa suoraan Rio de Janeirosta? Radion ihmeelliseen maailmaan kannattaa tutustua, olivatpa digilaitteet kunnossa tai eivät. Juha Räikkä Käytännöllisen filosofian dosentti the more smoothly those changes will also occur. It is natural to be cautious in front of great changes but at the same time how much easier it would be to live our lives if we could just once let go of our hesitations, objections, fears and prejudices and trust God to know what is best for our lives. There is a time for everything. There is a time for both light and darkness and I do think we need both. We need rest and we need times of activity. We need sunshine but we also need rainy days. The challenge is to adjust to the changes in our lives, circumstances as well as in nature with thankful willingness. Mia Pusa GALLUP Saako kirkko ottaa kantaa? Saskia Syrjänen Kiitos iltamusiikista Urkumusiikista pitävät saivat viime kesänä osakseen hemmottelua Suomen kansallispyhäkössä. Kokonaisuudessaan erittäin korkeatasoisesta konserttisarjasta pääsi nauttimaan ilmaiseksi. Paljon hyödyllistä taustatietoa sisältävän viisi euroa maksavan käsiohjelman sai ostaa vapaaehtoisesti, vaikka pääsylippuja olisi voinut myydä kustannuksia vastaavasti. Konserttien ohjelmisto oli monipuolinen, vaihteleva ja mielenkiintoinen. Tasokkaat artistit soittivat ainutkertaisia ja moniulotteisia urkumusiikkielämyksiä yleisölleen antaumuksella ja taiteelleen omistautuen. Kiitän lämpimästi kaikkia, jotka työpanoksellaan tarjosivat anteliaan kädenojennuksen musiikin ystäville. Timo Saloranta S a s k i a S y r j ä n e n Aulis Törmä: Ei saa ottaa kantaa. Lainsäädäntö määrittää lait, jolloin ei ole kirkon asia puuttua niihin. Sini Tuomola: Saa, kirkon pitää ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin eikä vain rajattuihin kysymyksiin. Tuomo Paronen: Saa ottaa kantaa kirkon ja uskon asioihin, ei kuitenkaan poliittisiin asioihin. Anne-Mari Hukka: Kyllä saa, esimerkiksi ympäristöasioihin. Äkkiseltään ei tule mieleen mitään, mihin ei saisi ottaa kantaa.