Oppiiko vanha koira istumaan

Oppiiko vanha koira istumaan SuLVIn sivut SuLVIn sivujen yhteyshenkilöt Suomen LVI-liitto Sitratori 5, 00420 HELSINKI sulvi@sulvi.fi Puh. (09) 566 0090 Faksi (09) 5660 0956 toiminnanjohtaja Pekka Kontturi pekka.kontturi@sulvi.fi Puh. (09) 5660 0918 0400 618 211 Jäsentoimikunta Hannu Immonen Turun ammatti-instituutti PL 955 20101 TURKU Puhelin: (02) 2633 3000 050 594 8260 Faksi (02) 2633 4302 hannu.immonen@turkuai.fi Koulutustoimikunta Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry. PL 25 02131 ESPOO jorma.sateri@sisailmayhdistys.fi Puh. (09) 4355 5611 Faksi (09) 4355 5655 Tekninen toimikunta Kim Hagström Halton Oy Haltonintie 1-3 47400 Kausala Puh. (05) 740 211 040 523 2526 Faksi (05) 740 2500 kim.hagstrom@haltongroup.com Olin keskiviikkona 14.3. uudelleen kouluttautumassa. Osallistuin Suomen rakentamismääräyskokoelman uusitun osan D1 kurssille Porissa. Kurssipaikka sijaitsi Satakunnan ammattikorkeakoulun Tekniikan Porin yksikön miniauditoriossa 1104. Niin tai sen piti sijaita. Tilaisuus oli siirretty toiseen auditorioon. Paikalle saapuessani ymmärsin miksi. Tupa oli täälläkin lähes täynnä. Alkuperäiseen tilaan emme olisi mahtuneet edes seisomaan. Lisäkseni oli paikalla 87 maksavaa alan ammattilaista sekä pari tusinaa opiskelijaa kuuntelemassa 1. heinäkuuta tänä vuonna voimaan tulevaa ympäristöministeriön asetusta RakMK D1 kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista. Ovelta katsoessani tuli mieleen kysymys miksi tämä koulutustapahtuma on saanut alan henkilöitä liikkeelle Kankaanpäästä Naantalin näin runsaasti. Pätevät luennoitsijat saavat väen liikkeelle Yksi peruste lienee selvä. Suosio ei johtunut Porin Ässien pelien loppumisesta. Tämän kaltaisissa tilaisuuksissa kun ei ole tapana huutaa ja hoilata. Iltapäivän na toimi Porin kaupungin rakennusvalvonnasta LVI-tarkastaja Tapio Harjanne. Muina luennoitsijoina toimivat ympäristöministeriön LVI-insinööri Juhani Tengvall ja tuotepäällikkö Ari Sundell Outokumpu Pori Tube Oy:stä. Puhetta pitävien lista antaa jo ajatuksia suosion perusteista. Tengvall tunnetaan D1:n isänä ja Harjanne varsinkin Porissa sangen jämptin miehen maineessa olevana tarkastajana. Ehkä joukot tulivat katsomaan ja jopa testaamaan onko porilainen tarkkuus riittävä vai ehkäpä lievästi yliampuvakin. Puheenvuorossaan Tengvall tosin totesi sangen selvästi, että kysyttäessä hän antaa ainoastaan riittävän pyöreitä vastauksia, joita voidaan tapaus- tai paikkakuntakohtaisesti sopivasti soveltaa. Siihen kaatui kuvitelma määrämuotoisesta vastakkain asettelusta. Päästiin tosin yhden kysymyksen kohdalla miettimään mikä märkätila todellisuudessa on paikka jossa on vettä lattialla vai johon varmasti tulee vettä lattialle. Märkätilan määritelmä jätettiin silleen. Viranomainen ei ole mörkö vaan yhteistyökumppani Tilaisuuden menestys saattoi perustua myös osallistujien mielenkiintoon kuulla kuinka paikallinen tarkastajamme tulee uutta määräyskokoelmaa tulkitsemaan. Omassa osuudessaan Tapio Harjanne pyrki käsittelemään varsin perusteellisesti olennaiset osat omasta valvontatehtävästään juuri uusitun osan D1 kannalta. Tuli selväksi millä perusteella ja kuka voi toimia valvojana missäkin tapauksessa. Jotenkin tuli väkisinkin mieleen rakennusvalvonnan roolin muuttuminen tulevaisuudessa. Ei sitä mainittu ääneen, mutta jotenkin vaistosi sen että nykyisillä resursseilla ei ainakaan Porin rakennusvalvonnan joukot ehdi kaikkea kentällä vahtia eli kvv-vastaavien vastuu toteutuksesta on todellista ja vastuullista. He eivät voi nojata viranomaisen hyväksymiseen vaan ovat itsenäisesti vastuussa roolinsa mukaisesta toiminnasta. Kannattanee nyt viimeistään ottaa asia vakavasti. Kokonaisuudessa esityksessä oli niin paljon asiaa että osa jäi käsittelemättä edes pintapuolisesti. Mutta uutta oli se että LVI valvonta tarjosi selvää yhteistyön kättä vastaantulevien karikoiden ohittamiseksi ja asioiden ratkaisemiseksi. Onhan näin ollut aikaisemminkin, mutta tämän tilaisuuden jälkeen on helpompi ottaa ongelmat yhdessä esille. Kun tuo vastuukysymyskin on yksiselitteisesti kentän vastuuhenkilöillä. Vanhaa ja uutta soveltaen Kupariputkijärjestelmien esityksestä en etukäteen odottanut saavani paljoakaan lisätietoa, mutta toisin kävi. Galvanoitu teräsputki kupariputken jälkeen asennettuna on aivan sallittu asennustapa varsinkin vanhaa korjattaessa, kunhan on joskus tarkoitus uusia loputkin putkistosta. Ja paikallinen tarkastajammekaan ei asiaa vastaan pannut. Oli tässä osassa muutakin ajattelemisen arvoista, joten taas tuli todistettua ettei ennakkoon kannata jättää mitään väliin. Viestitä monella kanavalla ja muista toistaa sanomasi Eräänä syynä isoon suosioon on varmasti sillä jalkatyöllä, jonka avulla tietoa tapahtumasta alueella levitettiin. Ei se riitä että ammattiväkemme lukee tietoa tarpeellisesta koulutuksesta, heidän pitää myös kuulla siitä riittävän usein. Kyllä me sitten pienen painostuksen alla tulemme koulutettaviksi kunhan aihe on oikea, tilaisuus on sopivan hintainen sekä paikka ja aika sopivat. Tässä tilaisuudessa kaikki osuivat kohdalleen. Jopa Porin Karhu. Esa Malm SuLVIn vara

FISE myönsi LVI-pätevyyksiä Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n hallitus totesi 2.3.2007 38 uutta LVI-alan pätevyyttä. Ilmanvaihtosuunnittelijat Nimi Kotipaikkakunta Peruskoulutus Vaativuusluokka Honkanen Tapani Pori LVI-insinööri A Lindfors Kimmo Vantaa LVI-insinööri (AMK) A Nissinen Aki Vantaa LVI-teknikko B Pekurinen Marko Lahti LVI-insinööri (AMK) A Sippola Ilkka Kangasala LVI-insinööri A Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelijat Honkanen Tapani Pori LVI-insinööri A Nissinen Aki Jouko Vantaa LVI-teknikko B * Pekurinen Marko Lahti LVI-insinööri (AMK) A Sippola Ilkka Kangasala LVI-insinööri A * vaativuusluokan korotus B:stä A:han Ilmanvaihtolaitteistojen rakentamisesta vastaavat työnjohtajat Hjelm Jorma Tuusula asentaja B Leinonen Raimo Seinäjoki B Männikkö Mika Haapavesi kone- ja metallitekn. ins B Mölsä Pekka Jyväskylän mlk LVI-työteknikko A Nyman Ismo Kuopio putkiasentaja B Rantanen Hannu Nakkila LVI-insinööri A Silovaara Juha Espoo LVI-teknikko A Uzunkodalak Süleyman Turku B Öhman Ossi Jyväskylä LVI-insinööri A Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaavat työnjohtajat Haavisto Jouni Jokioinen maatalouskonekorjaaja B Helle Seppo Turku B Helminen Hannu Lahti LVI-teknikko B Kauppila Markku Jyväskylä LVI-teknikko A Keltto Jaakko Jurva LVI-asentaja B Löfgren Kenneth Kaarina LVI-asentaja B Oja Reijo Kaarina asentaja-koneistaja B Silovaara Juha Espoo LVI-teknikko A Siro Kaj Turku B Stenberg Tarmo Karkkila putkiasentaja B Öhman Ossi Jyväskylä LVI-insinööri A Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat Arvonen Vesa Ylöjärvi Ins, automaatio b Frosti Minna Mikkeli Ins (AMK), maanmittaustekniikka b Kohtala Kari Virrat Ins. yhdyskuntatekniikka b Kääriäinen Teuvo Varkaus Teknikko, talonrakennus b Myllylä Ari Asikkala LVI-teknikko b Paajanen Henna Lieto Ins (AMK), yhdyskuntatekniikka b Piispanen Satu Mikkeli Ins (AMK), ympäristöteknologia b Tuokko Piia Hattula Ins (AMK), ympäristösuunn. b Tuukkanen Jarno Nokia Tekn, yhdyskuntatekniikka b Vesi-, viemäri- ja lämmityslaitteistojen kuntotutkijat Korjausrakentamisessa kuntotutkimuksella selvitetään korjaushankkeen ajoitus ja korjauslaajuus. Kuntotutkimuksessa otetaan myös kantaa käytettäviin korjausmenetelmiin. SuLVI aloitti vuonna 2002 täydennyskouluttamaan vesi-, viemäri- ja lämmityslaitteistojen kuntotutkijoita. Tähän mennessä koulutukseen osallistuneiden ja työnäytön ja tentin hyväksytysti suorittaneiden nimet löytyvät osoitteesta kohdasta Pätevyydet. Viimeksi työnäytön ja tentin suorittivat 12.12.2006 seuraavat henkilöt: Alander Anssi Hiltunen Tommi Jäppinen Jukka-Pekka Kilpimaa Veli-Matti Laiho Tapio Lampinen Urpo Lehikoinen Markku Nissinen Aki Lappeenranta Turku Vantaa Keminmaa Pori Helsinki Vantaa Helsinki LVI-päivä 2007 keräsi mukavasti väkeä Jyväskylään Vuoden 2006 Korjaustyömaakilpailun voittaja korostaa pelisääntöjen noudattamista Myyrmäen sosiaali- ja terveysaseman korjaustyömaan vastaavan mestarin, Yrjö Laitisen NCC Rakennus Oy:stä, mukaan virheettömän ja aikataulun mukaan valmistuvan projektin saa aikaiseksi, kun aikataulutus suoritetaan kunnolla ja jokainen osapuoli sitoutuu noudattamaan yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Kyseinen työmaa oli mittava korjausrakentamiskohde, jossa projekti vedettiin läpi siten, että kaikille urakoitsijoille jäi riittävästi työaikaa myös viimeistelyjen, mittausten ja säätöjen osalle. Kohde luovutettiin tilaajalle puhtaalla puutelistalla aikataulun mukaisesti. Ulkomainen työvoima on tullut jäädäkseen Varatuomari Kim Kaskiaro Rakennusteollisuus RT:stä ja yhteyspäällikkö Esko Auvinen Rakennusliitto RL:stä käsittelivät koko rakennusalaa koskevaa ulkomaisen työvoiman käyttöä rakennustyömailla. Asia on jo nyt erittäin ajankohtainen ja tulevaisuudessa varmasti tarvitsemme Suomessa vielä enemmän ulkolaista työvoimaa kaikilla aloilla. Molempien sanoma oli se, että työehtosopimukset koskevat niin suomalaista kuin ulkomaalaistakin työvoimaa olivatpa työntekijät kenen tahansa palveluksessa. Ainoastaan noudattamalla yhteisesti sovittuja sääntöjä voidaan taata kaikille yrityksille ja työntekijöille tasavertainen asema markkinoilla. Määräykset uusiutuvat Uudistuvasta RakMK D1:stä kertoi aiheen erityisasiantuntija LVIinsinööri Juhani Tengvall ympäristöministeriöstä. Hän oli mukana kehittämässä myös nyt käytössä olevaa määräyskokoelmaa. Muutokset nykyiseen eivät ole valtavia, mutta selkeää kehitystä entiseen on tulossa. Näin pitääkin olla, sillä ovathan materiaalit ja työmenetelmät kehittyneet sitten edellisen D1:n ilmestymisen. Opasta odotellaan Uuden RakMK E7:n tulkinnassa on ollut välillä hieman ongelmia, kertoi Jyväskylän kaupungin LVI-tarkastaja Heikki Lehtonen. Vähitellen ollaan tulkinnassa pääsemässä koko valtakunnassa samoille linjoille. Toki ympäristöministeriön pitkään työn alla ollut E7:n opas olisi erittäin tervetullut työkalu. Helpotusta helteeseen DI Veijo Matilainen Optiplan Oy:stä totesi, että asuntojen kesäaikaisesta lämpöviihtyvyydestä voidaan huolehtia monin eri tavoin. Jäähdytystarvetta voidaan merkittävästi pienentää tai jopa poistaa se kokonaan, kun rakenteet ja materiaalit valitaan oikein. Erilaisilla säleiköillä, pienemmillä ja oikein valituilla ikkunoilla, yötuuletuksella ym. voidaan saada huomattavia säästöjä sekä laitehankinnoissa, että jäähdytyskustannuksissa. Pinnoitus vai uusi putkisto Päivän päätteeksi Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistyksen neuvontainsinööri Jaakko Laksola kertoi putkistojen pinnoitusmenetelmistä saaduista kokemuksista. Osa pinnoitusmenetelmistä on ollut jo pitkään käytössä, mutta osasta on käyttökokemuksia vasta muutamia vuosia. Kun pinnoitusmenetelmää valitaan, on aina syytä tutkia putkiston kunto tarkoin, samoin se, että halutaanko samalla tehdä muuta remonttia. Siksi onkin aina tärkeää tehdä perusteellinen kartoitus, jonka jälkeen tehdään päätös valittavasta pinnoitusmenetelmästä, putkiston uusinnasta tai mahdollisesti niiden yhdistelmästä. Tuomas Veijalainen, KeSuLVI ry

Suomi ei olekaan maailman napa Climaconsult Finland Oy: n perustaja ja nykyisin hallituksen DI Harri Ripatti, 59, on syntyjään stadilainen, mutta asunut jo pitkään Espoossa. Väliin mahtuu myös vuosien asumiset Yhdysvalloissa ja Englannissa. Ripatti pyrki ja pääsi oppikoulun jälkeen Teknilliseen Korkeakouluun. - LVI-alalle päädyin kesänaapurini Panu Suontaustan sanottua minulle, että ala on mielenkiintoinen ja töitä riittää. Panin sen yhdeksi opintosuunnan vaihtoehdoksi, pääsin sinne ja niin suistuin alalle. - Valmistuttuani pääsin töihin Ekonoon ja sen jälkeen perustin Climaconsult Finland Oy:n. Ekonon aikana Ripatti toimi suunnittelijana ja siinä yhteydessä hän muutti perheineen Yhdysvaltain länsirannikolle Seattleen. - Amerikassa opin suomalaisuutta siltä kannalta, ettei Suomi olekaan maailman napa, vaan paljon hyvää on muuallakin. Toisaalta huomasin myös sen, että suomalainen pärjää hyvin maailmalla. - Korkeakouluista valmistuu tällä hetkellä vuosittain aivan liian vähän diplomi-insinöörejä korvaamaan alalta poistuneita. Siksi pidän omaehtoista jatkokoulutusta erityisesti tässä tilanteessa, mutta muutenkin ehdottoman välttämättömänä. Esimerkiksi SuLVIn koulutuksessa jaetaan alamme viimeisintä tietoa, sanoo Harri Ripatti. - Washingtonin osavaltiossa sijaitseva Seattle on upea paikka elää. Se on noin Helsingin suuruinen kaupunki. Meri ja upea luonto ympäröi Seattlea ja sen lempinimi onkin smaragdikaupunki sitä ympäröivien ikivihreiden puiden mukaan. Kaupunki tunnetaan myös Jimi Hendrixin ja tv-sarja Frasierin kotikaupunkina. Kanadan rajalle sieltä on noin sata mailia. Ekono Inc. teki 1980-luvun alussa sekä metsä- että rakennusalalle töitä Yhdysvalloissa ja Ripatti oli suunnittelemassa LVIratkaisuja kummallekin. - Olin USA:ssa nelisen vuotta ja pääsin matkustamaan eri työkohteissa paljon ympäri maata sekä Kanadassa. Vapaa-ajastakin meni suuri osa matkusteluun. - Seattlessa viihdyin neljä vuotta, vv. 1981-84, mutta sitten maailma muuttui ja niin muutin perheineni takaisin Suomeen. Paluu tänne oli perusteellisen harkinnan tulos, sillä houkutus jäädä lopullisesti Seattleen oli suuri. - Noilta vuosilta minulle jäi lisäarvoksi taito työskennellä sujuvasti englanniksi, mikä on täysin eri asia kuin vain osata englantia. Ripatti havaitsi myös ison eron suomalaisen ja amerikkalaisen suhtautumisessa työnantajaan. - Päinvastoin kuin meillä, siellä työnantaja ja työntekijä ovat ystäviä eivätkä toistensa vastapuolia. Oma yritys Suomeen paluun jälkeen Ripatin ura jatkui Ekonossa vielä jonkin aikaa kunnes tuli aika muuttaa kuvioita. - Climaconsult Finland Oy:n perustin yhdessä professori Olli Seppäsen kanssa vuonna 1986. Alusta lähtien toimintamme pääpaino oli suunnittelussa ja tutkimuksessa. Toimeksiannoistamme puolet on suunnitteluprojekteja, toinen puoli on tutkimus- ja kehitystehtäviä. Olemme erikoistuneet hyvän sisäilmaston ja taloudellisen energiakäytön vaatimien ratkaisujen kehittämiseen ja tuottamiseen. - Tutkimushankkeiden painopisteenä on ekologisen ja kestävän kehityksen mukaisen rakentamisen vaatimat vaihtoehtoiset talotekniikkaratkaisut. LVIA-tekninen kunnostus on meille korjausrakentamisen alueella tärkeä tuote. Ripatin mielestä tutkimustyö vie suunnittelua eteenpäin. - Suunnittelijat juuttuvat helposti totuttuihin kaavoihin. Tutkimuksen avulla pääsemme hyvään tuntumaan siitä mihin suuntaan ala on kehittymässä. Samalla se on henkilökuntamme koulutuksen tärkeä osa. - Tällä hetkellä eräs tutkimustyömme kohde on hybridiilmanvaihto. Se tarkoittaa, että tutkimme ja suunnittelemme sovelluksia, joissa hyödynnetään luonnonvoimia kaksitoimisissa LVI-ratkaisuissa. Alan suuri haaste Ripatti puhuu mieluummin LVIalan haasteista kuin ongelmista. Hän on itse vahvasti mukana SuLVIn ja oman yhdistyksensä ELVIn koulutustoiminnassa, joten hän tietää mistä puhuu. - Alan suurin tulevaisuuden haaste on se miten alan yhä lisääntyvät työt saadaan tehtyä nyt ripeästi eläköityvällä ja supistuvalla ammattilaisten joukolla. Korkeakouluista valmistuu tällä hetkellä vuosittain aivan liian vähän diplomi-insinöörejä korvaamaan alalta poistuneita. Asia kyllä korjaantuu pitemmällä aikavälillä, mutta nyt se on todellinen haaste. Onneksi ammattikorkeakouluista valmistuneiden määrä sentään on kohtuullisen suuri. - Nyt on jotenkin ratkaistava miten työt lähivuosina hoidetaan. Yksi ihminen ei voi enää tehdä enempää töitä kuin hän nykyisin jo tekee. Nykykapasiteetissa ei juurikaan enää ole reserviä. Siksi pidän omaehtoista jatkokoulutusta erityisesti tässä tilanteessa, mutta muutenkin ehdottoman välttämättömänä. Esimerkiksi SuLVIn koulutuksessa jaetaan alamme viimeisintä tietoa. Ripatti vapaalla Harri Ripatti on ikänsä ollut innokas partiolainen ja vieläkin hän on Partiosäätiön hallituksen jäsen. - Varsinainen vapaa-aikani sisältää paljon liikuntaa, talvella murtomaahiihtoa perinteisellä tavalla ja kesäajan suurin liikunnallinen saavutukseni on kanoottimatka kesämökiltäni Nummi- Pusulasta 100 km Karkkilanjoen, Hiidenveden, Lohjanjärven ja Mustionjoen kautta merelle Pohjaan. Muita Ripatin harrastuksia on kokkailu. Hän pitää kuitenkin itseään vaatimattomasti vain arkigourmeen taitajana. - Mutta siinä olen melko hyvä. Viimeksi olen käynyt kalakurssilla missä opin paljon kalan valmistukseen liittyviä hienouksia. Teksti: Kari Sautero

Ilmanvaihtolaitokset ajankohtaiset sovellukset Miten E7:aa on käytännössä sovellettu? Hyvä sisäilmasto tilojen käyttäjille energiatehokkuutta unohtamatta? Tutustu etukäteen Suomen RakMK:n osiin D2, E1 ja E7 Perjantai 20.4.2007 HELSINKI - Taitotalon Kongressikeskus, Valimotie 8, Pitäjänmäki 8.30-9.30 Asiantuntijanäkemyksiä seuraaviin - palonrajoitin, savunrajoitin ja kuristin - tyyppihyväksynnät Miten palonrajoittimia käytetään Raimo Parkkila, Halton Oy/ Yksikön päällikkö Risto Oksanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvonta 9.45-11.45 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuudesta käytännön sovellusesimerkkejä Yksikön päällikkö Risto Oksanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvonta 12.30-13.15 Käytännön esimerkkejä sisäilmastoluokituksesta Projektipäällikkö Harri Huhtamäki, SRV-yhtiöt Oy 13.20-14.10 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden toteaminen TkT Rauno Holopainen, Työterveyslaitos, Helsinki 14.25-15.45 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, D2 - Mitkä ovat muut mahdolliset tavat saada oleviin rakennuksiin tarpeenmukainen ilmanvaihto kuin uudisrakennusten keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä - vaihtoehtoiset ratkaisut Ilmanvaihtojärjestelmien energiatehokkuuden parantaminen - ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho SFP - ilmanvaihtokoneen valinta ja hyväksyttäminen tilaajalla (otsapintanopeudet, nestenopeudet, lamellivälit) - lämmön talteenotto Toimitusjohtaja Harri Ripatti, Climakonsult Finland Oy Osallistumismaksu: Jäsenille 305 + alv 22%, ei-jäsenille 363 + alv 22% sisältäen lounaan ja kahdet kahvit. Ilmanvaihtolaitoksen äänitekniikkaa Vielä ehdit näihin alueellisiin tilaisuuksiin mukaan, ilmoittaudu heti 17.4. Microteknia, Microkatu 1, 70210 Kuopio 18.4. Kierikkikeskus, Pahkalantie 447, 91200 Yli-Ii (bussikuljetus Oulusta) 19.4. Kalle s Inn, Klobbskatvägen 189, 65970 Söderudden (bussikuljetus Vaasasta) 24.4. Andorra & Dubrovnik Lounge & Lobby, Eerikinkatu 11, 00100 Helsinki 25.4. Maretarium, Sapokankatu 2, 48100 Kotka 26.4. Hotelli Alba, Ahlmaninkatu 4, 40100 Jyväskylä 11.00-12.00 Lounas 12.00-14.00 Miten teet akustisesti toimivan laitoksen Heikki Helimäki, Ins.tsto Heikki Helimäki Oy - lyhyt teorian kertaus - mitä rakennuksessa on selvitettävä äänitasot sisälle äänet ulos ääneneristys tilojen välillä jäähdytyksen äänet - laskentaa melulähteiden yhteisvaikutukset mitoituspaikat laskenta sisällä laskenta ulkona - asennusesimerkit Osallistumismaksu: 70 euroa + alv 22% sisältäen lounaan. Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua koulutussihteeri Jonna Hoikalle puh. 09-566 0090, fax 09-5660 0956 tai e-mail jonna.hoikka@sulvi.fi. Peruutukset: Mahdollinen peruutus tulee tehdä viikko ennen tilaisuutta, jonka jälkeen tehdystä peruutuksesta veloitetaan 30% kurssin hinnasta + alv 22% Jos jäät kokonaan saapumatta ilmoittamatta siitä etukäteen, veloitamme koko kurssin hinnan. Muista Onko jäsenmaksu maksettu? SuLVIn toimisto on postittanut vuoden 2007 jäsenmaksut. Jäseniä pyydetään maksamaan vielä mahdollisesti hoitamatta jääneet maksunsa. Jäsenmaksuihin liittyvissä asioissa voi kääntyä toimistosihteeri Zita Teckenbergin puoleen sähköpostitse sulvi@sulvi.fi. Uusi D1 kerää osallistujia Porissa 14.3. osallistujia oli yli 110, joista 20 oli Satakunnan AMK:n opiskelijoita Varaa oma paikkasi, katso ohjelmat kohdasta koulutus 19.4. Helsinki 26.4. Kouvola 10.5. Kemi Tapio Harjanne ja Juhani Tengvall olivat luennoitsijoina Porissa

SuLVIn koulutuskalenteri Jäsenhintoihin ovat oikeutettuja SuLVIn, VSF:n ja LVI-TU:n jäsenet. Kaikkiin hintoihin lisätään 22 %:n arvonlisävero. ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA Klo 12.00-14.00, luennoitsija: Heikki Helimäki, Ins. tsto Heikki Helimäki Oy Kohderyhmä: IVTY, IVSU tai muun äänitekniikka koulutuksen käyneet 17.4. Kuopio 18.4. Oulu 19.4. Vaasa 24.4. Helsinki 25.4. Kotka 26.4. Jyväskylä Hinta: 70 sisältäen lounaan klo 11-12 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT SUOMEN RAKMK:N UUSITTU OSA D1 19.4. Helsinki 8.11. Tampere 22.11. Helsinki Hinta: Jäsenille 305, ei-jäsenille 363 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOT SUOMEN RAKMK:N UUSITTU OSA D1 26.4. klo 14-18 Kouvola 10.5. klo 14-18 Kemi Hinta: Jäsenille 100, ei-jäsenille 120 ILMANVAIHTOLAITOKSET AJANKOHTAISET SOVELLUKSET 20.4. Helsinki 9.11. Tampere 23.11. Helsinki Hinta: Jäsenille 305, ei-jäsenille 363 RAKENNUSTEN SAVUNPOISTOLAITTEISTON SUUNNITTELU, ASENNUS JA YLLÄPITO 26.4. Vantaa Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.inspectakoulutus.fi ILMAMÄÄRIEN MITTAUS- JA SÄÄTÖKURSSI 23.5. Vantaa Hinta: Jäsenille 275, ei-jäsenille 330 Kurssille otetaan max 12 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä. IV- JA KVV-SUUNNITTELIJOIDEN JA - TYÖNJOHTAJIEN SEKÄ HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON SUUNNITTELIJOIDEN PÄTEVYYSTENTIT 8.6. Helsinki ja Vaasa 14.12. Helsinki ja Tampere Hinta: 70 FISE-PÄTEVYYDEN HAKEMINEN, TOTEAMINEN JA REKISTERÖINTI Hinta: 210 MYYNTIVALMENNUS * Verkkokurssi, 2 lähipäivää alkaen elokuu Helsinki, nonstop-koulutus, ryhmän minimikoko 5 hlöä Hinta: Jäsenille 390, ei-jäsenille 520 sisältäen ENERGIATEHOKKUUSLASKENTA SUUNNITTELUPROSESSISSA * 2 lähipäivää Helsinki/Oulu Hinta: Jäsenille 750, ei-jäsenille 900 sisältäen VESI-, VIEMÄRI- JA LÄMMITYSLAITTEISTOJEN KUNTOTUTKIMUSKOULUTUS * 19.-20.9. Vantaa, tentti ja työnäyttö suoritetaan joulukuussa 2007 Kohderyhmä: Suunnittelijat, urakoitsijat ja tekniset isännöitsijät, jotka osaavat perusasiat tältä kuntotutkimusalueelta. Hinta: Jäsenille 870, ei-jäsenille 924, mikä sisältää kolmen päivän koulutuksen, verkkoaineiston, ohjelman mukaiset tarjoilut ja osallistumistodistuksen ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUSKOULUTUS * 10.10. alkaen Vantaa Kohderyhmä: Suunnittelijat, urakoitsijat ja tekniset isännöitsijät, jotka osaavat perusasiat tältä kuntotutkimusalueelta. Hinta: Jäsenille 870, ei-jäsenille 924, mikä sisältää kahden päivän koulutuksen verkkotehtävineen, verkkoaineiston, ohjelman mukaiset tarjoilut ja osallistumistodistuksen YSE JA TYÖMAAN HOIDON TÄRKEÄT SOPIMUSASIAT 8.11. Turku ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNINEN HALLINTA 28.-29.11. Vantaa Kaksipäiväinen koulutus jakautuu osiin siten, että ensimmäisenä päivänä käsitellään äänen ja tärinän eristys, äänilähteet, äänitasomittaus ja ongelmatilanteet. Toinen päivä kohdentuu kanavaverkoston suunnitteluun ja ilmastointilaitoksen äänitekniseen mitoitukseen ja säätöön. Hinta: Jäsenille 484, ei-jäsenille 605 TÄYDENNYSKOULUTUKSET JA FISE- PÄTEVYYSTENTTIIN VALMENTAVAT KOULUTUKSET KVV-TYÖNJOHTAJA/SUUNNITTELIJAKOULUTUS (KVVTY/KVVSU) * 28.9. ja 8.11. Tampere 1.11. ja 22.11. Helsinki Hinta: Jäsenille 544, ei-jäsenille 670 sisältäen IV-TYÖNJOHTAJA/SUUNNITTELIJAKOULUTUS (IVTY/IVSU) * 28.9. ja 9.11. Tampere 1.11. ja 23.11. Helsinki Hinta: Jäsenille 544, ei-jäsenille 670 sisältäen * Koulutukseen liittyy SuLVIn verkko-oppimisympäristö. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Ilmoittautuminen SuLVIn koulutuksiin viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua koulutussihteeri Jonna Hoikalle sähköpostitse jonna.hoikka@sulvi. fi tai faksilla (09) 5660 0956. Peruutukset on tehtävä viimeistään viikko ennen kurssin alkua, myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitamme 30 % osallistumismaksusta. Lisätietoja antaa koulutuspäällikkö Hilkka Peltoharju puh. (09) 5660 0915. Viimeisimmät tiedot koulutuksistamme: SuLVIn vuoden yhdistys ja kouluttaja palkittiin SuLVI valitsi vuoden 2007 yhdistykseksi Turun LVI-yhdistyksen tunnustukseksi aktiivisesta osallistumisesta koulutustilaisuuksien suunnitteluun, markkinointiin ja toteutukseen. Aktiivisuus näkyy myös TuLVIn lisääntyneenä jäsenmääränä. Vuoden 2006 kouluttajaksi valittiin yliopettaja, TkT Harri Mattila Hämeen ammattikorkeakoulusta. Mattila on aktiivisesti osallistunut haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijan FISE-pätevyyden kehittämiseen ja hän on innostava luennoitsija, joka osaa ottaa huomioon kohderyhmän. Vuoden yhdistys ja kouluttaja julkistettiin 21.3. Building Systems -tapahtumassa Wanhassa Satamassa Helsingissä. ALUEELLISET KOULUTUKSET SuLVI toteuttaa yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa kursseja vesi- ja viemärilaitteistoihin ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmiin liittyvistä rakentamismääräyskokoelman osien soveltamisesta käytäntöön. Kysy asiakaskohtaisesti räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia. 51