Nurmijärven Sähkö VUOSIKATSAUS 2009
Toimitusjohtajan katsaus Nurmijärven Sähkö vuoden 2009 energiayritys Nurmijärven Sähkö sai energiayhtiöitten omille asiakkailleen suunnatussa palvelututkimuksessa vuonna 2009 parhaat arviot palveluindeksil - lä mitattuna. Energiateollisuus ry nimesi Nurmijärven Sähkön vuoden energiayritykseksi. Erityisen hyvin onnistuttiin Rajamäen taajaman kaukolämmön tuotannossa, jossa 98 prosenttia koko energiasta tuotettiin lähialueelta hankitulla puuenergialla. Sähköverkoston investoinnit painottuivat kaava-alueiden jakeluverkkojen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen sekä sähkön käyttövarmuuden parantamiseen. Sähkönjakelun laadun parantamiseksi raivattiin kesän ja syksyn aikana jakelualueen johtokatuja helikopterilla. Tällä toimenpiteellä on pystytty pienentämään keskeytysmääriä. Sähkön siirtohinta asiakkaillemme oli selkeästi alle valtakunnallisen keskitason. Sähkön käyttö toimialueellamme oli 419 gigawattituntia. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 5 prosenttia. Lämmön myynti lisääntyi 15 prosenttia ja ylitti ensimmäisen kerran 100 gigawattituntia. Konsernin liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 10,4 prosenttia ja oli 29,1 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi 16 prosenttia ja oli 3,5 miljoona euroa. Kannattavuus parani verkko- ja lämpöliiketoiminnoissa. Vuoden 2008 lopulla sähkön tukkuhinnat romahtivat talouslaman johdosta. Tämän seurauksena ennakkoon vuodelle 2009 hankitun sähkön arvo laski roimasti. Sähkönmyynnin liiketappioksi tuli lähes puoli miljoonaa euroa ennakkoon hankitun sähkön hinnan ja joulukuun tukkuhintapiikkien johdosta. Nurmijärven Sähkö perusti yhdessä 16 paikallisen energiayrityksen kanssa voimayhtiön nimeltään Suomen Voima Oy, jonka tarkoituksena on hankkia osakkailleen vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa. Perustettu yhtiö tulee olemaan merkittävä toimija osakkaittensa ja Nurmijärven Sähkön energiaomavaraisuuden lisäämisessä pohjoismaisilla energiamarkkinoilla. Vuonna 2009 Nurmijärven Sähkö jatkoi päästöttömän kotimaisen metsäenergian hyödyntämistä. Harjulan ja Järvihaan pellettilämpökeskukset valmistuivat keväällä. Kaukolämmön tuotantolaitokset toimivat erinomaisesti, vaikka alkuvuonna oli suuria ongelmia biopolttoaineiden saatavuudessa ja laadussa. Ongelmista huolimatta lämmön tuotannosta peräti 93 prosenttia tuotettiin kotimaisilla polttoaineilla, pääosin biopolttoaineilla. Hallitus vuonna 2009. Edessä vasemmalta oikealle Petri Kalmi, Timo Harju (henkilöstön edustaja), Heikki Koivisto ja Elli Aatela. Takana Jorma Niinistö (pj), Kirsti Handolin ja Terho Hirviniemi. 2 NURMIJÄRVEN SÄHKÖ
Nurmijärven Sähkö ylitti taloudelliset tavoitteet, biotuotannolle asetetut tuotantotavoitteet sekä asiakkailleen toimitetun energian toimitusvarmuus- ja laatutavoitteet. Arvio tulevasta kehityksestä Energian käyttö lisääntyy kuluvana vuonna normaalia kylmemmän alkuvuoden ja verkkoihin liitettyjen uusien kiinteistöjen energiankäytön johdosta. Kaukolämmön hinta pysynee vakaana, koska polttoaineita on paremmin saatavilla ja hintataso on vakiintunut. Kaukolämmöstä noin 90 prosenttia tuotetaan paikallisella puuenergialla. Sähkön siirtohintoja korotettiin maaliskuun alusta kohonneiden investointikustannusten johdosta, mutta siirtohinnat jäävät edelleen valtakunnallisia keskihintoja alemmalle tasolle. Sähkön myyntihinnat ovat markkinahintaisia ja niiden hintakehitys seuraa viiveellä sähkön tukkumarkkinahintoja. Kuluvan vuoden aikana valtioneuvoston ja eduskunnan odotetaan tekevän merkittäviä periaatepäätöksiä uusiutuvan energian lisäämisestä ja rakennettavista ydinvoimaloista. Uusiutuvan energian lisäämiseksi energiapakettiin sisältyy myös mittava tukipaketti, jolla edistetään sekä biovoimaloiden että tuulivoimaloiden nopeaa rakentamista ja käyttöönottoa. Jos eduskunta antaa Fennovoimalle myönteisen periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta, se on merkittävä päätös Nurmijärven Sähkölle sähkön hankinnan omavaraisuuden lisäämiseksi tulevaisuudessa. Nurmijärven Sähkön tavoitteena on hankkia myös tuulivoimaa ja myöhemmin rakentaa oma sähköä ja kaukolämpöä tuottava voimalaitos. Maakaasuliiketoiminnan aloittaminen selvitetään uudelleen tämän vuoden aikana. Selvityksessä arvioidaan maakaasun käytön edellytykset energiantuotannon ja liikenteen polttoaineena muuttuneiden linjausten ja taloudellisten selvitysten perusteella. Konsernin liikevaihto kasvaa ja taloudellisen tuloksen ennakoidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, vaikka sähkömyynnin tulos jäänee hieman tappiolliseksi. Kiitän asiakkaitamme, henkilöstöä, omistajia ja yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistyöstä. Heikki Koivisto VUOSIKATSAUS 2009 3
Nurmijärven Sähkö Nurmijärven Sähkön toiminta-ajatuksena on tuottaa asiak kailleen energiaa ja palveluja ympäristövastuullisesti ja kustannustehokkaasti. Yhtiön visiossa pidetään tärkeänä sähköisten palvelujen hyödyntämistä, energiatehokkuutta sekä omassa toiminnassa että palveluissa asiakkaille. Visiona on myös lisätä energiaomavaraisuutta painottaen uusiutuvia energialähteitä ja ydinvoimaa. Paikallinen Yksi Nurmijärven Sähkön arvoista on paikallisuus. Asiakastutkimusten mukaan myös yhtiön asiakkaat kokevat paikallisuuden erittäin tärkeäksi kriteeriksi sähköyhtiötä valitessaan. Yhtiö osallistuu paikallisiin tapahtumiin kunnan eri taajamissa, käyttää paikallisia palveluita ja tukee paikallista toimintaa. Lisäksi Nurmijärven Sähkö on Nurmijärven kunnan omistama yhtiö ja näin ollen päätäntävalta on paikallisella tasolla ja verotulot jäävät Nurmijärvelle. Yhtiö maksaa myös omistajalleen osinkoa vuosittain. Vuosittain yhtiö järjestää asiakkailleen Valoa ja Voimaa -tapahtuman sekä on lisäksi mukana erilaisissa tempauksissa ja tapahtumissa jakamassa energiatietoutta ja tapaamassa asiakaskuntaansa. Mahdollisuuksien mukaan yhtiö käyttää hankinnoissaan paikallisia yrityksiä ja suosii oman alueen tuotteita. Yhteistyötä on myös paikallisten yritysjärjestöjen kanssa. Paikallisen toiminnan tukemista tehdään esimerkiksi koululaisten parissa. Nurmijärven Sähkö on mukana vuosittaisessa Energiaa Uudellamaalla -tapahtumassa, jossa yläasteikäiset nuoret vierailevat energiantuotantolaitoksissa tai energiayhtiöissä ja he pääsevät tätä kautta tutustumaan energia-alaan. Lisäksi yhtiö on lahjoittanut energiansäästöön liittyvää oppimateriaalia ala-asteen oppilaille sekä opettajille. Palveleva Nurmijärven Sähkö haluaa tarjota asiakkailleen hyvää palvelua, oikeita ihmisiä, vuorovaikutusta ja tunnetta siitä, että yhtiö välittää asiakkaistaan. Yhtiö palvelee asiakkaitaan sekä puhelimitse että paikan päällä toimistolla ja yhä lisääntyvässä määrin myös sähköpostin ja kotisivujen kautta. Tärkeänä arvona yhtiössä on pidetty sitä, että asiakas on yhteydessä palvelutilanteessa ihmisen eikä automaatin kanssa. Syksyllä 2009 toteutettiin 17 energiayhtiön asiakkaille yhteinen Adato Energia Oy:n ja Innolink Research Oy:n toteuttama palvelututkimus, jossa Nurmijärven Sähkö ylsi ykköstilaan. Vastauksia kyselyyn saatiin kokonaisuudessaan noin 3450 kappaletta. Yhtiöille laskettiin palveluindeksi, joka koostui yhtiön toiminnallisesta onnistumisesta suhteessa oman asiakaskunnan odotuksiin, asiakasuskollisuudesta sekä yritysimago-osuudesta. Kaikkien yhtiöiden palveluindeksin keskiarvo oli 88.4 ja Nurmijärven Sähkön indeksi oli 91.8. Kyselylomake lähetettiin Nurmijärven Sähkön osalta 400 asiakastalouteen. Asiakkaat kokivat Nurmijärven Sähkön onnistuneen parhaiten mm. luotettavuudessa, toimintavarmuudessa, ympäristövastuullisuudessa sekä nykyaikaisuudessa. Kehittämisalueiksi koettiin laskun ymmärrettävyyden parantamista ja sähkökatkoksista tiedottamista. Asiakkaiden suuntaan palvelu näkyy myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Yhtiö pyrkii edistämään sähkön toimitusvarmuutta ja estämään häiriöt ennakkoon mm. sähköverkkojen säännöllisellä huoltamisella ja huolellisilla puiden ja oksien raivauksilla. Kivenpuiston koulun kakkosluokkalaiset tutustuivat energiansäästöön. Tarjoamme parasta paikallista palvelua 4 NURMIJÄRVEN SÄHKÖ
Ympäristövastuullinen Pertsa ja Kilu keräsivät katsomon täyteen kanta-asiakkaita. Nurmijärven Sähkö ottaa kestävän kehityksen huomioon energiantuotannossaan, jakelussaan ja palveluissaan. Yhtiö on panostanut etenkin bioenergian käytön lisäämiseen kaukolämmön tuotannossaan. Yhtiön toimialueella on kaksi pellettilämpökeskusta ja kolme kaukolämpökeskusta. Pellettilämpökeskusten tuottama lämpö tuotetaan puun sahausjätteestä valmistetuilla pelleteillä, puuhakkeella ja kevyellä polttoöljyllä. Kaukolämpökeskuksissa lämpö tuotetaan puupolttoaineilla, Klaukkalan jätevedenpuhdistamolta saatavalla biokaasulla, turpeella ja vähärikkisellä raskaalla polttoöljyllä. Kotimainen ydinvoima on hiilidioksidipäästötön ja ympäristöystävällinen sähköntuotannon muoto, joka samalla vakauttaa sähkön saantia vähentämällä tarvetta turvautua epävarmaan tuontisähköön. Fennovoiman ydinvoimahankkeessa mukana oleminen lisää toteutuessaan huomattavasti yhtiön omavaraisuusastetta sähköntuotannossa ja vähentää näin ollen riippuvuutta markkinahintaan ostettavasta sähköstä. Asiakkaille tämä näkyy kustannussäästönä ja hintavakautena. Markkinahäiriöiltä pystytään suojautumaan paremmin. Yhtiö on mukana valtakunnallisessa energiapalveluiden toimenpideohjelmassa, joka tähtää energiatehokkuuden edistämiseen vuosina 2008 2016. Tavoitteena on saavuttaa säästöä energiankulutuksessa yhtiön omassa päivittäisessä toiminnassa sekä mahdollistaa asiakkaille energiatehokkaammat energiapalvelut. Asiakkaiden suuntaan toiminta näkyy mm. lisääntyneenä energiansäästöneuvontana ja energiatehokkuusviestintänä, uusien palvelujen kehittämisenä ja asiakkaiden kulutuksen raportointina energiansäästön näkökulmasta katsottuna. VUOSIKATSAUS 2009 5
Myynti ja markkinointi Nurmijärven Sähkönmyynti Oy on Nurmijärven Sähkö Oy:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö. Kulunut vuosi oli yhtiön kolmas toimintavuosi. Yhtiön tehtävänä on hoitaa sähkön hankinta- ja myyntitoiminta sekä koko konsernin asiakaspalvelu, laskutus sekä markkinointi. Yleistä Myyntiyhtiön liikevaihto oli noin 14,4 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 50 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta. Sähköä myytiin asiakkaille noin 240 miljoonaa kilowattituntia. Vuoden alussa lopetettiin polttoöljyn myynti kotitalousasiakkaille. Sähkönmyynnin tilikauden tulos oli noin 0, 4 miljoonaa euroa tappiollinen. Tappio johtui tukkumarkkinahinnan voimakkaasta laskusta, jolloin ennakkoon hankitun sähkön arvo aleni. Lisäksi joulukuussa oli yhtenä päivänä todella korkeita yksittäisiä hintapiikkejä, jotka aiheuttivat huomattavia lisäkustannuksia. Kuluneen vuoden aikana otettiin käyttöön yritysasiakkaille sähköinen verkkolasku ja kuluttaja-asiakkaille e-lasku. Sähkön hankinta Nurmijärven Sähkönmyynti hankki kaiken myymänsä sähkön sähköpörssistä. Suomen alueen koko vuoden keskimääräinen pörssihinta laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 28 prosenttia. Tästä huolimatta joulukuussa sähkön pörssihinta oli yksittäisen päivän osalta historiallisen korkea. Kokonaisuutena vuosi 2009 oli hyvin haastava riskienhallinnan näkökulmasta, koska vuoden 2008 lopulla alkanut sähkön hinnan lasku oli nopeaa ja toisaalta vuoden 2009 lopulla sähkön hinta kääntyi jälleen voimakkaaseen nousuun. Sähkön käytön jakautuminen kuluttajaryhmittäin 21 % 18 % 3 % 4 % 54 % Asuminen Maatalous Teollisuus ja rakentaminen Palvelut Verkostohäviöt Markkinatilanne Sähkökaupassa kaikilla asiakkailla on jo kauan ollut mahdollisuus valita sähkönmyyjänsä täysin vapaasti. Ulkopuoliset myyjät olivat aktiivisia toimialueellamme ja erityisesti suora puhelinmarkkinointi asiakkaille lisääntyi. Kuluneen vuoden aikana asiakasvaihtoja tapahtui jonkin verran, mutta markkinaosuus oman alueen sähkönmyynnissä säilyi hyvänä. Kanta-asiakkaat ja hinnoittelu Suurin osa asiakkaista osti edelleen sähkönsä kanta-asiakassopimuksella. Kanta-asiakkaiden kanssa solmittiin sekä toistaiseksi voimassa olevia että määräaikaisia yhden tai kahden vuoden sähkönmyyntisopimuksia. Sähkön myyntihinnat säilytettiin ennallaan koko vuoden ajan. Uutena tuotteena otettiin käyttöön yhden vuoden määräaikainen sähkösopimus, jonka hinnoittelujaksot olivat vuodeksi eteenpäin 1.4, 1.7 ja 1.10 alkaen. Paikallinen Palveleva Ympäristövastuullinen 6 NURMIJÄRVEN SÄHKÖ
Markkinointi ja asiakastapahtumat Nurmijärven Sähkönmyynti Oy liittyi mukaan uuteen energiatehokkuussopimukseen, jonka tarkoituksena on tehostaa asiakkaiden energiankäyttöä. Syksyllä järjestettiin Klaukkalan Citymarketissa energiansäästöön liittyvä neuvontatapahtuma, johon osallistui kolmisensataa asiakastamme. Lokakuussa järjestettiin toimitalollamme Valoa ja Voimaa -päivä, jonka pääteemana oli myös energian järkevä käyttö. Tapahtumaan osallistui runsaat 500 asiakasta. Varasimme kanta-asiakkaille oman näytöksen Taaborilta näytelmään Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu. Paikalla oli myös satakunta yritysasiakastamme. kaikkiaan Taaborilla oli yli tuhat katsojaa. Olimme myös edelleen mukana järjestämässä Energiaa Uudellamaalla -tapahtumaa, johon osallistui alueem me kouluista yhteensä noin 800 kahdeksasluokkalaista. Ala-asteen kouluihin hankimme energiansäästöön liittyvää oppimateriaalia sekä oppilaille että opettajille. Asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille entiseen tapaan neljä kertaa vuoden aikana. Markkinointiyhteistyö Voimatori Oy:n kanssa jatkui entiseen tapaan. Haluamme myös jatkossa tarjota edullista energiaa ja paikallista palvelua kaikille asiakkaillemme sekä olla mukana erilaisissa tapahtumissa asiakkaidemme kanssa. Sähkön käytön jakautuminen kuluttajaryhmittäin 2009 Asuminen 54 % Palvelut 18 % Teollisuus ja rakentaminen 21 % Maatalous 3 % Verkostohäviöt 4 % Tulevaisuuden näkymät Sähkön tukkumarkkinahinnat ja sitä kautta myös asiakashinnat ovat vaihdelleet ja tulevat vaihtelemaan jatkossa entistä enemmän. Kilpailu asiakkaista tulee olemaan jatkossa entistä tiukempaa ja myyntikatteet säilynevät jatkossakin pieninä. Ensiarvoisen tärkeitä asioita sähkömarkkinoilla toimittaessa tulevat olemaan onnistunut sähkönhankinnan suojaus ja toimiva riskienhallinta. Sähkön alkuperä 2008 Fossiiliset energialähteet ja turve 32 % Uusiutuvat energialähteet 34 % Ydinvoima 34 % VUOSIKATSAUS 2009 7
Verkosto Verkostoyksikkö tarjoaa asiakkaille siirto- ja verkkopalveluita yhtiön toimialueella. Se vastaa sähkön siirtämisestä asiakkailleen ja mahdollistaa toimialueen sähkönkäyttäjien pääsyn sähkömarkkinoille sekä ylläpitää ja kehittää sähköverkkoa sähkönkäyttäjien tarpeiden mukaisti. Verkostotoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 33 prosenttia. Toimintaa ohjaa kustannustehokkuus ja jatkuvan kehittämisen periaate ympäristönäkökohdat ja -tavoitteet huomioiden toimintajärjestelmän mukaisesti. Yleistä Nurmijärven Sähkö Oy:n toimialueella siirrettiin sähköä häviöineen 419 miljoonaa kilowattituntia. Siirtovolyymi kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin viisi prosenttia. Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 9,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto oli 2,8 miljoonaa euroa. Tulos toteutui hieman talousarviota paremmin. Sähkön siirtohintaa korotettiin 1.3.2009. Korotus kohdistui siirron perusmaksuun. Korotuksesta huolimatta siirtohinnat olivat edelleenkin valtakunnallisia keskihintoja edullisemmat. Viranomaisvalvonnan mukaan siirtohinnat olisivat voineet olla toistakymmentä prosenttia käytettyjä korkeammat. Investoinnit ja liittymät Sähköverkoston investoinnit painottuivat kaava-alueiden jakeluverkkojen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen sekä sähkön käyttövarmuuden parantamiseen. Sähköverkoston kokonaisinvestoinnit olivat 3,7 miljoonaa euroa. Suurimmat investoinnit kohdistuvat Karhunkorven sähköaseman uusien johtolähtöjen rakentamiseen, Altian teollisuusalueen jakeluverkon laajentamiseen, Lahnuksentien ja Kuonomäentien kevyenliikenteenväylän rakentamisen aiheuttamiin linjansiirtoihin sekä Nurmijärven Lintumetsän asuntoalueen jakeluverkon perusparantamiseen. Helikopteriraivausta suoritettiin koko jakelualueella. Perttulan sähköasemalle hankittiin uusi päämuuntaja syksyllä. Raja mäen sähköaseman keskijännitekojeistoa laajennettiin ja Perttulan vanhalla päämuuntajalla korotettiin Rajamäen sähköaseman muuntokapasiteettia. Suurimmille asiakkaille asennettiin kuluvan vuoden aikana etäluettavat mittalaitteet, joiden etäluennan kokonaispalvelu kilpailutettiin yhdessä Tripower-yhtiöiden kanssa. Hankintapäätökset siirtyivät vuodelle 2010. Uusia sähköliittymäsopimuksia tehtiin 185 kpl, jossa oli hivenen vähennystä edellisvuoteen nähden. Nurmijärven Sähkö Oy jatkoi kumppanuuksien kehittämistä eri toimijoiden kanssa sähköverkkojen rakentamisessa, niiden kunnossapidossa ja materiaalilogistiikassa. Rajamäen sähköasema. Sinua varten joka päivä 8 NURMIJÄRVEN SÄHKÖ
Sähkönjakelun laatu ja verkonkäyttö Sähkönjakelun laadun parantamiseksi raivattiin jakelualueen eteläosissa helikopterilla johtokatuja kesän ja syksyn aikana. Tällä toimenpiteellä on pystytty pienentämään keskeytysmääriä. Sähkönjakeluhäiriöitä oli edellisvuoteen nähden vähemmän ja ne olivat keskimääräiseltä kestoltaan aikaisempia lyhyempiä. Keskimääräinen keskeytysaika asiakkailla oli noin 1 h ja keskeytysmäärä 1,8 kpl. Nurmijärven Sähkössä porrastettiin varaajakuormien kytkeytymisaikaa loppuvuodesta 2008. Tästä johtuen huipputeho pienentyi huomattavasti. Kuluneen vuoden suurin tuntikeskiteho oli 94,6 MW ja se mitattiin perjantaina 18. joulukuuta klo 8 9. Tulevaisuuden näkymät Sähkön siirtohinnat nousivat 1.3. 2010. Hinnanmuutoksen vaikutus siirtomaksuihin on keskimäärin 7 prosenttia sisältäen sähkön siirron, siirron perusmaksun ja sähköverot. Hinnanmuutoksen vaikutus koko sähkölaskun loppusummaan on keskimäärin 2 3 prosenttia. Hinnankorotus johtuu yleisestä verkonrakennus- ja kunnossapitokustannusten noususta sekä lisääntyneistä investoinneista sähköverkostoon ja etäluettaviin kwh-mittareihin. Sähköverkoston investoinnit pai nottuvat kaava-alueiden jakeluverkkojen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen sekä sähkön laadun ja käyttövarmuuden parantamiseen ha ja-asutusalueella. Suurimpina verkonrakennuskohteina tulee olemaan Nurmijärven kirkonkylässä sijaitseva Pekon asuntoalue ja Mutaanmäen säh kö asemien johtolähtöjen uusinta. Etäluettavien mittalaitteiden asentaminen jatkuu uudisrakennuskohteisiin. Valtaosa vanhojen kwhmittareiden vaihtamisesta etäluettaviin mittareiden tehdään vuosien 2012 2013 aikana. Pienkuluttajille asennettavat mittalaitteet ja niiden asennukset kil pailutetaan palvelutoimittajan valinnan jälkeen. Palvelutoimittaja valitaan yhdessä Mäntsälän Sähkön kanssa kevään aikana. Avaintietoja Sähkönkäyttöpaikkoja, kpl 21 808 Sähköasemat, kpl 8 Päämuuntajat, kpl 9 Jakelumuuntajat, kpl 953 110 kv verkko, km 25,3 20 kv verkko, km 659 0,4 kv verkko, km 1 518 Asiakasmäärät Vuosi Kpl Vuosi Kpl 2000 18 187 2005 20 493 2001 18 575 2006 20 835 2002 18 901 2007 21 278 2003 19 498 2008 21 664 2004 19 978 2009 21 808 Sähkönjakelun keskeytykset Vuosi Yht. Vuosi Yht. 2000 1,31 2005 7,74 2001 2,47 2006 2,28 2002 1,41 2007 1,99 2003 1,58 2008 1,67 2004 1,42 2009 1,06 VUOSIKATSAUS 2009 9
Lämpö Lämpötoiminnan tehtävänä on tarjota asiakkaille lämpöä, sekä rakennuttaa ja ylläpitää kaukolämpöverkkoa ja tuotantolaitoksia. Tuotteitamme ovat kauko- ja lähilämpö. Lämpötoiminnan osuus yhtiön liikevaihdosta oli kahdeksantoista prosenttia. Markkinatilanne Lämmön hinta nousi vuoden alusta ja pysyi loppuvuoden samana. Vuosi oli normaalivuotta hieman lämpimämpi, mutta edellisvuotta kylmempi. Asiakkaita kaukolämpöön liittyi kuusitoista, joista viisi oli kuluttajaasiakkaita. Tuloskehitys Lämpöä myytiin yhteensä yli 100 miljoonaa kilowattituntia. Lämmön myynti kasvoi edellisvuoden tasosta asiakasmäärän kasvun ja kylmän joulukuun myötä. Päästöoikeuksien myynnistä saatiin lisätuloja. Tuotanto Kaukolämmöstä 93 % tuotettiin puupolttoaineita käyttävällä kaukolämpökeskuksella Kirkonkylässä ja Rajamäellä, sekä puuta ja turvetta käyttävällä kaukolämpökeskuksella Klaukkalassa. Klaukkalan jätevedenpuhdistamon biokaasua polttavalla kattilalla tuotettiin lämpöä 606 MWh, joka riittää yli kolmenkymmenen omakotitalon lämmitykseen vuodessa. Loppuosa kaukolämmöstä tuotettiin vähärikkisellä raskaalla polttoöljyllä. Puupolttoaineita poltettiin kiinteänpolttoaineen kattiloissa reilut 121 000 irtokuutiometriä. Lähilämmöstä tuotettiin 77 prosenttia kevyellä polttoöljyllä ja loput 23 prosenttia puuhakkeella Perttulan lämpöyrittäjien toimesta ja puupelletillä Harjulan pellettialuelämpölaitoksella. Harjulan pellettilämpökeskus. Investoinnit Kaukolämpöverkkoa laajennettiin rakentamalla uutta runkolinjaa ja uusia talohaaroja yhteensä 2,8 kilometriä. Suurin yksittäinen verkostotyö oli Haikalan alueen liittäminen kaukolämpöön. Harjulan pellettialuelämpökeskus ja Järvihaan pellettikaukolämpökeskus valmistuivat keväällä 2009. Avaintietoja Lämpöasiakkaita, kpl 348 Asukkaita lämmössä, hlö 10 618 Sopimusteho, MW 61 Lämmön myynti, GWh 102 Kotimaisen energian osuus, % 93 Kaukolämpöjohtoa, km 50 Klaukkalan kaukolämpökeskus. Hyvän olon energiaa 10 NURMIJÄRVEN SÄHKÖ
Lähiajan näkymät Kaukolämmön hintaa korotettiin hieman vuoden alusta. Kotimaisten polttoaineiden hintojen nousu näyttäisi taittuvan tällä erää ja hyvälaatuista rankapuuta on hyvin tarjolla. Verkoston rakentaminen jatkunee viimevuotisella tasolla. Suurin verkonrakennustyömaa on Mäntysalon alueen liittäminen kaukolämpöön Klaukkalassa. Maakaasuputken runkoputken rakentaminen Nurmijärven läpi on siirtynyt ja paikallisjakelun aloittamisedellytyksiä selvitellään kevään kuluessa. Maakaasun runkoputki on näillä näkymin käytössä marraskuussa 2011. Lämmön myynti, GWh Vuosi Lähilämpö Kaukolämpö Lähilämpö 2000 58,3 9,9 2001 67,4 10,6 2002 67,1 10,9 2003 72,6 12,6 2004 74,6 12,6 2005 79,6 9,1 2006 80,4 9,5 2007 80,9 8,8 2008 80,8 8,8 2009 91,7 10,0 Asiakkaiden määrä, kpl Vuosi Kaukolämpö 2000 185 36 2001 189 36 2002 198 39 2003 208 44 2004 231 45 2005 247 32 2006 263 32 2007 285 34 2008 299 32 2009 315 33 VUOSIKATSAUS 2009 11
Henkilöstö Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2009 loppuessa 34 henkilöä. Näistä Nurmijärven Sähkö Oy:n palveluksessa oli 28 henkilöä ja Nurmijärven Sähkönmyynti Oy:n palveluksessa 6 henkilöä. Kaikki nämä työsuhteet olivat vakituisia, kolme henkilöä teki normaalia lyhempää työviikkoa osa-aikaeläkkeellä. Henkilöstöstä 8 oli työntekijöitä, 11 teknisiä ja 15 muita toimihenkilöitä. Eläkkeelle yhtiöiden palveluksesta vuonna 2009 ei jäänyt ketään. Henkilöstön vaihtuvuus yhtiössä on ollut erittäin pientä. Yhtiössä aloitti yksi uusi henkilö menneen vuoden aikana. Henkilökunnan ikäjakauma ja palveluvuodet heijastavatkin pientä vaihtuvuutta. Keskimääräinen Nur mijärven Sähkön työntekijä oli vuoden vaihteessa noin 49-vuotias ja työskennellyt yhtiössä 18 vuotta. Henkilöstön kehittäminen Toimintavuoden aikana henkilöstöä koulutettiin monin eri tavoin. Koulutuksia ja kursseja oli mm. seuraavilta osa-alueilta: asiakaspalvelu, puhelinpalvelu, viestintä, esimiestoiminta, energiatehokkuus, hallinto, kirjanpito, verot, atk-järjestelmien käyttö, sähkömittarit, ilmajohdot, jakeluverkkotoiminta, tulityö. Henkilöstön työkykyä pyrittiin pitämään yllä järjestämällä marraskuussa TYKY-päivä Lohjan Kisakalliossa. Työntekijöitä on myös motivoitu liikkumaan käytössä olevien liikuntasetelien ja toimitiloista löytyvän kuntosalin avulla. Henkilöstön tyytyväisyyttä kartoitettiin henkilöstötutkimuksella, joka toteutettiin yhteistyössä Corporate Image Oy:n kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli mitata henkilöstön käsityksiä omasta työstään ja siinä jaksamisesta sekä johtamisesta, organisaation toiminnasta ja Jousiammuntaa liikuntapäivänä Lohjan Kisakalliossa. työilmapiiristä. Tuloksia verrattiin muihin vastaaviin organisaatioihin ja niitä työstettiin edelleen yhdessä henkilökunnan kanssa. Yhtiön henkilöstötyytyväisyys on hyvällä tasolla verrattaessa tuloksia valtakunnallisiin arvoihin. Virkistystoiminta Kertomusvuonna virkistystoimikuntaan kuuluivat Kristiina Kiiveri, Lauri Laine, Teemu Naatula, Tarja Rikman ja Mari Viljava. Maaliskuussa pelattiin sisäjalkapalloa Kiljavan opistolla, huhtikuussa käytiin keilaamassa, lokakuussa vierailtiin NHL:n jääkiekko-ottelussa ja marraskuussa järjestettiin pikkujoulut. Työsuojelu ja työterveys Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat vuosina 2008 2009 työnantajan edustajana työsuojelupäällikkö Alpo Sund ja työntekijöiden edustajina työsuojeluvaltuutettu Pekka Koponen sekä varavaltuutetut Mari Viljava ja Tero Uusikari. Työsuojelutoimikunnan kausi on yhtiössä kaksivuotinen. Työterveyshuolto on yhtiössä järjestetty Nurmijärven kunnan työterveyshuollon kautta. Henkilöstöprofiili Henkilöstön määrä Naiset 11 Miehet 23 Toimihenkilöt 26 Työntekijät 8 Ikäjakauma Alle 30-vuotiaita 3 30 39-vuotiaita 3 40 49-vuotiaita 12 Yli 50-vuotiaita 16 Palveluvuodet Alle 5 vuotta 6 5 9 vuotta 2 10 14 vuotta 4 15 19 vuotta 4 20 24 vuotta 11 Yli 25 vuotta 7 Meillä on aina aikaa asiakkaillemme 12 NURMIJÄRVEN SÄHKÖ
Yrityspalvelu Nurmijärven Sähkön yrityspalvelut vastaavat talous-, hallinto, ATK- ja henkilöstöasioista, sekä palvelevat asiakkaita puhelinvaihteessa. Tietojärjestelmät Vuoden 2009 merkittävin asia tietohallinnossa oli erillisen tietohallintostrategian luominen. Keskeisinä ajatuksina tietohallintostrategiassa olivat asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus, luotettavuus, sekä verkottuminen ja kumppanit. Näiden pääteemojen avulla toimintaa pyritään muokkaamaan mahdollisimman hyvin varsinaisia liiketoimintoja tukeviksi. Muuten tietojärjestelmien kehittämisen painopistealueina menneenä vuonna oli sähköiseen työskentelyyn panostaminen. Näkyvimpinä esimerkkeinä tästä oli ostolaskujen sähköisen kierron ja palkkatapahtumien sähköisen syötön käyttöönotot. Vuoden lopussa aloitettiin myös projektit sähköisten laskujen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi, jotka saatettaneen loppuun vuoden 2010 alkupuolella. Liikevaihto Konsernin liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta noin 10 prosenttia nousten 29,1 miljoonaan euroon. Merkittävimmät syyt liikevaihdon kasvuun olivat talven kylmät säät, jotka lisäsivät sähköenergian ja kaukolämmön käyttöä. Tulevaisuudessa liikevaihdon kasvun odotetaan tasaantuvan. Liikevaihdon kehitystä tukee Nurmijärven asukasmäärän kasvu, toisaalta energiansäästötoimet saattavat vähentää tulevaisuudessa energian kulutusta ja siten energian myyntiä ja välitystä asiakkaille. Kannattavuus Konsernin kannattavuus säilyi hyvällä tasolla, vaikka edellisvuonna mm. tukkusähkön hankinnassa koettiin haasteita, jotka heikensivät Nurmijärven Sähkönmyynnin tulosta. Kaiken kaikkiaan konsernin liikevoitto nousi edellisvuoden 3,0 miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon liikevoittoprosentin pysyessä n. 12 prosentissa. Samaan aikaan konsernin nettotulos nousi 1,1 miljoonasta eurosta 4,3 miljoonaan euroon. Suurin selittävä tekijä nettotuloksen nousussa olivat rahoitustuotot ja -tappiot. Vuonna 2008 rahoitusmarkkinoiden laskiessa jouduttiin rahoitusomaisuuteen tekemään merkittäviä alaskirjauksia, jotka purettiin vuoden 2009 aikana rahoitusmarkkinoiden voimakkaan nousun ansiosta. Investoinnit Yhtiön hyvä kannattavuus ja rahoituksellinen asema ovat mahdollistaneet menneinä vuosina mittavat investoinnit. Vuonna 2009 investoinnit olivat 4,8 miljoonaa euroa ja vuosina 2007 2009 yhtiö on investoinut liiketoimintaansa lähes 16 miljoonaa euroa. Investointitahti tulee jatkumaan voimakkaana myös tulevina vuosina, sillä mm. etäluettavien mittareiden käyttöönotto tulee vaatimaan miljoonaluokan panostuksia. Lisäksi yhtiön tavoitteissa on hankkia lisää voimalaitososuuksia, jotta pystymme vähentämään riippuvuuttamme tukkusähkömarkkinoista. VUOSIKATSAUS 2009 13
Nurmijärven Sähkö Oy TULOSLASKELMA KONSERNI EMOYHTIÖ TEUR 1.1. 31.12.2009 1.1. 31.12. 2008 1.1. 31.12. 2009 1.1. 31.12. 2008 Liikevaihto 29 067 26 317 15 882 13 290 Liiketoiminnan muut tulot 1 007 659 1 300 900 Materiaalit ja palvelut -20 724-18 540-7 850-6 416 Henkilöstökulut -2 050-1 911-1 706-1 599 Poistot ja arvonalennukset -2 290-2 138-2 288-2 137 Liiketoiminnan muut kulut -1 505-1 354-1 346-1 225 Liikevoitto 3 505 3 033 3 992 2 813 Rahoitustuotot 1 695-965 1 697-981 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 5 200 2 069 5 689 1 832 Tilinpäätössiirrot (poistoero) 0 0-2 368-2 279 Tuloverot -926-976 -437-322 Tilikauden voitto 4 274 1 093 2 884-769 TASE KONSERNI EMOYHTIÖ VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2008 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 101 134 100 132 Aineelliset hyödykkeet 40 435 37 914 40 435 37 914 Sijoitukset 1 227 1 164 1 414 1 421 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 424 177 424 177 Saamiset 6 615 10 809 6 433 10 763 Rahoitusarvopaperit 17 028 9 439 17 028 9 439 Rahat ja pankkisaamiset 2 714 3 891 1 758 1 259 Yhteensä 68 544 63 528 67 593 61 104 VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2008 Oma Pääoma Osakepääoma 1 009 1 009 1 009 1 009 Muut rahastot Vararahasto 10 877 10 877 10 877 10 877 Edellisten tilikausien voitto 18 941 19 527 6 046 8 495 Tilikauden voitto 4 274 1 093 2 884-769 Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero 0 0 19 104 16 736 Vieras pääoma Laskennallinen verovelka 4 967 4 352 0 0 Pitkäaikainen 18 941 18 397 18 941 18 397 Lyhytaikainen 9 536 8 273 8 732 6 359 Yhteensä 68 544 63 528 67 593 61 104 14 NURMIJÄRVEN SÄHKÖ
Nurmijärven Sähkönmyynti Oy TULOSLASKELMA TEUR 1.1. 31.12.2009 1.1. 31.12. 2008 Liikevaihto 14 433 14 016 Liiketoiminnan muut tulot 128 114 Materiaalit ja palvelut -14 101-13 109 Henkilöstökulut -344-312 Poistot ja arvonalennukset -1-1 Liiketoiminnan muut kulut -601-487 Liikevoitto -488 221 Rahoitustuotot -2 16 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -489 237 Tuloverot 127-62 Tilikauden voitto -362 175 TASE VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 0 2 Sijoitukset 987 917 Vaihtuvat vastaavat Saamiset 3 386 1 712 Rahat ja pankkisaamiset 956 2 632 Yhteensä 5 330 5 263 VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008 Oma Pääoma Osakepääoma 32 32 Muut rahastot SVOP-rahasto 1 142 1 142 Edellisten tilikausien voitto 509 334 Tilikauden voitto -362 175 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vieras pääoma Lyhytaikainen 4 008 3 579 Yhteensä 5 330 5 263 VUOSIKATSAUS 2009 15
Kauppanummentie 1 PL 4, 01901 Nurmijärvi puh. (09) 878 071 fax (09) 8780 7207 asiakaspalaute@nurmijarvensahko.fi www.nurmijarvensahko.fi