ARMAS JÄRNEFELT. Lieder JORMA HYNNINEN CAMILLA NYLUND ILKKA PAANANEN

ARMAS JÄRNEFELT Lieder JORMA HYNNINEN CAMILLA NYLUND ILKKA PAANANEN

ODE1029-2

ARMAS JÄRNEFELT (1869 1958) Lieder 2 1 Sunnuntaina On Sunday 1:54 Kasimir Leino 2 Skymning Twilight 1:56 Alceste 3 Puhjetessa kukka puhtahin A Flower Is Purest When Blossoming 1:26 J.H. Erkko 4 Kanteleelle To the Kantele 2:38 K. Killinen 5 Suvirannalla Summer Shore 1:16 Väinö Siikaniemi 6 När alla klockor klämtat tolf When All Clocks Have Struck Twelve 4:15 Alceste 7 Köyhä The Poor One 2:51 Otto Manninen 8 Kehtolaulu (Liekku liiku) Lullaby (Rock, O Cradle) 3:19 Mustakallio 9 En drömmares sång till livet A Dreamer s Song to Life 4:12 Jacob Tegengren 10 Du You 1:55 Karl Asplund 11 Isänmaan kasvot The Face of the Fatherland 2:56 V.A. Koskenniemi 12 Aallon kehtolaulu Lullaby to a Breaker 2:26 Iisa Asp

13 I solnedgången At Sunset 2:15 Gustaf Fröding 14 Laula, laula! Sing, Sing! 3:37 K. Killinen 15 Solsken Sunshine 1:54 Jonatan Reuter 16 Unelma Dream 3:37 Eino Pakarinen 17 Lina 1:53 Emil Kléen 18 En spel- och dansvisa A Fiddling and Dancing Tune 2:27 Jacob Tegengren 19 Titania 1:26 Gustaf Fröding 20 Kehtolaulu (Hiljaa, hiljaa) Lullaby (Soft, soft) 1:56 Mustakallio 21 Toivoni My Hope 1:44 Paavo Cajander 22 Leivo The Lark 2:25 A. Rahkonen [55:38] JORMA HYNNINEN, BARITONE (1 11) CAMILLA NYLUND, SOPRANO (12 22) ILKKA PAANANEN, PIANO 3

4 Alma Schindler-Mahler

The slightly over 60 solo songs of Armas Järnefelt (1869 1958) are a notable segment of Finnish National Romantic vocal music. His lyrical writing stems from the ancient runo chants of Karelia, in the spirit of the national epic, the Kalevala. While his early songs are wholly grounded in folklore, his later output imports Impressionist and even Expressionist tones. Järnefelt s songs are characterized by their use of melody, cantabile, colourful harmony and a Nordic freshness and lucidity. In technical terms they testify to the high professionalism of the composer. Some of the songs are in a Romantic minor-key mood, such as many of the lullabies, whereas others burst with the joy of living in a major key, combined with a breezy playfulness. A wholly separate group is that of the dramatic ballad-like poems many of which approach opera in their scope. This is no doubt related to the composer s extensive career as an opera conductor at the Royal Opera in Stockholm. Järnefelt, who despite his multicultural background was an ardent Fennophile, set many poems in Finnish to music; this was rare at the beginning of the 20th century, since composers at the time favoured Swedish, which was then the language of the cultural élite. Among Järnefelt s best-known solo songs are the wistfully melancholic Aallon kehtolaulu (Lullaby to a breaker, Isa Asp), the nationally tinted Kantele (To the kantele, Kustaa Killinen) and the church-bell accompanied Sunnuntaina (On Sunday, Kasimir Leino). He began his career as a vocal composer with a folk-like Romantic setting of Kustaa Killinen entitled Laula, laula! (Sing, sing!). Indeed, many of his early songs have a folk-music flavour complete with melodic figures typical for the kantele. Both Järnefelt s wives were singers, and accordingly he dedicated some of his songs to one or the other of them. For Maikki Järnefelt, he wrote several songs, including the above-mentioned Aallon kehtolaulu; the flighty and cheerful fairy story Titania (Gustaf Fröding), the nostalgic I solnedgången (At sunset, also by Fröding) which reflects on the transitory nature of life; the dramatic and pompous yet also humble En drömmares sång till havet (A dreamer s song to life, Jacob Tegengren); and the highly inspired and powerful Toivoni (My hope, Paavo Kajander). The composer s second wife Liva Järnefelt became the dedicatee of the Romantically lovely Du (You, Karl Aspelund). Järnefelt wrote several lullabies; Liekku liiku (Rock, O cradle) and Hiljaa, hiljaa (Soft, soft!) are among the most tender of their kind ever written in Finland. När alla klockor klämtat tolf (When all clocks have struck twelver, Alceste) is also a soporific song, with a descending dream-like pianissimo accompaniment. The joy of life in summer at its most brightest is celebrated in Solsken (Sunshine, Jonatan Reuter); Lina (Emil Kléen), a description of a young girl s daily life; Puhjetessa kukka puhtahin (A flower is purest when blossoming, J.H. Erkko), a paean to the virgin beauty of awakening youth; the jubilant wooing song Suvirannalla (Summer shore, Väinö Siikaniemi); and the fresh, fiddler-like En spel- och dansvisa (A fiddling and dancing tune, Tegengren). The most sensitive face of National Romanticism is apparent in the dreamily melancholy Skymning (Twilight, Alceste), the vivacious Leivo (Lark, A. Rahkonen) and Unelma (Dream), a song about longing for peace of mind to a poem by the composer s brother-in-law Eino Pakarinen. An Expressionist idiom, rare in Järnefelt s output, appears in Köyhä (The poor one, Otto Manninen), 5

which is very different from the rest of his music. The strong, patriotic Isänmaan kasvot (The face of the fatherland, V.A. Koskenniemi), is a version for voice and piano of a movement from Järnefelt s similarly titled choral cantata. All but two of the songs on this disc have been published in the 1995 collection of Järnefelt s solo songs, Armas Järnefelt, Yksinlauluja (Edition Fazer). Matti Tuloisela Translation: Jaakko Mäntyjärvi 6 B aritone Jorma Hynninen has created an exceptionally notable and distinguished career as an opera singer, a Lied recitalist and a concert soloist. He began his studies with Matti Tuloisela at the Sibelius Academy and went on to study with Luigi Ricci in Rome. Hynninen won the national Lappeenranta Singing Competition in 1969. He was engaged by the Finnish National Opera in the following year, and he has also been appearing regularly at the Savonlinna Opera Festival since 1974. Hynninen s international career has taken him to the Metropolitan in New York, La Scala in Milan, the Vienna State Opera, the Bolshoi Theater in Moscow and the opera houses of Chicago, San Francisco, Los Angeles, Paris, Berlin, Hamburg, Munich, Buenos Aires, Barcelona and Madrid. Jorma Hynninen s major roles include Rodrigo in Verdi s Don Carlos, the Count in Mozart s Le nozze di Figaro, Wolfram in Wagner s Tannhäuser and the title role in Tchaikovsky s Evgeny Onegin. He has participated in the world premieres of numerous Finnish operas, often with leading roles specifically created for his voice and stage presence (e.g. the title roles in Jorma Hynninen

Sallinen s Kullervo, Rautavaara s Thomas, Vincent and Aleksis Kivi, and Topi in Sallinen s Punainen viiva (The Red Line)). Hynninen has appeared as a concert soloist all around the world, and his discography contains dozens of discs featuring the essential opera, Lied and concert repertoire and a great deal of Finnish music. Hynninen has also held significant administrative posts in Finnish music. He was artistic director of the Savonlinna Opera Festival from 1991 to 2002, artistic director of the Joensuu Song Festival from 1980 to 1991, and director of the Finnish National Opera from 1984 to 1990. He was appointed Artist Professor in 1990 and Professor of Voice at the Sibelius Academy in 1997, from which post he retired in 2003. In autumn 2003, he was awarded the Suomi arts prize in recognition of his contribution to Finnish music. 7 S oprano Camilla Nylund, born in Vaasa in 1968, studied with Eva Illes in Salzburg, Austria, where she completed her voice diploma. She has since attended the opera and lied class of the Mozarteum in Salzburg, receiving the international Lilli Lehmann medal in 1995. She has several competition prizes to her credit (including 1 st prize in the national Lappeenranta Singing Competition in 1996), and she has been engaged at the Hannover Niedersächsische Staatsoper from 1995 to 1999 and at the Dresden Sächsische Staatsoper since 1999. She received the Christel Goltz prize of the Semper Opera in 2000. Camilla Nylund has made guest appearances at the Finnish National Opera, the Deutsche Oper in Berlin, the State Operas of Cologne and Hamburg, the Deutsche Oper am Rhein, the Copenhagen Royal Opera and the Netherlands Opera. Camilla Nylund s major roles include the Countess in Camilla Nylund

8 Ilkka Paananen Le nozze di Figaro, Pamina in The Magic Flute, Fiordiligi in Così fan tutte, Vitellia in La clemenza di Tito, Mimì in La bohème, Tatyana in Evgeny Onegin and the title role in Arabella. She regularly appears in concert with leading orchestras and notable conductors such as Gary Bertini, Leif Segerstam, Esa-Pekka Salonen, Helmut Rilling, Nicholas McGegan, Philippe Herreweghe, Osmo Vänskä and Jukka-Pekka Saraste. Her concert repertoire includes all major works for soprano voice. In August 2000, Camilla Nylund made her successful début with the Concertgebouw Orchestra in Amsterdam, performing Strauss s Vier letzte Lieder. In 2001, she made her first appearance with the Chicago Symphony Orchestra. She has made recordings for several labels. I lkka Paananen studied with Jarmo Räty at the Kuopio Conservatory, with Eero Heinonen at the Sibelius Academy and with Phyllis Sellick in London. He has further attended masterclasses given by Dimitri Bashkirov, Ralf Gothóni and Dalton Baldwin. He won 1st prize in the Maj Lind Piano Competition in 1982 and received the award of the Danish Sonning Foundation three years later. Ilkka Paananen is a freelance pianist. He performs in several European countries, in the Far East and in the USA. His concert tours have taken him to Mexico and Chile, and recently also to major cities in China. Paananen is known for his work as a Lied pianist with Dilbèr, Elina Garanca, Jorma Hynninen, Kaludi Kaludow, Jaakko Kortekangas, Jaakko Ryhänen, Matti Salminen and Gabriel Suovanen. Paananen has participated in many cross-over productions featuring stage, film and TV. He also has an extensive discography.

Säveltäjä Armas Järnefeltin (1869 1958) runsaat 60 yksinlaulua muodostavat edustavan osan suomalaista kansallisromanttista laulumusiikkia. Säveltäjän laululyriikka lähtee kalevalahenkisestä runolaulusta pohjanaan kareliaaninen kansanmelos. Nuoruusvuosien laulujen kansanomaiset ainekset saavat säveltäjän varttuneemmalla iällä rinnalleen impressionistista, paikoin jopa ekspressionistista väritystä. Järnefeltin laulujen tunnusmerkkeinä ovat melodisuus, laulullisuus, harmonian värikkyys sekä pohjoismainen valoisuus ja raikkaus. Sävellysteknisesti niitä leimaa tekijänsä korkea ammattitaito. Osa lauluista on romanttisia ja mollivoittoisia miniatyyrejä, kuten monet kehtolaulut, osa taas elämäniloisia duurilauluja, joille on ominaista hilpeä kepeys ja leikkimieli. Oman ryhmänsä muodostavat dramaattiset balladinomaiset runoelmat, joista monissa on oopperamaista ilmaisua. Tämä johtunee säveltäjän pitkäaikaisesta oopperakapellimestarin urasta Tukholman kuninkaallisessa oopperassa. Järnefelt, joka oli monikulttuurisesta taustaan huolimatta innokas fennomaani, käytti laulujensa teksteinä runsaasti suomenkielistä runoutta, mikä oli harvinaista viime vuosisadan alussa, jolloin säveltäjämme suosivat sivistyneistömme valtakieltä ruotsia. Tunnetuimpia säveltäjän yksinlauluista ovat haikean melankolinen Aallon kehtolaulu (Isa Asp), kansallismielinen Kanteleelle (Kustaa Killinen) sekä kirkonkellojen kumun saattelema Sunnuntaina (Kasimir Leino). Säveltäjä aloitti kuitenkin varsin kansanomaisesti romanttisella sepitelmällään Laula, laula! Kustaa Killisen runoon; säveltäjän alkutaipaleen lauluissa onkin havaittavissa muistumia kansanmusiikista kanteleelle ominaisine sävelkulkuineen. Järnefeltin molemmat puolisot olivat laulajattaria, joille säveltäjä omisti osan lauluistaan. Maikki Järnefeltille säveltäjä kirjoitti useita lauluja, joista mainittakoon jo edellä mainitun Aallon kehtolaulun lisäksi iloisen kepeä keijukaistarina Titania (Gustav Fröding), elämän ohikiitävyyttä ilmentävä, kaihomielinen I solnedgången saman runoilijan tekstiin, edelleen dramaattisen mahtipontinen, mutta samalla tunnelmaltaan nöyrä En drömmares sång till havet (Jacob Tegengren) sekä suuren innoituksen täyttämä, voimakas haavekuva Toivoni Paavo Kajanderin runoon. Romanttisen kaunis Du Karl Aspelundin tekstiin on puolestaan omistettu säveltäjän toiselle puolisolle Liva Järnefeltille. Kehtolauluja Järnefelt sävelsi useita: Jooseppi Mustakallion runoihin kirjoitetut Liekku liiku sekä Hiljaa, hiljaa kuuluvat tunnelmallisimpiin suomalaisiin kehtolauluihin. När alla klockor klämtat tolf (Alceste) uuvuttaa sekin pianissimossa alaspäin laskevine unenomaisine säestyssointuineen. Kesäistä elämäniloa valoisimmillaan ilmentävät Solsken (Jonatan Reuter), osuva nuoren tytön arkipäivän kuvaus Lina (Emil Kléen), heräävän nuoruuden neitseellistä kauneutta ylistävä Puhjetessa kukka puhtahin (J.H. Erkko), riemukas kosiolaulu Suvirannalla (Väinö Siikaniemi) sekä raikkaan pelimannihenkinen En spel- och dansvisa (Tegengren). Kansallisromantiikkaa herkimmillään edustavat surumielisen unelmoiva Skymning (Alceste), ilmeikkään liikkuva Leivo (A. Rahkonen) sekä seesteisen mielenrauhan kaipuuta heijastava Unelma säveltäjän langon Eino 9

10 Pakarisen runoon. Järnefeltille vieraampaa ekspressionistissävytteistä ilmaisua edustaa Otto Mannisen tekstiin kirjoitettu, säveltäjän muusta romanttisesta tyylistä poikkeava Köyhä. Voimakkaan isänmaallisen tunteen sävyttämä Isänmaan kasvot (V.A.Koskenniemi) on pianosäestyksellä varustettu versio samannimisen kantaatin osasta. Kahta lukuun ottamatta tämän levyn laulut sisältyvät Edition Fazerin 1995 julkaisemaan laulukokoelmaan Armas Järnefelt, Yksinlauluja. Matti Tuloisela B aritoni Jorma Hynninen on luonut poikkeuksellisen näyttävän ja merkittävän uran ooppera-, lied- ja konserttilaulajana. Perustan sille hän sai opinnoillaan Sibelius-Akatemiassa Matti Tuloiselan ja Roomassa Luigi Riccin oppilaana. Hynninen voitti kansalliset Lappeenrannan laulukilpailut 1969. Seuraavana vuonna hänet kiinnitettiin Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan ja vuodesta 1974 lähtien hän on säännöllisesti esiintynyt myös Savonlinnan Oopperajuhlilla. Hynnisen kansainvälisen uran merkittäviä näyttämöitä ovat olleet mm. New Yorkin Metropolitan, Milanon La Scala, Wienin Valtionooppera, Moskovan Bolshoi sekä Chicagon, San Franciscon, Los Angelesin, Pariisin, Berliinin, Hampurin, Münchenin, Buenos Airesin, Barcelonan ja Madridin oopperat. Jorma Hynnisen keskeisiä rooleja ovat mm. Verdin Don Carlosin Rodrigo, Mozartin Figaron häiden Kreivi Almaviva, Wagnerin Tannhäuserin Wolfram ja Tsaikovskin Jevgeni Onegin. Hän on laulanut useiden suomalaisten oopperoiden kantaesityksissä, joista monien pääroolit on sävelletty erityisesti Hynnisen laulaja- ja näyttämöpersoonallisuutta ajatellen (mm. nimiroolit Sallisen Kullervossa, Rautavaaran oopperoissa Thomas, Vincent ja Aleksis Kivi sekä Topin rooli Sallisen Punaisessa viivassa). Hynninen on konsertoinut eri puolilla maailmaa ja tehnyt kymmeniä levytyksiä keskeisestä ooppera-, lied- ja konserttiohjelmistosta sekä suomalaisten säveltäjien ruotannosta. Hynninen on vaikuttanut Suomen musiikkielämään myös useissa keskeisissä hallinnollisissa johtotehtävissä. Hän on ollut mm. Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellisena johtajana 1991 2002, Joensuun laulujuhlien taiteellisena johtajana 1980 91 sekä Suomen Kansallisoopperan johtajana 1984 90. Vuonna 1990 Hynninen nimitettiin taiteilijaprofessoriksi ja 1997 Sibelius-Akatemian laulutaiteen professoriksi, mistä virasta hän jäi eläkkeelle 2003. Syksyllä 2002 hänelle myönnettiin taiteen Suomi-palkinto tunnustuksena suomalaisen musiikkikulttuurin hyväksi tehdystä työstä. V aasassa 1968 syntynyt sopraano Camilla Nylund on opiskellut mm. Eva Illesin johdolla Salzburgissa Itävallassa, missä hän suoritti lauludiplomin. Sen jälkeen hän on opiskellut Salzburgin Mozarteumin ooppera- ja liedluokalla, missä hänet palkittiin kansainvälisellä Lilli Lehmann -mitalilla 1995. Lukuisin kilpailumenestyksin ansioitunut laulajatar (mm. voitto Lappeenrannan laulukilpailussa 1996) on sen jälkeen kuulunut Hannoverin Niedersächsische Staatsoperin solistikuntaan 1995 1999 ja Dresdenin Sächsische Staatsoperin solistikuntaan 1999 lähtien. Vuonna 2000 hänelle

myönnettiin Semper-oopperan Christel Goltz -palkinto. Camilla Nylund on vieraillut mm. Suomen Kansallisoopperassa, Berliinin Deutsche Operissa, Kölnin ja Hampurin valtionoopperoissa, Deutsche Oper am Rheinissa, Kööpenhaminan kuninkaallisessa oopperassa ja Alankomaiden oopperassa. Camilla Nylundin tärkeimpiä rooleja ovat mm. Figaron häiden Kreivitär, Taikahuilun Pamina, Così fan tutten Fiordiligi, Clemenza di Titon Vitellia, La Bohèmen Mimi, Jevgeni Oneginin Tatjana ja Arabellan nimirooli. Hän työskentelee säännöllisesti kansainvälisten orkestereiden kanssa ja esiintyy maailman huomattavilla konserttilavoilla kapellimestareinaan mm. Gary Bertini, Leif Segerstam, Esa-Pekka Salonen, Helmut Rilling, Nicholas McGegan, Philippe Herreweghe, Osmo Vänskä ja Jukka-Pekka Saraste. Hänen konserttiohjelmistonsa sisältää kaikki merkittävät teokset sopraanolle. Elokuussa 2000 Camilla Nylund debytoi menestyksekkäästi Amsterdamin Concertgebouw-orkesterin kanssa ohjelmanaan Straussin Vier letzte Lieder. 2001 hän esiintyi ensi kertaa Chicagon sinfoniaorkesterin solistina. Hän on levyttänyt useille eri levy-yhtiöille. I lkka Paananen opiskeli Kuopion konservatoriossa Jarmo Rädyn, Sibelius- Akatemiassa Eero Heinosen ja Lontoossa Phyllis Sellickin oppilaana. Paananen on täydentänyt opintojaan mestarikursseilla opettajinaan mm. Dmitri Bashkirov, Ralf Góthoni ja Dalton Baldwin. Vuonna 1982 Paananen voitti ensimmäisen palkinnon Maj Lind -pianokilpailussa ja sai tanskalaisen Sonning-säätiön palkinnon kolme vuotta myöhemmin. Ilkka Paananen työskentelee vapaana taiteilijana. Hän esiintyy monissa Euroopan maissa, Kaukoidässä ja Yhdysvalloissa. Konserttimatkat ovat ulottuneet myös Meksikoon ja Chileen sekä viime aikoina usein Kiinan suuriin kaupunkeihin. Paananen tunnetaan liedpianistina yhteistyöstään mm. Dilbèrin, Elina Garancan, Jorma Hynnisen, Kaludi Kaludowin, Jaakko Kortekankaan, Jaakko Ryhäsen, Matti Salmisen ja Gabriel Suovasen kanssa. Paananen on ollut osallisena monissa taiteiden välisissä näyttämö-, elokuva- ja televisioproduktioissa. Viime vuosina hän on myös levyttänyt ahkerasti. 11

12 1 Sunnuntaina Kaunis kirkas nyt on aamu, aamu armas sunnuntain. Tuolla siintää kirkon haamu, kaikuu kellot kumahtain. Venhot viiltää järven pintaa, kaikki kirkkoon kiirehtää. Valkovaate peittää rintaa, juhlahuivit välkähtää. Minä kuljen kukkulalle jolla nurmi vihannoi; istun sinne kuusten alle, kuulen kuinka kuuset soi. Kuulen kuinka linnut laulaa, kuinka laine loiskuaa. Katson kuinka aallot kaulaa sulosaaren rantamaa. Kaunis kirkas nyt on aamu, aamu armas sunnuntain. 2 Skymning När en gång solen har sjunkit ned bak dunkelt blånande fjäll och trastens toner har tystnat i drömmande sommarkväll. Då vill jag sitta på skärets strand och lyssna på vågens saga och lyssna utan att hoppas och minnas utan att klaga. On Sunday It is a lovely bright morning, A sweet Sunday morning. In the distance I see the church And hear the bells tolling. Boats glide along the lake, Bringing all to church. White clothes shine And colourful scarves flash. I go up to the hill Where the grass is green And sit down under the firs, Listening to their song. I hear how the birds sing And how the waters sigh. I watch the waters caressing The shore of the island. It is a lovely bright morning, A sweet Sunday morning. Twilight One time when the sun has gone down Behind dark blue hills And the thrushes have fallen silent In the dreaming summer night, Then I will sit on the rocky shore And listen to what the waves tell me And listen without hoping, And remember without lamenting.

3 Puhjetessa kukka puhtahin Puhjetessa kukka puhtahin, lehti tuorein hiirenkorvallisna, kevähästä kesä kaunihin, lintuin laulu silloin suloisinta. Aamusella päivä armahin, kastehelmen kukkaa suudellessa, lemmen kukan ensin puhjetessa, sydän sulin ompi neitosella. 4 Kanteleelle Nyt kaiu kanteleeni ja mielein rauhoita ja sulosäveleilläs kauvas kaihoni karkoita. Kun säveleesi soipi se rinnan rauhoittaa ja mielen murheisen se voipi lumollaan virvoittaa. Niin kaiu kannel armas, jo rinta rauhan saa. Jo tunnen kuinka kaiho karvas sointuihin katoaa. Ja tuulen tuohka vieno vie sävel armaallen. Hänelle kuiskaa: kuoloon asti mä häntä muistelen. A Flower Is Purest When Blossoming A flower is purest when blossoming, A leaf is freshest when budding, Summer is fairest just after spring, When the birdsong is the most sweet. Day is dearest in morning When the dew kisses the flowers; And when love first blossoms, A maiden s heart is the most tender. To the Kantele Ring out now, my kantele, And soothe my mind, And with thy sweet tones Banish my melancholy. When thy music sounds, It calms my breast And refreshes my sorrowful mind With its enchantment. Ring out, my dear kantele, So that my heart will be still. I already feel the melancholy Being banished by the music. O soft breeze, Take the music to my beloved And whisper to her That I shall remember her until I die. 13

14 5 Suvirannalla Suvirannalta naurua seljille soi, ilolauluja lainehet kantaa: ahonurmella nuoriso karkeloi liki yöllistä nuotiorantaa. Käy, neitonen, liekkien loimuhun ja katsele kanssani kuuta! Jos tahdot sa olla ijäti mun, on aika sun antaa jo suuta! Tän yön kai kanssasi tanssia saan, sun ulapan ylitse soutaa, suvinurmelle häitämme karkelemaan taa vetten sun kerran noutaa. 6 När alla klockor klämtat tolf När alla klockor klämtat tolf och det är tyst i natten, och månens stråle dallrar klar på vikens lugna vatten, när öfver min verandas golf blott vindar sväfva svala och endast minnet dröjer kvar, vid vilket jag kan tala, då vill jag kalla fram din bild ur minnets dolda riken, då vill jag ändtligt gråta ut och nämna mig besviken, då tar en vind min klagan mild och strör den ut kring fjärden, när midnattsklockan klämtat slut och det är tyst i världen. Summer Shore Laughter rings from the summer shore onto the waters, The waves carry forth joyous songs. On the grassy meadow the young people dance Near the fire on the shore at night. Come, O maiden, to the light of the flames And behold the moon with me! If thou wouldst be mine forever, Please come kiss me now! Can I dance with thee this night And row thee across the lake? One day I shall fetch thee across the water To celebrate our wedding on the summer grass. When All Clocks Have Struck Twelve When all clocks have struck twelve And the night is still And the moons light falls clear On the calm waters of the bay, When over my porch Only the winds sway cool, And only memory remains For me to talk to; Then I will call forth thy image From the hidden depths of my mind; Then I will finally weep And call myself disapoointed, Then a wind shall take my lament And spread it out over the water. When the midnight clock stops striking And it is silent in the world.

7 Köyhä Sen kyllä tiedän, sen tunnen kyllä, kuin paljon yhdellä hymyilyllä, kuin paljon, paljon voi tehdä hyvää ja tehdä pahaa, niin syvää. Se tieto maksanut kyyneleitä on monta kulkeissa kyläteitä; veet viljat pahoista hymyistä juoksi, vaan viljemmät hyvien vuoksi. Ja kaikkein kalleimman vaati hinnan se selittämätön, se rikkoja rinnan, mi hyvimmin hyväili, syvimmin pisti, sen ostin ma kallihisti. Siit aarteet kylläiset kyynel lippaan ma tuhlasin, tuhlasin viime tippaan, on mennyt sukuni suuri peru, ei enää pisarta heru. Ei enää pisarta illoin pitkin, kuin hymyilisit kuin huokailisitkin. Ei varaa iloon, ei itkuun mulla. Niin köyhäksi köyhä voi tulla. The Poor One I do know it, I do feel it How much with a single smile, How much one can do good, And how much harm, so deep. This knowledge has cost me many a tear In wandering the village roads; My tears flowed because of wicked smiles, But even more they flowed because of sweet ones. And the highest price of all was taken By the inexplicable one who broke my heart, Who had the sweetest caresses and the sharpest sting, It was a lesson dearly bought. The treasures of my tear-pearls I spent and spent to the last drop, My heritage is now gone, No tears more come. No more tears in long evenings, Whether thou dost smile or sigh. I cannot afford joy or sorrow. So poor can a poor one become. 15

16 8 Kehtolaulu Liekku liiku, kätky kiiku keveästi mulla! Unten taika, levon aika alkaa.tuuti lulla, tuuti lulla, tuuti. Oi jos aina, Herran laina, onnes kestää voisi! Oi jos sitten enkelitten sulosoitto soisi:»lapsikulta, nyt on sulta surun hetket poissa! Nyt sä vasta maailmasta olet onnen koissa!» Liekku liiku, kätky kiiku hellin hetken mulla! Kyllä taika, unten aika loppuu, tuuti lulla, tuuti lulla, tuuti lulla! Lullaby Rock, O cradle, Swing, O cradle, Lightly to me! Magic of dreams, Time for slumber Is come. Lullaby, Lulla, lullaby. O, if only, God s gift, Thy happiness could last forever! O, if only Afterwards The angels music Would resound: Dear child, Thou hast left Moments of sorrow behind! Now thou art Gone from the world To a home of happiness. Rock, O cradle, Swing, O cradle, Lightly to me! Magic of dreams, Time for slumber Shall end, lullaby, Lulla, lullaby.

9 En drömmares sång till livet En konung har jag varit med spira och med krona, en konung i de heta lyckodrömmars land, där purpur ögat smeker, där glada visor tona. Min ungdom var riksäpplet i min hand. Du tog från mig allt och jag bad dig dock skona. Du stal från mig min spira, du krossade min krona och skövlade mitt rike med fiendehand. Nu äger jag ej slott, nu äger jag ej rike, nu är jag vorden tomhänd, en tiggares like. Ett enda litet mynt har jag dock kvar. Det myntet är min sorg och den vill jag icke mista. Jag ber dig, tag icke ifrån mig det sista, det sista och det enda, som jag har. 10 Du Det finns väl så många i världen att äga, men ingen som äger mig själv mer än du. Det finns väl så många i världen att glömma, men ingen att minnas, mera än du. Det finnes så många, många andra, det finns ingen annan än du. A Dreamer s Song to Life I was a king with sceptre and crown, A king in the land of hot dreams of happiness, Where the eye feasts on purple and happy songs are heard. My youth was the orb I held in my hand. Thou didst take all from me and I begged thee to desist. Thou didst steal my sceptre and crush my crown And embezzle my kingdom like an enemy. Now I have no castle, I have no realm, I am empty-handed like a beggar. One small coin I have left, My sorrow; I will not lose it. I beg thee, do not take my last thing away, The last and only thing I have. You There are surely so many in the world to own, But none owns me more than thou. There are surely so many in the world to forget, But none to remember more than thou. There could be so many many others, There is none but thou. 17

18 11 Isänmaan kasvot Sun kasvois eessä, Suomenmaa, on isät astuneet. Nyt missä viljat aaltoaa ne kertoo heidän kunniaa. He ovat uskoin kyntäneet ja toivoin kylväneet. Ja missä isät astuivat käy siitä meidän tie ja polvet kerran nousevat sun eessäs valan vannovat: mik ikään kohtalomme lie, se kasvois eteen vie. Oi Suomi, sinijärvien ja kesäin valkeain, suot meille kodin armaisen ja haudan alla turpehen. Sun eestäs kaikki uskaltain, se onnemme on vain! Sun kukoistukses kuorestaan on käynyt kukkahan, sun lastes lempi voimassaan sen kantaa valoon, kantaa kunniaan. Soi, laulu Suomen vapahan, soi ajast aikahan! Soi, laulu Suomen, Soi, laulu Suomen, Soi, laulu Suomen vapahan, soi ajast aikahan! Soi! Soi! The Face of the Fatherland Before thy face, O Finland, Our fathers have journeyed. The fields waving with grain Tell of their glory. They tilled the land with faith And sowed it with hope. And where our fathers went, Our pathway also lies, And future generations will come And swear their oath to thee. Whatever our fate may be, We shall come before thy face. O Finland of the blue lakes And white summer nights, Thou dost give us a home And a grave in thy bosom. For the we shall dare everything, That shall be our happiness! Thy splendour has burst forth And blossomed, The love of thy children in its might Shall carry it to light and glory. The song of a free Finland rings out From ages to ages! The song of Finland rings out, The song of Finland rings out The song of a free Finland rings out From ages to ages! Ring out! Ring out!

12 Aallon kehtolaulu Nuku, nuku aaltonen, nuku jo! Tuolla laulaa humisten kuusisto! Kehtolaulusi se on. Nuku, aalto rauhaton, nuku jo! Sydän, nuku sinäkin, nuku jo! Uni sull on suloisin nautinto. Toivo aikaa armaanpaa, nuku, kunnes lopun saa taistelo. 13 I solnedgången Satte jag mig på bergets kam, spejade ut öfver fjärden, såg huru solen i väster sam, långt i väster gick färden. Tiden förgår, nyss var det vår, snart ligger höst öfver världen. Dagar ha kommit och dagar gått, en gång väl kommer den sista, flyktig är lyckan och knappt dess mått, tung är den ändå att mista. Luftbyggda slott skimra ju blott skimra och locka och brista. Dårar de tänka och dårar tro, dårar de mena och hoppas, hoppas att frön, som i jorden gro, växa till skördar och knoppas. Brodden den dör, frosten förstör det som i markerna stoppas. Lullaby to a Breaker Sleep, O breaker, sleep now! The fir trees are softly singing. It is thy lullaby, Sleep, O restless breaker, sleep now! Sleep now thou too, O heart! Sleep is the sweetest enjoyment. Hope for a more pleasant time; Sleep until the struggle is over. At Sunset I sat on the mountain-top And looked over the water, I saw the sun sinking in the west, To the far west its journey took it. Time flows swiftly; It was only just spring, And soon it will be autumn in the world. Days have come and days have gone, The last day shall come eventually. Luck is fleeting and comes in small doses, It is hard to lose it. Castles in the air Shimmer only, Shimmer and attract and disappoint. Fools think and fools believe, Fools think and hope That the seeds in the earth Shall grow into a crop and be harvested. The grain dies And the frost destroys Whatever is left in the earth. 19