TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2004

TYÖTEHOSEURAN VUOSIKIRJA 2004

Työtehoseuran raportteja ja oppaita 16 ISBN 951-788-372-2 ISSN 1458-7858

TYÖTEHOSEURAN TOIMINTAKERTOMUS 2004 Sisällys Työtehoseuran 81. toimintavuosi......................... 4 Työtehoseuran organisaatio.............................. 6 Henkilöstö, toimintayksiköt ja toimitilat................... 9 Maatalousosasto........................................ 11 Metsäosasto............................................ 27 Kotitalousosasto....................................... 42 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus..................... 53 Lönnrot Opisto......................................... 60 Julkaisu- ja tiedotustoiminta............................ 67 Talous.................................................. 69 Jäsenet................................................. 77 Jäsenyys ja yhteistoiminta.............................. 79 Henkilökunta........................................... 82 Työtehoseuran säännöt................................. 86 KUTSU TYÖTEHOSEURAN JÄSENKOKOUKSEEN Työtehoseuran varsinainen jäsenkokous pidetään tiistaina, toukokuun 24. päivänä 2005 alkaen klo 13.00 Työtehoseuran päätoimistossa Helsingin Lauttasaaressa, Melkonkatu 16 A. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 edellyttämät asiat. Työtehoseuran jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen.

TYÖTEHOSEURAN 81. TOIMINTAVUOSI TYÖTEHOSEURA 80 VUOTTA työtä tehokkuutta hyvinvointia Toimitusjohtaja Tarmo Luoma Vuoden 2004 aikana Suomen kuten koko Euroopan talouskasvu oli edelleen suhteellisen verkkaista vilkastuen loppuvuotta kohden. Sähköenergian hinta putosi edellisvuoden voimakkaan nousun jälkeen, mutta jäi selvästi edellisvuosia korkeammalle tasolle. Vuoden 2004 aikana polttoöljyn hinta kohosi voimakkaasti lokakuun loppuun asti laskien jälleen, mutta sekin jäi edellisvuodesta selvästi kohonneelle tasolle. Kiinnostus Työtehoseuran vahvojen osaamisten alueisiin energian säästöön ja kotimaisen energian käyttöön lämmityksessä säilyi ja lisääntyi entisestään sekä kuluttajien, pienteollisuuden että maatilojen piirissä. Työvoiman osaamisen tarve yrityksissä lisääntyi, jolloin kiinnostus sekä Aikuiskoulutuskeskuksen että Lönnrot Opiston ammatillisiin tutkintoihin johtavaan koulutukseen kasvoi edelleen voimakkaasti. Kertomusvuonna tuli kuluneeksi 80 vuotta Työtehoseuran perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa seminaari teemalla Työtä, tehokkuutta, hyvinvointia 80 vuotta, jonne saapui runsaat 400 kutsuvierasta. Tilaisuuden pääpuhujana oli Työtehoseuran valtuuskunnan pitkäaikainen jäsen pääministeri Matti Vanhanen. Lisäksi TEHO-lehti ilmestyi erityisenä juhlanumerona. Henkilöstö juhlisti 80-vuotistaivalta yhteisellä koulutusristeilypäivällä marraskuun lopulla. Henkilöstön kokonaismäärä kasvoi hieman 177 henkilöön. Tutkimustoiminnoissa henkilöstömäärä väheni, kun taas koulutustoiminnoissa henkilöstömäärä vähän kasvoi lisääntyneestä toimintavolyymistä johtuen. Kehityskeskusteluissa arvioitiin ja haettiin kaikille omakohtaisia koulutustarpeita ja kannustettiin ammatillisen koulutuksen lisäämiseen. Opetushenkilöstö osallistui edelleenkin aktiivisesti sekä pedagogisen pätevyyden saavuttamisen edellyttämään koulutukseen että valtakunnallisiin opetustoiminnan kehittämiskoulutuksiin. Koulutustustoiminnan johtohenkilöt samoin kuin osa tutkimustoiminnan johtohenkilöstöstä aloittivat johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen. Henkilöstön määräaikaisia työsuhteita muutettiin edelleen mahdollisuuksien mukaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Koulutustoiminnan toimitiloja kehitettiin ja uudistettiin paremmin käyttöön sopiviksi. Lönnrot Opistossa saneerattiin entinen kotitalousopetuskeittiö vastaamaan nykyajan ravintolaopetuksen vaatimuksia. Vantaan Nuolikujalla sijaitsevassa kiinteistössä saatiin valmiiksi rakennuksen saneeraus. Siellä kunnostettin myös piha-alueita ja rakennettiin lisää pysäköintipaikkoja. Tutkimustoiminnassa kansainväliset yhteisprojektit ovat luonnollinen osa toimintaa. Samoin tutkijoiden osallistuminen kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin samoin kuin erilaisiin työryhmiin liittyy kiinteästi yksiköiden tehtäväkenttään. Lisäksi osallistuttiin Työtehoseuran strategian mukaisesti aktiivisesti erilaisten kotimaisten toimialayhdistysten toimintaan. Työtehoseuran vahva tiedottaminen näkyi tutkijoiden aktiivisena luennointina erilaisissa tilaisuuksissa ja kirjoituksina sekä omiin julkaisuihin että erilaisiin ammattilehtiin. Maatalousosaston tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteet ovat maatalouden ja sitä lähellä olevien elinkeinojen kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa. Kertomusvuonna tehdyssä maatalousosaston stratgiatyössä painotettiin edelleen vahvaa työntutkimusosaamista. Metsäosasto on erikoistunut yksityismetsätalouden, metsä- ja puutuotealan pienyrittäjyyden sekä metsäalan pienteknologian ja bioenergian käyttöön. Toiminta on jäsennelty neljälle tulos- 4 Työtehoseuran vuosikirja 2004

Työtehoseuran perustamisesta on 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa seminaari kutsuvieraille ja henkilökunnalle. Seminaariesitelmien teema oli sama kuin juhlavuodenkin - Työtä, tehokkuutta, hyvinvointia 80 vuotta. Tilaisuuden pääpuhujana oli Työtehoseuran valtuuskunnan pitkäaikainen jäsen pääministeri Matti Vanhanen. Kuva: Pertti Hourunranta alueelle: yksityismetsätalouden ja metsäalan pienyritystoiminta, bioenergia, metsäalan pienteknologia ja TTS Wood puutuotealan pienyritystoiminnan edistäminen. Erityisen vahvana säilyi edelleen puuperäisen bionergian käytön tutkimus. Kotitalousosaston työ tähtää työmenetelmien tehokkuuden ja tuottavuuden sekä työympäristöjen ja -välineiden toimivuuden edistämiseen kotitalouksissa ja kotitalouksien tehtäviä hoitavissa yrityksissä ja organisaatioissa. Erityisesti ikäihmisten asumisen edellytykset olivat kertomusvuonna vahvan tutkimuspanostuksen kohteena. Kotitalousosaston tutkimustulosten hyvä käyttökelpoisuus samoin kuin oman tiedotustoiminnan aktiivisuus näkyi edelleenkin hyvässä näkyvyydessä erilaisissa tiedotusvälineissä. Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskuksen tavoitteena on tuottaa sellaista ammatillista osaamista, joka edistää sekä yritysten että yhteiskunnan menestymistä. Työvoiman kokonaismäärä on Suomessa saavuttanut huippunsa ja alkaa ennusteiden mukaan laskea. Työvoiman määrällisen vähenemisen ja ammatillisen osaamisen vaatimusten kasvu korostavat ammatillisen koulutuksen merkitystä. Kertomusvuonna koulutustoiminnan volyymi kasvoi kaikilla koulutusaloilla. Koulutuksen korkea laatu näkyi sekä suoritettujen tutkintojen määrän kasvuna että koulutuksensa päättäneiden erittäin hyvänä työllistymisenä. Opetustoimintaa kehitettiin vielä aiempaa vahvemmalla koulutuksen henkilökohtaistamisella. Opiskelijan taidot ja kyvyt pyritään entistä tarkemmin selvittämään laadittaessa jokaiselle hyvinkin yksilötasoinen oppimissuunnitelma. Myös opetuksen toimintaympäristöä kehitettiin, mistä esimerkkinä on ajosimulaattori linja-auton kuljettajakoulutuksessa. Lönnrot Opiston toiminnassa haettiin uusia toimintamalleja opetuksen kehittämisessä erityisesti kansainvälisellä alueella. Lisäksi kehitettiin uusia alueellisia yhteistyömuotoja sekä alan yritysten että muiden toimijoiden kesken. Oppilaitos profiloitui kertomusvuonna yhä voimakkaammin suomalaisen kulttuuriperinteen tuotteistajana. Koulutuspaikkatavoitteet täyttyivät sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa perustutkinnoissa ja pääosin myös yrityskoulutuksessa. Työtehoseuran vuosikirja 2004 5

TYÖTEHOSEURAN ORGANISAATIO JA HALLINTO 2004 JÄSENKOKOUS VALTUUSKUNTA JOHTOKUNTA JOHTORYHMÄ TOIMITUSJOHTAJA KOULUTUSJOHTOKUNTA TALOUSHALLINTO MAATALOUS- TOIMIKUNTA METSÄTALOUS- TOIMIKUNTA KOTITALOUS- JA KULUTTAJATOIMIKUNTA AMMATILLISET NEUVOTTELUKUNNAT TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN KOULUTUS MAATALOUS Maataloustuotanto Työntutkimus ja ergonomia Puutarhatuotanto Maatalousrakentaminen METSÄTALOUS Yksityismetsätalous ja metsäalan pienyritystoiminta Bioenergia Metsäalan pienteknologia TTS Wood - puutuotealan pienyritystoiminnan edistäminen KOTITALOUS Asuminen, asunnon ja kiinteistön toimivuus Kodintekniikka Kotitalouden palvelut ja yritystoiminta AIKUISKOULU- TUSKESKUS Auto Kuljetus ja logistiikka Maarakennus Puu ja verhoilu Puutarha Yrityspalvelu LÖNNROT OPISTO Matkailu Ravintola-ala Kuluttajapalvelut Kotitalous 6 Työtehoseuran vuosikirja 2004

VALTUUSKUNTA PUHEENJOHTAJA SAILAS, RAIMO, valtiosihteeri VARAPUHEENJOHTAJAT HEINO, JAN, pääjohtaja WILSKA, MARITA, johtaja JÄSENET ERIKSSON, BO GÖRAN, ylijohtaja HAUTOJÄRVI, SIRKKA, kansliapäällikkö HUSMAN, KAJ, professori KEMPPAINEN, ERKKI, ylijohtaja KILPIÖ, EILA, professori LÄHDESMÄKI, TIMO, ylijohtaja MELA, KARI, maanviljelijä (25.5. saakka) METSOLA, PEKKA, toiminnanjohtaja MÄKINEN, PAAVO, toiminnanjohtaja NISSILÄ, KIMMO, johtaja NORDLING, KIM, toimitusjohtaja OKSANEN, ANTTI, vuorineuvos PALOJÄRVI, LAURI, johtaja PEHKONEN, AARNE, professori PELTOLA, OLAVI, maanviljelijä PERHO, MAIJA, kansanedustaja POHTILA, ELJAS, ylijohtaja (25.5. saakka) PULLIAINEN, ERKKI, kansanedustaja PURHONEN, KARI, johtaja RAHKONEN, SUSANNA, kansanedustaja RAITIO, HANNU, ylijohtaja (25.5. alkaen) RAJAMÄKI, KARI, sisäministeri (25.5. saakka) REHNSTRÖM, PETER, toimitusjohtaja REUNALA, AARNE, ylijohtaja RUSKA, ILKKA, ylijohtaja SAARIMÄKI, PENTTI, eläkevakuutusjohtaja SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja (25.5. alkaen) SUIHKONEN, MATTI, metsäneuvos VAINIO, HANNU, metsäpäällikkö VAITTINEN, JARMO, kansliapäällikkö VANHANEN, MATTI, pääministeri VIHRIÄLÄ, JUKKA, kansanedustaja JOHTOKUNTA PUHEENJOHTAJA TARASTI, LAURI, hallintoneuvos VARAPUHEENJOHTAJA PEKKALA, ELISE, hallitusneuvos JÄSENET LOUEKOSKI, MATTI, pankinjohtaja LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja VALTANEN, HANNU, johtaja WALLIN, JYRKI, toiminnanjohtaja SIHTEERI MALMI, ANTERO, talouspäällikkö JOHTORYHMÄ PUHEENJOHTAJA LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja, maatalousosaston päällikkö oto VARAPUHEENJOHTAJA KASANEN, PIRKKO, kotitaloustutkimuksen tutkimusjohtaja JÄSENET LOUHIKOSKI-ALASUUTARI, TERTTU, Lönnrot Opiston rehtori MALMI, ANTERO, talousosaston päällikkö MÄENPÄÄ, KEIJO, koulutusjohtaja RIPATTI, PEKKA, metsätutkimuksen tutkimusjohtaja SIHTEERI BACKMAN, RIITTA, johdon sihteeri TILINTARKASTAJAT JOHNSSON, CARL ERIK, kauppat. maist., KHT, ERNST & YOUNG OY VARATILINTARKASTAJAT HALLBÄCK, KRISTIAN, dipl. ekonomi, KHT, ERNST & YOUNG OY VALVONTATARKASTUS ERNST & YOUNG OY Työtehoseuran vuosikirja 2004 7

KOKOUKSET JÄSENKOKOUKSET Työtehoseuran varsinainen jäsenkokous pidettiin toukokuun 25. päivänä Työtehoseuran päätoimistossa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maat. ja metsät. toht. Jouko Mäkelä. Jäsenkokous käsitteli ja hyväksyi johtokunnan toimintakertomuksen vuodelta 2003. Tilinpäätös vahvistettiin yksimielisesti ja johtokunnalle ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2003. Jäsenkokous päätti myös valtuuskunnan esitykseen perustuen Työtehoseuran jäsenmaksujen suuruuden vuodeksi 2005. Työtehoseuran tilintarkastajiksi tarkastamaan vuoden 2005 hallintoa ja tilejä valittiin Carl Erik Johnsson, KHT ja Ernst & Young Oy. Varatilintarkastajiksi valittiin Kristian Hallbäck, KHT ja Ernst & Young Oy. Valvontatarkastuksen suorittaa edelleen Ernst & Young Oy. Valtuuskunnan jäsenmääräksi päätettiin 29 henkilöä. Erovuorossa olleista valtuuskunnan jäsenistä valittiin kokouksesta alkavaksi kolmivuotiskaudeksi 2004 2007 uudelleen: Sirkka Hautojärvi, Erkki Kemppainen, Pekka Metsola, Kimmo Nissilä, Lauri Palojärvi, Aarne Reunala ja Matti Vanhanen. Uusiksi jäseniksi valittiin Jouko Setälä ja Hannu Raitio. Lisäksi pidettiin kaksi ylimääräistä jäsenkokousta syyskuun 16. ja lokakuun 25. päivänä Työtehoseuran päätoimistossa. Kokouksissa päätettiin sääntömuutoksesta, joka mahdollistaa Työtehoseuran Lönnrot Opiston koulutustoiminnan kehittämisen niin, että koulutukseen voidaan sisällyttää muun muassa anniskeluun liittyviä opintokokonaisuuksia, asiakastilaisuuksien järjestämistä sekä aikuiskoulutuksena annettavaa tarjoilijan ammattiin liittyvää koulutusta. VALTUUSKUNNAN KOKOUKSET Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin huhtikuun 16. päivänä Työtehoseuran Vantaan toimipisteessä. Valtuuskunta käsitteli Työtehoseuran toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen vuodelta 2003, jotka päätettiin esittää jäsenkokoukselle hyväksyttäviksi. Valtuuskunnan syyskokous pidettiin marraskuun 24. päivä Työtehoseuran päätoimistossa. Valtuuskunta vahvisti johtokunnan päätöksen siirtää Työtehoseuran päätoimisto Helsingin Lauttasaaresta Nurmijärven Rajamäkeen syksyllä 2006. Valtuuskunta hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2005. Johtokunnan jäsenten lukumääräksi vuonna 2005 vahvistettiin kuusi. Johtokunnan jäseniksi valittiin uudelleen erovuorossa olleet hallitusneuvos Elise Pekkala kolmivuotiskaudeksi 2005 2007 ja toiminnanjohtaja Jyrki Wallin kolmivuotiskauden 2003 2005 jäljellä olevaksi ajaksi. Koska pankinjohtaja Matti Louekoski ei ollut enää käytettävissä, valittiin hänen tilalleen uutena jäsenenä maakuntainsinööri Hannu Haukkasalo kolmivuotiskaudeksi 2005 2007. Täyttämättä olleeseen johtokunnan paikkaan valittiin jaostopäällikkö Ilpo Mattila kolmivuotiskauden 2004 2006 jäljellä olevaksi ajaksi. JOHTOKUNNAN KOKOUKSET Johtokunta johti Työtehoseuran toimintaa toimeenpanevana elimenä sääntöjen edellyttämällä tavalla. Johtokunta kokoontui toimintavuonna seitsemän kertaa. 8 Työtehoseuran vuosikirja 2004

HENKILÖSTÖ, TOIMINTAYKSIKÖT JA TOIMITILAT HENKILÖSTÖ Henkilöstörakenne oli toimintavuoden lopussa taulukon mukainen. Yhteensä Työtehoseurassa oli henkilöstöä 177. Taulukossa ei ole mukana opinnäytteentekijöitä, sivutoimisia opettajia eikä muuta sivutoimista henkilöstöä. Henkilöstöluettelo alkaa vuosikirjan sivulta 82. PÄÄTOIMISTO Päätoimistossa Helsingin Lauttasaaressa työskentelevät toimitusjohtajan lisäksi seuraavat yksiköt: metsäosaston tutkimusjohtaja ja osa osaston tulosalueista talousosaston henkilöstö- ja taloushallinto sekä tiedotus. Työtehoseuran omistamat 525 neliömetrin toimistotilat Tehotalossa Kiinteistö Oy Melkonkatu 16:ssa olivat kokonaan omassa käytössä. Lisäksi samasta kiinteistöstä oli vuokrattuna lisätilaa 66 neliömetriä metsäosaston käyttöön. TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SEKÄ MUUT TOIMIPISTEET Tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Nurmijärven Rajamäellä toimivat seuraavat Työtehoseuran yksiköt: maatalousosasto metsäosasto, osa tulosalueista kotitalousosasto talousosaston kiinteistö- ja huoltopalvelu ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Altia Oyj:ltä vuokratulla 15,9 hehtaarin tutkimusja koulutuskeskuksen alueella Työtehoseura omisti kertomusvuoden lopussa kiinteistöjä 20 733 neliömetriä. Lisäksi tutkimus- ja koulutuskeskuksen käytössä oli Työtehoseuran omistaman Kiinteistö Oy Kurssirinteen opiskelija-asuntola 1 937 neliömetriä. Autoalan käytössä olevan rakennuksen n:o 17 katto uusittiin. Puutarha-alan koulutuksen käytössä olleessa rakennuksessa n:o 8 tehtiin kuntotarkastus, jonka tulosten seurauksena rakennuk- Työtehoseuran henkilöstörakenne oli toimintavuoden lopussa seuraava (lukuunottamatta opinnäytteentekijöitä, sivutoimisia opettajia ja muuta sivutoimista henkilöstöä): Sukupuoli Ikä Ikäryhmät Työkok. TTS:ssa M N yht. k.a. 30 31 54 55 k.a. 0 10 v Yli 10 v hlö hlö hlö v hlö hlö hlö v hlö hlö Tutkimus 22 22 44 44 3 35 6 12 22 22 Hallinto ja palvelut 8 15 23 49 0 15 8 15 11 12 Lönnrot Opisto - opettajat 3 9 12 44 1 8 3 1 12 0 - muut 0 6 6 36 2 4 0 2 6 0 Aikuiskoulutuskeskus - kouluttajat 59 17 76 44 7 52 17 8 57 19 - muut 5 11 16 50 1 10 5 16 7 9 Yhteensä 97 80 177 45 14 124 39 10 115 62 Työtehoseuran vuosikirja 2004 9

AJO- JA TYÖ- HARJOITTELUALUE Vihtijärvi AIKUISKOULUTUS Työtehoseuran toimipisteet. Kotisivuilla www.tts.fi on luettavissa ja tulostettavissa ajo-ohjeet kaikkiin toimipisteisiin. sen käytöstä luovuttiin vuoden 2005 alussa. Vuoden aikana uusittiin tutkimus- ja koulutuskeskuksen pääväylien asvaltointia. Vuoden lopussa päättyi tutkimus- ja koulutuskeskuksen läheisyydessä sijaitsevien Altia Oyj:ltä vuokrattujen Impivaaran rakennusten käyttö. Rakennukset purettiin sopimuksen mukaisesti vuoden loppuun mennessä. Vantaalla toimi aikuiskoulutuskeskuksen sivutoimipiste Työtehoseuran omistamassa Kiinteistö Oy Vantaan Nuolikuja 6:ssa ja Vihdissä aikuiskoulustuskeskuksen ajo- ja työharjoittelualue. Vuoden aikana Kiinteistö Oy Vantaan Nuolikuja 6:een rakennettiin paikoitusalue. Työtehoseuran Lönnrot Opisto toimi edelleen Sammatissa sijaitsevissa toimitiloissa, joissa peruskorjattiin Silmu-opetuskeittiö ja sosiaalitiloja. Lisäksi Työtehoseura omistaa Rajamäellä tutkimus- ja koulutuskeskuksen tonttialueeseen liittyvän 5,1 hehtaarin teollisuustontin ja puistoalueen sekä Rajamäen asuntoalueeseen liittyvän 3,7 hehtaarin kerrostalo-, rivitalo- ja puistotonttialueen. Sammatissa Työtehoseura omistaa 55,4 hehtaarin pelto- ja metsäalueet. Pellot olivat vuokrattuina ulkopuoliselle. Toimitilojen käyttö (kerros-m2) vuoden 2004 lopussa: Toimi- Maa- Metsä- Koti- Ammat. Lönnrot Muu Yht. tilat talous- osasto talous- aikuis- Opisto oma osasto osasto koul.keskus käyttö TTS:n omistamat tilat: - Helsingissä 220 305 525 - Rajamäellä 1497 622 835 17226 2490 22670 - Vantaalla 3169 3169 - Vihdissä 507 507 - Sammatissa 6022 6022 Muut tilat: - Helsingissä 66 66 - Rajamäellä 200 200 Yhteensä 1697 908 835 20902 6022 2795 33159 10 Työtehoseuran vuosikirja 2004

MAATALOUSOSASTO tutkii ja kehittää työ- ja tuotantomenetelmiä, tuotantorakennuksia sekä maatalouskoneita ja -laitteita. TOIMINTAA OHJANNUT MAATALOUSTOIMI- KUNTA (2002 2004): SETÄLÄ, JOUKO, toimitusjohtaja, puheenjohtaja AHOKAS, JUKKA, professori ESKOLA, ERKKI, toimistopäällikkö HAAPALA, HANNU, professori HELMINEN, JAAKKO, neuvontapäällikkö HIMANEN, MARKKU, ylitarkastaja LATOSTENMAA, HEIKKI, ympäristöneuvos LUOMA, TARMO, toimitusjohtaja RAEVUORI, MARKKU, toimitusjohtaja PUURUNEN, MAIJA, professori RAUMA, SAMPO, johtaja SALONIEMI, HANNU, dekaani TAULAVUORI, TIMO, toimitusjohtaja TERTSUNEN, VEIKKO, toimitusjohtaja TIAINEN, SIMO, tutkimuspäällikkö VÄYRYNEN, LEENA, koulutuspäällikkö KIRKKARI, ANNA-MAIJA, johtava tutkija, sihteeri Toimikunta kokoontui kertomusvuonna yhden kerran. TOIMINNAN YLEISLINJAT Työtehoseuran maatalousosasto edistää maataloutta ja sitä lähellä olevia elinkeinoja harjoittavien yritysten kannattavuutta, kilpailukykyä ja tuotantoon liittyviä inhimillisiä arvoja. Tutkimus- ja kehittämistyön kohteina ovat työ- ja tuotantomenetelmät, tuotantorakennukset sekä maatalouskoneet ja -laitteet. Toimintamme tavoitteina ovat työtä ja työntekijää säästävät ratkaisut; tuotannollisina tavoitteina ovat tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen ja inhimillisinä tavoitteina turvallisuuden, terveellisyyden, tyytyväisyyden ja ekologisuuden parantaminen. Maatalousosastolla tehtävissä hankkeissa pyritään välittömästi soveltamiskelpoisiin tuloksiin. Tutkimus- ja kehittämistoimintamme palvelevat lähinnä maatalousyrittäjiä sekä muita puutarhaja maaseutuyrittäjiä, mutta myös alan neuvontaa, hallintoa, opetusta ja kauppaa. Tutkimus- ja kehittämistyön lisäksi maatalousosasto tiedottaa, antaa neuvontaa ja tarjoaa suunnittelupalveluja. Toiminta rahoitetaan pääosin ulkopuolisella projektirahoituksella sekä julkisista että yksityisistä rahoituslähteistä. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää lisäksi maatalouden rationalisointiin tukea, jolla päivitetään muun muassa maatalouden työnormeja ja maatalouskoneiden kustannus- ja urakointihintatietoja. Kertomusvuonna tehdyssä maatalousosaston strategian tarkennustyössä painotettiin edelleen perinteisesti vahvaa työntutkimusaluetta ja tätä aluetta tullaan vielä jatkossa vahvistamaan muun muassa koulutuksen keinoin. MAATALOUSOSASTON TULOSALUEET Maataloustuotannon tulosalueen tavoitteena on tuottaa tietoa töiden organisoinnista, yksittäisten työ- ja tuotantomenetelmien kehittämisestä, tuotannon tehostamisesta sekä maatilayritysten johtamisesta ja verkottumisesta. Tulosalueen avaintehtävät ovat maatalouden tuotantopanosten käytön tehostaminen ja maaseutuyrityksen toimintojen ja töiden organisoinnin sekä maatilojen johtamisen kehittäminen. Työntutkimuksen ja ergonomian tutkimusalueen tehtävät liittyvät useisiin tutkimushankkeisiin Työtehoseuran jokaisella tutkimusosastolla joko keskeisenä näkökulmana tai pienemmällä painoarvolla. Työntutkimuksessa ja ergonomiassa sovelletaan käytäntöön työtiedettä, joka puolestaan tarkastelee koko työsysteemin toimintaa. Tavoitteena on kehittää työsysteemin toimintaa samalla tehokkaaksi ja inhimillisesti miellyttäväksi parantamalla työsysteemin osien yhteensopivuutta. Tulosalueen piiriin kuuluu myös työympäristötutkimus, jonka tavoitteena on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Puutarhatuotannon tulosalueen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota soveltamalla avomaan viljelysten ja kasvihuoneiden yritystoimintaa voidaan tehostaa ja niiden tuottavuutta ja kilpailukykyä parantaa. Tulosalue ulottuu yksittäisten työ- ja tuotantomenetelmien kehittämisestä puutarhayrityksen johtamiseen ja yritysten verkottumiseen. Tulosalueen kohderyhmänä ovat pääasiassa puutarha- ja elintarviketalouden yritykset, mutta myös muut yritykset, joille osaston ydinosaamista voidaan tarjota. Maatalousrakentamisen tulosalueen tavoitteena on tuottaa tietoa turvallisesta, terveellisestä ja taloudellisesta rakentamisesta sekä tilatason energiantuotannosta. Maatalousrakennusten taloudellisuutta ja toiminnallisuutta edistetään kehittämällä suunnittelukäytäntöä ja koko rakennuttamisprosessia. Turvallista ja terveellistä työympäristöä kehitetään esimerkiksi seuraavilla osaalueilla: tuotantorakennusten työturvallisuus ja Työtehoseuran vuosikirja 2004 11

hygienia, ilmanvaihto sekä toiminnallisten ja teknisten ratkaisujen kehittäminen eri tuotantosuuntien rakennushankkeissa. Maatalousosaston tiedotus- ja julkaisutoiminnan tavoitteena on välittää maatalouden ja maaseutuelinkeinojen rationalisointiin liittyvää tutkimustietoa sen tarvitsijoille. Osasto tiedottaa tutkimustuloksista tutkimusraportin lisäksi Teho-lehdessä ja tiedotteissa sekä laitoksen ulkopuolisissa kanavissa. Lisäksi osaston tutkijat käyvät aktiivisesti pitämässä esitelmiä ja luentoja niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin seminaareissa. Osaston tutkimushankkeiden referaatit löytyvät myös Työtehoseuran kotisivulta Internetissä (www.tts.fi). Kansainvälistä yhteistoimintaa hoidettiin muun muassa Pohjoismaiden Maataloustutkijain Yhdistyksen (PMY-NJF), Kansainvälisen maataloustekniikan yhdistyksen (CIGR), Eurooppalaisen maatalousteknologiayhdistyksen (EurAgEng), Kansainvälisen maatalouden työntutkimusjärjestön (CIOSTA), YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön (FAO) ja Suomen Ergonomiayhdistyksen (ERY) kautta sekä suoraan ulkomaisten tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kesken. Maatalousosasto vastaa tällä hetkellä muun muassa NJF:n Suomen osaston sihteerin tehtävistä, FinAgEng:n puheenjohtajan ja sihteerin tehtävistä, EurAg- Engin hallituksen Suomen edustuksesta, CIGR:n työtieteen jaoston johdosta, ERYn varapuheenjohtajan tehtävistä, Maaseudun yhteistyörenkaiden liiton (YTY) puheenjohtajuudesta sekä syksyllä 2003 perustetun Maatilarakentamisen asiantuntijat ry:n puheenjohtajuudesta. MAATALOUSTUOTANNON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA KASVINVILJELYKONEIDEN AUTOMAATIO- JÄRJESTELMÄT (AGRIX) (2003 ) Kasvinviljelykoneiden automaatiojärjestelmät -hankkeen Työtehoseuran osahankkeessa tarkastellaan ajolinjojen optimointia peltoviljelytöissä. Ajolinjojen optimointia tehdään työnkäytöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta ottaen huomioon muun muassa tehtävä työ, pellolla olevat esteet ja pellon muoto. Etenkin urakoitsijoille ja vuokrapeltojen viljelijöille ensimmäisillä työkerroilla tuntemattomille pelloille vaihtoehtoisten ajolinjojen selville saaminen edesauttaa työn loppuunsaattamista. Hankkeessa ovat mukana Teknillisen korkeakoulun automaatiotekniikan laboratorio, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) maatalousteknologian tutkimus, Helsingin yliopiston (HY) maa- ja kotitalousteknologian laitos, Valtra Oy, Kemira GrowHow Oy, Nokka-Tume Oy, Junkkari Oy, Vieskan Metalli Oy, Mitron Oy, Bitcomp Oy ja ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Hankkeen päärahoittaja on TEKES. Seppo Pentti Mahdollisuus kääntää ajosuunta taaksepäin helpottaa tarkkaa ajoa etenkin leveillä koneilla. Työntutkimusta tehtiin 8,5 metrin niittomurskausyhdistelmällä Agrixhankkeessa. Kuva: Markku Lätti KEVÄTVILJAN SUORAKYLVÖ (2002 2004) MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ympäristötutkimuksen koordinoima ja maaja metsätalousministeriön sekä MTT:n rahoittama tutkimus muodostui kahdesta eri hankkeesta. Hankkeen Kevätviljan suorakylvö hienojakoisilla mailla kylvön ajoitus, sadon laatu ja kasvinsuojelu tavoitteena oli selvittää, miten kevätviljan suorakylvössä voidaan varmistaa tasainen kasvuunlähtö. Lisäksi tavoitteena oli ohjeistaa kylvön ajoitus hienojakoisilla mailla ja kasvinsuojelu. Hankkeen Suorakylvön teknologia ja talous tavoitteena oli selvittää suorakylvökoneiden tekninen toimivuus, menetelmän soveltuvuus Suomen oloissa sekä laskea teknis-biologisen tutkimustiedon perusteella, miten suorakylvöön siirtyminen vaikuttaa kevätviljan viljelyn talouteen. Työtehoseura oli mukana Suorakylvön teknologia ja talous -hankkeessa yhteistyössä MTT:n maatalousteknologian tutkimuksen (Vakola) kanssa. Työtehoseuran osuutena hankkeessa oli koota viljelijöiden kokemuksia suorakylvöstä kirjekyselyllä ja haastatteluilla sekä selvittää työntutkimuksin ja talouslaskelmin menetelmän soveltuvuutta viljantuotantoketjun osana. Viljelijöiden kokemukset suorakylvöstä on koottu Työtehoseuran maataloustiedotteeseen 548. Suorakylvön työnmenekkiä ja taloudellisuutta on käsitelty Työtehoseuran maataloustiedotteessa 567. Yhteistyökumppaneina tutkimuksessa olivat Vieskan Metalli Ky ja Kemira GrowHow Oy. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Jyrki Pitkänen, Kaakkois-Suomen TE-keskus, Kyösti Pietola, Maa- 12 Työtehoseuran vuosikirja 2004

Tutkimus on osa MTT Pohjois-Savon tutkimusaseman vetämää Laajentavien karjatilojen kesäruokintavaihtoehdot -tutkimusta, jossa mukana ovat myös Kuopion yliopiston soveltavan biotekniikan instituutti sekä MTT taloustutkimus, MTT eläinravitsemus sekä Seinäjoen ja Pohjois- Savon ammattikorkeakoulut. Päähanke jatkuu vuoden 2005 loppuun ja yhteinen julkaisu hankkeen tuloksista valmistuu vuoden 2006 aikana. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Antti Jaakkola, Helsingin yliopisto, Juha Nousiainen, Valio Oy, Hannu Saloniemi, Helsingin yliopisto, Mikko Tuori, Helsingin yliopisto, Veli-Matti Tuure, Työtehoseura ry. Reetta Palva - Mika Peltonen Kustannuksiltaan suorakylvö on 30 50 prosenttia edullisempaa kuin kyntöä perusmuokkauksena käyttävät kylvömenetelmät. Alle 100 hehtaarin kylvöpinta-aloilla suorakylvö kannattaa kuitenkin yleensä teettää urakoitsijalla, jolloin se tulee omaa konetta edullisemmaksi. Kuva: Markku Lätti ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Jukka Ahokas, Helsingin yliopisto, Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Soile Hänninen, ProAgria Farma, Tapio Tarkkinen, Junkkari Oy. Markku Lätti LEHMIEN LAIDUNTAMINEN LAAJENEVILLA TILOILLA TYÖNMENEKKI JA LAIDUNALAN RIITTÄVYYS (2003 ) Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten karjakoon kasvattaminen vaikuttaa laiduntamisen järjestämiseen, kesäajan työnmenekkiin ja laidunnuksen ruokinnalliseen onnistumiseen. Samalla tutkittiin myös karjatilojen tilusrakenteita niiden merkityksen selvittämiseksi laiduntamisessa. Tavoitteena oli myös selvittää, onko laiduntamattomuudelle muita syitä mahdollisten laajentumisen mukanaan tuomien ongelmien ohella. Vuosina 2003 ja 2004 tehtiin laidunkaudella tilakäyntejä yhteensä 16 laiduntavalle tilalle, joista puolet sijaitsi Pohjanmaalla ja puolet Savossa. Tiloilla mitattiin peltolohkojen etäisyydet navettarakennuksesta ja tehtiin työntutkimuksia lehmien kuljetuksesta laitumelle ja laitumelta navettaan. Koko- ja osa-aikaisen laiduntamisen ja kesäajan sisäruokinnan kokonaistyönmenekin vertailuun sekä talouslaskelmien pohjaksi laadittiin laskelmia eri tilakokoluokissa sekä parsi- ja pihattonavetoissa. Tilusrakenteita tutkimusalueilla selvitettiin maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämästä maaseutuelinkeinorekisteristä saatujen lohkokohtaisten etäisyystietojen perusteella. Laiduntamattomuuden syitä selvitettiin kyselytutkimuksella Pohjanmaan alueelta, missä laiduntamattomuus on yleistä. Tuloksista julkaistaan vuoden 2005 keväällä maataloustiedote. KATETTA TILASEKOITUKSELLA KATI (2003 ) Katetta tilasekoituksella on Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoella toimiva TE-keskuksen rahoittama alueellinen kehittämishanke. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on parantaa maidontuotannon kannattavuutta rehukustannusta alentamalla. Tähän pyritään edistämällä väkirehun tilasekoitusta ja luomalla toimintamalleja myös tilojen väliseen viljakauppaan. Keskeisessä osassa on tiedon jakaminen tilasekoituksen toteutusvaihtoehdoista ja viljan käytöstä nautakarjan ruokinnassa. Hankkeen puitteissa on järjestetty työnäytöksiä, luentotilaisuuksia, tupailtatyyppisiä tilaisuuksia ja pienryhmätoimintaa. Tilaisuuksissa on esitelty viljan ja rehun käsittelyn ja jaon tekniikkaa, rahtisekoitusta, viljan säilöntätapoja, viljaruokinnan mahdollisuuksia ja ruokintakustannusten merkitystä tilakokonaisuudessa. Yhteistyö maitotilaneuvojien ja muiden hankkeiden kanssa on ollut tiivistä koulutuksissa ja tilakohtaisessa ruokintaneuvonnassa. Tilakohtaisessa työssä suunnitellaan muun muassa erilaisia ruokintastrategisia vaihtoehtoja tai rehun käsittelyketjuja navetan rakennusvaiheessa. Hankkeelle avattiin kotisivut Internetissä osoitteessa: http://www.tts.fi/maatalous/kati. Kertomusvuonna julkaistiin väkirehuteknologiaa käsittelevä maataloustiedote (571). Yhteistyötahoina ja rahoittajina hankkeessa ovat myös Osuuskunta Maitojaloste, Rehumelica Oy, Pellonpaja Oy, Aimo Kortteen Konepaja Oy ja Nipere Oy. Ohjausryhmä: Pekka Huhtanen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (puheenjohtaja), Olavi Koskimäki, Osuuskunta Maitojaloste (vpj), Juha Nousiainen, Valio Oy, Arto Huhtala, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Merja Keisala, Keisalan tila, Juha Takala, Pellonpaja Oy, Tarmo Luoma, Työtehoseura ry, Mikko Mustakallio, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Asko Ranta-aho, Rehumelica Oy, Ismo Rintala, alueen kunnat, Matti Rättyä, Aimo Kortteen Konepaja Oy, Arja Talvilahti, ProAgria Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus, Pekka Viirimäki, Nipere Oy, Mauri Volama, TE-keskus. Lea Puumala - Reetta Palva - Anna-Maija Kirkkari Työtehoseuran vuosikirja 2004 13

keskus, Veli Kurikka, viljelijä, Anna-Riitta Leinonen, ProAgria Oulun Maaseutukeskus, Heikki Markus, viljelijä, Teemu Oja, Pohjanmaan Rehujauhatus Oy, Timo Lehtiniemi, MTK-Pohjois-Pohjanmaa, Asko Rantanen, Altia Oyj, Sirpa Lunki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Anna-Maija Kirkkari, Työtehoseura ry. Lea Puumala - Reetta Palva - Anna-Maija Kirkkari Väkirehun valmistuksen voi ulkoistaa rahtijauhatusta ja -sekoitusta tekevälle yrittäjälle. Ruokinnassa voi hyödyntää omaa tai ostettua viljaa ja muita edullisia raaka-aineita. Kuva: Reetta Palva VILJA REHUKSI SUORAAN TILOILLA TILASEOS (2004 ) Kertomusvuoden lopulla Pohjois-Pohjanmaalla käyntiin lähtenyt Tilaseos-hanke on TE-keskus -rahoitteinen kehittämishanke. Tavoitteena on parantaa alueella toimivien maatalousyritysten taloudellista kannattavuutta kotieläintilojen rehukustannuksia alentamalla. Hankkeen avulla pyritään lisäksi saamaan viljanviljelytiloille parempi hinta myytävästä rehuviljasta. Tavoitteena on myös luoda uusia, elinkeinoa monipuolistavia työpaikkoja rahtimylläritoiminnan kautta. Tavoitteisiin päästään lisäämällä tilojen välistä viljakauppaa sekä kotoisen viljan ja viljapohjaisten sivutuotteiden hyväksikäyttöä ruokinnassa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Katetta tilasekoituksella hankkeen kanssa. Hanketta koordinoi Maaja elintarviketalouden Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema. Yhteistyötahoina ovat muun muassa Altia Oyj ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö. Ohjausryhmä: Erkki Joki-Tokola, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Arto Huuskonen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kai Kolehmainen, viljelijä, Mari Korkiakangas, Valio Oy, Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan TE- MUNIVIEN KANOJEN TULEVAISUUDEN TUOTANTOYMPÄRISTÖT (2004 ) Munivien kanojen pitäminen nykymuotoisissa varustelemattomissa häkeissä on kielletty vuoden 2012 alusta. Munantuotanto on tämän jälkeen mahdollista joko niin kutsutuissa vaihtoehtoisissa järjestelmissä (lattia- ja kerrosritilälattiakanalat) tai varustelluissa, niin sanotuissa virikehäkeissä. Sekä lattiakanaloissa että virikehäkeissä kanoilla on enemmän tilaa. Kanoilla pitää olla myös orret, munintapesä sekä mahdollisuus kylpeä. Muutoksia perustellaan hyvinvoinnin parantumisella. Tutkimusta koordinoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kotieläintuotannon tutkimus. Tutkimusosapuolina ovat lisäksi Työtehoseura, Siipikarjaliitto, MTT:n taloustutkimus ja Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (EELA). Tavoitteena on tuottaa tietoa munantuottajille, rehuteollisuudelle, pakkaamoille ja hallinnolle virikehäkki-, lattia- ja osaritilälattialattiakanaloista mahdollisina tulevaisuuden munantuotantomuotoina. Tutkimuskohteina ovat muun muassa virikehäkkikanaloiden ruokintastrategiat, teknologiaratkaisut ja kanojen hyvinvointi erilaisissa tuotantoympäristöissä sekä tuotantoympäristömuutosten taloudelliset vaikutukset. Työtehoseuran osuudessa selvitetään tilatutkimuksin vaihtoehtokanaloiden työmäärää, työolosuhteita ja toiminnallisuutta. Lattiakanaloissa tutkitaan erityisesti ammoniakkipitoisuuden vaihtelua kanalailmassa sekä selvitetään lattiamuninnan syitä ja etsitään ratkaisuja ongelman vähentämiseen. Virikehäkkikanaloissa tutkitaan virikevarusteiden aiheuttamaa lisätyötä kanalassa sekä häkkien teknologista toimivuutta. Tilatutkimukset tehdään yhteistyössä Suomen siipikarjaliiton kanssa, joka tekee tiloilla tuotannonseurantaa. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö, Rehuraisio Oy, Suomen Rehu Oy, Triotec Oy ja Munakunta. Ohjausryhmä: Pirkko Skuttnab, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Markku Himanen, maa- ja metsätalousministeriö, Sari Salminen, maa- ja metsätalousministeriö, Ilkka Raukola, Suomen Siipikarjaliitto ry, Laila Rossow, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, Emmi Manninen, Suomen eläinsuojeluyhdistys. Reetta Palva - Mika Peltonen UUDENMAAN KONERENGAS II (2004 ) Maatilojen lukumäärä Uudellamaalla vähenee ja maaseutuyrittäjät, jotka jatkavat tuotantoa ovat 14 Työtehoseuran vuosikirja 2004

uusien haasteiden edessä. Useat työmenetelmät vaativat, että useampi kone liikkuu samaan aikaan, mutta tiloilla ei välttämättä ole kuin yhden henkilön työpanos käytettävissä. Konekaluston hinnat ovat nousseet eikä niiden hankkiminen kasvavillekaan tiloille ole aina taloudellisesti kannattavaa. Yhtenä keinona taloudellisiin ja työnmenekillisiin haasteisiin on erimuotoisen tilojen välisen yhteistyön lisääminen ja etenkin urakointimarkkinoiden kehittäminen. Jotta yhteistyöstä kiinnostuneet saadaan yhteen, käynnistettiin organisoitu urakointityön välitys, konerengas. Konerenkaan rengasmestarit ylläpitävät tiedostoa käytettävissä olevista urakoitsijoista ja heidän koneistaan. Päärooli konerenkaalla on saada jäsenten olemassa olevat työja koneresurssit hyödynnettyä, niin että työt tulevat joustavammin tehtyä ja tilojen taloudellinen tilanne paranee. Kehittämishanke on Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosaston rahoittama (ALMA/EMOTR). Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat ProAgria Uudenmaan Maaseutukeskus, Uudenmaan Maataloustuottajien Liitto, Nylands svenska lantbruksproducentförbund rf ja Uudenmaan konerengas yhdistys ry. Seppo Pentti PELTOVILJELYN KEHITTÄMISHANKE (2004 ) Tilaustutkimuksena asiakkaalle tehtävän kehittämishankkeen tavoitteena on tunnistaa peltoviljelyn työketjuissa olevat kehittämiskohteet ja laatia ehdotukset tunnistettuihin, keskeisimpiin kehittämiskohteisiin. Hankkeen tavoitteena on tehostaa peltoviljelytöitä kasvattamalla tehokkaan työajan osuutta ja vähentämällä tehollista työntarvetta sekä parantaa työmotivaatiota ja sääriskien hallintaa. Tehollista työntarvetta voidaan vähentää mm. työmenetelmiä ajanmukaistamalla ja yhteistoimintaa lisäämällä. Tehotonta työaikaa karsimalla voidaan vähentää ylitöitä ja nostaa koneiden käyttöastetta. Hanke päättyy maaliskuun 2005 loppuun mennessä. Markku Lätti - Jaakko Sumanen - Veli-Matti Tuure - Mika Peltonen MAASEUTUYRITTÄJÄT VIHERYMPÄRISTÖ- PALVELUIDEN TUOTTAJINA (2003 2004) Maaseutuyrittäjät viherympäristöpalveluiden tuottajina -hanke käsitteli valtakunnallisesti viherympäristöä ja viherympäristöhoitotöiden urakointimahdollisuuksia maatalouspohjaisella kalustolla tai sellaisella kalustolla, jolla olisi käyttöä myös maataloudessa. Hankkeessa olivat Työtehoseuran lisäksi mukana Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ja MTT:n maatalousteknologian tutkimus. Hankkeen rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Ohjausryhmä: Tarja Haaranen, maa- ja metsätalousministeriö, Pekka Leskinen, Viherympäristöliitto, Risto Lehto, Helsingin seurakuntayhtymä ja Hannu Heikkilä, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. Seppo Pentti Piennarniittoryhmä Kehä 3 -tien varrella. Kalustona on niittokoneita, joita maatalousyrittäjätkin käyttävät. Kuva: Seppo Pentti YMPÄRISTÖURAKOINTI (2003 2004) Hanke oli esiselvitys, jossa tarkasteltiin keskisellä Uudellamaalla sijaitsevien kuntien ympäristöurakoinnin tulevaisuudennäkymiä. Ympäristöurakoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi viher-, tienvarsi-, laskeutusallas- tai jäteurakointia. Jo nyt monissa kunnissa mietitään vaihtoehtoja, miten erilaiset konetyöt saadaan tehdyiksi muuten kuin kunnan omana työnä. Tähän on osittain syynä kuntien taloudellinen tilanne mutta myös nykyisten työntekijöiden ikääntyminen ja vaikeus saada uusia työntekijöitä. Hanketta rahoitti Uudenmaan TE-keskus/EMOTR, Keskisen Uudenmaan kehittämisyhdistys Kehu ry sekä alueen kunnat. Seppo Pentti MAATIAISELÄINTEN SUOJELUSTA YRITYSTOIMINTAA JA YHTEISKUNNALLISTA HYVINVOINTIA MAATIAIS- ELÄIMIIN PERUSTUVAN TOIMINNAN TALOUDELLISET, SOSIAALISET JA KULTTUURISET LÄHTÖKOHDAT Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää toimintamalleja maaseudulle alkuperäisrotujen suojelun kehittämiseksi. Hankkeessa selvitetään, mikä on maatiaisrotujen suojelun ja rotuihin perustuvan yrittäjyyden nykytilanne, mikä on maatiaisrotujen sosio-kulttuurinen merkitys tuotteistamisessa, millaisia erilaistettuja laatutuotteita niistä voidaan jatkojalostaa, millaisia mahdolli- Työtehoseuran vuosikirja 2004 15

suuksia maatiaisrotujen käytöllä on hoiva- ja kuntoutustyössä sekä millaiset ovat maatiaisrotuihin perustuvan maaseutuyrittäjyyden taloudelliset lähtökohdat ja reunaehdot. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ympäristöntutkimus vastaa hankkeen koordinoinnista ja maatiaiseläinten sosio-kulttuurisen arvon määrittelystä. MTT:n kotieläintutkimus tuottaa hankkeeseen geeniperimän suojelua ja nykytilaa koskevan tiedon. MTT:n elintarviketutkimus vastaa maatiaiseläimiin perustuvien niche-tuotteiden kehittämisestä ja MTT:n taloustutkimus yritystoiminnan taloudellisten perusteiden ja kannattavuuden tutkimisesta. Maatiaiseläinten merkitystä sosiaalisen kuntoutuksen kannalta tutkii Kuopion yliopiston sosiaalityön ja pedagogiikan laitos ja fyysisen työn ja työn suorittamista selvittää Työtehoseura. Agropolis Oy toimii hankkeessa asiantuntijana maaseudun pienyrityksiin ja tuotteistamiseen liittyvissä kysymyksissä ja Rikosseuraamusvirasto vankiloihin liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötahoja ovat lisäksi hankkeeseen valittavat maaseudun pienyritykset sekä Pelson vankilatila. Miia Maasola - Veli- Matti Tuure - Mika Peltonen TTS-KONE KONEKUSTANNUSTEN LASKENTAOHJELMA Konekustannusten laskentaohjelmaa päivitettiin hintatietojen osalta (3.02). Ohjelmalla voidaan laskea traktorin, leikkuupuimurin, ajettavien työkoneiden sekä muiden koneiden tunti- ja hehtaarikustannukset sekä viljan kuivauskustannukset. Ohjelma on tarkoitettu viljelijöille, oppilaitoksille, konerenkaille sekä maatalousneuvojille. Käytännön Maamies-lehden kanssa tehtiin sopimus, jonka mukaan lehti osti oikeuden sisällyttää ohjelman kestotilaajille tarkoitettuun CD:hen. MAASEUDUN YHTEISTYÖRENKAIDEN LIITTO YTY RY Maaseudun yhteistyörenkaiden liitto YTY on maaseudulla toimivien yhteistoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja yhteenliittymien yhteistyöelin. Yhdistys valvoo jäsentensä etuja, kouluttaa ja tiedottaa jäsentensä toimintaan liittyvistä asioista. Yhdistyksessä on koneurakointia, yhteishankintoja, -markkinointeja ja työpalveluita välittäviä jäseniä, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa ja rakentaa yhteistyöverkostoja muiden vastaavien toimijoiden kanssa. Yhdistyksen tehtävänä on rakentaa kansainvälisiä suhteita muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa ja kerätä jäseniä hyödyttävää tietoa. YTY:n puheenjohtaja on Seppo Pentti. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Antti Peltola, Kari Mela, Ari Tolonen, Teemu Hauhia, Lauri Laajala ja Arto Huhtala. LUOMUTILOJEN ERIKOISTUMINEN YHTEISTYÖN AVULLA (2003 ) Kolmivuotisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten luonnonmukaisesti viljelevien tilo- Yhteisnavetoilla karjakokoa voidaan kasvattaa pienemmillä investoinneilla. Se mahdollistaa myös työn jakamisen ja erikoistumisen johonkin osa-alueeseen. Kuva: Markku Lätti jen olisi mahdollista erikoistua ja viljellä riittävän tehokkaasti säilyttäen samalla tuotannossa luomun vaatima monipuolisuus. Tavoitteena on alueellisesti tasapainoinen ja monipuolinen tuotanto, jota voidaan pitää kestävyyden välttämättömänä osana. Hankkeessa on tutustuttu yhteistyötä tekevien tilojen yhteistyön malleihin. Tilakäyntien ja kirjallisen tiedon avulla on kartoitettu luomutilojen yhteistyön esteitä ja pyritty löytämään havaittuihin ongelmiin perusteltuja ratkaisuja. Lisäksi on kartoitettu yhteistyön hyötyjä. Saadun tiedon perusteella pyritään vaikuttamaan yhteiskunnan päätöksentekoon siten, että kynnys yhteistyöhön madaltuisi. Hanke jatkuu vuonna 2005 ja silloin tavoitteena on luoda yhteistyötilamalleja, joita voitaisiin käyttää hyväksi mm. neuvonnassa. Hankkeen tulokset julkaistaan Työtehoseuran julkaisusarjoissa. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat MTT:n maateknologian tutkimus (Vakola), MTT:n taloustutkimus ja MTT:n ekologinen tuotanto. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Helena Kahiluoto, Maa- ja elintarviketuotannon tutkimuskeskus, Heikki Latostenmaa, ympäristöministeriö, Jaana Nikkilä, Suomen luonnonsuojelun liitto ry, Minna Oravuo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., Esa Partanen/Arja Peltomäki, Luomuliitto, Ritva Partanen, ELO-verkosto, Tuuli Pulkkinen/Juha Kieksi, Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Eeva-Liisa Ryhänen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Minna Kanten/Marja-Riitta Kottila, Finfood-Luomu, Riitta Tainio, Suomen Kuluttajaliitto, Kaisa Tolonen, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Tero Tolonen, maa- ja metsätalousministeriö, Eila Kilpiö, Kuluttajatutkimuskeskus, Paavo Kuisma, Peru- 16 Työtehoseuran vuosikirja 2004

nantutkimuskeskus, Marja-Liisa Tapio-Biström, maa- ja metsätalousministeriö, Kaj Työppönen, Kuntaliitto/Efektia. Markku Lätti MAATILATALOUDEN ATK-OHJELMIEN MARKKINAKATSAUS Maatalouden atk-ohjelmista tehtiin vuosittainen markkinakatsaus (maataloustiedote 570), joka sisältää lyhyet tiedot maatiloille tarkoitetuista mikrotietokoneohjelmista. Kaija Laaksonen LIHALUUJAUHON LUOMULANNOITEKÄYTÖN KEHITTÄMINEN (2003 2004) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitettiin riskimateriaalia sisältämättömän lihaluujauhon käyttöä viljakasvien luomulannoitteena. Hankkeen tavoitteena oli selvittää lihaluujauhon levitysmenetelmiä, niiden sujuvuutta, toimivuutta ja kustannuksia. Samalla selvitetään viljelijäkyselyin mielipiteitä lihaluujauhon käytöstä ja sen sopivuutta luomuviljelykiertoon. Hanke päättyi vuonna 2004. Yhteistyökumppanina hankkeessa oli Honkajoki Oy. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Helena Kahiluoto, Maa- ja elintarviketuotannon tutkimuskeskus, Heikki Latostenmaa, ympäristöministeriö, Jaana Nikkilä, Suomen luonnonsuojelun liitto ry, Minna Oravuo, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., Esa Partanen/Arja Peltomäki, Luomuliitto, Ritva Partanen, ELO-verkosto, Tuuli Pulkkinen/Juha Kieksi, Kasvintuotannon tarkastuskeskus, Eeva-Liisa Ryhänen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Minna Kanten/Marja-Riitta Kottila, Finfood-Luomu, Riitta Tainio, Suomen Kuluttajaliitto, Kaisa Tolonen, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Tero Tolonen, maa- ja metsätalousministeriö, Erkki Koskinen, maa- ja metsätalousministeriö/elo, Juha Nousiainen, Valio Oy, Pasi Pääskynen, Lihansavustamo Pekka Pajuniemi, Pirjo Salminen, maaja metsätalousministeriö /ELO, Hannu Saloniemi, Helsingin yliopisto, Arja Vuorinen, Kasvintuotannon tarkastuskeskus. Anna-Maija Kirkkari - Jukka Kivelä - Veikko Laukkanen TYÖNTUTKIMUKSEN JA ERGONOMIAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA MAATILAN KOKONAISTYÖMÄÄRÄN SUUNNITTELU (2004 ) Tavoitteena on kehittää suunnittelutyökalu maatilojen kokonaistyömäärän määrittämiseen. Tarve suunnitteluapuvälineestä on erittäin suuri maatalouden käydessä läpi EU-jäsenyydestä alkanutta historiallisen suurta rakennemuutosta. Jo laajentaneet tilat pitävät työmäärän lisääntymistä suurimpana laajentamiseen liittyvänä ongelmana. Suunnittelutyökalulla on voitava dynaamisesti kuvata kokonaistyömäärää erilaisilla aikajänteillä. Työkalun tulee olla yhteensopiva perusaineiston ja muiden suunnittelun apuvälineiden kanssa. Tarkoituksena on lisätä huomiota työmenetelmäja konevalinnoista sekä tuotannon laajuudesta aiheutuvaan työmäärään jo suunnitteluvaiheessa. Hankkeen alkuvaiheessa on järjestetty hankeosapuolten käytössä olevien suunnittelu- ja seurantatyökalujen yhteinen esittelytilaisuus, kartoitettu mallintamiseen soveltuvia työkaluja, laadittu mallintamisen perustana käytettävien esimerkkitilojen kriteerit ja käynnistetty esimerkkitilojen etsiminen MTT:n taloustutkimuksen laskentatoimen kanssa. Tutkimushanke toteutetaan Työtehoseuran maatalousosastolla yhteistyössä ProAgria Maaseutukeskusten Liiton ja MTT:n taloustutkimuksen kanssa. Hanke on työministeriön Tykes-ohjelman rahoittama, ja sen on määrä valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä. Ohjausryhmä: Tuula Nordström, Agronomiliitto (puheenjohtaja), Tiina-Mari Monni, Tykes-ohjelma, Leila Slotte-Palmula, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Heikki Isosaari, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Jukka Tiihonen, Teknologiateollisuus, Maija Puurunen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Tarmo Luoma, Työtehoseura ry, Markus Pyykkönen, sosiaali- ja terveysministeriö, Petteri Halme, Tykes-ohjelma. Veli- Matti Tuure - Eerikki Kaila - Janne Karttunen PARHAIMMAT MENETELMÄT SUURIKOKOISTEN LYPSYKARJOJEN RUOKINNAN JÄRJESTELYISSÄ TALOUDELLISUUDEN SEKÄ TYÖNKÄYTÖN EDULLISUUDEN MUKAAN ARVIOITUNA (2002 2004) Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittamassa hankkeessa selvitettiin postikyselyllä suurikokoisilla maidontuotantotiloilla maidontuotantoon ja osittain peltoviljelyyn liittyvät teknologiavalinnat. Hankkeen aikana tehtiin myös suurten karjatilojen viiden yleisimmän säilörehun korjuumenetelmän työntutkimukset ja kustannuslaskelmat. Lisäksi maidontuottajia haastateltiin työntutkimusten yhteydessä. Tutkimuksen kuluessa selvitettiin laskennallisesti teknologiavalintojen merkitystä maitotilan päivittäiseen kokonaistyönmenekkiin. Tutkimus päättyi maaliskuussa 2004. Hankkeesta on julkaistu ammattilehtiartikkelien sekä seminaariesitysten lisäksi seuraavat Työtehoseuran maataloustiedotteet: numero (560) 9/2003: Säilörehunkorjuun työnmenekki Korjuumenetelmät ja toiminnallisuus, numero (563) 12/2003: Automaattilypsyn työnmenekki ja toiminnallisuus Työn luonteen muutos lypsyrobotin myötä (osa tiedotteen materiaalista saatiin Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian laitoksella tehdystä opinnäytetyöstä) ja numero (568) 5/2004: Säilörehun korjuuketjun suunnittelu Rehuketjun kustannukset ja pullonkaulojen minimointi. Hankkeen keskeiset tulokset on koottu Työtehoseuran julkaisuun numero 394: Maidontuottajien teknologiavalinnat suurissa Työtehoseuran vuosikirja 2004 17

tuotantoyksiköissä Rehun käsittelyketjut ja karjanhoitotöiden työnmenekki. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Kyllikki Lampinen, ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, Jaakko Helminen, Valio Oy, Pekka Huhtanen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kari Lehtola, Pellonpaja Oy, Juha Lumiaho, Oy DeLaval Ab. Janne Karttunen - Mika Peltonen - Seppo Pentti VAKAVIEN MAATALOUSTYÖTAPATURMIEN EHKÄISEMINEN (2004) Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen työturvallisuusapurahan turvin tehdyn hankkeen tavoitteena oli lisätä maatalousyrittäjien ja -neuvojien tietoisuutta erityisesti vakavien tapaturmien syistä ja ehkäisykeinoista. Hankkeessa pyrittiin näin ehkäisemään maatiloilla sattuvia työtapaturmia sekä parantamaan maatalousyrittäjien työskentelyolosuhteita. Tapaturmatilastojen ja tapaturmakuvausten mukaan lievät ja vakavat tapaturmat tapahtuvat pääosin samoissa työvaiheissa ja samojen aiheuttajien takia. Useimmissa tapauksissa samat työturvallisuutta edistävät neuvot ja toimet ehkäisevät sekä lieviä että vakavia, mahdollisesti myös kohtalokkaita, työtapaturmia. Maatalouden työskentely- ja elinolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta edistävät toimenpiteet koskevat sekä viljelijää että hänen puolisoaan ja perhettään. Viljelijäperheen turvallisuuden edistäminen parantaa myös tilapäisen työvoiman ja kaikkien tilalla vierailevien turvallisuutta. Hankkeessa kirjoitettiin kaksitoista käytännönläheistä valokuvin varustettua artikkelia maatalousalan keskeiseen ammattilehteen Koneviestiin. Artikkeleissa käsiteltiin maataloustöissä sattuvia vakavia tapaturmia ja niiden ehkäisykeinoja. Osa artikkeleista käsitteli teemoja, joista viljelijät olivat erityisesti toivoneet tietoa. Kirjoituksissa käsiteltiin myös ammattitautien ehkäisykeinoja ja maatilojen lapsiturvallisuutta. Lapsiturvallisuuden edistämiseksi hankkeen aikana päivitettiin Työtehoseurassa 1990-luvun loppupuolella tehty tarkistuslista lasten turvallisuuteen liittyvistä seikoista maatilalla. Tarkistuslista löytyy nyt Työtehoseuran kotisivuilta suomeksi (www.tts.fi/maatalous/index.html) ja englanniksi (www.tts.fi/uk/ research/agriculture.htm). Hankkeesta ilmestyy Työtehoseuran maataloustiedote Vakavat työtapaturmat maatiloilla tapaturmien syyt ja ehkäisykeinot sekä Työtehoseuran kotisivuille tuleva PowerPoint-esitys. Janne Karttunen TALVIKAUDEN TYÖTAPATURMAT JA TALVIKAUDELLA ILMENNEET TYÖPERÄISET SAIRAUDET MAA- TALOUDESSA (2004) Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen rahoittaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat tapaturmia maataloudessa talvikaudella ja mikä on kylmän osuus näissä tapaturmissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, ilmeneekö Poikien riski joutua maatilalla tapaturman uhriksi on moninkertainen tyttöihin verrattuna jopa neljä tapaturmaa viidestä sattuu pojille. Lasten kanssa kannattaa tehdä tilakävely, jolla käydään läpi tilan vaaranpaikat. Tilakävelyllä voidaan käyttää apuna TTS:n kotisivuilta (www.tts.fi//maatalous/index.html) löytyvää tarkistuslistaa. Kuva: Mika Lätti (puhkeaako) maataloudessa talvikaudella toisenlaisia työperäisiä sairauksia tai painottuvatko ne eri tavoin kuin muulloin, ja onko työperäisien sairauksien yleisyydessä eroja kylmimmillä alueilla (pohjoiseen mentäessä) verrattuna lyhyemmän talvikauden alueisiin. Tutkimustuloksissa esitetään kylmän merkitys sattuneissa työtapaturmissa ja ilmenneissä työperäisissä sairauksissa. Tuloksissa tarkastellaan kylmästä johtuvien tapaturmien ja työperäisten sairauksien vuodenaikaisia ja alueittaisia esiintyvyyksiä tapaturmatyypeittäin, sairausluokittain sekä työnvaiheittain. Tutkimushanke antaa myös suosituksia siitä, kuinka kylmän terveyshaittoja voidaan pienentää ja työturvallisuutta lisätä työn, työmenetelmien ja tuotantorakennusten suunnittelulla, oikeaoppisella pukeutumisella ja oman toiminnan säätelemisellä. Tutkimushanke on päättynyt vuoden 2004 lopussa ja sen loppuraportti on luovutettu rahoittajalle. Loppuraportti toimii keväällä 2005 julkaistavan Työtehoseuran julkaisun käsikirjoituksena. Veli-Matti Tuure - Miia Maasola - Saara Sirkiä EMOLEHMIEN HOITOTÖIDEN TYÖNMENEKKI (2004) Tutkimus tehtiin MTT:n taloustutkimuksen käyttöön emolehmien erilaisia ruokintastrategioita vertailevan tutkimuksen työnmenekkiaineistoksi. 18 Työtehoseuran vuosikirja 2004

Päätutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko täysikasvuiset emolehmät ruokkia joka kolmas päivä ilman haittavaikutuksia. Ruokintakertojen vähentämisellä pyritään vähentämään työnmenekkiä ja parantamaan tuotannon kannattavuutta. Emolehmien hoidon työnmenekkiä tutkittiin MTT:n Tohmajärven emolehmänavetalla, missä eri ruokintastrategioita tutkittiin ruokintakokeessa. Tohmajärven emolehmänavetalla käytetyt työmenetelmät eivät kaikilta osin vastaa yleisesti emolehmätiloilla käytettäviä työmenetelmiä, ja sen vuoksi mittaustulosten käyttö muuhun kuin päähankkeen tarpeisiin on tehtävä varauksella. Lisäksi koetoiminnan vaikutusta työaikaan ei pystytty täysin poistamaan. Reetta Palva - Mika Peltonen - Veli-Matti Tuure IHMISEN ROOLI JA TOIMINTATAVAT LIIKKUVASSA TYÖYMPÄRISTÖSSÄ: YKSIN SUORITETTAVAN TYÖN KEHITTÄMINEN LANGATTOMAN TEKNOLOGIAN AVULLA (2003 2004) Työsuojelurahaston rahoittaman, keväällä 2004 päättyneen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko langattoman teknologian avulla kehittää yksintyöskentelijän työtä turvallisuuden, mielekkyyden ja tuloksellisuuden näkökulmista. Hankkeessa kohderyhminä olivat vartijat ja maatalouslomittajat. Tutkimukseen liittyen Työtehoseura toteutti yhteistyössä ID express Oy:n ja Pukkilan kunnan hallinnoiman lomituksen paikallisyksikön kanssa lomittajien palvelukokeilun, jossa viidelle maatalouslomittajalle annettiin kuukauden ajaksi käyttöön paikantava (GPS), hätänäppäimellä ja tilanneviesteillä varustettu GSM-puhelin (Benefon Track Pro). Hätänäppäintä painamalla lomittajalla oli tapaturmatilanteessa mahdollisuus puheyhteyden aukaisuun ja paikkatiedon sisältävän hätäviestin lähettämiseen sekä hätäkeskukseen (112) että johtavalle lomittajalle. Erilaisia tilanneviestejä, joita pystyy järjestelmään lisäämään tarpeen mukaan, oli kokeilun aikana käytössä yhdeksän. Esimerkkinä näistä on aikaan ja paikkaan sidotut töiden aloitus ja lopetus -ilmoitukset, avun tarve ja työajan ylitys. Keskeisimpiä tuloksia kokeilusta oli lomittajien ja työnjohdon turvallisuudentunteen lisääntyminen, koska yhteydenpitomahdollisuudet ja seuranta helpottuivat. Merkittävää oli myös työnjohdon resurssien vapautuminen hallinnoinnista muun muassa lomittajien työolosuhdetarkistuksiin ja työnopastukseen, kun työaikatiedot välittyivät automaattisesti. Lisäksi automaattisen työaikatiedon välittymisen kautta selvisi, että lomittajien työt on mahdollista organisoida tehokkaammin järjestelmää käytettäessä, mikä helpottaa osaltaan lomittajapulaa. Hankkeen tulokset on raportoitu Työtehoseuran raportteja ja oppaita sarjassa (nro 7) sekä Tampereen teknillinen yliopiston Porin yksikön julkaisusarjassa B nro B1/2004. Johtoryhmä: Jari Multisilta, Tampereen Teknillinen yliopiston Porin yksikkö, (puheenjohtaja), Juha Vasama, Tampereen Teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Veli-Jukka Leppänen, Tampereen Teknillisen yliopiston Porin yksikkö, Kaija Leena Saarela, Tampereen Teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan laitos, Markku Lätti, Työtehoseura, Tero Hurskainen, Engel Security Oy, Pauli Rouvali, ID express Oy, Pia Lahin, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Riitta-Liisa Lappeteläinen, Työsuojelurahasto. Markku Lätti TTS-CONSULT TYÖAJAN LASKENTAOHJELMA Internet-sivuilla julkaistiin kokeiluversio TTS- Consult -työajan laskentaohjelmasta. Toimintaajaltaan rajoitettu ohjelma on vapaasti ladattavissa. Ohjelman kehittämisessä käytetään hyväksi käyttäjiltä saatua palautetta. Ohjelma helpottaa peltoviljelyn eri työvaiheisiin kuluvan työajan laskentaa ja toimii siten työkaluna konekapasiteetin riittävyyttä arvioitaessa. Ohjelma laskee myös koko kasvukauden sesonkitöiden kokonaismäärän ja mahdolliset työmenetelmistä johtuvat satoriskit. Ohjelman avulla pystytään hahmottamaan työmäärä laskennallisesti esimerkiksi laajennus- tai tuotannonsuunnan muutostilanteissa. Tuotantosuunta, viljelykasvivalikoima, koneistus ja työntekijöiden määrä vaikuttavat oleellisesti peltotöissä kuluvaan työaikaan. PUUTARHATUOTANNON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA KOTIMAISEN OMENAN KULUTTAJALÄHTÖINEN MARKKINOINTI (2002 ) Tutkimus on kolmiosainen: Kuluttajille suunnatussa osiossa kartoitettiin kirjekyselyn avulla kuluttajien mielikuvia ja näkemyksiä kotimaisesta omenasta. Kyselyyn vastasi 738 henkilöä (vastausprosentti 37). Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitokselle pro gradu -työnä julkaistava raportti valmistuu vuoden 2005 alussa. Kotimaisen omenan käytön edellytykset suurkeittiöissä -osio on valmis, ja tulokset ovat luettavissa osoitteessa www.tts.fi / maatalous / omena / files / gradu.pdf. Kotimaisen omenan kuluttajakauppaan suuntautuva tarjontaketju -osiossa on selvitetty teemahaastattelujen avulla tarjontaketjun eri osapuolten näkemyksiä kotimaisen omenan saatavuudesta, laadusta, hinnoittelusta, ostokäyttäytymisestä sekä menekinedistämisestä. Tulokset julkaistaan Työtehoseuran raportteja ja oppaita -sarjassa vuonna 2005. Tutkimuksen päärahoittaja on Marjatta ja Eino Kollin Säätiö. Asiantuntijaryhmä: Sirpa Tuomi-Nurmi, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja), Niina Kauhajärvi, maa- ja metsätalousministeriö, Esko Kolli, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Timo Krappe, omenanviljelijä Lohjalta, Mirjami Lehikoinen, Helsingin kauppakorkeakoulu, Niko Pulli, Päivittäistavarakauppa ry., Tuija Tanska, Hedelmän- ja Marjanvil- Työtehoseuran vuosikirja 2004 19

jelijäin liitto ry. ja Riikka Seppälä Kotimaiset Kasvikset ry. Sirkka Malkki - Merja Mäkinen - Suvi Juutilainen KASVIHUONEVIHANNESTEN YHTEYTTÄMISEN TEHOSTAMINEN YMPÄRIVUOTISESSA TUOTANNOSSA (2002 2004) MTT:n kasvintuotannon tutkimuksen toimeksiannosta selvitettiin tomaatin lyhytviljelymenetelmän työnmenekkejä. Mika Peltonen MAATALOUSRAKENTAMISEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA VILJELIJÄ RAKENNUTTAJANA KOULUTUS JA KEHITTÄMISHANKE (VIRAKO) (2002 2004) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Viljelijä rakennuttajana kehittämis- ja koulutushankkeen VIRAKO tavoitteena oli parantaa maatiloilla rakennettavien tuotantorakennusten toiminnallista ja teknistä laatua sekä turvata yhteiskunnan taloudellisten panosten säilyminen rakennuskohteissa. Hankkeen pitkävaikutteisena tavoitteena oli tehostaa maatilarakentamisen koulutukseen panostettujen henkisten ja taloudellisten voimavarojen käyttöä poistamalla päällekkäisyyksiä ja lisäämällä yhteistyötä eri koulutusta tarjoavien tahojen välillä. Maatalouden rakennemuutoksen myötä rakennushankkeiden koko on kasvanut niin, että viljelijän rooli on muuttunut omatoimirakentajasta rakennuttajaksi ja näiden taitojen opetus on nyt kysyttyä. Kertomusvuonna hanketta ja sen tavoitteita on tuotu esille yhteistyötahojen järjestämillä koulutuspäivillä sekä päätösseminaarissa, joissa pidettiin viljelijän rakennushankkeita käsitteleviä luentoja. Lisäksi on kerättiin eri lähteiden kautta jaettavaa maatalouden rakentamista koskevaa materiaalia. Projektin Internet-sivuja kehitettiin edelleen. Ohjausryhmä: Pertti Toivari, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Laura Kulkas, Valio Oy, Tapani Kivinen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Markus Pyykkönen, sosiaali- ja terveysministeriö, Simo Tiainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y, ja Jaakko Lemmetyinen, Pirkanmaan TE-keskus. Jarmo Lehtinen - Eerikki Kaila - Soili Miekkala - Kaija Laaksonen TUOTANTORAKENNUSTEN HUOLTOTILOJEN SUUNNITTELU TOIMINNALLISET JA TEKNISET RATKAISUT (2004 ) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimuksen tavoitteena on selvittää tuotantorakennusten huoltotilojen toiminnalliset vaatimukset ja suunnitella toimivia huoltotiloja sekä malliratkaisuja niiden kalustamiseen. Tarkastelu rajataan maidon-, naudanlihan- ja sianlihantuotantotalouksien kotieläinrakennuksiin. Kotieläinrakennusten huoltotiloilla käsitetään tässä tutkimuksessa kaikki eläintilojen ja rehu-, kuivike- ja lantavarastojen ulkopuolelle jäävät tilat, kuten tekniset tilat, sosiaali-, toimisto- ja valvomotilat ja huoltotilojen yhteydessä olevat varastotilat ja tuotteiden luovutustilat. Tutkimusaineisto kerätään tiloilta haastattelemalla, mittaamalla ja havainnoimalla sekä puhelinhaastatteluin muilta huoltotiloja käyttäviltä henkilöiltä. Aineiston avulla tehdään huoltotilojen toimintoanalyysit. Toimintoanalyysien tulosten perusteella hankkeessa suunnitellaan toimivia ja eri käyttäjien vaatimukset täyttäviä kotieläinrakennusten huoltotiloja ja niiden kalusteita. Vuonna 2005 päättyvässä hankkeessa on mukana Työtehoseuran maatalousosaston lisäksi kotitalousosasto, joka vastaa huoltotilojen kalusteiden suunnittelusta. Ohjausryhmä: Pertti Toivari, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja 25.10. saakka), Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja 25.10. alkaen), Hannu Saloniemi, Helsingin yliopisto, Laura Kulkas, Valio Oy, Mikko Mäkinen, A-Tuottajat Oy, Matti Oinonen, Oy DeLaval Ab, Väinö Takala, Pellonpaja Oy. Eerikki Kaila MAATILAN ENERGIANTARVE JA BIOKAASUN TUOTANTO (2004 ) Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimuksen tavoitteena on tuottaa perustietoa maatilojen sähkö- ja lämpöenergian tarpeesta ja tarpeen tasosta eri tuotosvaiheen ja vuodenajan mukaan. Hankkeessa selvitetään myös kotieläintilojen biokaasun tuotantopotentiaalia, tiloille soveltuvat biokaasuntuottojärjestelmät sekä kaasun varastointiin ja käyttöön tarvittavat laitekokonaisuudet. Selvitysten perusteella luodaan tilakohtaisia ja usean tilan yhteenliittymille soveltuvia laskentamalleja, jotka julkaistaan projektin väliraportissa. Taloudelliset laskentamallit palvelevat tiloja taloudellisesti kannattavan energiantuottotavan valinnassa. Laskentamalleja laaditaan eri kokoisille tiloille ja eri tuotantosuunnille. Mallien pohjalta laaditaan suunnitelmat yhdelle tilatason biokaasun tuotantolaitokselle, jonka rakentamista ja käyttöönottoa ohjataan vuonna 2006. Vuoden 2006 lopussa päättyvä hanke on osa Biokaasuteknologia maataloudessa hankekokonaisuutta, jota koordinoi Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos. Kolmantena osapuolena hankekokonaisuudessa on Joensuun yliopisto. Ohjausryhmä: Markku Järvenpää, maa- ja metsätalousministeriö (puheenjohtaja), Jorma Jantunen, maa- ja metsätalousministeriö, Pirjo Salminen, maa- ja metsätalousministeriö, Veli-Pekka Reskola, maa- ja metsätalousministeriö, Nina Broadstreet, kauppa- ja teollisuusministeriö, Olli Venelampi, Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK), Marjaana Hakkinen, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos (EELA), Pauli Sorvisto, 20 Työtehoseuran vuosikirja 2004