Eksoten lausuntoluonnos 28.2.2014 Lausuntopyyntö STM LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut loppuraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet. Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen tekemiin tarkentaviin linjauksiin. Raportti on laadittu toimeksiannon mukaisesti hallituksen esityksen muotoon. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Lausuntopyyntö ja lakiesitys löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön Internet-osoitteesta: http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot. Valmisteluryhmän laatimaa ehdotusta hallituksen esitykseksi on täydennetty lisäämällä siihen sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiesvalmisteluna laaditut yleisperustelujen jaksot 4 6 (mm. vaikutusarviointi) ja yksityiskohtaisten perustelujen jaksot 2 4 (mm. suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys). Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Kyselyvastausten muotoon laaditut lausunnot tullaan huomioimaan hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Lausunnot pyydetään antamaan torstaihin 13.3.2014 mennessä. Lausuntopyyntöön voi vastata suomeksi tai ruotsiksi. Annetut vastaukset ovat julkisia. OHJEET Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Suurimpaan osaan kysymyksistä tulee valita yksi omaa mielipidettä lähinnä oleva vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella. Osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi.
Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painiketta painettaessa kysely vie sinut automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voit myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Kun Valmis-painiketta on painettu, kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Huomionarvoista on, että kyselyä ei ole mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa sähköistä kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Lausuntopyynnön yhteydessä vastaajille toimitetaan kyselystä myös tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Vastaajille on toimitettu myös havainnollistava Power Point -esitys lakiesityksen keskeisistä sisällöistä. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään lopuksi sähköiseen kyselyyn. Vastausten työstämisen apuna voidaan käyttää myös hallituksen esitystä koskevaa diaesitystä, joka löytyy Internetosoitteesta: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=1447910&name=dlfe-28181.pdf. Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p. 02951 63338, etunimi.sukunimi@stm.fi hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367, etunimi.sukunimi@stm.fi neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p. 02951 63342, etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p. 02951 63569, etunimi.sukunimi@stm.fi osastosihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395, etunimi.sukunimi@stm.fi
TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Päivämäärä: 5.3.2014 Toimielimen nimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus
5. Onko vastaaja * kunta x kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 6. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? x Joidenkin palvelujen keskittämisellä voidaan turvata se, että lähipalveluja on saatavilla kattavasti koko sote-alueella. 7. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin?
x 8. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 9. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? x Järjestämisvastuun jakautuminen sote-alueen ja perustason alueen välillä vaikeuttaa sotepalvelujen integraatiota. Malli ei edistä sote-palvelujen riittävää ja yhdenvertaista saatavuutta alueilla eikä palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä. Perustason alueiden muodostaminen ei edistä sote-toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä alueilla. Erikoissairaanhoidon ja avoterveydenhuollon tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus, joka mahdollistaa sujuvan ja nopean jatkohoidon ja kuntoutuksen. Erikoissairaanhoidon palvelujen tulee integroitua osaksi koko sote-alueen/maakunnan palvelukokonaisuutta ja näin mahdollistetaan alusta loppuun toimivat asiakaslähtöiset palveluprosessit. Maakunnallisessa mallissa voidaan muodostaa osaamiskeskittymiä. ICT-ratkaisut edellyttävät laajaa väestöpohjaa ja ne on toteutettava vähintään sote-alueen/maakunnan tasolla. Näin on mahdollista saada aikaan yksi järjestelmäkokonaisuus, jonka avulla kaikkea sähköisessä
muodossa olevaa tietoa voidaan käyttää palvelutuotannon johtamiseen ja ohjaamiseen sekä kansalaisille suunnattuihin sähköisiin palveluihin. Kokonaisvaltainen palvelujen kehittäminen ja kustannustehokas järjestäminen esim. lastensuojelussa, aikuisten ja lasten psykososiaalisissa palveluissa, psykiatriassa, ikäihmisten palveluissa, kotiin annettavissa palveluissa ja kuntoutuksessa toteutuu parhaiten sote-alueella. Perustason alueiden muodostaminen mahdollistaa osa-optimoinnin ja lisää kustannuksia sekä sote-alueella että perustason alueella. Tämä on todettu mm. myöhemmin selostetussa Eksoten ulkoisessa arvioinnissa. Uudenlaiset palvelujen tuottamistavat (mm. laitoshoidon purku) ja vanhentunut rakennuskanta (terveysasema- ja sairaalarakennukset) edellyttävät merkittäviä investointeja. Investointiratkaisut tulee tehdä sote-alueen kattavasti, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja tehdään ratkaisut, jotka kestävät pitkälle tulevaisuuteen. Jos järjestämisvastuu jakautuisi ehdotetulla tavalla, lakiin tulisi ottaa säännös, joka velvoittaa järjestämisvastuussa olevia tahoja alueelliseen yhteistyöhön. 10. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? x Edellytykset ovat sinänsä selkeät, mutta 50 000 asukkaan kunta on liian pieni muodostamaan sote-aluetta. Järjestämisvastuun pitää perustua vähintään 100 000 asukkaan väestöpohjaan. Ehdotus saattaa johtaa erityistason palvelujen nykyistä suurempaan hajaantumiseen.
11. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? x 12. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja x Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja Perustason alueita ei tule mahdollistaa lainkaan. Joka tapauksessa perustason alueen järjestämisvastuulla ei tule olla lainkaan erikoissairaanhoitoa. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Imatran kaupungin muodostama perustason alue on väestöpohjaltaan liian pieni erikoissairaanhoidon järjestämiseen. Ehdotettu malli lisää kustannuksia sekä sote- että perustason alueilla ja mahdollistaa
perustason alueelle erikoissairaanhoidon käytön osaoptimoinnin. Joku muu, mikä 13. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? x Ehdotetun kaltaista erityisvastuualuemallia ei pidetä lainkaan tarpeellisena. 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 1) alueiden välisen yhteistyön varmistaminen 2) eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta 3) palvelujen tai muiden tehtävien keskittäminen 4) tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen 5) työvoimatarpeen arviointi 6) ensihoidon ohjaaminen 7) tiedonhallinnan tehtävät 8) valmiussuunnittelun yhteensovittaminen 9) kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano 10) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät
11) hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen 12) saamenkielisiin palveluihin liittyvät tehtävät (keskitetysti yhdellä ervalla) 15. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä Kansalaisen näkökulma Sote-palvelujen integraatiota tulee tarkastella organisaationäkökulman asemasta kansalaisen näkökulmasta. Palvelujen järjestämismallin tulee olla sellainen, että se tukee kansalaisten omatoimisuutta, valinnanvapautta ja vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Tällöin nousevat esille uudenlaiset palvelujen tarjoamismallit. Tämän kehityksen eteenpäin vieminen edellyttää riittävän suurta järjestämistahoa. Tarkoituksenmukaiset palvelut Riittävien, yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote-palvelujen järjestäminen edellyttää myös riittävän suurta järjestämisvastuutahoa. Esimerkiksi maakunnan kattava täyden integraation malli, jossa kaikki alueen kunnat ovat mukana, mahdollistaa laitoshoidon tehokkaan purkamisen, päivystyksen, kuntoutuksen ja erityisosaamista vaativien palvelujen tuottamisen, henkilöstön tehokkaan yhteiskäytön, uudenlaisten sähköisten ja logististen toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton, tehokkaan hankintatoiminnan ja hallinnon minimoimisen. Se estää myös osaoptimoinnin yksittäisen toimijan osalta. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) kustannustaso vastaa maan keskitasoa ja kustannuskehitys on taittunut merkittävästi verrattuna aikaan ennen Eksotea. Nordic Healthcare Groupin tekemä ulkoinen arviointi Eksotesta valmistui 30.4.2013. Sen mukaan kokonaisuuden kannalta yhtenäinen sosiaali- ja terveyspiiri olisi Etelä-Karjalan maakunnan sekä kuntien edun mukaista, koska kahden kapasiteetin ylläpitäminen on kalliimpaa kuin yhden. Arvioinnissa suositellaan, että koko maakunta on osana Eksotea kaikkien palveluiden osalta. Tämä mahdollistaa kapasiteetin käytön optimoinnin koko Eksotessa. Lisäksi arvioinnin mukaan vältetään ristiriitoja kuntien välillä ja keskittyminen palvelutuotantoon sen laatuun ja tehokkuuteen korostuu. Eksoten avulla on pystytty hillitsemään kustannuskasvua. Kehittämiskohteena arvioinnissa esitetään koko palvelutuotannon suunnittelua uudelleen siten, että koko maakuntaa käsitellään kokonaisuutena.
3 luku Hallinto 16. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? x Vastuukuntana toimimisen edellytykset ovat sinänsä selkeät. Se että ylintä päätösvaltaa käyttää edustajainkokous on ristiriidassa vastuukunnan oikeudellisen ja taloudellisen vastuun kanssa. 17. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? x Ehdotuksen mukaan vastuukunta on oikeudellisessa vastuussa sote-palvelujen järjestämisestä ja siihen voidaan kohdistaa uhkasakko. Edustajainkokouksella on ehdotuksen mukaan kuitenkin päätösvalta sotetoimielimen talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta eikä vastuukunnan kunnanhallituksella olisi ottooikeutta sote-järjestämisvastuuseen kuuluvissa asioissa. Toimielimellä olisi myös lainanotto-oikeus yhteistoimintasopimuksen määräämissä rajoissa. Oikeudellista vastuuta ei voi määrätä vastuukunnalle, jos sillä ei ole mahdollisuutta päättää vastuun piiriin kuuluvista kaikista asioista, myös taloudellisista.
18. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? ; kuntien määrän tulisi olla isompi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla isompi ; kuntien määrän tulisi olla pienempi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla pienempi x mikään edellä olevista, koska Kunnilla tulee olla mahdollisuus vapaasti valita vastuukunta- ja kuntayhtymämallin välillä. 19. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? x Esimerkiksi Etelä-Karjalassa tulee olla mahdollisuus jatkaa jo hyväksi malliksi ulkoisessa arvioinnissakin todettua Eksoten kuntayhtymämallia.
20. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Kuntien yksimielisellä päätöksellä Kuntien lukumäärän enemmistöllä Asukasluvun enemmistöllä Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä Jollain muulla tavalla, millä 21. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? x
22. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? x ole hyväksyttävää, että oikeudellinen ja taloudellinen vastuu ja niitä koskeva päätöksenteko ovat eri tahoilla. 23. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? x ole hyväksyttävää, että oikeudellinen ja taloudellinen vastuu ja niitä koskeva päätöksenteko ovat eri tahoilla. Erityisvastuualue 24. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
x Kuntayhtymähallintomalli on liian raskas. Riittävää olisi yksi taho koko maahan hoitamaan nyt kullekin erva-alueelle esitettyjä tehtäviä. 25. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? x Ks. edellä oleva kommentti. 26. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa?
x Erikoissairaanhoidon osalta tulee olla jokin sote-alueita ylempi taho/toimija, jolla on viime kädessä päätösvaltaa päällekkäisten toimintojen välttämiseksi, resurssien tehokkaaksi käytöksi sekä palvelujen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi.. 27. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 4 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 28. Huomioita 4 luvun säännöksistä Kehittämistoimintaa tulisi tarkastella integroidusti sosiaali- ja terveysalueella. Liian pienet perustason alueet eivät yksin kykene kehittämään integroituja kokonaisuuksia. Kehitetyt toimintamallit jäävät paikallisiksi, eivätkä palvele suurempia kokonaisuuksia. Myös kehittämisresurssien saatavuus on suurempien alueiden vahvuus. Itse kehittämistyön tulisi perustua näyttöön ja vaikuttavien toimintamallien käyttöönottoon. Kehittäminen lähellä arjen toimintaa takaa parhaiten kehittämistyön juurtumisen osaksi päivittäistä toimintaa. Valtakunnalliset linjaukset ja yhteiset suuremmat kehityshankkeet ovat keino parantaa asiakkaan asemaa, palvelun ja hoidon yhdenmukaisuutta. Kehittämishankkeissa, joissa ICT on osana kehittämistoimintaa, tulisi järjestää valtakunnallisena tai vähintään useamman sote-alueen yhteisenä
kokonaisuutena. 5 luku Rahoitus Järjestämislain 5 luvussa säädetään kuntien kustannustenjaosta perustason alueiden ja sosiaali- ja terveysalueiden rahoittamiseksi. Perustason alueeseen sekä sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat sopia alueiden rahoituksesta yhteistoimintasopimuksessa. Mikäli kunnat eivät sovi alueiden rahoituksesta, perustuu alueiden rahoitus niin kutsuttuun kapitaatioperiaatteeseen. Lisäksi, mikäli sosiaali- ja terveysalueen kunnat eivät toisin sovi, määräytyy perustason alueen asukkaiden käyttämien sosiaali- ja terveysalueen järjestämien palvelujen maksuosuus palvelujen käytön perusteella. Valtionosuudet ohjautuvat jatkossakin kunnille. 29. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? x Kuntien mahdollisuus sopia rahoituksesta on hyvä ja selkeä lähtökohta. Samoin ns. perälautana oleva painotettu kapitaatiomalli.
30. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sotealueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? x Kuntien mahdollisuus sopia rahoituksesta on sinänsä hyvä ja selkeä lähtökohta. Samoin painotettu kapitaatiomalli on hyvä ns. perälautasäännös. Yhteiset tehtävät tulee olla laissa yksiselitteisemmin määritelty. Ehdotettu säännös perustason alueen maksusta käytön mukaan on ongelmallinen. Mitä käytöllä tarkoitetaan, on määriteltävä lainsäädännössä. Näin avoimena säännös sallii monenlaiset hinnoittelumäärittelyt ja aiheuttaa riitatilanteita jäsenkuntien kesken. 31. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? x 32. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
x Kattamisvelvollisuus on sinänsä hyväksyttävä. Laissa pitää olla tarkka säännös, missä suhteessa varoista ja veloista vastataan tai vastaava säännös pitää velvoittaa sisällytettäväksi yhteistoimintasopimukseen. Kun kustannuksia jaetaan kuntien kesken eri perusteilla (perustason alue voi maksaa palveluista käytön perusteella ja muut sote-alueen kunnat painotetun kapitaation perusteella), ei vastuu alijäämästä ole yksiselitteinen. Tämä on konkretisoitunut Eksotessa. 33. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 6 luku Valvonta 34. Huomioita 6 luvun säännöksistä 7 luku Erinäiset säännökset
35. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? x 36. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? x 37. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) 38. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? x 39. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? x 40. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
x 41. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? x Perustason alueelle ei tule antaa oikeutta järjestää lainkaan erikoissairaanhoitoa. Jos näin kuitenkin tapahtuu, siihen pitää liittyä esim. ehdotetun kaltainen lupamenettely. 42. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? x 43. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?
x Ehdotuksen mukaan on mahdollista, että kunta joutuu kuulumaan kiinteistöjen, rakennusten ym. omistuskuntayhtymään, vaikka kuuluu palvelujen osalta sellaiseen sote-alueeseen, jonka toimintaan ko. omaisuus ei liity mitenkään. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. 44. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? 45. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä