ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2003 JULI. Tukalia helteitä Revontulet palaavat syksyllä taivaalle Humppila Kuva Ari-Juhani Punkka

Samankaltaiset tiedostot
ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2001 AUGUSTI. Kesä jatkui koko elokuun Ensimmäinen syysmyrsky etelässä Kesän 2001 sää

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2001 JULI. Helteinen heinäkuu Ilmaston muutos voi vähentää lämmitysenergian tarvetta. Salamat 19.7.

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2002 MAJ. Hellettä ja hallaa Nälkävuoden 1867 kevään sääoloista Pohjois-Euroopassa

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2003 AUGUSTI. Rannikolla kuivuus jatkui Kesän 2003 sää

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2005 MAJ. Sateista idässä ja pohjoisessa Fenologinen havainnointi ja ilmastonmuutos

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2001 DECEMBER. Loppukuussa kovia pakkasia Vuoden 2001 sää -10

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2002 JULI. Helteitä ja pari rajuilmaa Ukkoset ja myrskypuuskat Säätutkakuva kello 19.30

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2003 JUNI. Hallaa, sadetta ja jopa hellettä Kuuropilvien joukkuepeliä. Tutkakuva klo 16

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2002 JUNI. Aluksi lämmintä, loppukuussa sateita Virkistyskalastajan sää -10

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2004 JULI. Rankkasateita Pohjois-Lapissa helteistä Ukkoset, rintamat ja ilmamassat

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2001 JUNI. Kesäkuussa säät vaihtelivat Trombit, vesipatsaat ja pyörretuulet

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2005 JULI. Kasvukausi Hämeessä tavanomainen Useita trombihavaintoja. Trombi Uudessakaupungissa Kuva:Seppo Urpunen

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2004 FEBRUARI. Pyryjä mutta myös vesisadetta Tyypillistä talvisäätä koko maassa. mm 300

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2005 JUNI. Kesäkuu alkoi ja päättyi koleassa säässä Säärintama Suomen yllä Puijolle pysyvää mittaustoimintaa

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2004 SEPTEMBER. Runsaita sateita myös syyskuussa Terminen kasvukausi Jokioinen

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2005 APRIL. Alun lämpöä seurasi takatalvi Pääkaupunkiseudun lämpöolot tasaiset talvella

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2005 NOVEMBER. Lämmin sää jatkui marraskuussa Myöhäissyksyn ukkosista Ennätyslämmin syksy. Sääkartta 6.11.

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2002 OKTOBER. Ennätyksellisen kylmää pitkään Vertailukausi C 6

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2003 SEPTEMBER. Muuttuva ilmasto ja ympäristömme 97,5 % 50 % 2,5 %

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2003 OKTOBER. Ilmastoon ja sen vaihteluihin liittyvien riskien hallinta Lokakuun sateet korjasivat hieman vesitilannetta M M

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2002 JANUARI. Vesisateita runsaasti Kaisaniemessä säähavaintoja jo yli 174 vuodelta. päivien lukumäärä 15

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2004 MAJ. Helteitä ja yöpakkasia Keväät ovat lämmenneet

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2002 NOVEMBER. Lämpötila vaihteli nopeasti Muuttuva ilmastomme

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2001 SEPTEMBER. Runsaita sateita maan länsiosissa Sään vaikutus lintujen muuttoon. Säätila Euroopassa 17.8.

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2004 NOVEMBER. Talvi alkoi kuukauden puolivälissä Liukastumistapaturmia enneltaehkäistään

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2001 APRIL. Lämmintä loppukuussa Runsaita sateita maan länsiosassa Miksi säätä voidaan ennustaa III

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2001 OKTOBER. Lumen ja tuulen tuhoja Revontulten näkyvyydestä

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2003 NOVEMBER. Sumuisen harmaata ja leutoa Jää ja sää sisaria keskenään. Kuva: Jouni Vainio, 2002.

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2004 JANUARI. Suojapäiviä vähän Etelän lumipyry Myrskyt myrskyinä

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2005 FEBRUARI. Sateisen ja lauhan sydäntalven sää Matalapaineet vaihtuivat korkeapaineeseen. cm 100

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2005 SEPTEMBER. Syyskuun loppu ennätyksellisen lämmin Hurrikaanikausi 2005:Katrina ja Rita

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2003 MAJ. Matalapaineet toivat paljon sateita Merituuli eri tuuli

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2002 DECEMBER. Joulukuu päättyi hyvin kylmänä Sääennätysten vuosi

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2001 MAJ. Aluksi lämmintä, loppukuussa koleaa Säätutka ja sateen epäpuhtaudet. Sadekuurotilanne tutkakuvassa 25.5.

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2005 MARS. Hyvin kylmää ja kuivaa Metsäpalovaroituskausi alkaa keväisin

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2001 NOVEMBER. Myrskyjä ja pyryjä Lämpöolot melko tasaiset

Turku Åbo. Kuopio. Sodankylä

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2005 OKTOBER. Lämmin ja vähäsateinen lokakuu Lokakuun ilmanpaine- ja lämpöoloista Miten sää vaikuttaa ihmiseen

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2003 FEBRUARI. Pohjoisessa erittäin leutoa Föhntuuli lämmittää talvisäätämme

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2001 JANUARI. Oslo. Kööpenhamina Amsterdam. Pariisi Zagreb Bordeaux. + 8 Madrid. de Mallorca +12.

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2004 JUNI. Viileää ja sateista Yhdysvalloissa rajuilmavaroitukset syntyvät yhteistyönä

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2004 OKTOBER. Hurrikaanit koettelivat Karibian aluetta Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Sadetta vähänlaisesti

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2004 MARS. Kevättalvinen maaliskuu Sää, ilmasto ja vesi tietoyhteiskunnan aikakautena

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2003 MARS. Nopeita lämpötilan vaihteluja Talvien lumipeitteet Itä-Suomessa

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2002 MARS. Ennätyslämmin loppukuu Myrskyvahinkoihin on varauduttava ajoissa. Etelä-Suomen ukkostilanne 11.3.

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU 2006 OKTOBER. Terminen kasvukausi 2006 Syksystä talveen ennätyksellisen nopeasti. Kuva:Anneli Nordlund

HEINÄKUU 2006 JULI. Kesä- heinäkuun korkeapaine toi kuivuuden Heinäkuut lämpimiä

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2004 AUGUSTI. Ilmastollisesti paras loma-aika Rankkasadetilastoa Pohjois-Karjalan trombi

ILMASTOKATSAUS ELOKUU 2007 AUGUSTI. Kesän 2007 sää Ilmastonmuutos näkyy 2000-luvun kesissä

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2003 DECEMBER. Säähavainnoilla monta käyttötarkoitusta Vuoden 2003 sää. Havaintokojut Suomusjärvi Taipaleen ilmastoasemalla

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Viileä ja epävakainen sää hallitsi heinäkuutakin Eurooppa helteiden kourissa

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin Kesän 2014 sää

MAALISKUU 2007 MARS. Terminen talvi oli lyhyt Lämpöennätykset rikki maaliskuussa. Talven keskilämpötila Sodankylässä C

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2006 SEPTEMBER. Sään ääriarvojen toistuvuus Kuiva kesä lisäsi maastopalojen riskiä. Kuva: Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesän 2015 sää El Niño voimistumassa

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa Kesäkuu alkoi ja päättyi helteisesti

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2008 JANUARI. Ukkosta voi esiintyö myös talviaikaan Lauha ja sateinen tammikuu

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Ilmastokatsaus siirtyy verkkoon Vuoden 2015 sää

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2006 FEBRUARI. Talvista ja vähäsateista Jäätävät sateet Jäätalvi Kuva: Riku Lumiaro

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Lumitalvien vertailua Lokakuun lämpötiloissa suurta vaihtelua

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2007 DECEMBER. Jälleen lämmin säävuosi Puun pienpoltto saastuttaa Helsingin ilmaa talvella

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2009 JULI. Suomen huippuhelteistä Heinäkuussa hallaa ja hellettä. Kuva:Kari Karlsson

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Joulukuu oli lauha ja sateinen Vuoden 2013 sää

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Islannnissa purkautui tulivuori tänäkin keväänä. Hyönteiset paljastavat merituulirintaman

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2007 JUNI. Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Kuivuudesta. Kuva:Eija Vallinheimo

HUHTIKUU 2007 APRIL. Kevätpölyt huipentuivat maaliskuun viimeiselle viikolle Lämmin ja takatalvi vuorottelivat

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU 2004 DECEMBER. Meteorologisia aikasarjoja puiden vuosilustoista Vuoden 2004 sää

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Ilmaston lämpeneminen tuo pidemmät kesät Toukokuussa vaihtelevaa kevätsäätä

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Tulvakevät 2015 koetteli Pohjois- Pohjanmaata, Kainuuta ja Etelä-Lappia Tuulinen ja sateinen kevät

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2007 JULI. Paikoin runsaita sateita Oikullisia säitä maapallolla alkuvuonna. Kuva:Kari Karlsson

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Aikaisia helteitä ja runsaita sateita Pohjoisten metsien hiilidioksidivaihto

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Terminen kevät alkoi varhain Lauha sää jatkui helmikuussakin

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2009 MARS. Ilmanlaadun maailmanlaajuinen seuranta välttämätöntä Maaliskuun sademäärät pieniä

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2006 JANUARI. Lauhaa, mutta myös paukkupakkasta. Tykkylumi koristaa maiseman. Kuva: Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Pohjoisessa poikkeuksellinen syyskuu Kummat kesäkuut

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Runsaita sateita ja vähän hellepäiviä. Ilmastonmuutoskonferenssi Helsingissä

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Helsingin lämpösaareke ajallisena ja paikallisena ilmiönä Heinäkuu oli paikoin runsassateinen

ILMASTOKATSAUS JOULUKUU Vuosi 2014 maapallon mittaushistorian lämpimin Stabiilisuusindeksit ukkosennusteiden tukena

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 2008 JULI. Tavanomaista koleampaa lähes koko maassa Ovatko myrskyt lisääntyneet? Kuva: Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU 2007 SEPTEMBER. Arktisen alueen merijää vähenee Kohtalainen kasvukausi 2007

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Maaliskuu sateinen ja poikkeuksellisen lauha Taivaalla taivasteltavaa

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU 2008 NOVEMBER. Lumimyräkkä 23. marraskuuta. Lumiukko Lauttasaaren rannassa Kuva:Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS HUHTIKUU 2009 APRIL. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tiestön hoitoon ja ylläpitoon Huhtikuu tavanomaista lämpimämpi

ILMASTOKATSAUS MARRASKUU Ilmaston lämmetessä kasvukaudet pidentyvät ja lämpösummat suurentuvat Ensilumi tuli rytinällä maan keskiaosaan

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU Tuuliatlas. Talvisodan sää

ILMASTOKATSAUS SYYSKUU Tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä Syyskuussa tavanomaista lämpimämpää

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU Tutka sademäärän mittarina Harvinaisen lämmintä, ukkosia ja rankkasateita

ILMASTOKATSAUS ELOKUU Kesä 2011 yksi lämpimimmistä Raino Heino: Ilmastonmuutostutkimuksen kiinnekohtia työurani varrelta

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU 2007 FEBRUARI. Kaksijakoinen talvi Auringonpaistetta ja kireää pakkasta

MARRASKUU 2006 NOVEMBER. Ilmastollisia aikasarjoja historian arkistosta Talvinen alkukuu muuttui hyvin leudoksi

ILMASTOKATSAUS MAALISKUU 2008 MARS. Ilmatieteen laitos 170 vuotta UV-säteily Suomessa

ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2006 JUNI. Terveyssääennusteet avuksi muuttuvaan ilmastoon sopeutumisessa Heittääkö Jaakko kylmän kiven? Kuva: Eija Vallinheimo

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU 2015

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU 2008 MAJ. Rankkasateet lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä Yöpakkasia ja halloja toukokuussa. Kuva: Anneli Nordlund

ILMASTOKATSAUS TAMMIKUU Havaintoasemien lämpötilat hilaruutuihin ja pitkiksi aikasarjoiksi. Tammikuu oli koko maassa talvinen

ILMASTOKATSAUS TOUKOKUU Lämpötilat heittelehtivät rajusti toukokuussa Hellejakso kohotti myös alailmakehän otsonipitoisuuksia

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

ILMASTOKATSAUS HELMIKUU Ilmatieteen laitos 175 vuotta: havainnot 1800-luvulla Helmikuu oli pilvinen ja tavanomaista lauhempi

ILMASTOKATSAUS LOKAKUU Aurinkoinen ja vähäsateinen lokakuu Säätutkalla mitataan myös lumisateen. määrää. ILMASTOKATSAUS lokakuu /

Transkriptio:

ILMASTOKATSAUS HEINÄKUU 3 JULI Tukalia helteitä Revontulet palaavat syksyllä taivaalle.7.3 Humppila Kuva Ari-Juhani Punkka

Heinäkuussa 3 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Ajankohdan vastaavat tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta 1971-. Maximi- och minimitemperaturerna ( C) i juli 3 i jämförelse med utjämnade medelvärden beräknade ur normalperioden 1971-. 3 3 1 Helsinki Kaisaniemi Helsingfors Kajsaniemi 1 Turku Åbo 1 Jyväskylä 1 Kuopio 1 Oulu Uleåborg 1 Sodankylä Tehoisan lämpötilan kertymä kasvukaudella 3 on merkitty vihreällä viivalla. Ohuet viivat kuvaavat alhaalta lukien %, % ja 9% tilastollista esiintymisfrekvenssiä. Den effektiva temperatursumman under växtperioden 3 anges av den gröna linjen. De tunna linjerna visar nerifrån räknat temperatursummans %, % och 9% statistiska förekomstfrekvenser. 9 6 8 6 4.... Lappeenranta 14.6. 4.7. 24.7. 13.8. 2.9. 22.9... Sodankylä.. 14.6. 4.7. 24.7. 13.8. 2.9. 22.9. 2 Ilmastokatsaus 7/3

Ilmastokatsaus 7/3.8.3 Klimatologisk översikt juli 3 Sisältö Heinäkuun lämpötiloja 2 Heinäkuun sääkatsaus 3 Heinäkuun sademääriä 4 Kasvukauden tilanne Revontulet palaavat syksyllä taivaalle 6 Heinäkuussa tukalaa 7 Sääasemien kuukausitiedot 8 Heinäkuun päivittäistietoja 9 Tuulitilasto ja sääennätyksiä Elokuun keskilämpötila 11 Elokuun keskimääräinen sademäärä 11 Lämpötila-ja sademääräkartat 12 Ilmastokatsaus -lehti 8. vuosikerta Julkaisija: Ilmestyy: Päätoimittaja: Toimittajat: ISSN: 1239-291 Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos kuukauden.päivänä Jaakko Helminen Anneli Nordlund Pirkko Karlsson Juha Kersalo Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 3, 1 Helsinki tai puhelin (9) 19291 Vuositilaushinta on 42, euroa Prenumerationspriset är 42, euro Irtonumero, euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer, euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. ILMATIETEEN LAITOS METEOROLOGISKA INSTITUTET FINNISH METEOROLOGICAL INSTITUTE Tropiikin kaltainen helle jatkui pitkään Pohjois-Venäjältä ulottui kuukauden alussa korkeapaine maan keski- ja pohjoisosaan. Lapissa sää oli helteistä ja aurinkoista. Muualla maassa sää oli viileämpää joskin pääosin poutaista. Jäämereltä virtasi 3.7. viileämpää ilmaa Lappiin ja sää muuttui epävakaiseksi myös maan etelä- ja keskiosassa. Kuuroittaisia sateita ja ukkosia esiintyi monin paikoin useana päivänä. Sen jälkeen seurasi pari poutaisempaa päivää. Lapissa sää oli koleaa. Venäjältä virtasi 9.7. hyvin lämmintä ilmaa kohti Itä-Suomea. Lämpimän ilman saapumista edelsi säärintama, jossa satoi rankkojakin kuuroja maan itäosassa ja Oulun läänissä. Sateessa lämpötila putosi lähelle astetta. Lämmin ilma levisi 11.7. maan itäosaan ja seuraavana päivänä maan länsi- ja pohjoisosaan. Samalla korkean selänne vahvistui maassamme. Kuukauden puolivälissä havaittiin maan etelä- ja keskiosassa yleisesti asteen lämpötiloja. Kesän lämpöennätys 33,3 astetta mitattiin. päivänä Mietoisilla. Lappiin levisi 16.7. Jäämereltä viileää ilmaa ja sää viileni vähän myös Kainuussa ja Itä-Suomessa. Paikallisia rajuilmoja esiintyi erityisesti Oulun läänissä ja Etelä-Lapissa. Savossa esiintyi 19. päivän vastaisena yönä voimakasta salamointia. Sää lämpeni kuitenkin uudelleen.7. näilläkin alueilla. Se jatkui helteisenä lähes koko maassa, ja vain Pohjois-Lapissa oli ajoittain viileämpää. Korkeapaine heikkeni vähitellen ja 23.7. saapui lännestä kylmä rintama kuurosateineen ja ukkosineen. Se heikkeni liikkuessaan maamme itäpuolelle, mutta sää oli tämän jälkeenkin helteistä joskin epävakaista suurimmassa osassa maata. Paikallisia ukkosia esiintyi päivittäin, ja esimerkiksi 27.7. syntyi voimakas ukkosjono maan itäosaan. Heinäkuun viimeisinä päivinä sää oli aluksi maan itäosassa trooppisen lämmintä päivälämpötilojen kohotessa laajasti asteeseen. Ilman suhteellinen kosteus pysytteli suurena ja ilma tuntui tukalalta. Koko maassa päästiin näinä päivinä ja öinä tropiikin kaltaisiin tunnelmiin, kun päivien lisäksi yöt olivat ennätyksellisen lämpimiä. Kuukauden lämpöennätyksistä on lisää sivulla 7. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lopullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1, kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin 6 61, hinta 3,1 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html Ilmastokatsaus 7/3 3

Heinäkuussa 3 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i juli 3 på några orter. 1 Helsinki-Vantaa Helsingfors Vanda 1 Pori Björneborg 1 Jyväskylä 1 Kauhava 1 Joensuu 1 Oulu Uleåborg 1 Kuusamo 1 Sodankylä 4 Ilmastokatsaus 7/3

Kiehuva Välimeri ruokki kesähelteitä 3 Tehoisan lämpötilasumman kertymä 1.8.3 Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen mukaan Välimeren vesien pintalämpötilat ovat olleet koko kesän korkeampia kuin ennen. Ne osoittavat, että sekä kesä- että heinäkuun pintaveden keskilämpötilat ovat olleet huomattavasti korkeampia kuin koskaan aiemmin. Välimeren lämpimät vedet ruokkivat osaltaan myös Suomen ennätyksellisiä helteitä. Välimeren pintaveden keskilämpötila oli ennätyksellisen ylhäällä jo toukokuussa. Myös Pohjanmeren ja Itämeren pintalämpötilat olivat heinäkuussa tavallista korkeampia. Merivesien laaja-alainen lämpötila vaihtelee huomattavasti hitaammin kuin maa-alueiden. Siksi onkin todennäköistä, että Välimeri pysyy poikkeuksellisen lämpimänä pitkälle syksyyn. 3 4 3 4 4 4 6 7 6 Tehoisan lämpötilan summaa kertyi paljon Heinäkuun alussa terminen kasvukausi oli maan etelä- ja itäosassa noin viikon jäljessä keskimääräisestä. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnissa ja Lapissa kasvukausi oli paikoin hieman edellä keskimääräistä. Heinäkuun alun ja varsinkin kuukauden lopun korkeat lämpötilat kirittivät termisen kasvukauden kuukauden loppuun mennessä koko maassa selvästi edelle pitkän ajan keskiarvoa. Oulussa ja Lapissa tehoisan lämpötilan summa nousi jo poikkeuksellisen suureksi (kartta). 7 7 7 8 8 7 8 Kuivaa erityisesti rannikoilla Heinäkuussa satoi maan eri osissa hyvin epätasaisesti. Runsaat ukkossateet keskittyivät hellejaksolla erityisen usein Keski-Suomen ja Savon maakuntiin, Oulun lääniin ja Etelä- Lappiin. Näillä seuduilla kuukauden sadesumma oli monin paikoin yli mm. Suurimmat mitatut muutaman tunnin kuurosateet olivat 6 mm. Sen sijaan koko rannikkovyöhyke Haminasta Hailuotoon sai hyvin niukasti vettä. Myös Pohjois-Karjalan itäosat jäivät ilman sateita. Vähäsateisimmilla asemilla mitattiin vain mm, joka on alle kolmanneksen pitkän ajan keskiarvosta. Kuivuus jatkui merkittävänä rannikoilla ja kuivuus oli paikoin pahempi kuin vuosi sitten. 7 8 7 Lapissa hyvin aurinkoista Aurinko paistoi Pohjois-Suomessa 34-38 tuntia, mikä oli 7 - tuntia keskimääräistä enemmän. Eniten auringonpaistetta saatiin Kemissä, lähes 39 tuntia. Maan eteläosassa ja rannikoilla aurinko helotti yli tuntia, mikä sekin oli 4 tuntia enemmän kuin vertailukauden 1971- keskiarvo. Ukkosten vaivaamilla alueilla maan keskiosassa aurinko paistoi sangen keskimääräisesti, 27 tuntia. Kokonaissalamamäärä kohosi kolminkertaiseksi Heinäkuun loppupuolen hellekautena ukkosia esiintyi lähes päivittäin. Voimakkaita ukkospäiviä oli heinäkuussa enemmän kuin viime vuosina koko kesän aikana. Voimakkain ukkonen oli 19. heinäkuuta, jolloin salamoita paikannettiin yli 21. Samana päivänä mitattiin Kaustisten tienoilla myös suurin salamatiheys, noin salamaa neliökilometriä kohti. Kaustisilla koko kuukauden lukemaksi tulee lähes salamaa. Luku on poikkeuksellisen korkea, mutta ennätyslukema on kuitenkin Siilinjärveltä heinäkuulta 1994, jolloin siellä paikannettiin yli 4 salamaa neliökilometriä kohti. Kuukauden kokonaissalamamäärä, yli 17, on hieman yli kolminkertainen pitkän ajan keskiarvoon verrattuna. Muutamasta viime vuodesta poiketen salamointi keskittyi selvimmin Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen Tampereen ja Oulun välille. Useina aikaisempina kesinä salamoinnin painopiste on ollut maan kaakkois- ja itäosissa. Auringonpaistetunnit solskenstimmar Kuukausisumma (3) ja vertailuarvo (1971-) huhtikuu toukokuu kesäkuu 71-71- 71- Helsinki-Vantaa 193 18 273 227 27 Turku 3 188 2 282 249 279 Jokioinen 2 181 6 266 2 261 Jyväskylä 8 178 8 264 23 7 Joensuu 199 18 212 263 231 2 Oulu 233 199 1 27 314 28 Sodankylä 228 196 162 24 338 268 Utsjoki, Kevo 8 174 198 7 227 Ilmastokatsaus 7/3

Revontulet palaavat syksyllä taivaalle Viime kevät toi taivaalle suhteellisen runsaasti revontulia. Jopa Helsingissä niitä nähtiin maaliskuussa, jolloin oli runsaasti magneettisia myrskyjä. Ilmatieteen laitoksen revontulikamerat kuvasivat silloin komeita revontulia Keski-Suomessa Hankasalmella ja Sodankylässä. Avaruussää, joka revontulet aiheuttaa, on ollut koko kesäkauden rauhaton. Revontulia emme voi nähdä Pohjolan valoisien iltojen ja öiden takia, mutta esimerkiksi Kanadassa ja USA:n pohjoisosissa niitä on havaittu poikkeuksellisen paljon heinäkuussa. Avaruussäähäiriöiden lähteenä ovat auringon korona-aukot, joista virtaava nopea aurinkotuuli aiheuttaa maapallolla pitkäkestoisia, yli viikon kestäviä, magneettisia häiriöitä ja myrskyjä. Korona-aukkojen voimakkuus ei ole tällä hetkellä ennätyslukemissa, mutta myrskyjen pitkäkestoisuus nostaa kuukauden keskimääräistä magneettista häiriöisyyttä. Tästä syystä kevään ja kesän magneettinen häiriöisyys ylitti esimerkiksi huhtikuun tason. Tuolloin koettiin yksi kaikkien aikojen suurimmista magneettisista myrskyistä. Korona-aukko on auringon laaja-alaisen magneettikentän alue, jossa magneettikenttä avautuu avaruuteen. Magneettikenttä ei silloin ole estämässä aurinkotuulen hiukkasia ja ne pääsevät vapaasti kiitämään auringosta ulospäin. Kevään ja kesän suurimmat auringontuulen nopeudet ovat olleet yli 8 kilometriä sekunnissa, kun keskiarvo on noin 4 kilometriä sekunnissa. Korona-aukot elävät usein pitempään kuin auringon pyörähdysajan eli 27 vuorokautta. Aukon tullessa yhden kierroksen jälkeen samoihin asemiin maapallon suhteen, maapallolle saadaan jälleen hiukkassuihkutus, joka aiheuttaa magneettisia häiriöitä sekä revontulia. Jotkut aukot elävät jopa useita auringonkierroksia. Aukkojen pitkäikäisyyttä voidaan käyttää revontulien ja magneettisten häiriöiden ennustamiseen, sillä ne toistuvat suunnilleen neljän viikon välein. Ilmatieteen laitoksen keräämien tietojen mukaan auringonpilkkujen lukumäärä oli suurimmillaan huhtikuussa, ja toinen huippu saavutettiin syyskuussa 1. Tällainen pilkkuhuipun kaksijakoisuus on ollut tyypillistä muillekin jaksoille. Oheinen kuvio osoittaa saman asian. Siinä on pitkän ajan revontuliaktiivisuuden keskiarvo kullekin auringonpilkkujakson vuodelle. Maksimien välisenä aikana auringon aktiivisuus hiljenee 1-2 vuodeksi. Samaan aikaan auringon kokonaismagneettikenttä vaihtaa napaisuuttaan. Auringonpilkkujen määrä on tällä hetkellä laskusuunnassa. Meneillään on kolmas vuosi auringonpilkkumaksimin jälkeen. Korona-aukkoaktiviteetti jatkunee vielä 1-2 vuotta. Sinä aikana esiintyy magneettista aktiivisuutta ja revontulia kohtalaisen paljon. Hiljaisimmat ajat koetaan seuraavan pilkkuminimin aikoihin vuosien 6-8 välillä. Ilmatieteen laitoksen revontulikamerat ovat olleet huollossa kesällä. Syyskuussa ne aloittavat jälleen toimintansa iltojen ja öiden ollessa riittävän pimeitä, jolloin revontulet myös näkyvät. Kuvauksia tehdään kuudella asemalla Keski-Suomesta aina Huippuvuorille saakka. Heikki Nevanlinna Kuva 1. Harmaat pilarit kuvaavat auringonpilkkujen keskimäärää auringonpilkkujakson (11 v) eri vuosina. :lla on merkitty pilkkujen maksimivuosi ja 7:llä minimivuosi. Nyt elämme vuotta 3. Katkoviiva esittää revontuliöiden keskimäärää eri vuosina. Runsaimmin revontulia havaitaan auringonpilkkumäärän ollessa suurimmillaan. 6 Ilmastokatsaus 7/3

Heinäkuussa tukalaa ja lukuisia helle-ennätyksiä Jo puolessa kuussa huippuhelteen ensi ryöpsäyksessä ilmakehässä oli kosteutta runsaasti lisäämässä tukaluuden tunnetta. Tukaluustilanne rauhoittui hieman välillä, kun ilma oli kuivempaa, mutta viimeisellä viikolla Suomeen tuli lounaasta taas hyvin kosteaa ilmaa ja helle oli tukalaa yötä päivää. Tuulikin oli useina päivinä heikkoa eikä siten helpottanut oloa. Suuressa osassa maata lämpötila pysyi alimmillaankin 19-22 asteen välillä jopa viisi yötä peräkkäin aina elokuun puolelle asti. Kotkan Haapasaaressa 31.7-1.8. välisenä yönä mitattu 24,2 astetta oli uusi yön lämpimyysennätys koko maassa. Kesällä 1988 oli viimeksi samankaltaisia yölämpötiloja kuin nyt. Luonnollisesti myös vuorokauden keskilämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita, kun päivisin oli noin astetta. Huippuhelle kulminoitui kuukauden viimeisenä päivänä, kun koko maassa oli hellettä kaikkia meriasemia myöten, mikä lienee lajissaan ennätys sekin. Ainoastaan Käsivarren Lapin tunturialueen korkeuksissa Kilpisjärvellä ei tuona päivänä mitattu hellettä. Ilmastotilastojen mukaan syntyvät Suomessa tukalat olosuhteet erityisesti heikkotuulisilla säillä, kun ilman suhteellinen kosteus on suuri korkeissa lämpötiloissa. Jonkinlaisina ohjearvoina tukaluudelle voidaan pitää seuraavia yhdistelmiä: Taulukko. Yhtämittaiset huippuhellejaksot (päivän ylin lämpötila > C) vuodesta 1961 lähtien. Havaintoasema asteen yhtämit- Pituus Korkein taiset hellejaksot vrk lämpötila C Helsinki-Vantaa 27.7-.7.1994 4 32,1 Turku.8.-8.8.197 4 31,8 Turku 12.6.-.6.1977 4 32, Turku 14.7.-18.7.3 31,6 Lahti 12.6.-.6.1977 4,9 Lahti 13.7.-16.7.1994 4 31,7 Lahti 27.7-.7.1994 4 32,2 Utti 31.7.-3.8.1963 4 32,8 Utti 12.6.-.6.1977 4,8 Utti 13.7.-16.7.1994 4 31,4 Utti 27.7.-.7.1994 4 32,8 Kauhava.7.-18.7.3 4 31, Oulu.6.-6.7.1972 7 31,6 Ivalo 2.7.-7.7.1972 6 31,4 Utsjoki Kevo 27.6.-3.7.1972 7 32,4 Iltapäivän ja illan lämpötila 26-32 astetta Ilman suhteellinen kosteus 6% tai suurempi Yölämpötila 19 23 astetta Ilman suhteellinen kosteus 9 % tai suurempi. 11 9 12 11 7 8 18 11 14 12 19 13 16 12 19 18 16 18 2 13 19 19 16 19 21 17 22 19 17 18 22 17 19 19 16 16 19 3 1616 17 19 9 711 Tohmajärvi Puumala 2 3 3 2 1 2 3 4 2 3 2 2 4 2 4 3 4 4 3 4 4 4 4 6 4 6 6 7 6 6 7 6 6 6 7 7 6 2 2 1 3 6 Kuva. Heinäkuun 3 hellepäivät (päivän ylin lämpötila > C) ovat vasemmalla ja oikeassa kartassa on heinäkuun hellepäivien lukumäärä keskimäärin vertailukaudella 1971-. Ilmastokatsaus 7/3 7

Heinäkuun pikakuukausitiedot Ilman lämpötila ( C), sademäärä (mm) ja lumen syvyys (cm) Lufttemperatur ( C), nederbörd (mm) och snödjup (cm) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila Alin yölämpötila Sademäärä mm Lumen syvyys C C C lähellä maan pintaa C.pnä cm 3 1971-3 Päivä 3 Päivä 3 Päivä 3 1971- Suurin Päivä 3 1971- päivässä UTÖ 19.4 16.1 26.6 31 12.7 6 8. 12 13 43 9 28 - JOMALA 19.3 *.9.6 4.8 8 1.2 8 16 * 22 - RUSSARÖ 19.8 16.. 14 12. 1 9.1 6 18 3 9 23 - HKI-VANTAA. 16.9.7 31 12.4 2 4.3 4 69 9 - BÅGASKÄR. 16. 29.2 14 12.8 1 11 11 - HELSINKI KAISANIEMI.7 17.2 29.6 14 13.4 4. 23 62 8 4 - HELSINKI ISOSAARI 19.8 28. 14 12. 1 13. 4 23 - RANKKI. 16.9.3 14 12.9 9.2 1 29 8 9 - PORI 19.8 16.3 32.3 16.3 6 2 7 29 31 - TURKU.8 16.9 32. 11.7 8 7. 8 27 76 11 27 - JOKIOINEN OBS. 19.7 16.1.9 31 8. 8 4.7 8 68 8 - TRE-PIRKKALA.2 16..6 16 8.8 8 3 74 8 28 - LAHTI. 16.6.8 31.2 2 6. 2 67 7 12 24 - UTTI. 16.9 31.6 31 11.4 6 8.2 4 72 7 22 23 - LAPPEENRANTA.2 17.2.3 12. 9 9.9 7 74 63 17 3 - NIINISALO 19.6.9 31.4 16.4 11.1 7 81 43 19 - JÄMSÄ HALLI 19.7 16.3 31. 7.9 8 4.9 8 73 7 11 9 - JYVÄSKYLÄ 19.7 16. 29. 8.9 8 7.4 8 74 79 18 9 - MIKKELI 19.4 16.3.1 14 7.9 2 69 7 18 9 - VAASA 19.4 16..6 16 7.3 8 24 6 9 31 - VALASSAARET 18. 14.9 27. 31 11.3 2 32 44 27 - KAUHAVA 19.3.7 31. 16 9.1 9 6.3 7 77 71 31 - ÄHTÄRI 18.9.4.8 16 6.1 8 4.4 8 4 7 27 28 - VIITASAARI.3 16.6 29.7 17 9.9 8 6.4 8 66 78 9 - KUOPIO.8 17.1.3 14.3 9.2 8 86 77 26 9 - JOENSUU.4 16.7..2 9 39 7 8 19 - YLIVIESKA 19.2.8 31 4.6 8 49 18 - KAJAANI 19.3.8 29.6 31 4. 1 7 67 9 - HAILUOTO 19.1..3 31. 8 2.1 8 41 6 19 28 - OULU 19. 16.2 29.7 31 8.6 9 7 6 14 18 - PUDASJÄRVI 19.. 31.8 8 8 14 11 - SUOMUSSALMI 19.1 28.9 31 3.9 1 -.6 1 79 22 29 - KUUSAMO 18.2 14.3 29.7 17.6 1 7 78 32 - PELLO 19.2..9 16 8.2 7 33 67 11 4 - ROVANIEMI 19. 14.9 29. 16 9.2 8.6 8 83 69 29 4 - SODANKYLÄ 18.4 14.3.3 16.6 8 2. 8 67 63 26 - MUONIO 17.4 13.7 29. 16 7. 18 3. 11 3 67 11 11 - KILPISJÄRVI 14..9 24.8 19 1.6 7-1.9 7 63 67 16 28 - IVALO 17.3 13.9.4 16.6 18 86 63 19 - KEVO 16.1 13..7 2.7 18 4.4 18 39 61 9 6 - Pakkaspäiviä * Vertailukauden 1971- keskiarvot ovat saman paikkakunnan aikaisemmalta havaintoasemalta Joillakin asemilla ei mitata alinta yölämpötilaa, eikä kaikilta asemilta ole vielä vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja) * Normalvärdena är från en tidigare observationsstation på samma ort På några orter mäts inte den nattliga minimitemperaturen, och normalvärden finns inte ännu för alla stationer (kort observationsserie) 8 Ilmastokatsaus 7/3

Heinäkuun pikakuukausitiedot Lämpötilan keskiarvo, ylin ja alin arvo ( C) sekä sademäärä (mm) Medel-, maximi- och minimitemperatur ( C), samt nederbördsmängd (mm) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA LAPPEENRANTA Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 1 17.6 22.1 13.9. 17.2 22.4 13.8.3 18.2 22.4 13.. 17. 22.1 14.3 2 18.6 22.4 12.4 18.6 23.4 13.8 19..2 11.7..1 24.3 13.6 3 18.2 22.1.1. 18.3 22.6.8.2 19.1 24.4 12.6 2.. 26.1.9 17.3 4 18.4 23.3 12.8.1 18.8 23.7 14.8 17. 21.1 12. 18.8 22.7 13.7.4 17.6 22.3 14.8 8.9 17.2 22.3 13.3 2.1 17. 22.7 11.2. 17.6 22.3 13.1 1.2 6 18.9.7 12.7 3.8 17.8 24. 12.4 18. 24.1 11.1.1 19.9 23.9 12.8 6.3 7 19.8 23.9 16.4 18.4 23.8 12.4 17.3 21.3 13.6 16.3 22..3 2.8 8 17.8 21.7 12.6. 19. 24.4 11.7 17. 21.9 8.8..1 16. 14.4 13. 9 14.6 19.1 13.8.4 17.4 23.4 13. 14.2. 13.2.3 13.1. 12. 9.9 14. 16.1 12.7.1 14.9 17.7 13.4 13.3.6 11.8.1.1 16. 14.1.1 11.2 16.6 13.9..8. 12.7 14.1. 12.9 2.7 17.4. 14.4 1.9 12 16.6 19.1 14.6. 17.9 24.7 12.2.6 17.1 14. 3.3 16.3 18.6 14.6 13 19.9 24.3 14. 17.7 22. 12.6 18.3 22.8 13..4.7 14.9 1.9 14 23. 29.9 17.7 1.8 23.6.1.4 23.6 28.1 14.7 23.6 28.9 18.1 24.8 29.7 18.2 24. 31.6 18.3 1.9..2 19.2 24.4 28.8 19. 16 23.8 28.4 19.. 31.2 16.8..6 17.3 22.2 26. 19. 17 21.3 27. 14.7..8 17.8 24. 29.7 17.1 21.7 27.3 13. 18 21.2 26.9 12.9 24..2 16. 24.4.1 16.2 21.6 28.3. 19.6. 14.8 23.2 28.7 17.3 23.6 29. 16.2 19.8 24.1.3 21..9 14.1 21.7 27. 14.9 22.1 26.9.6.7.2 16.4 21 22.1 27. 17. 22.2 27.4.2 22.4 28. 16.1. 21.2 27.2.1.4 22 22. 26.4 17.9 22.6 27.2 18.3.7 26.6.. 21.1 26. 16.9 3. 23.2..6 2. 21. 26.2 17.7..2 24.7.2..3 27.2.7 8.8 24 21.4 26.3 14.6 21.8. 18.3. 26.4 12..7.4 17.4 21..7 14.2 21.7 26.1 14.2..6 26.7 13..9 26.2.4 26 22.3 27.3 16.2.7 23.1 28.7 16. 2.2 21.9 27.1.6 21.8 27. 14.6 27.9 23.6 19. 1.7. 26. 18.7 11.1. 24.8 17.6 6. 22.6 28.3 17.8. 28 24.2 29.2 17.8. 21.9 26.1 19.2 9.1 21. 27.1 17.2 8.4 23.6 28.2 18.1 29 26..3 21.6. 21.4 24. 18.3 21.8.8 18.6 6.2 24.7.1 19. 2.1.4.4 18.7.1 32. 17.7 24.3.6 16.9 23.9.3 16.9. 31.2.7 18.6.6 31.3 19.2 23.2.3 16.1.8 24.8 29.9 19.2. 24.9.6.8 26...2. 14..2 24.9.7. 26.9 3.4 74.1 KUOPIO OULU ROVANIEMI IVALO Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade Ka. Ylin Alin Sade 1 17.6 23.2 12.3 18...3 19.4 24. 13.1 21.2 26.7 11.3 2.6.4 14.8.4 26. 13.6 21.4 26. 14.4 22.3 27.6 12.6 3.6 23.7 16.7 17.6 21. 27. 14.8. 22. 27.1 17.6. 18.2 26. 17.4 1. 4 19.9 23..7 18.1 22.1.9 17.9.9.8 29.2 9.4 17.4 7.8. 19.4 22.9.. 16. 19.6 13. 13.3 16.3 12.4 1.7 9.3.9 8.4 2.3 6 19.3 23.9.9 14.4 18.7 12.4 12.1 13.8.3 8.4 9.9 7.3 1. 7 16.6.1 13.1.2 18.9 8.7 13.4 16.7.4 11.1 14. 8. 8. 17.8 11.8 2..6.3..3 19. 9.2 14. 18.8 8.2 9 11.8 16.9.3. 12.8 17.2 8.6 9.6 14.9 18.6.2 14.4 17. 21.4.8 2.6 13.3 14. 11.7 2. 12.6 14.8.1..9 16.4 9.8 8.7 12.1 19.4.8 8.6 11 18.1 21.3 14.3. 16.2.6 12.6 9.8 14.1 16.7 11.2 7.3 14.7 19.3 6.6.2 12.2 24.8 16.3.1 24.2 17.3 19.3 24.8 14.8.4 19.1 24. 14.3 9.7 13 22.6 27. 16. 19.8 24.1.1.6 24. 18. 1.6 19.6.9 14.7.9 14.1.3 18.9.6 24. 16.4 18.3 22.6.1.6 19.8 12.1 24. 28.2. 22.7 28.1.9 21.1 26.1 14..8 27.4 9.2 16 24. 28.6 19.6 24.1 29.1 18.6 24.1 29. 18.7 24.1.4 17.7.6 17 24.7 29. 19.3 23. 29. 17.3 22. 29.3 18.3 14.3.3 13.8.3 18 23.8 28.1.7 16.9 21.6 26.7 18. 13.8 16.6.8 12. 14.4.7.6 19 18. 22.4 17.2 21.1 26.8 17.3.3 26.6 14.3 19.3.9 9.2 21.. 16.7 21.8 26.9 16.4 21.6.9 17.7.4 27.4 17.1 19.3 21 22.8 26. 18.9.8.4 17.3 21.6 26.2 17.4.4 17.6 12.3 1.6 22 22.7 27.7 18..4 27.1 14.2 4.1 21.8 27. 16.1.6 19. 26.2 12.9 23 21.8 27. 17.3.9.2 26.1.4 1.6..2 16.8 18.4 22. 26. 18..1 24 21.3 26. 18.3.4 19.2 22..2 18. 22..4 18.4 24. 16.1.7 21.4 26.4 16.7 19.9 24.1 12.3 19.3 24.6 14. 18. 22.7 12. 26 21.6 27.1 16.9 1.3 19..4 13.4.3..3 16. 21. 9..2 27 19.9.4 17. 19.6 21. 29.2. 9.4 21.3 26.3.6..6 26.9 12. 28 22.1 26.1 18.1 21.9.8 17.6.1. 24. 17.7. 21.7.1.2. 29 24. 28.6 19.9. 21.4 24.9 19.7 8.1.7 24.8 18.7.1 24.6 18.3 4.7 23.9 28.3.1 22. 27.1 18.6 21..6 18.2 17.3 21.4 11..2 31.6 29.9. 22.7 29.7 18.. 23.7 29. 18.3 22. 28.8 12.9 11.1.8. 16.7 19. 24.4 14.8 19. 23.6 14.9 17.3 22.7 12.1 86.2 6. 83.3 86.1 Ilmastokatsaus 7/3 9

Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) heinäkuussa Frekvenser av olika vindriktningar (%) och vindens medelhastighet (m/s) i juli Havaintoasema N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keski- % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % nopeus m/s UTÖ 18 7. 8 3.7 16 4.6 4.3 12 4.7 8.7 6 4.2 11 6.6.2 RUSSARö 12 4.8 7 3. 31 4.6 13 3.6 9 3. 9 3.2 9 3. 3.8 4. HKI-VANTAAN LA 19 3. 17 2.7 4 2.1 3.8 16 3.8 8 2.8 1 2.3 7 3.9 3 3.3 ISOSAARI.3 13 4.4 21 4.9 17 4. 13 3.8 12 4. 6 3.7 7 4.8 1 4. RANKKI 11 2.9 13 3.3 3. 2.4 12 3. 14 4. 8 3.6 2.1 2 3. ISOKARI 18.1 7 4. 8 3.3 17.4 17 4.7 7 3. 2.8 21.3 4.7 TRE-PIRKKALAN LA 2.4 8 2. 9 2. 16 2.4 2.3 2.3 3 1.7 7 2. 23 1.8 TAHKOLUOTO 22 4.2 6 2.9 6 3. 4.2 19 3.8 9 3. 3 3.9 19 4.7 1 4. JYVÄSKYLÄ LA 2. 7 2.3 9 2. 21 2. 2.3 2.1 3 1.7 9 1.8 21 1.8 VALASSAARET 3.9 21 4.1 9 2.9 6 2.8 24 4.2 18 3.6 2 2.3 4 3.4 3.7 KUOPIO LA 3. 3.8 2.9 21 2.6 14 2.9 9 2.3 1.7 8 2. 3 2.7 ULKOKALLA 21 4. 12 4.2 3.8 8 3.8 18. 4.9 6 3. 6 3.8 1 4.3 KAJAANI LA 6 2. 11 2.8 14 3.1 18 2. 13 1.9 8 2. 9 2.4 6 2.3 2.1 OULU LA 11 2.3 8 2.7 3.4 24 2.2 11 2.2 9 2.2 12 2.7 13 3.1 2 2. KEMI AJOS 14. 9 3.4 11 3.6 19 3.8 22.2 12 4. 7 3.1 6 3. 4.1 KUUSAMO LA 6 2.3 8 2.1 22 2.4 18 2.9 13 2. 13 3.3 3.4 7 2.3 7 2.4 ROVANIEMI LA 2.9 14 3. 18 3.1 14 2.8 16 3.7 19 4.2 4 2.8 4 3. 1 3.3 SODANKYLÄ 11 2.6 13 2.4 8 2. 16 2.1 28 2. 11 3.4 2.7 1.7 3 2.4 IVALO LA 19 3.2 17 2.4 2.3 7 2.2 18 3.2 18 2.7 3 3.4 3 3.1 2. KEVO 28 2.9 2.7 4 2.2 13 2.6 19 2.6 6 2.7 2.4 12 2.6 7 2. Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus > 14 m/s, taulukon asemilla Kovatuulisia päiviä ei ollut Myrskypäivät, keskituulen nopeus > 21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan Myrskypäiviä ei ollut Sääennätyksiä kesäkuussa 3 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 28, C Utsjoki Kevo.6.3 Alin lämpötila -,2 C Kittilä Laukukero 1.6.3 Suurin kuukausisademäärä 6 mm Viitasaari Huopana Suurin vuorokausisademäärä 49 mm Vesanto kk 9.6.3 Suomen ennätykset kesäkuussa Ylin lämpötila 33,8 C Ähtäri 24.6.193 Alin lämpötila -7, C Inari Laanila 3.6.1962 Suurin kuukausisademäärä 248 mm Kuopio Inkilänmäki 1973 Information På baksidan har vi sammanfattat julivädret 3 på följande sätt: Övre kartor: Medeltemperaturen ( C) till vänster och medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) till höger. Nedre kartor: Nederbörden (mm) till vänster och nederbörden i procent av normalvärdet till höger. Ilmastokatsaus 7/3

Elokuun keskimääräisiä tietoja yli 8 71...8 61...7 1...6 41... 31...4 14...16 12...14...12 Elokuun keskimääräinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971- Nederbörden (mm) i medeltal i augusti under normalperioden 1971- Keskilämpötila ( C) elokuussa vertailukaudella 1971- Medeltemperaturen ( C) i augusti under normalperioden 1971- Kuukausisademääriä Turussa mm 1 9 6 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V 2 3 VI VII Kuva. Turun lentoasemalla mitatut kuukausisademäärät (mm) pylväinä tammikuu 2 - heinäkuu 3. Viiva kuvaa vertailukauden 1971- keskiarvoa. Kuvasta nähdään, että vuoden 3 alkupuolella ja kesällä sademäärät ovat olleet keskimääräistä pienemmät. Siten kuivuus on vain pahentunut. Ilmastokatsaus 7/3 11

Heinäkuu 3 Juli 18... 16...18 14...16 12...14...12 3...4 2...3 1...2...1 Keskilämpötila ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden 1971- keskiarvosta 81...1 1...8 41... 31...4 21... 11... 1......1 7...... 7... Sademäärä (mm) Figurtext på sida Sademäärä prosentteina vertailukauden 1971- keskiarvosta