Hallitusti uuteen nousuun.

Hallitusti uuteen nousuun. vuosikertomus 2012

sisältö Liiketoimintakatsaus... 2 Talvivaara lyhyesti... 4 Vuosi 2012 lyhyesti... 6 Hallituksen puheenjohtajan katsaus... 8 Toimitusjohtajan katsaus... 10 Strategia... 12 Markkinakatsaus... 13 Malminetsintä ja mineraalivarannot... 16 Liiketoiminnan kehitys... 17 Kestävä kehitys... 22 Johdanto... 24 Saavutukset ja hankkeet... 30 Kestävän kehityksen avainluvut... 32 Ympäristövastuu... 34 Turvallisuus... 48 Lähialue- ja sidosryhmäyhteistyö... 58 Henkilöstö... 64 Varmennuslausunto... 68 Tilinpäätös... 70 Tilinpäätöksen sisällysluettelo... 70 Hallituksen toimintakertomus... 71 Konsernin tunnusluvut... 80 Konsernitilinpäätös... 83 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)... 123 Tilintarkastuskertomus... 133 Hallinnointi... 134 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä... 134 Hallitus... 142 Johtoryhmä... 144 Riskienhallinta ja merkittävimmät riskit... 146 Johdon palkitseminen... 151 Osakkeet ja osakkeenomistajat... 155

talvivaara vuosikertomus 2012 1

2 talvivaara vuosikertomus 2012

liiketoimintakatsaus Poikkeuksellinen vesitilanne asetti tuotantoosastomme aiempaa suurempien haasteiden eteen. Koko yhtiön tasolla on nyt hahmotettu vesitaseen merkitys tuotannon ja ympäristövaikutusten kannalta. Jatkuvan parantamisen toteutuminen kaikilla organisaatiomme tasoilla on välttämätöntä yhtiön tavoitteiden saavuttamiseksi. Annika Hämäläinen, Osastopäällikkö, Bioliuotus- ja vesienhallinta talvivaara vuosikertomus 2012 3

liiketoimintakatsaus talvivaara lyhyesti talvivaara lyhyesti Yhtiön esittely Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy nikkelin ja sinkin tuotantoon Listattu Lontoon pörssin päälistalle ja Nasdaq OMX Helsinkiin Suunniteltu vuotuinen tuotanto täydessä mittakaavassa nikkeli 50 000 tonnia/vuosi sinkki 90 000 tonnia/vuosi kupari 15 000 tonnia/vuosi koboltti 1 800 tonnia/vuosi uraani 350 tonnia/vuosi Henkilöstömäärä (joulukuu 2012): 588 tuotantoprosessi 1. louhinta Suuri avolouhos, jota louhitaan poraus- ja panostusmenetelmillä Arvioitu sivukivi-malmisuhde kaivoksen toimintaaikana 1:1 2. materiaalinkäsittely Nelivaiheinen murskaus, jonka jälkeen 80 % materiaalista on raekooltaan enintään 8 mm Malmin agglomerointi rikkihapolla pienempien ja karkeampien hiukkasten yhdistämiseksi Murskatun ja agglomeroidun malmin kasaus aumaksi biokasaliuotusta varten 3. biokasaliuotus Mahdollistaa nikkelin erottamisen matalapitoisestakin malmista taloudellisesti Hyödyntää alueen kotoperäistä bakteerikantaa Prosessin päävaiheet ovat malmin murskaus, agglomerointi ja kasaus sekä kasojen kastelu liuoksella ja niiden ilmastus hapen saamiseksi bakteereille 4. metallien talteenotto Metallisulfidien saostaminen rikkivedyn avulla biokasaliuotuksen tuloksena saadusta liuoksesta Tuottaa kiinteitä metallisulfideja myytäväksi jalostamoille 4 talvivaara vuosikertomus 2012

talvivaara lyhyesti liiketoimintakatsaus Historia lyhyesti Q3 2003 Yhtiö perustetaan Q1 2004 Kaivososikeudet hankitaan Q4 2004 Bioliuotuskoe kaivosalueella käynnistyy Q1 2007 Ympäristölupa myönnetään ja rakentaminen alkaa Q2 2007 Listautuminen Lontoon pörssiin Q4 2008 Ensimmäiset metallit saostetaan Q1 2009 Ensimmäiset metallien myynnit Q2 2009 Listautuminen Nasdaq OMX Helsinkiin Q4 2012 Merkittävä lisäys mineraalivarantoihin Suomi ja kaivostoiminta Poliittisesti vakaa ja suotuisa ympäristö kaivostoiminnalle Hyvä ja kattava infrastruktuuri Pätevää työvoimaa Geologisia tietokantoja saatavilla Tutkimus ja teknologia pitkälle kehittynyttä Varannot Kuusilammen ja Kolmisopen monimetalliesiintymät Sotkamossa Mineraalivarannot 2 053 Mt, josta 1 305 Mt (64 %) todettuja ja todennäköisiä Tuotannon laajentamista suunniteltua suuremmaksi arvioidaan Keskimääräinen metallipitoisuus (nikkelin rajapitoisuus 0,07 %) Nikkeli 0,22 % Sinkki 0,50 % Kupari 0,13 % Koboltti 0,02 % Uraani 0,0017 % Avolouhos louhinnan kannalta helppo ja kustannustehokas Erittäin vähän irtomaata yhtiön rakenne Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (TALV:LN) Outokumpu 84 % 16 % Talvivaara Sotkamo Oy talvivaara vuosikertomus 2012 5

liiketoimintakatsaus vuosi 2012 lyhyesti vuosi 2012 lyhyesti Q1 Taloudellisen aseman vahvistaminen Suunnattu osakeanti ja 110 miljoonan euron joukkovelkakirjan liikkeellelasku Uraanin talteenoton luvitus eteni Euroopan komissiolta positiivinen kanta uraanin talteenottoprosessista Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti Valtioneuvoston lupa uraanin talteenottamiseksi sivutuotteena Henkilömuutoksia Yhtiön johdossa 16.2.2012 Harri Natunen toimitusjohtajaksi Saila Miettinen-Lähde varatoimitusjohtajaksi Pekka Perä päätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen jälkeen Q2 & Q3 Runsaiden sateiden vaikutus näkyy kiertoliuoksen laimenemisena ja kaivoksen vesitaseen haasteina Yhtiö investoi yli 13 miljoonaa euroa ympäristötekniikkaan Avainluvut 2012 Milj. euroa Liikevaihto 142,9 Liiketappio 83,6 Tilikauden tappio 103,9 Investoinnit 97,5 Korolliset nettovelat 563,8 Rahavarat vuoden lopussa 36,1 Henkilöstö vuoden lopussa (hlöä) 588 Maailmantalouden näkymät vaikuttivat nikkelin markkinahintaan Maailmantalouden epävarmat kasvunäkymät heijastuivat sekä nikkelin että muiden perusmetallien markkinahintoihin. Nikkelin hinta putosi 20 000 Yhdysvaltain dollarista tonnilta vuoden 2012 alussa noin 15 700 Yhdysvaltain dollariin tonnilta elokuussa, mikä oli alin taso sitten vuoden 2009 puolivälin. Hinnan laskuun vaikuttivat euroalueen paheneva talouskriisi ja hyödykkeiden kysynnän alentuneet kasvunäkymät etenkin Kiinassa. Vaikka nikkelin hinta palasi noin 17 000 18 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta vuoden lopulla, sen hintakehitys oli koko perusmetallisektorin heikoin vuonna 2012. 6 talvivaara vuosikertomus 2012

vuosi 2012 lyhyesti Liiketoimintakatsaus Q2 & Q3 Ympäristöluvan pävitys ja uraanin talteenoton ympäristölupaprosessit yhdistetään Metallien talteenottolaitoksen toiminta tasaista huhtikuusta lähtien Malmin louhinta keskeytetään väliaikaisesti haastavan vesitilanteen vuoksi Q4 Vuoto kipsisakka-altaassa Q4 Hallitus käynnistää selvityksen kipsisakka-altaan vuotoon johtaneista olosuhteista ja syistä Henkilömuutokset Yhtiön johdossa 15.11.2012 Pekka Perä toimitusjohtajaksi Tapani Järvinen hallituksen puheenjohtajaksi Harri Natunen tuotantojohtajaksi nikkelin tuotanto (tonnia) nikkelin markkinahinta (usd/tonni) 16 087 12 916 10 382 18 910 16 543 735 2009 2010 2011 2012 tammikuu 2012 maaliskuu 2013 talvivaara vuosikertomus 2012 7

liiketoimintakatsaus hallituksen puheenjohtajan katsaus Hallituksen puheenjohtajan katsaus Vuosi 2012 oli Talvivaaralle erittäin raskas. Tuotannon vajaus yhdistettynä nikkelin heikkoon hintakehitykseen rasittivat Talvivaaran maksuvalmiutta, jota pyritään oleellisesti parantamaan tätä kirjoitettaessa meneillään olevalla osakeannilla. Tilanne on erityisen harmillinen, sillä talvivaara on jo osoittanut, että sillä olisi tuotantoprosessinsa puolesta hyvät edellytykset siirtyä projektiorganisaatiosta prosessiorganisaatioksi. Vuoden 2012 alkupuoliskolle asti myös ympäristöasiat kehittyivät Talvivaarassa myönteiseen suuntaan, kunnes vesitaseen ongelmat ja marraskuinen kipsisakka-altaan vuoto aiheuttivat kovan takaiskun hyvin alkaneelle tuotannon ja ympäristöasioiden kehitystyölle. Talvivaaran kohtaamat haasteet ovat korostaneet tarvetta keskittyä edelleen tuotantoprosessien vakauttamiseen ja parantamiseen. Vain näin voidaan palata tuotannon kestävään ylösajoon ja edetä nikkelin tuotannossa kohti tavoiteltua 50 000 tonnin täyttä vuosikapasiteettia. Talvivaara onkin ryhtynyt useisiin toimenpiteisiin lyhyen aikavälin tuotannollisten haasteiden ratkaisemiseksi. Näiden toimenpiteiden täyden vaikutuksen toteutuminen kestää kuitenkin vielä pitkään. Pidämme hallituksessa tärkeänä, että Talvivaara vahvistaa maksuvalmiuttaan riittävän käyttöpääoman ja lainojen takaisinmaksun varmistamiseksi. Uskomme, että Talvivaaran vuoden 2013 helmikuussa julkistamalla osakeannilla voidaan turvata resurssit, joilla varmistetaan Talvivaaran edellytykset toteuttaa pitkän tähtäimen suunnitelmansa. Talvivaara on määritellyt strategiassaan pyrkivänsä vastuullisen kaivostoiminnan edelläkävijäksi. Talvivaaran johto on jo saavuttanut useita tämän päämäärän saavuttamisen edellyttämiä välitavoitteita, mutta paljon työtä on vielä tehtävä. Hallitus asetti toimikunnan selvittämään kipsisakka-altaan vuotoon johtaneita syitä ja olosuhteita, jotta Talvivaaran työ- ja ympäristöturvallisuustietoisuus saadaan tasolle, jolla organisaatiossa osataan ennakoida jopa poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamat ongelmatilanteet. Samalla toimikunta pyrki varmistamaan, että toimenpiteet, joihin ryhdytään, ovat kaikissa olosuhteissa riittäviä ja tarkoituksenmukaisia. Talvivaara on jo aloittanut tekniset ja organisaatiota vahvistavat toimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi ja yhtiö aikoo myös tehdä investointeja turvallisuusriskien minimoimiseksi. Kiinnitämme hallituksessa erityishuomiota näiden toimenpiteiden toteuttamiseen ja seurantaan. Pekka Perä ilmoitti eroavansa toimitusjohtajan tehtävästä lokakuussa 2011, mutta palasi vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä hallituksen puheenjohtajan paikalta takaisin toimitusjohtajaksi. Pidän tätä myönteisenä osoituksena Talvivaaran ylimmän johdon halusta kantaa vastuutaan vaikeiden tapahtumien jälkeen. Pekka Perä ja hallitus katsoivat muutoksen tarpeelliseksi, jotta kaivoksen johtoon saadaan kaikki mahdollinen Talvivaaraa koskeva operatiivinen kokemus ja tieto ympäristö- ja prosessiongelmien ratkaisemiseksi kestävällä tavalla. Talvivaaran henkilöstön joustavuus ja esimerkillisen ahkera toiminta kriisitilanteessa osoitti myös poikkeuksellisen suurta sitoutumista, mikä ansaitsee hallitukselta suuren kiitoksen. Vuoden 2012 haasteista huolimatta suhtaudumme hallituksessa edelleen luottavaisesti Talvivaaran mahdollisuuksiin menestyä ja nousta kansainvälisesti johtavaksi kaivosalan osaajaksi. Merkittävän kokoiset sulfidiset nikkelivarannot, täyden tuotannon tasolla kustannustehokas biokasaliuotusteknologia ja nikkeliteollisuuden pitkän tähtäimen nousujohteiset kehitysnäkymät ovat vahvuuksia, joita vaikeudet eivät ole muuttaneet. Talvivaaran toimivalla johdolla on toiminnassaan hallituksen täysi tuki, ja hallitus pyrkii tukemaan johtoa yhtiön strategian toteuttamisessa kaikin mahdollisin keinoin. Haluan vielä lopuksi välittää mitä suurimmat kiitokseni Talvivaaran henkilöstölle sitoutumisesta ja valtavasta työpanoksesta vaikeuksien voittamiseksi ja yhtiön kehittämiseksi. Yhtä suuri kiitos kuuluu myös osakkeenomistajille, joiden tuki ja luottamus Talvivaaraa kohtaan on ollut äärimmäisen tärkeää poikkeuksellisen raskaan vuoden aikana. Tapani Järvinen Hallituksen puheenjohtaja 8 talvivaara vuosikertomus 2012

hallituksen puheenjohtajan katsaus Liiketoimintakatsaus talvivaara vuosikertomus 2012 9

liiketoimintakatsaus toimitusjohtajan katsaus toimitusjohtajan katsaus Asetimme suuria tavoitteita vuodelle 2012. Edellisinä vuosina tehdyt merkittävät parannukset olivat parantaneet oleellisesti prosessien luotettavuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Niin ikään koko henkilöstö oli siirtynyt oppimiskäyrällä nopeasti ylöspäin. Talvivaaran oli henkisesti aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Investoinnit oli tehty ja projekti oli tältä erää valmis. Kuluneesta vuodesta tuli kuitenkin Talvivaaran historian vaikein. Ulkoisista olosuhteista ja omista virhearvioistamme johtuen vuoden lopulla olimme tilanteessa, jossa lisärahoituksen hankkimisesta tuli välttämättömyys. Aivan erityisesti vuodesta 2012 tullaan muistamaan marraskuussa tapahtunut kipsisakka-altaan vuoto, jonka seurauksena yhtiön haasteet kasvoivat niin taloudellisessa, tuotannollisessa kuin ympäristöllisessä mielessä. Toisaalta vuoto jätti varjoonsa monilla osa-aleilla saavutetut parannukset. Vuosi paljasti myös Talvivaaran vahvuudet. Vaikeissa tilanteissa talvivaaralaiset pystyivät lähes uskomattomiin suorituksiin. Huolimatta taloudellisen tilanteen ja tiedotusvälineiden aiheuttamasta valtavasta paineesta, tilanne saatiin hallintaan ja normalisoitumaan. Vaikka tuotannon ja talouden numerot eivät sitä suoraan kerro, merkittävää parannusta saavutettiin kaikilla osa-alueilla. Louhinta ja malminkäsittely olivat selvässä nousujohteessa, mutta ennen kaikkea metallien talteenottoprosessin toiminta oli paljon luotettavampaa kuin aikaisempina vuosina. Tämä hyvä kehitys on jatkunut kuluvana vuotena. Ympäristöasioissa kehitys oli erityisen hyvää. Marraskuuhun asti alapuolisten vesistöjen tila parantui suunnitelmien mukaisesti, hajuhaitat ovat lähes poistuneet ja pölyhaitat ovat oleellisesti vähentyneet. Suunnitelmallinen, pitkään jatkunut työ on alkanut kantaa hedelmää. Tavoitteisiin on päästy niin lisäinvestoinneilla kuin prosessiparannuksilla. Tämä työ jatkuu edelleen. Vuoden aikana organisaatio muutettiin vastaamaan yhtiön muuttunutta tilannetta: siirtymistä projektiorganisaatiosta prosessiorganisaatioon. Muutos on tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta työtä pitää vielä jatkaa, jotta siitä saadaan kaikki hyöty irti. Julkisuus on aiheuttanut paljon paineita työtekijöille, mutta toisaalta se on nostanut Talvivaarahenkeä ja sitä kautta suoritustasoa. Tätä kirjoittaessani olemme tilanteessa, jossa merkintäetuoikeusosakeanti on vielä kesken. Useat osakkeenomistajat ja rahoittajat ovat jo osoittaneet Talvivaaralle tukensa. Viime vuoden ongelmien syyt on tunnistettu ja vaadittaviin toimenpiteisiin ryhdytty, jotta vastaavaa ei enää tapahtuisi. Täytyy pitää kuitenkin kirkkaana mielessä, että Talvivaaran mineraalivarannot ovat maailman suurimpien joukossa, ja jo tuotetut yli 40 000 tonnia nikkeliä osoittavat, että teknologiat toimivat. Kaikki merkittävät investoinnit ovat valmiit. Nyt on aika lunastaa lupaukset. Ja kuten aina, mutta tällä kertaa erityisen painokkaasti, haluan lopuksi kiittää kaikkia työntekijöitämme ja neuvonantajiamme uskomattoman kovasta työstä kohtaamiemme haasteiden voittamiseksi. Kiitokset kuuluvat myös omistajillemme, jotka ovat jaksaneet tukea yhtiötä ja uskoa tulevaisuuteen myös vaikeina aikoina. Pekka Perä Toimitusjohtaja 10 talvivaara vuosikertomus 2012

toimitusjohtajan katsaus Liiketoimintakatsaus talvivaara vuosikertomus 2012 11

Liiketoimintakatsaus strategia Täsmennetyllä strategialla kaivosalan edelläkävijäksi Talvivaaran pitkän tähtäimen tavoite on olla yksi maailman johtavista alhaisten tuotantokustannusten nikkelin tuottajista. Yhtiön strategian ytimessä ovat ainutlaatuisen teknologian ja täyden tuotantokapasiteetin hyödyntäminen, vahva kassavirta ja osingonmaksukyky, osaava ja sitoutunut henkilöstö sekä avoin ja vastuullinen toimintakulttuuri. Kuluneena vuonna käynnistimme Talvivaarassa strategiatyön, jonka tarkoituksena on täsmentää näkemystämme siitä, miten talvivaara voi varmistaa kustannuskilpailukyvyn ja toiminnan laadun siirtyessään ylösajosta prosessivaiheeseen. Pitkällä tähtäimellä haluamme kehittyä yhdeksi maailman johtavista nikkelin tuottajista ja varmistaa malmin tehokas hyödyntäminen biokasaliuotusteknologian avulla. Strategiamme perustan muodostavat ainutlaatuinen ja kustannustehokas teknologia, korkealaatuiset tuotteet sekä pyrkimys edelläkävijyyteen. Tarkastelimme strategista tavoitetilaamme noin viiden vuoden aikajänteellä ja loimme erilliset alastrategiat kokonaisstrategiamme jalkauttamiseksi toimintamme kannalta kriittisille osa-alueille, muun muassa tuotantoon, teknologiaan, henkilöstöjohtamiseen, vastuullisuuteen ja sidosryhmä- sekä kumppanuussuhteisiin. Vahva kustannuskilpailukyky ja täyden tuotantokapasiteetin hyödyntäminen Talvivaaran operaatioiden ja teknologioiden alastrategioissa määrittelimme tavoitteeksemme kehittää nykyisestä tuotannostamme yksi maailman kustannustehokkaimmista kaivosprosesseista. Pyrimme myös varmistamaan Talvivaaran kassavirran ja osingonmaksukyvyn operatiivisella tehokkuudella, korkealla metallien saannilla ja huolehtimalla tuotannon alhaisista yksikkökustannuksista. Strategiamme mahdollistaa sen, että Talvivaara voi altistua täysin tai lähes täysin nikkelin hinnan muutoksille, sillä kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan tuottaa metalleja kannattavasti alhaistenkin hyödykehintojen kausina. Haluttu, turvallinen työnantaja Korkeatasoisen henkilöstöjohtamisen merkitys korostuu entisestään tuotannon ylösajon edetessä, joten tarkensimme strategiaamme myös henkilöstöjohtamisen ja työnantajakuvan osalta. Tavoitteenamme on olla haluttu työnantaja, jonka henkilöstön motivoituneisuus, osaaminen ja sitoutuminen ovat Suomen kärkipäätä. Tähän tavoitteeseen pyrimme muun muassa strategialähtöisellä osaamisen kehittämisellä, henkilöstön kehittymismahdollisuuksien ylläpitämisellä, avoimuudella ja hyvällä esimiestyöllä sekä selkeillä henkilöstöjohtamisen prosesseilla. Tavoitteenamme on myös kehittää Talvivaaran turvallisuuskulttuuria kohti kaivosalan kärkeä. Vastuullinen suunnannäyttäjä Talvivaaran toimintaedellytysten kannalta on olennaista ansaita sidosryhmien ja kumppaneiden arvostus sekä toimia aktiivisesti osana suomalaista yhteiskuntaa. Siksi Talvivaaran sidosryhmä- ja kumppanuussuhteiden strategiassa korostuvat avoin ja tehokas viestintä sekä vuorovaikutuksen kehittäminen erityisesti kaivoksen lähialueilla. Tavoitteenamme on hoitaa esimerkillisesti viestintää, työturvallisuutta ja ympäristöasioita sekä hyödyntää teknologioitamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteenamme on olla yksi maailman johtavista alhaisten tuotantokustannusten nikkelin tuottajista. Talvivaaran strateginen tavoitetila Kasvu yhdeksi maailman johtavista nikkelintuottajista Täyden tuotantokapasiteetin hyödyntäminen Vahva kassavirta ja hyvä osingonmaksukyky Haluttu työnantaja, jonka henkilöstön motivoituneisuus, osaaminen ja sitoutuminen ovat Suomen kärkipäätä Esimerkkiyritys yhteiskuntasuhteiden, viestinnän, työturvallisuuden ja ympäristöasioiden hoitamisessa 12 talvivaara vuosikertomus 2012

markkinakatsaus Liiketoimintakatsaus Maailmantalouden epävarmuus heijastui hintoihin Maailmantalouden epävarmat kasvunäkymät ja Kiinan hyödykemarkkinoiden hiipuminen heijastuivat vuoden aikana nikkelin markkinahintaan. Epäsuotuisa hintakehitys ja kohonnut kustannustaso asettivat ahtaalle useat nikkelin tuottajat, myös Talvivaaran. Pitkällä aikavälillä uskomme silti nikkelin hintakehityksen nousujohteisuuteen ja näemme alan kasvavan kustannustason kääntyvän viime kädessä Talvivaaran kaltaisten alhaisempien tuotantokustannusten kaivosyhtiöiden eduksi. Nikkelin maailmanmarkkinahinnan kehitys oli epäsuotuisa koko vuoden ajan. Alimmillaan hinta oli elokuussa, jolloin se putosi alkuvuoden 20 000 Yhdysvaltain dollarista alle 16 000 dollariin tonnia kohden, mikä oli alin taso sitten vuoden 2009 puolivälin ja maailmanlaajuisen finanssikriisin. Nikkelin markkinahintaan vaikuttivat pääasiassa maailmantalouden epävarmat kasvunäkymät, euroalueen pahentunut talouskriisi ja hyödykkeiden kysynnän alenevat kasvunäkymät etenkin Kiinassa. Vaikka nikkelin hinta palasi vuoden lopulla noin 17 000 18 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta, sen hintakehitys oli vuonna 2012 koko perusmetallisektorin heikoin. Kiinan kysyntä hidastui Nikkelillä on lujuutta sekä kosteuden- ja lämmönsietokykyä parantavien ominaisuuksiensa ansiosta lukuisia eri käyttökohteita kehittyneissä yhteiskunnissa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Noin kaksi kolmasosaa maailman nikkelistä käytetään ruostumattoman teräksen valmistukseen. Tästä syystä yleinen maailmanmarkkinatilanne ja Kiinan ruostumattoman teräksen kysyntä ovat nikkelin hintaan eniten vaikuttavia tekijöitä. Kiina tuottaa omiin tarpeisiinsa runsaita määriä matalalaatuista ja tuotantokustannuksiltaan kallista nikkelipitoista raakarautaa, NPI:tä (Nickel Pig Iron), minkä lisäksi Kiina tuo muualta suuria määriä korkealaatuista nikkeliä oman teollisuutensa tarpeisiin. Kiinan vuodesta 2000 jatkunut tasainen nikkelin kulutuksen kasvu hidastui vuoden aikana maan talouskasvun jäätyä jälkeen ennusteista. Kiinalle tärkeä USA:n vientimarkkina ei myöskään vetänyt toivotulla tavalla, mikä näkyi Kiinassa tuontinikkelin kysynnän pienenemisenä. Kiina oli kuitenkin edelleen merkittävä nikkelin tuontimaa, ja Kiinan kulutus ylitti tarjonnan noin 0,31 miljoonalla tonnilla. Lähitulevaisuudessa keskeisimmät nikkelin maailmanmarkkinahinnan kehitykseen vaikuttavat muuttujat ovat Euroalueen talouskriisin ja USA:n velkakriisin ratkeaminen sekä nikkelin kysynnän kasvu kehittyvillä markkinoilla. Tulevaisuudessa Kiina on edelleen pääroolissa nikkelin maailmanlaajuisen kysynnän ohjaamisessa, mutta imua on odotettavissa myös muun muassa Intiasta. Todennäköistä on, että kehittyvien markkinoiden kysyntä jatkuu nousujohteisena parin hiljaisemman vuoden jälkeen rakenteellisen kysynnän ansiosta. Odotettavissa on nikkelin markkinahinta (usd/tonni) 18 910 tammi 2012 20 889 helmi 2012 19 404 maalis 2012 18 154 17 628 16 732 16 031 16 164 15 492 huhti 2012 touko 2012 kesä 2012 heinä 2012 elo 2012 edelleen suuria hinnanvaihteluita, arviolta noin 20 000 dollarin tonnihinnan tuntumassa, mutta dramaattisimmat heilahtelut ovat todennäköisesti jääneet jo historiaan. Kustannustason nousu edelleen tuottajien rasitteena Kaivosalan kustannustaso on noussut tasaisesti pääasiassa öljyn ja öljyn kautta hinnoiteltavien raaka-aineiden hintojen nousun takia. Niin Talvivaara, kuten monet muutkin kaivokset, joutuivat vuoden aikana kamppailemaan alhaisen hintatason ja toisaalta alan nousevien tuotantokustannusten kanssa. Nikkelin pidemmän aikavälin markkinanäkymät ovat kuitenkin Talvivaaran kannalta myönteiset. Erittäin epäsuotuisasta hintakehityksestä huolimatta viime vuosina nähdyt hinnat ovat jääneet alhaisimmillaankin kauas historiallisista, jopa alle 9 000 dollarin syys 2012 18 673 loka 2012 18 564 17 644 17 440 16 249 16 543 marras 2012 joulu 2012 tammi 2013 helmi 2013 maalis 2013 talvivaara vuosikertomus 2012 13

Liiketoimintakatsaus MARKKINAKATSAUS pohjalukemista, mikä voidaan tulkita signaaliksi siitä, että nikkelin tuotannon kustannustason nousu on vähitellen pystytty sisällyttämään nikkelin hintaan. Pitkällä aikavälillä nykyinen hintataso viivästyttää edelleen uusien nikkeliprojektien käynnistymistä, sillä investointipäätösten edellyttämiä kannattavuustasoja on entistä vaikeampi saavuttaa. Monia suuria nikkeliprojekteja on suunnitteilla eri puolilla maailmaa, mutta niiden kohtuullisen suuret yksikkökohtaiset kustannukset nikkelin lähiaikojen hintakehitysennusteen kanssa aiheuttavat todennäköisesti sen, ettei uusia merkittäviä investointipäätöksiä ole luvassa lähitulevaisuudessa. Talvivaara kuuluu täydellä kapasiteetilla toimiessaan tuotantokustannuksiltaan nikkelikaivosten alhaisimpaan tai toiseksi alhaisimpaan neljännekseen ja yhtiön vahvuutena on sulfidinen malmi, jota on pääsääntöisesti kustannustehokkaampaa jalostaa rikasteeksi CASE Nikkeliprojektien tulevaisuus: sulfidi vai lateriitti? Runsaita nikkeliesiintymiä löytyy eri puolilta maailmaa, pääasiassa Australiasta, Kanadasta, Uudesta-Kaledoniasta, Filippiineiltä, Indonesiasta, Venäjältä ja Suomesta. Nikkeliesiintymät jaetaan malmityypin perusteella kahteen ryhmään, sulfidisiin ja lateriittisiin esiintymiin. Sulfidinen nikkeli syntyy tuliperäisessä tai kosteassa maaperässä ja se sisältää usein kuparia ja kobolttia sekä joskus myös muita arvokkaita metalleja, kuten kultaa, platinaa ja palladiumia. Lateriittiset malmit taas syntyvät lähellä maan pintaa ja niitä esiintyy runsaasti kuivilla alueilla ja trooppisessa ilmastossa päiväntasaajan lähettyvillä. 60 prosenttia maailman tunnetuista nikkeliesiintymistä ovat lateriittisia ja 40 prosenttia sulfidisia. Suurin osa tuotetusta nikkelistä on peräisin sulfidisista esiintymistä, sillä niistä on helpompi prosessoida metalleja perinteisellä sulatus- ja jalostusmenetelmällä. Lateriittista malmia prosessoidaan tyypillisesti korkeapaineisella (high pressure acid leaching, HPAL) tai atmosfäärisellä happoliuotuksella, jotka kuluttavat sulfidisen nikkelin prosessointiin verrattuna enemmän energiaa ja kemikaaleja. Korkeiden tuotantokustannusten takia metallien matalat hinnat ovat perinteisesti iskeneet pahiten juuri lateriittiseen malmiin perustuvaan nikkelin tuotantoon. Monilla lateriittiprojekteilla on ollut myös teknisiä vaikeuksia saavuttaa suunniteltua tuotannon tasoa. Haasteista huolimatta nikkelin tuotanto on siirtymässä vähitellen sulfidisista lateriittisiin esiintymiin. Maailmalla on suunnitteilla ja rakenteilla suuria lateriittiprojekteja, kuten Goro ja Koniambo Uudessa-Kaledoniassa, Ravensthorpe Australiassa ja Soroako Indonesiassa. Kustannustehokkaita vaihtoehtoja nykyisille käytössä oleville teknologioille ja prosesseille on toistaiseksi olemassa vain vähän, joten Talvivaaralla on sulfidimalmin ja kustannustehokkaan bioliuotusprosessin ansiosta hyvä asema kasvaa maailmanlaajuisesti merkittäväksi nikkelin tuottajaksi. Kustannustehokkaita vaihtoehtoja nykyisille käytössä oleville tuotantomenetelmille on toistaiseksi olemassa vain vähän. 14 talvivaara vuosikertomus 2012

markkinakatsaus Liiketoimintakatsaus kuin nykyisin yhä useampien nikkelin tuottajien varannoista löytyvä lateriittimalmi. Kuluneen vuoden hintataso oli Talvivaaralle haasteellinen toiminnan ylösajovaiheessa, mutta täydessä 50 000 tonnin vuositason tuotannossa Talvivaaralla on edellytykset pärjätä melko alhaisillakin hinnoilla ja altistua kokonaan tai lähes kokonaan nikkelin hinnan vaihteluille. Sinkki seuraa nikkelin syklejä Sinkin suurin käyttökohde on galvanointi, eli ruosteenesto, jolle on runsaasti tarvetta esimerkiksi autoteollisuudessa. Sinkin hintakehityksen trendi on ollut samansuuntainen nikkelin kanssa, joskin sinkin hinnanvaihtelu on ollut nikkeliä vähäisempää. Tammikuussa 2012 hinta liikkui noin 2 000 dollarin tasolla tonnia kohden. Alimmillaan sinkin hinta oli elokuussa, jolloin hinta laski noin 1 800 dollarin tietämille. Sinkillä on takanaan pitkä kroonisen ylitarjonnan kausi, ja maailmalla on edelleen useita tunnettuja sinkkiesiintymiä, joita ei tällä hetkellä hyödynnetä nykyisen alhaisen hintatason ja kohonneen kustannustason takia. Talvivaarassa uskotaan, että korkea kustannustaso tulee pitkällä aikavälillä näkymään sinkin maailmanmarkkinahinnan nousemisena. Kysyntä ylittää uraanin tarjonnan Uraanin hinta on ollut rajussa nousussa vuodesta 2007 lähtien ja uraanin pitkän tähtäimen markkinanäkymät ovat hyvät. Uraanin tarve on ylittänyt tuotannon 1990-luvun alusta lähtien ja erotusta on jouduttu kuromaan umpeen hyödyntämällä sekundäärisiä lähteitä kuten varastoja, laimennettua aseuraania ja uudelleen käsiteltyä ydinpolttoainetta. Tulevaisuudessa uraanin hintatasoon vaikuttavat eniten uudet ydinvoimalaprojektit. Tarjonnan ja kysynnän välinen ero on viime vuosina kaventunut ja Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen kriittisyys ydinenergiaa kohtaan on lisääntynyt varsinkin Euroopassa. Esimerkiksi Aasiassa panostetaan kuitenkin edelleen vahvasti ydinvoiman lisärakentamiseen. Merkittävin vaikutus ydinvoiman tarpeeseen tuleekin kehittyviltä talouksilta, ennen kaikkea Kiinasta, joka yksistään suunnittelee 50 ydinvoimalan lisärakentamista. Uutta ydinvoimakapasiteettia rakennetaan myös Venäjällä, Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Koreassa. Jos kaikki suunnitellut ydinvoimalaprojektit toteutuvat, on todennäköistä, että uraanin hinnan nousu tulee edelleen jatkumaan ja uraanista tulee olemaan pulaa seuraavina vuosikymmeninä. Nikkelikaivosten arvioitu täyden mittakaavan mukainen tuotanto ( 000t nikkeliä) Lateriittinen esiintymä Sulfidinen esiintymä turnagain 45 TALVIVAARA Kevitsa 50 10 113 kola taimyr 124 cerro matoso fenix 24 50 Barro Alto Santa Rita Ambatovy soroako weda bay Onca Puma Goro Koniambo 65 65 41 20 60 Ravensthorpe 41 28 60 53 60 60 murrin murrin sln Lähde: Julkiset tiedot ja arviot talvivaara vuosikertomus 2012 15

Liiketoimintakatsaus Malminetsintä ja mineraalivarannot Kasvanut varantoarvio vahvisti tuotannon kasvupotentiaalin Talvivaaran mineraalivarantoarvio päivitettiin marraskuussa 2012. Varantoarvion kasvu varmisti Talvivaaran malmiesiintymän riittävyyden erittäin pitkäaikaiseen kaivostoimintaan. Talvivaaran malmion tutkimuskairaukset etenivät kuluneena vuonna suunnitelmien mukaan Kolmisopen esiintymällä. Päivitimme myös kokonaismineraalivarantoja koskevan arviomme marraskuussa 2012. Varannot on raportoitu JORC-luokittelun mukaisesti kolmeen eri luotettavuusluokkaan. Talvivaaran kokonaismineraalivarantoarviot kasvoivat päivityksen jälkeen 32 prosentilla 2 053 miljoonaan tonniin lokakuussa 2010 ilmoitetuista 1 550 miljoonasta tonnista. Kasvaneet varannot sisältävät 4,5 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 10,3 miljoonaa tonnia sinkkiä verrattuna vuonna 2010 julkistettuihin 3,4 miljoonaan tonniin nikkeliä ja 7,6 miljoonaan tonniin sinkkiä. Todetut ja todennäköiset mineraalivarannot sisältävät noin 3,0 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 6,6 miljoonaa tonnia sinkkiä. Mineraalivarantojen lisäys vahvistaa Talvivaaran esiintymien riittävyyden erittäin pitkäaikaiseen kaivostoimintaan ja tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Talvivaaralla on edelleen merkittävää malminetsintäpotentiaalia nykyisen tunnetun malmion ympärillä. Vuoden 2013 kairauksissa aiomme keskittyä Kolmisopen esiintymän etelä- ja pohjoispään täydennyskairauksiin sekä Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien väliin jäävän alueen kairauksiin. Talvivaaran mineraalivarannot 2012 Milj. t Ni% Co% Cu% Zn% U% Kuusilampi Todetut 315,7 0,23 0,02 0,13 0,5 0,0018 Todennäköiset 585,9 0,23 0,02 0,13 0,51 0,0017 Todetut ja todennäköiset 901,6 0,23 0,02 0,13 0,5 0,0017 Mahdolliset 131,2 0,16 0,01 0,1 0,45 0,0017 Yhteensä 1 032,8 0,22 0,02 0,13 0,5 0,0017 Kolmisoppi Todetut 188,3 0,23 0,02 0,13 0,49 0,0018 Todennäköiset 214,6 0,24 0,02 0,14 0,51 0,0017 Todetut ja todennäköiset 402,9 0,24 0,02 0,13 0,50 0,0017 Mahdolliset 617,1 0,22 0,02 0,13 0,49 0,0018 Yhteensä 1 020,0 0,23 0,02 0,13 0,50 0,0017 Yhteensä Todetut 504,0 0,23 0,02 0,13 0,50 0,0017 Todennäköiset 800,5 0,23 0,02 0,13 0,51 0,0017 Todetut ja todennäköiset 1 304,5 0,23 0,02 0,13 0,50 0,0017 Mahdolliset 748,3 0,21 0,02 0,12 0,49 0,0018 Yhteensä 2 052,8 0,22 0,02 0,13 0,50 0,0017 16 talvivaara vuosikertomus 2012

LIIKETOIMINNAN KEHITYS Liiketoimintakatsaus Prosessin hallinnalla parempiin tuloksiin Talvivaara tekee tutkimus- ja kehitystyötä bioliuotuksen ja metallien talteenottoteknologioiden sekä niiden ympäristötehokkuuden jatkuvaksi parantamiseksi. Kuluneena vuonna kehitimme erityisesti prosessien hallintaa päästäksemme parempiin liuotustuloksiin. Prosessikehitys ja tutkimustyö tukevat myös liiketoiminnan kehityshankkeita, joissa selvitämme mahdollisuuksia hyödyntää teknologioitamme muun muassa tuotantokapasiteetin kasvattamisessa. Talvivaarassa on käytössä uutta teknologiaa ja teemme siksi jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä prosessimme kaikilla osa-alueilla. Selvitämme myös uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaamme ja hyödyntää tuotantomenetelmiämme muun muassa tuotantokapasiteetin laajentamisessa ja uraanin talteenottamisessa. Talvivaaran nykytilanteessa tutkimus- ja kehitystyö palvelee erityisesti siirtymistä ylösajovaiheesta tasaiseen tuotantoon, jolloin teknologian ja prosessien kehityksessä korostuvat prosessin tasaisen ajon, käyttövarmuuden ja liuotuskapasiteetin lisääminen sekä ympäristövaikutusten pienentäminen. Vuonna 2012 keskityimme pääasiallisesti vesienhallintaan ja biokasaliuotuksen tehostamiseen sekä metallien talteenottotoiminnan kehitykseen. Talvivaaralla on pieni tutkimus- ja kehitysosasto sekä oma tutkimus- ja analyysilaboratorio. Kehitystyöhön osallistuvat myös Talvivaaran tuotanto-osastot, joiden panos on avainasemassa etenkin tuotantoprosessin tehostamisessa. Tärkeä osa tutkimus- ja kehitystyötä on myös osallistuminen kaivostoimintaa koskeviin kehityshankkeisiin korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa. Prosessin toiminta ja kehitys vuonna 2012 Prosessien hallinnan parantamisella kohti tasaisempaa tuotantoa Kuluneena vuonna panostimme liuotusprosessin toiminnan tehostamiseen ja teimme prosessiimme useita parannuksia varmistaaksemme tasaiset ja paremmat liuotustulokset. Lisäksi aloitimme toimenpiteet kestävän vesitaseen saavuttamiseksi ja päästäksemme tuotantoprosessissa suljettuun vesikiertoon. Lähitulevaisuudessa pyrimme varmistamaan muun muassa primääriliuotuskasan tehokkaan ilmastuksen ja kiinnitämme huomiota malmin agglomerointiin, eli rakeistamiseen, sekä kasteluliuoksen laatuun ja tasaiseen jakautumiseen. Jatkamme myös nykyisten primäärikasojen purkamista ja uudelleenkasaamista, jotta liuotuksessa oleva nikkeli saadaan otettua tehokkaasti talteen. Myönteinen kehitys jatkui vuoden aikana metallien talteenoton laitteistojen käytettävyydessä ja käyttöasteissa. Paransimme metallien talteenoton ajon tasaisuutta ja talteenottolaitoksen käyttöastetta rauhallisemmalla ajofilosofialla ja parantamalla prosessin hallintaa esimerkiksi automaattisten säätöjen avulla. Edistimme myös rikkivetytuotannon vakautta rikkivetykehittimien ajoparametrien kehittämisellä ja tehokkaammalla laadunvalvonnalla. Tehostetun prosessinvalvonnan ansiosta onnistuimme vähentämään hajupäästöjä, ja hajuhaittoja havaitaan enää ainoastaan prosessihäiriöiden sekä tuotantoseisokkeihin liittyvien käynnistys- ja pysäytysvaiheiden yhteydessä. Haastava vesitilanne vaikutti tuotantoon ja kehitystarpeisiin Runsaat sateet ja nopea lumien sulaminen keväällä heikensivät Talvivaaran vesitasetilannetta ja vaikuttivat tuotantoon koko vuoden ajan. Jouduimme varastoimaan kaivosalueelle kertynyttä ylimääräistä vettä avolouhokseen ja keskeyttämään syyskuussa uuden malmin tuotannon. Ylimääräinen vesi laimensi osaltaan kiertoliuoksen metallipitoisuuksia ja heikensi kasojen liuotustehoa, joten ryhdyimme etsimään uusia ratkaisuja liuotuksen tehostamiseksi muun muassa parantamalla liuotuskasojen ilmastusta ja salaojitusta. Marraskuun alussa havaitsimme vuodon kaivoksen kipsisakka-altaassa. Vuoto saatiin kokonaan tyrehdytettyä marraskuun puolivälissä. Pystyimme pitämään valtaosan vuoto- talvivaara vuosikertomus 2012 17

Liiketoimintakatsaus LIIKETOIMINNAN KEHITYS vesistä kaivosalueella turvapatojen avulla ja korottamalla kolmatta turvapatoa. Jouduimme kuitenkin juoksuttamaan jonkin verran vettä ympäristöön kolmannen turvapadon korotustöiden aikana ja keskeytimme metallien talteenottolaitoksen toiminnan varotoimenpiteenä 4. 21.11.2012 väliseksi ajaksi. Onnistuneen uudelleenkäynnistämisen jälkeen laitos toimi loppuvuoden tyydyttävällä tasolla ja sen toiminta vakiintui edelleen vuoden 2013 alussa. Ratkaisuja vesitaseen parantamiseksi Talvivaarassa toteutettiin vuoden aikana lukuisia toimenpiteitä vesitaseen hallinnan parantamiseksi. Vuoden alussa asensimme metallien talteenottoon uuden prosessiveden kierrätysjärjestelmän. Päätimme myös investoida sulfaattipitoisten vesien puhdistamisessa käytettävään käänteisosmoositeknologiaan, jonka avulla päästään tehostamaan prosessiveden kierrätystä ja vähentämään merkittävästi raakaveden ottoa. Kaksi käänteisosmoosiyksikköä oli vuoden lopulla käyttöönottovalmiudessa ja kolmas tuotantolinja asennetaan vuoden 2013 keväällä. Kipsisakka-altaan vuodon jälkeen perustimme Saukko-nimisen projektin, jossa suunniteltiin allasvuodon jälkihoidon toimenpiteitä ja ryhdyttiin kehittämään Talvivaaran pitkän tähtäimen vesitaseen hallintaa. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa metallitehtaan prosessien ajon vaikutusta vesien kokonaishallintaan ja suunnitellaan ratkaisuja sade- ja sulamisvesien erottelemiseksi metallipitoisista liuoksista. Liiketoiminnan kehityshankkeet Talvivaarassa on käynnissä hankkeita, joiden tavoitteena on kehittää Talvivaaran liiketoimintaa pitkällä aikavälillä ja selvittää uusia mahdollisuuksia hyödyntää Talvivaaran biokasaliuotusteknologiaa sekä yhtiön mittavia mineraalivarantoja. Tuotannon laajentaminen Operation Overlord Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on laajentaa Talvivaaran nikkelin vuosituotantoa yli 50 000 tonniin. Tavoitetta varten olemme perustaneet tuotantokapasiteetin laajentamiseen tähtäävän hankkeen (Operation Overlord), johon liittyvät alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon asteittaiseen kasvattamiseen jopa 100 000 tonniin asti. Vuoden 2012 aikana keskityimme hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessiin ja luvitukseen. Hankkeen projektiryhmä on myös kartoittanut laajennuksen eri prosessivaihtoehtoja. Viimeisimpien selvitysten valossa näyttää jokseenkin todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta tuotannosta olisi LME-laatuista nikkelimetallia, eli nykyisen nikkelituotteen jatkojalostus tulisi osaksi Talvivaaran tuotantoprosessia. Tuotannon laajentamiseen liittyviä investointipäätöksiä ei ole vielä tehty. Uraanin talteenotto Talvivaaran malmissa esiintyy pieninä pitoisuuksina uraania, joka liukenee malmista prosessiliuokseen. Pääosa uraanista poistetaan liuoksesta osaksi jätealueelle varastoitavaa kipsisakkaa, mutta osa uraanista kertyy nikkelituotteeseen epäpuhtautena. Siitä syystä valmistelemme uraanin talteenottoa nykyisen toimintamme sivutuotteena. Arvioimme uraanin tuotantomääräksi noin 350 tonnia, mikä vastaa noin 410 tonnia uraanirikastetta vuodessa. Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti asiakkaallemme ja yhteistyökumppanillemme Cameco Corporationille, joka rikastaa sen edelleen ydinvoimaloiden polttoaineeksi. Uraanin talteenottolaitoksen rakentaminen eteni suunnitellusti vuoden aikana, ja saatoimme rakennustyöt lähes valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Laitoksen käyttöönottoon olisi tekninen valmius vuoden 2013 puoliväliin mennessä, mutta tuotannon käynnistämiseen tarvitaan vielä ympäristölupa ja kemikaaliviranomaisten hyväksyntä, joista odotamme viranomaisten päätöstä vuoden 2013 aikana. Vuonna 2013 aiomme käynnistää uraanin talteenoton pilottihankkeen, jossa simuloidaan uraanin talteenottoprosessin toimintaa varsinaista prosessia pienemmässä mittakaavassa. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa uraanin talteenotossa työskenteleviä henkilöitä prosessin oikeaan ja tehokkaaseen hallintaan. Teknologian kehitys Liuotuskasojen seuranta Vuonna 2012 teimme bioliuotuskasoilla intensiivistä tutkimustyötä saadaksemme lisää ymmärrystä kasojen käyttäytymisestä erilaisissa olosuhteissa. Kasojen seurantaa tehdessämme avasimme niitä muutamista kohdista liukenemisen etenemisen tarkastelemiseksi. Osassa avatuista kohdista liuotustulokset olivat hyviä, mutta löysimme myös useita kohtia, jotka eivät olleet saaneet riittävästi ilmaa ja joista malmi ei ollut liuennut riittävästi. Pyrimme korjaamaan kasan huokoisuutta ja sitä kautta kasan ilman läpäisevyyttä. Bioliuotuskasojen seurannan perusteella mineraali liukenee hyvin kun kasojen ilmastus, liukenemisolosuhteet ja muoto saadaan sopiviksi. Tämän ymmärryksen avulla voimme edistää kasojen hallintaa ja nostaa kapasiteettia nykyisestä. Olemme jo lisänneet ilmastusputkia primäärikasalle ja lähitulevaisuudessa tulemme kiinnittämään enemmän huomiota myös kasojen lämpötilan hallintaan. Kasattavien malmirakeiden vesipitoisuus ja kestävyys ovat keskeisiä tekijöitä metallien liukenemisajan ja metallien saannin kannalta, joten Talvivaarassa on käynnistetty kehitystyö myös malmin agglomeroinnin, eli rakeistamisen parantamiseksi. 18 talvivaara vuosikertomus 2012