MUISTIO 1(3) Neuvotteleva virkamies Sanna Pekkarinen 15.11.2016 Sosiaali- ja terveysvaliokunta HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016) Esityksen tavoitteet ja keskeinen sisältö Esityksessä esitetään, että sekä toisen asteen että korkea-asteen opiskelijat siirtyisivät yleisen asumistuen piiriin. Ulkomailla opiskelevat opiskelijat ja Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat sen sijaan saisivat edelleen nykyistä opintotukijärjestelmän mukaista opiskelijoiden asumislisää. Uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa järjestelmää, parantaa korkeita asumismenoja maksavien opiskelijoiden asemaa sekä lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta asumisen tukemisessa. Uudistuksen lähtökohtana on, että opiskelijoihin sovelletaan samoja yleisen asumistuen saamisen edellytyksiä kuin muihin asumistuen saajiin. Yleisestä asumistuesta annettuun lakiin ehdotetaan kuitenkin tehtäväksi järjestelmien yhdistämisen vuoksi eräitä muutoksia. Yleisen asumistuen myöntämisessä huomioon otettavia tuloja muutettaisiin siten, että opintotuen opintoraha otettaisiin tulona huomioon. Ruokakunnalle maksettavaa asumistukea sekä tuensaajan ja hakijan ilmoitusvelvollisuutta koskevista säännöksistä poistettaisiin opiskelijoita koskevat erityissäännökset. Lisäksi yleisen asumistuen tarkistamis- ja lakkauttamisperusteita täsmennettäisiin. Samalla esityksellä toteutetaan valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä päätetyt 9,5 miljoonan euron indeksisidonnaiset säästöt asumistuen menoista. Opiskelijoiden siirtämisestä aiheutuvat lisäkustannukset sekä 9,5 miljoonan euron indeksisidonnainen säästö ehdotetaan katettavaksi yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja rajoittamalla. Kuntaryhmissä I ja II (Pääkaupunkiseutu) enimmäisasumismenot jätettäisiin ensi vuonna korottamatta ja kuntaryhmissä III ja IV enimmäisasumismenoja alennettaisiin 5 prosentilla. Esitys pohjautuu pääministeri Juha Sipilän hallituksen vuosien 2017 2020 julkisen talouden suunnitelmaan ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2017. Yleisen asumistuen säästöjä koskevat lainsäädäntöten on kuitenkin tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2017 alusta. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin 0295 16001 Telekopio 09 6980 709 e-mail: kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2(3) Keskeiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Opiskelijoiden siirtäminen yleiseen asumistukeen lisää yleisen asumistuen menoja 22,5 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 54 miljoonalla eurolla. Tämä johtuu siitä, että yleinen on pääsääntöisesti korkeampi kuin opintotuen asumislisä ja sitä maksetaan myös. Lisäksi Kelan toimintamenojen arvioidaan kasvavan 6,7 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 10 miljoonalla eurolla. Opiskelijoille maksettavien toimeentulotukimenojen arvioidaan vähenevän arviolta 6,8 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 15 miljoonalla eurolla. Asumistukimenojen kasvu on tarkoitus kattaa yleisen asumistuen menoista. Pääkaupunkiseudulla (kuntaryhmät I ja II) enimmäisasumismenoja ei nostettaisi vuonna 2017. Muualla Suomessa (kuntaryhmät III ja IV) enimmäisasumismenoja alennettaisiin 5 prosentilla. Enimmäisasumismenot ovat kuntaryhmissä 3 ja 4 vuokratasoon suhteutettuna korkeampia kuin pääkaupunkiseudulla, minkä vuoksi enimmäisasumismenojen alentaminen on perusteltua kohdistaa kuntaryhmiin 3 ja 4. Enimmäisasumismenojen rajoittaminen vähentää yleisen asumistuen menoja 37,8 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 66,8 miljoonalla eurolla. Kokonaissäästöstä katettaisiin myös valtion talousarviossa sovittu 9,5 miljoonan euron yleisen asumistuen indeksisidonnainen säästö. Enimmäisasumismenojen rajoittamisen arvioidaan nostavan toimeentulotukimenoja arviolta 8,4 miljoonalla eurolla vuonna 2017 ja vuositasolla 13,8 miljoonalla eurolla. Vaikutukset etuudensaajiin Ruokakunnalle maksettava yleinen kohdistuu eri tavalla kuin kaavamainen ja yksilöperusteinen opintotuen asumislisä. Lisäksi muutoksia aiheuttavat yleisen asumistuen ja opintotuen asumislisän hyväksyttävien enimmäisasumismenojen ja tuen määräytymisen erot. Uudistuksen johdosta osa opiskelijoista menettäisi asumisen tukensa kokonaan ja osalla taas asumistuen määrä pienenisi, nousisi tai pysyisi ennallaan. Yleiseen asumistukeen oikeutettuja opiskelijoita arvioidaan olevan vähemmän kuin opintotuen asumislisään oikeutettuja opiskelijoita, mutta keskimääräisen yleisen asumistuen määrä olisi suurempi kuin opiskelijoiden asumislisä. Asumistuki kohdentuisi siten nykyistä harvemmille opiskelijoille ja niille, joilla on suuret asumismenot suhteessa tuloihin. Asumisen tuki pysyisi vähintäänkin nykytasolla tai nousisi 64 prosentilla nykyisistä asumislisän saajista eli noin 120 000 opiskelijalla, joilla asumistuen määrä nousisi keskimäärin 59 euroa kuukaudessa. Asumisen tukensa menettäisi kokonaan arviolta 22 prosenttia nykyisistä asumislisän saajista eli noin 42 000 opiskelijaa. Opiskelijoiden siirtäminen yleiseen asumistukeen pienentää noin 54 000 opiskelijan asumisten tukea vähintään 300 euroa vuodessa eli 25 euroa kuukaudessa. Noin 22 700 opiskelijaa menettää asumisen tukea keskimäärin vähintään 100 euroa kuukaudessa. Lasta huoltavista asumislisää nykyisin saavista opiskelijoista yli 100 euroa kuukaudessa menettäviä olisi 70. Opintorahan huomioon ottaminen tulona vaikuttaisi niiden jo nykyisinkin yleistä asumistukea saavien ruokakuntien asumistuen määrään, joihin kuuluu opintorahaa saava opiskelija. Näitä
3(3) ruokakuntia on noin 17 230, joista 13 000 on lapsiperheitä. Näiden ruokakuntien keskimääräinen tuki alenisi 28 euroa kuukaudessa. Lapsiperheiden keskimääräinen tuki alenisi 27 eurolla. Kahden huoltajan perheissä keskimääräinen asumistuen määrä alenisi 41 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajaperheissä 17 euroa kuukaudessa. Nykyisin asumistuen piirissä olevista yli100 euroa kuussa menettäisi noin 200 ruokakuntaa, joista noin 130 on lapsiperheitä. Uudistuksen vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon tulee tarkastella yhdessä hallituksen vuosien 2017 2010 julkisen talouden suunnitelmassa sopiman opintotukiuudistuksen kanssa. Jos kokonaistarkastelussa otetaan huomioon opintolainan valtiontakauksen korotus (250 /kk), opiskelijoiden siirtäminen yleiseen asumistukeen ei heikennä niiden opiskelijoiden toimeentuloa, joiden asumistuen laskee alle 250 euroa kuukaudessa. Yleisen asumistuen enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen ja alentaminen vuonna 2017 lisäävät enimmäisasumismenot ylittävien tuensaajien lukumäärää, jos asumismenot ovat korkeat ja vuokrat nousevat. Enimmäisasumismenojen korottamatta jättäminen ja alentaminen nostavat enimmäisasumismenot ylittävien asumistuen saajien osuudet kuntaryhmässä I 68 prosentista 72 prosenttiin, kuntaryhmässä II 75 prosentista 79 prosenttiin, kuntaryhmässä III 72 prosentista 82 prosenttiin ja kuntaryhmässä IV 69 prosentista 79 prosenttiin. Keskimääräiset ylitykset nousisivat kuntaryhmässä I 175 eurosta 183 euroon, kuntaryhmässä II 176 eurosta 186 euroon, kuntaryhmässä III 114 eurosta 135 euroon ja kuntaryhmässä IV 99 eurosta 117 euroon. Kuntaryhmässä I enimmäisasumismenojen vaikutus keskimääräiseen tuen tasoon olisi 10 euroa kuukaudessa, kuntaryhmässä II 12 euroa kuukaudessa, kuntaryhmässä III 23 euroa kuukaudessa ja kuntaryhmässä IV 20 euroa kuukaudessa. Yhteiskunnalliset vaikutukset Uudistuksen myötä opiskelijat ovat asumistuen hakijoina ja saajina samassa asemassa kuin muut pienituloiset kotitaloudet. Uudistus parantaa etenkin yksin asuvien pienituloisten ja korkeita asumismenoja maksavien opiskelijoiden asumistuen tasoa. Uudistus lisää siten kansalaisten yhdenvertaisuutta asumisen tukemisessa. Asumistukijärjestelmän yhteensovitusongelmat poistuisivat tilanteissa, joissa henkilö siirtyy järjestelmästä toiseen. Uudistus kuitenkin vähentää asumisen tukeen oikeutettujen opiskelijoiden määrää noin 22 prosentilla ja osalla opiskelijoista asumisen tuen määrä pienentyisi. Yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuus palauttaa opiskelijoille yhdessä asumisen ja avoliiton selvittämiseen liittyvät ongelmat sekä kiristää tarveharkintaa ja monimutkaistaa opiskelijoiden asumisen tukemista. Uudistus siirtää yhteiskunnan rahamuotoisen tuen painopistettä opintojen tukemisesta asumisen tukemiseen. Uudistuksella voi myös olla välillisiä vaikutuksia asuntomarkkinoihin ja opiskelijoiden käyttäytymiseen, joita on tässä vaiheessa vaikea ennakoida. Pitkällä aikavälillä uudistus voi entisestään kiihdyttää pienten vuokra-asuntojen vuokrannousua, jos opiskelijat muuttavat kalliimpiin vuokra-asuntoihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Kansaneläkelaitos 3.11.2016 Esimerkkejä opiskelijan talouden ja erityisesti asumisen tuen muutoksista Laskelmat ovat suuntaa-antavia, koska niissä ei ole huomioitu verotusta. Yleinen myönnetään 12 kuukaudelta, opintotuen asumislisä myönnetään vain. Yleisen asumistuen laskelmissa 1.8.2017 on huomioitu, että enimmäisasumismenot vähenevät 5 % vuonna 2017 kuntaryhmissä III ja IV. Perusomavastuu on laskettu vuoden 2016 parametreilla eli kaavalla: 0,42 x (T (603 + 100 x A + 223 x L), jossa T= ruokakunnan tulot, A = ruokakunnan aikuisten lukumäärä ja L = ruokakunnan alaikäisten lasten lukumäärä. Kaavassa vakiomäärää (603) sekä aikuisen kerrointa (100) ja lapsen kerrointa (223) tarkistetaan kansaneläkeindeksillä vuosittain. 1 a) Yksin vuokralla asuva opiskelija, asuu Helsingissä vuokra 500 euroa kuukaudessa, kesätöissä kesäelokuussa (palkka 2400 euroa/kk) ja hakee yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen. Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen 1 opintoraha 336,76 250,28-86,48 asumislisä tai 201,60 400,00 +198,40 +400,00 yhteensä 938,36 1 300,28 +361,92 +400,00 Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014 opintoraha 303,19 250,28-52,19 asumislisä tai 201,60 400,00 +198,40 +400,00 yhteensä 938,36 1 300,28 +396,21 +400,00 Toisen asteen oppilaitoksen opiskelija opintoraha 250,28 250,28 0 asumislisä tai 201,60 400,00 +198,40 +400,00 yhteensä 938,36 1 300,28 +448,40 +400,00
Asumislisässä huomioon otettavat tulot: 600 /kk (vuositulo) Jos palkkatuloa on 2400 euroa /kk ja lisäksi otetaan huomioon opintoraha 250 euroa/kk 1.9.alkaen (9 kk), yleisessä asumistuessa tulee laskettavaksi keskiarvotulo. (YAL 14 2 mom.) Tulona huomioidaan 713 euroa/kk, joka saadaan siten, että palkkatulosta vähennetään ensin ansiotulovähennys ja palkkatuloa huomioidaan 3 kuukaudelta ja tähän lisätään opintoraha 9 kuukaudelta eli 2100 x 3 + 250 x 9 = 8850 ja tämä jaetaan 12, jotta saadaan kuukausitulo = 712,50. 1 b) Yksin vuokralla asuva opiskelija, asuu Helsingissä vuokra 500 euroa kuukaudessa, tekee joka kuukausi säännöllisesti työtä opintojen ohella (palkka 900 euroa/kk) ja hakee yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen. Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen opintoraha 336,76 250,28-86,48 asumislisä tai 201,60 371,44 +169,84 +371,44 yhteensä 938,36 1271,72 +333,36 +371,44 Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014 opintoraha 303,19 250,28-52,19 asumislisä tai 201,60 371,44 +169,84 +371,44 yhteensä 938,36 1271,72 +367,65 +371,44 Toisen asteen oppilaitoksen opiskelija opintoraha 250,28 250,28 0 asumislisä tai 201,60 371,44 +169,84 +371,44 yhteensä 938,36 1271,72 +419,84 +371,44 2
Tilanteessa opiskelija hakee yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen. Koska hänellä on oikeus opintotukeen vasta 1.9.2017 alkaen, lasketaan hänelle keskiarvotulo. Palkkatuloa on 900 euroa/kk joka kuukaudelta ja lisäksi otetaan huomioon opintoraha 250 euroa/kk 1.9.alkaen (9 kk). Tulona huomioidaan 788 euroa/kk, joka saadaan siten, että palkkatulosta vähennetään ensin ansiotulovähennys ja palkkatuloa huomioidaan 12 kuukaudelta ja tähän lisätään opintoraha 9 kuukaudelta eli 600 x 12 + 250 x 9 = 9450 ja tämä jaetaan 12, jotta saadaan kuukausitulo = 787,50. 2) Yksin vuokralla asuva opiskelija, asuu Helsingissä vuokra 500 euroa kuukaudessa, tekee joka kuukausi säännöllisesti työtä opintojen ohella (palkka 900 euroa/kk) ja hakee yleistä asumistukea 1.9.2017 alkaen. Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen 3 opintoraha 336,76 250,28-86,48 asumislisä tai 201,60 350,61 +149,01 +350,61 yhteensä 938,36 1 250,89 +312,53 +350,61 Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014 opintoraha 303,19 250,28-52,19 asumislisä tai 201,60 350,61 +149,01 +350,61 yhteensä 938,36 1 250,89 +346,82 +350,61 Toisen asteen oppilaitoksen opiskelija opintoraha 250,28 250,28 0 asumislisä tai 201,60 350,61 +149,01 +350,61 yhteensä 938,36 1 250,89 +399,01 +350,61 Tilanteessa opiskelija hakee yleistä asumistukea 1.9.2017 alkaen. Koska hänellä on oikeus opintotukeen 1.9.2017 alkaen, tulot huomioidaan jatkuvana tulona. Jos palkkatuloa on 900 euroa/kk joka kuukaudelta ja
lisäksi otetaan huomioon opintoraha 250 euroa/kk, niin tällöin yleisessä asumistuessa huomioidaan jatkuvana tulona (YAL 14 1 mom.) 600 + 250 eli yhteensä 850 euroa/kk. Palkkatulosta on tehty ansiotulovähennys. (Tässä tulee siis huomioida se, että esimerkki on laskettu siten, että palkkatuloa on jokaiselta kuukaudelta eikä niin, että tuloa on keskimäärin 900 euroa/kk.) 3a) Opiskelija, joka asuu työssäkäyvän puolison kanssa, asuu Tampereella, vuokra 600, tulot opiskelijalla 900 /kk, tällä hetkellä opiskelija saa omaan osuuteensa vuokrasta (300 /kk) asumislisää, tulot työssäkäyvällä 2200 /kk. Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen. opintoraha 336,76 250,28-86,48 asumislisä tai 201,60 0-201,60 yhteensä 938,36 900,28-38,08 /kk/hlö/opiskelija/ Jos opiskelijalla on palkkatuloa 900 euroa/kk joka kuukaudelta ja lisäksi otetaan huomioon opintoraha 250 euroa/kk, niin tällöin yleisessä asumistuessa huomioidaan jatkuvana tulona 600 + 250 eli yhteensä 850 euroa/kk. (Tässä tulee siis huomioida se, että esimerkki on laskettu siten, että palkkatuloa on jokaiselta kuukaudelta eikä niin, että tuloa on keskimäärin 900 euroa/kk.). Lisäksi huomioidaan puolison palkkatulo ansiotulovähennyksellä vähennettynä eli 1900 euroa/kk. Yhteensä yleisessä asumistuessa otetaan ruokakunnan tulona huomioon 2750,00 euroa/kk. 3b) Opiskelijapariskunta, asuu Tampereella, vuokra 600, molemmilla on jatkuvaa palkkatuloa 900 /kk, tällä hetkellä molemmat opiskelijat saavat omaan osuuteensa vuokrasta (300 /kk) asumislisää. Korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen. 4 /kk/hlö/opiskelija/ opintoraha 336,76 x 2 250,28 x 2-86,48 opintolaina 400 x2 650 x 2 +250 asumislisä tai 201,60 x2 155,00-248,20:2 = -124,10 +77,50 yhteensä 1876,72 1955,56 +39,42 +77,50 Jos opiskelijalla on palkkatuloa 900 euroa/kk joka kuukaudelta ja lisäksi otetaan huomioon opintoraha 250 euroa/kk, niin tällöin yleisessä asumistuessa huomioidaan jatkuvana tulona 600 + 250 eli yhteensä 850 euroa/kk. (Tässä tulee siis huomioida se, että esimerkki on laskettu siten, että palkkatuloa on jokaiselta kuukaudelta eikä niin, että tuloa on keskimäärin 900 euroa/kk.). Palkkatuloista on tehty ansiotulovähennys.
Yhteensä yleisessä asumistuessa otetaan ruokakunnan tulona huomioon 1700,00 euroa/kk. 4a) Yhden lapsen lapsiperhe, molemmat vanhemmat ovat opiskelijoita, asuvat Tampereella, vuokra 600, tulot molemmilla keskimäärin 900 /kk ja hakevat yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen. Korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen. Tämä ruokakunta on jo tällä hetkellä yleisen asumistuen piirissä. /kk/ ruokakunta opintoraha 336,76 x2 250,28x2-172,96 opintolaina 400x2 650x2 +500 421,54 253,54-168 yhteensä molemmat 1 895,06 2 054,10 +159 Jos opiskelijalla on palkkatuloa 900 euroa/kk joka kuukaudelta ja lisäksi otetaan huomioon opintoraha 250 euroa/kk, niin tällöin yleisessä asumistuessa huomioidaan jatkuvana tulona 600 + 250 eli yhteensä 850 euroa/kk. (Tässä tulee siis huomioida se, että esimerkki on laskettu siten, että palkkatuloa on jokaiselta kuukaudelta eikä niin, että tuloa on keskimäärin 900 euroa/kk.). Palkkatulosta on tehty ansiotulovähennys. Yleisessä asumistuessa ruokakunnan tulona otetaan huomioon yhteensä 1 700 euroa/kk. 4b) Yhden lapsen lapsiperhe, toinen vanhempi opiskelee ja toinen työssä Työssäkäyvä Siiri ja opiskeleva Into asuvat Oulussa kaksivuotiaan lapsensa kanssa. Vuokra on 800 euroa/kk. Into saa opintorahaa. Intolla ei ole kesätöitä. Siirin tulona on palkka 2800 euroa/kk. Siirin ja Inton asumistuessa on vuositarkistusaika 1.9.2017. Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen. Tämä ruokakunta on jo tällä hetkellä yleisen asumistuen piirissä. /kk/ ruokakunta opintoraha 336,76 250,28-86,48 113,54 0-113,54 yhteensä molemmat 850,30 900,28 + 49,98 Siirin tulona huomioidaan palkka 2500 euroa jatkuvana tulona (tulosta on tehty ansiotulovähennys) Inton tulona huomioidaan opintoraha 250 euroa/kk jatkuvana tulona, koska tulo jatkuu kolme kuukautta tarkistusajankohdasta eteenpäin. 5
5a) Yhden lapsen yksinhuoltaja, opiskelija, asuu Turussa, vuokra 700, tulona 900 /kk ja hakee yleisen asumistuen tarkistusta 1.10.2017 alkaen (vuositarkistus). Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen. Tämä ruokakunta on jo tällä hetkellä yleisen asumistuen piirissä. /kk/ ruokakunta opintoraha 336,76 250,28-86,48 480 456-24 yhteensä 1 216,76 1356,28 +139,52 Jos opiskelijalla on palkkatuloa 900 euroa/kk joka kuukaudelta ja lisäksi otetaan huomioon opintoraha 250 euroa/kk, niin tällöin yleisessä asumistuessa huomioidaan jatkuvana tulona 600 + 250 eli yhteensä 850 euroa/kk. (Tässä tulee siis huomioida se, että esimerkki on laskettu siten, että palkkatuloa on jokaiselta kuukaudelta eikä niin, että tuloa on keskimäärin 900 euroa/kk.). Palkkatulosta on tehty ansiotulovähennys. Yleisessä asumistuessa ruokakunnan tulona otetaan huomioon yhteensä 850 euroa/kk. 5b) Yhden lapsen yksinhuoltaja, opiskelija, asuu Turussa, vuokra 700, tulona 2100 /kk ja hakee yleisen asumistuen tarkistusta 1.10.2017 alkaen (vuositarkistus). Korkeakouluopiskelija, joka on aloittanut 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen. Tämä ruokakunta on jo tällä hetkellä yleisen asumistuen piirissä. /kk/ ruokakunta opintoraha 336,76 250,28-86,48 186,34 78,40-107,94 yhteensä 923,10 978,68 +55,58 Jos opiskelijalla on palkkatuloa 2100 euroa/kk joka kuukaudelta ja lisäksi otetaan huomioon opintoraha 250 euroa/kk, niin tällöin yleisessä asumistuessa huomioidaan jatkuvana tulona ansiotulovähennyksen 1800 + 250 eli yhteensä 2050 euroa/kk. (Tässä tulee siis huomioida se, että esimerkki on laskettu siten, että palkkatuloa on jokaiselta kuukaudelta eikä niin, että tuloa on keskimäärin 2100 euroa/kk). Yleisessä asumistuessa ruokakunnan tulona otetaan huomioon yhteensä 2050 euroa/kk. 6
6) Kolme hengen ruokakunta, kaikki opiskelevat, asuvat Turussa, vuokra 1200 (yhteinen vuokrasopimus), kahdella opiskelijalla on kesätöitä, kolmannella ei ole. Korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet 1. korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai sen. Opiskelijat ovat kesätöissä seuraavasti: Opiskelija A:Työsuhde 15.5. - 31.8., palkka 1 800,00 e/kk, Opiskelija B:Työsuhde 1.6. - 15.8., palkka 1 900,00 e/kk, Opiskelija C: Ei kesätöitä. Hakevat yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen. opintoraha 336,76 x 3 = 1010,28 /kk/hlö/opiskelija/ 250,28 x 3 = 750,84-86,48-259,44 opintolaina 400 x 3= 1200 650x 3 = 1950 +250 + 750,00 asumislisä tai 201,6 x 3= 433,60-171,20 : 3 = -57,07-171,20 604,80 yhteensä 938,36 x 3= 2815,08 3134,44 + 106,45 +319,36 /kk/ ruokakunta/ Opiskelijat ovat kesätöissä seuraavasti: Opiskelija A:Työsuhde 15.5. - 31.8., palkka 1 800,00 e/kk Opiskelija B:Työsuhde 1.6. - 15.8., palkka 1 900,00 e/kk Opiskelija C: Ei kesätöitä A: Tulona keskiarvotulo (1 kk x 1500,00 + 9 x 250,00 + 2,5 kk x 1500,00) /12 = 625,00 e/kk B: Tulona keskiarvotulo (0,5 kk x 1600,00 + 9 x 250,00 + 2 x 1600,00) / 12 = 521,00 e/kk C: Tulona keskiarvotulo (1 kk x 0 + 9 kk x 250,00 + 2 kk x 0) / 12 = 188,00 e/kk Palkkatuloista on tehty ansiotulovähennys. Ruokakunnan tulona otetaan huomioon yhteensä 1 334 e/kk 7