Ensimmäinen venäläistämiskausi 1899-1905 Untolan suhtautuminen venäläistämistoimien aiheuttamaan vastarintaan Helsingin työväenopisto Irma.tapaninen@pp.inet.fi
Sisältö Untolan vuodet 1900-1905 Suomen suuriruhtinaskunnan hallinto Keskustelu Suomen asemasta 1880- ja 1890-luvuilla Mielipideryhmittymät 1900-luvun alussa Ensimmäinen venäläistämiskausi ja vastatoimet Untolan suhtautuminen perustuslaillisten vastarintaan Vastarinnan leviäminen ylhäältä alas Vanhasuomalainen sosiaalireformistinen linja Untolan suhtautuminen Venäjään Untolan suhtautuminen puoluekiistoihin Untolan suhtautuminen aktivisteihin Suurlakko syksyllä 1905 Keskustelu
Pietarin vuodet 1900-1904 Vuonna 1900 suomalaisia Pietarissa 21 358 henkeä Kotiopettaja kenraali K.J. Rosenin perheessä vuosina 1899-1903 Asunto Njustadskaja ulitsan varrella talossa numero 7 vuosina 1902-1904 Avioliitto Therese Marie Johanna Küstringin kanssa 29.12.1903 Toimi halkojen välittäjänä? Suomalaisten viransaantimahdollisuuksien heikkeneminen 1900-luvun alussa
Takaisin kansakoulunopettajaksi Kuva: Lohjan saaren kansakoulu syksyllä 2015/Tapaninen. Lohjan Saaressa kansakoulunopettajana lukuvuoden 1904 1905 Stipendihakemus venäjän kielen opintoja varten Kaustisella Vintturin kansakoulun opettajana lukuvuoden 1905 1906 Kirjaston perustaminen Stipendihakemus venäjän kielen opintoja varten Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan edistäminen Poliittinen toiminta suurlakon jälkeen Lehtikirjoittaminen suurlakon jälkeen
Suomen suuriruhtinaskunnan hallinto Pietarissa Suomen valtiosihteerin virasto Keisari Suuriruhtinaskunnan ministerivaltiosihteeri Helsingissä Kenraalikuvernööri Suomen senaatti Lääneissä (8 kpl) Kuvernöörit Venäläinen virasto Suomessa Suomen santarmihallitus 1867 Suomen rautateiden santarmipoliisihallitus 1870
Keskustelu Suomen asemasta 1880- ja 1890-luvuilla Leo Mechelin (1839 1914) K. F. Ordin (1835 1892) J. R. Danielson (1853 1933) Postimanifesti 1890
Mielipideryhmittymät Perustuslailliset Ruotsinmieliset Nuorsuomalaiset Vanhasuomalaiset Työväenliike
Ensimmäinen venäläistämiskausi ja vastatoimet Helmikuun manifesti 1899 Suuri adressi 1899 Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue 1904-1908 Kulttuuriadressi 1899 Prokuraattori Elien Soisalon-Soinisen murha Venäläiset kulkukauppiaat 1905 Kielimanifestit 1900 ja 1902 Asevelvollisuuslain kumoaminen ja Asevelvollisuuslaki 1901 sotilasmiljoonat Kagaali 1901 1905 Suurlakko 1905 Kutsuntalakot 1902, 1903, 1904 Marraskuun Manifesti 1905 Diktatuuriasetus 1903 Karkotukset 1903 alkaen Viroista erottamiset 1903 alkaen Nikolai Bobrikovin murha 1904
Untolan suhtautuminen perustuslaillisten vastarintaan Tutkimusaineisto suurlakon 1905 jälkeiseltä ajalta Tuki vanhasuomalaisten politiikkaa Vastusti perustuslaillisten politiikkaa ja kagaalia Suhtautumistavan tutkimisen kannalta olennainen kysymys: Nousiko vastarinta eliitin tarpeista vai alhaalta päin kansanliikkeenä?
Vastarinnan leviäminen ylhäältä alas Asevelvollisuuskutsuntojen vastustaminen Vuosina 1902, 1903 ja 1904 Mielenosoitusten kaappaaminen ja järjestäminen Kesästä 1904 lähtien Poliittinen terrorismi Eugen Schauman ja isänmaallisten sankareiden ihailu Väkivalta runsaimmillaan vuonna 1905 Kouluopetus Herbartilainen pedagogia ja siveellisyyden korostus Taide ja kirjallisuus Karelianismi ja kansallisromantiikka
Vanhasuomalainen sosiaalireformistinen linja J. R. Danielson: Mihin suuntaan? (1901) Suomen ja Venäjän suhteet J. K. Paasikivi Ajankohtaiset sisäpoliittiset kysymykset Muita sisäpiiriläisiä Ernst Nevanlinna A. O. Kihlman (Kairamo) Hannes Gebhard K. N. Rantakari J. K. Paasikivi (1870 1956) Vaatimuksena yleinen ja yhtäläinen äänioikeus syksystä 1904 lähtien Myönteinen asenne sosialisteja kohtaan ensimmäisiin eduskuntavaaleihin saakka
Untolan suhtautuminen porvarilliseen Venäjään Suomalainen, realisti, russofiili Monarkian- ja harvainvallan vastaisuus Tasavaltalainen demokraatti Esteettinen pohdiskelu Harhaman 1. niteessä Porvarillisen Venäjän suhtautuminen suomalaisiin nationalisteihin ja sosialismin nousuun Venäjällä Sosialismi vai uskonto köyhälistön vapauttajana?
Untolan suhtautuminen puoluekiistoihin 1900-luvun alussa Fennomaanien työn arvostus talouden ja kulttuurin alalla Käynnissä kolmin taistelu vallasta Suomessa Työläisten luottamuksen menetys äänioikeustaistelussa säätyvaltiopäivillä 1904 1905 Nuorsuomalaisten näyttäytyminen riidankylväjinä Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen (1830 1903)
Varhaisaktivistit Johdossa pääasiassa ruotsinkielistä nuorta sivistyneistöä Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue 1904 1908 Venäläistämispolitiikan vastustaminen tarvittaessa väkivaltaisin keinoin Yhteistyö työläisaktivistien kanssa Yhteistyö Venäjän sosialistivallankumouksellisten kanssa John Grafton haaksirikko syksyllä 1905 Konni Zilliacus
Untolan suhtautuminen aktivisteihin Lehtipolemiikki perustuslaillisten kanssa Kagaalin vastustus vuonna 1906 Voima-liittolaisten vastustus Porissa vuonna 1908 Pohdinta Harhaman 1. niteessä Venäjä-vihan ja kansallisuusmielisyyden motiivit Venäläisten vallankumouksellisten suhtautuminen suomalaisiin aktivisteihin Suomalaisten aktivistien suhtautuminen väkivaltaan ja petturuuteen
Venäjän vuoden 1905 vallankumous Maanlaajuinen hallituksenvastainen liikehdintä vuoden 1905 aikana Lokakuun manifesti rauhoitti tilanteen Keisarin itsevaltius muuttui perustuslailliseksi monarkiaksi Valtioduuma jäi asemaltaan epävakaaksi
Suurlakko Suomessa 30.10. 6.11. 1905 Gösta Theslöffin (1872 1939) johtama ylioppilaskaarti ja työväenkaartit vastakkain Helsingissä Marraskuun manifesti Kumottiin helmikuun 1899 manifestin säännökset Suomen kenraalikuvernöörin diktaattorinvaltuuksien peruminen Lupaus kansanedustuslaitoksen uusimisesta Lupaus kansalaisvapauksien lisäämisestä Mechelinin perustuslaillinen senaatti muodostettiin 1.12.1905
Keskustelu
Harvainvaltaa vastaan (Ruotsalaisen puolueen)taholta näytään koettavan pöngittää, vieläpä valtaan saattaa ruti-vanhoillista, ruotsalaista ylimyskatsantokantaa. Ja usein perustuslailliset, ihme kyllä, ovat tuossa konsertissa väkevinä rummun lyöjinä. Mitä todellakin on ajateltava siitä, että hra Leo Mechelin vuonna 1905 suurten lakkopäivien jälkeen kun mielet eivät vielä ole edes rauhoittuneet, kehtaa esittää Suomen senaattia, jossa suuri enemmistö, 15 jäsentä, on ruotsinmielisiä ja aivan mitätön vähemmistö, 7 jäsentä, nuorsuomalaisia. Venäjän kansa on taistellut itselleen nyt vapauden vanhoillisen byrokratian, harvainvallan sorrosta. Suomen kansan vapauden taistelu eikö olisi tätäkin käsitellyt? Varmaa on, että se luo päältään vanhoillisen harvainvallan. Me tarvitsemme uudistuspyrinnöissämme rauhan. Mechelin in senaatti ei tuo rauhaa. Se tahtoo kansallisen vapautemme lipun ylimys- ja ruotsinmielisen herravallan alle taas uudelleen painaa. Kokkola 18.11.1905 Uusi senaatti Maalainen.
Kuvalähteet Untolan vaimo Therese Marie Johanna Küstring: Vesa Ollilainen, käyttöoikeus Tapaninen Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna: Bernhard Karl von Koehne, vectorisation by uploader CC BY-SA. Leo Mechelin: Wikimedia commons, Public domain. J. R. Danielson-Kalmari: Wikimedia commons, Public domain. Matti Meikäläinen: Wikimedia commns, Public domain. Nikolai Bobrikov: Wikimedia commons, Public domain. Eetu Isto, Hyökkäys: Wikimedia commons, Public domain. J. K. Paasikivi: Wikimedia commons, Public domain. Russian Empire: Shadowxfox CC BY-SA Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen: Wikimedia commons, Public domain Konni Zilliacus: Wikimedia commons, Public domain. Piirrokset: Wikimedia commons, Public domain. Algot Untola: Vesa Ollilainen, käyttöoikeus Tapaninen Maalaus, Repin 17October.jpg: Wikimedia commons, Public domain. Gösta Theslöff: Wikimedia commons, Public domain